Määräykset ja ohjeet 2012:43 NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op.) Ohje 3/440/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:43
Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:43 ISBN 978-952-13-5283-6 (nid.) ISBN 978-952-13-5284-3 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X (painettu) ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut Kopijyvä Oy, Espoo 2012
Sisältö Ohje... 3 1 Johdanto... 7 2 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tavoitteet, näyttötutkintomestariksi kehittyminen ja valmistuminen... 9 2.1 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa osoitettava osaaminen.9 2.2 Näyttötutkintomestarina tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen sitoutuminen... 9 2.3 Näyttötutkintomestariksi valmistuminen... 11 3 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman henkilökohtaistaminen... 11 3.1 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan hakeutuminen... 11 3.2 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittaminen... 13 3.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen... 14 4 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman muodostuminen... 15 4.1 Näyttötutkintomestarin ammattitaitovaatimukset ja kokonaisuuden muodostuminen... 15 4.2 Näyttötutkinnon järjestämisen suunnittelu... 16 4.3 Näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti... 20 4.4 Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen... 25
6
1 Johdanto Näyttötutkintojen kehittämisen ja toimeenpanon vastuuviranomainen on Opetushallitus. Opetushallitus suosittelee näyttötutkintojen järjestäjää huolehtimaan siitä, että tutkinnon vastuuhenkilöllä sekä tutkintosuoritusten arvioijista vähintään yhdellä on näyttötutkintomestarin koulutusohjelma suoritettuna. Opetushallitus ohjaa näyttötutkintomestarin koulutusohjelman perusteella näyttötutkintomestarin koulutusohjelman järjestäjiä sekä ohjelmaan osallistujia. Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1994. Järjestelmä kehitettiin elinikäisen oppimisen ja ammattitaidon hankkimistavoista riippumattoman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteisiin soveltuvaksi. Näyttötutkintojen suorittaminen tukee ammatissa toimivan, työikäisen ihmisen aktiivista ammattitaidon kehittämistä muuttuviin työelämän tarpeisiin. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa määritelty osaaminen tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksien järjestämisestä ja tutkintotodistusten antamisesta vastaavat kolmikantaiset tutkintotoimikunnat. Ne sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Tutkinto ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen on erotettu toisistaan. Lainsäädännössä säädetään tutkinnon perusteista siten, että niissä on määriteltävä tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet. Opetushallitus määrää tutkintotodistuksista. Lainsäädännössä velvoitetaan koulutuksen järjestäjä järjestämään valmistava koulutus tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintojen järjestämisen toimeenpanokoulutusta on järjestetty vuodesta 1995 alkaen. Koulutusohjelmaa on sittemmin uudistettu vuosina 2001, 2003 (Näyttötutkintojen järjestämisen kehittämiskoulutus 15 ov), 2007 ja 2012 (Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma 25 op). Koulutusohjelman uudistuksissa, sisällön laadinnassa ja esittämistavassa on sovellettu näyttötutkintojärjestelmän periaatteita sekä tutkintojen perusteiden kirjoittamistapaa. Sisältöä ja rakennetta on päivitetty säädösten uudistumisen vuoksi. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman osiin sisältyvät ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat on jäsennetty samalla tavoin kuin tutkinnon perusteiden, näyttötutkinnon järjestämisen ja ammattitaidon arvioinnin prosessit.arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaa- 7
timuksista. Arvioin nin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma valmistaa näyttötutkintojärjestelmän toimijoita kullekin osallistujalle henkilökohtaistetun ohjelman mukaan kehittämään näyttötutkintojen suunnittelun ja järjestämisen, ammattitaidon arvioinnin sekä näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisen taitojaan asiantuntijatasolle. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa järjestävät ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Yrkesakademin i Österbotten. Ne vastaavat näyttötutkintomestarin koulutusohjelman määrittämällä tavalla järjestelyistä koulutusohjelmaan hakeutumisessa, ammattitaidon osoittamisessa (osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa) ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Koulutusohjelmassa vaadittava osaaminen osoitetaan, arvioidaan ja tunnustetaan näyttötutkintojärjestelmän periaatteita noudattaen ensisijaisesti kunkin osallistujan omissa työtehtävissä. 8
2 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tavoitteet, näyttötutkintomestariksi kehittyminen ja valmistuminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tarkoitus on edistää näyttötutkintojen järjestämistä siten, että toiminta muodostuu joustavaksi ja luotettavaksi sekä työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi ja asiakaslähtöiseksi kumppanuusyhteistyöksi. Näyttötutkintomestarit varmistavat näyttötutkintoprosessin laatua. 2.1 Näyttötutkintomestarin koulutuksessa osoitettava osaaminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tavoitteena on, että näyttötutkintojärjestelmässä toimiva ammattihenkilö saavuttaa omalla aktiivisella kehittämistyöllään asiantuntijatasoisen tiedollisen ja taidollisen osaamisen näyttötutkinnon suunnittelussa ja järjestämisessä, ammattitaidon arvioinnissa sekä näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisessa oman asiantuntijuusalansa näyttötutkinnon kohdalla. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tavoitteena on kannustaa, tukea ja ohjata näyttötutkintojen järjestämistä. Tavoitteena on myös kannustaa ja tukea ammattitaidon arvioinnista vastuussa olevia henkilöitä ammattitaitonsa kehittämisessä sekä ohjata heitä ohjauksellisin ja koulutuksellisin keinoin syventämään asiantuntijuuttaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisen menettelyistä näyttötutkintoon hakeutumisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheissa. 2.2 Näyttötutkintomestarina tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen sitoutuminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan osallistuva henkilö sitoutuu ammattitaidon hankkimisvaiheessa hankkimaan koulutusohjelmassa osoitettavan osaamisen, osallistuu aktiivisesti koulutusohjelmaan henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti ja kehittyy näyttötutkintomestariksi seuraavien vaiheiden kautta: perehtyy näyttötutkintomestarin koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaidon osoittamistapoihin kokoaa aikaisemmin hankkimansa osaamisen luotettavat dokumentit ja esittää ne koulutusohjelman järjestäjälle etsii näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa tarvitsemansa yhteistyötahot 9
valmistelee ohjatusti itselleen henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan aikaisemmin osoittamastaan ammattitaidosta, aikaisemmin hankkimansa ammattitaidon osoittamisesta, tulevan ammattitaitonsa osoittamisesta ja tarvittavan näyttötutkintomestarin ammattitaidon hankkimisesta kytkee oppimisprosessin ja siihen kuuluvat tehtävät sekä näyttötutkintomestarin koulutusohjelman mukaiset suorituksensa omaan työhönsä tekee opiskelussaan ja näyttötutkintoja järjestäessään eettisesti harkittuja valintoja ja päätöksiä. 2.3 Näyttötutkintomestariksi valmistuminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Näyttötutkintomestarin koulutus on suoritettu, kun koulutusohjelman suorittaja on osoittanut osaamisensa kaikilla kolmella koulutusohjelman osa-alueella. Näyttötutkintomestariksi valmistuva saa koulutuksen järjetsäjältä todistuksen ja Opetushallitukselta näyttötutkintomestarin diplomin ja rintamerkin eli pinssin. Opetushallitus huolehtii diplomilomakkeista sekä rintamerkeistä ja toimittaa ne tilaisuuksien järjestäjille. Diplomit ja pinssit luovutetaan vuosittain järjestettävissä juhlavissa valmistumistilaisuuksissa, jonka järjestelyistä vastaa vuorollaan kukin ammatillinen opettajakorkeakoulu erikseen sovittavalla tavalla. Tarvittaessa taustayhteisöt voivat järjestää myös muita näyttötutkintomestareiden valmistumistilaisuuksia, joiden luonne pyritään myös pitämään juhlavana. 10
3 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman henkilökohtaistaminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman toteuttaminen on jäsennetty samalla tavalla kuin henkilökohtaistamisen prosessi. Tarkoituksena on saada näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan osallistuville omakohtainen kokemus henkilökohtaistamisen prosessista. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita yhteisesti sovittuja tukimuotoja ja kolmessa vaiheessa: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys. Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 3.1 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan hakeutuminen Opetushallituksen tukema näyttötutkintomestarin koulutusohjelma on tarkoitettu pääsääntöisesti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan omaavien oppilaitosten näyttötutkinnoissa ja tutkintotilaisuuksien järjestämisessä toimiville henkilöille. Näyttötutkintotoiminnassa mukana olevat tutkintotoimikuntien jäsenet sekä työelämää edustavat arvioijat, oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävissä toimivat ja koulutusorganisaatioiden johtajat voivat myös hakeutua näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittaminen ja näyttötutkintotoiminnan osaamisen osoittaminen henkilökohtaistetaan kunkin henkilön tai kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Ammattitaitovaatimukset ovat kaikille koulutusohjelman suorittajille samat ja niiden saavuttaminen varmistaa toimijoiden asiantuntijuuden näyttötutkintotoiminnasta. 11
Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman aloitusvaiheessa siihen hakeutuneen ja koulutusohjelman aloittaneen henkilön tulee sitoutua näyttötutkintomestarin ammattitaitovaatimuksiin, hänen tulee osoittaa aikaisemmin hankkimansa osaamisen luotettavin asiakirjoin ja selvittää muut näyttötutkintomestarin koulutusohjelman kulkuun vaikuttavat lähtökohdat. Näyttötutkintomestarikouluttaja selvittää näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan osallistuvalle soveltuvat näyttötutkintomestarin ammattitaidon osoittamisen järjestelyt sekä ohjauksen ja mahdollisten henkilökohtaisten tukitoimien tarpeen. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin henkilön esittämien luotettavien asiakirjojen perusteella jo osoitettu osaaminen voidaan tunnustaa suoritetuksi, henkilö voidaan ohjata suoraan koulutusohjelman jonkin osan suorittamiseen tai henkilö ohjataan näyttötutkintomestariksi tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen koulutusohjelmassa. Näyttötutkintomestariksi kouluttautuvan henkilön aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnustamisen edellytyksenä on, että arvioijat ovat yksimielisiä siitä, että henkilön jo osoittama osaaminen kattaa koulutusohjelman ammattitaitovaatimukset. Arvioinnissa verrataan henkilökohtaista osaamista näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa esitettyihin osaamisen vaatimuksiin ja kriteereihin. Osaamisen ja ajantasaisuuden tunnustaminen tehdään aina henkilökohtaisen selvitys- ja tunnistustyön perusteella, pelkästään työtodistuksia ei voida pitää riittävinä asiakirjoina osoitetun osaamisen tunnustamiseksi. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaan tulevan ja myös koulutusohjelmassa olevan henkilön tulee itse hankkia tarvittavat dokumentit työtoiminnastaan ja muut selvitykset. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman järjestäjän edustaja (useimmiten vastuukouluttaja) ja koulutusohjelman suorittaja laativat yhdessä henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan, jossa kuvataan, miten koulutusohjelman suorittaja hankkii ja osoittaa näyttötutkintomestarin koulutusohjelman perusteissa edellytetyn osaamisen. Asiakirjan hyväksyvät yhdessä näyttötutkintomestarin koulutusohjelman järjestäjä sekä koulutusohjelmaan osallistuja ja hänen esimiehensä oppilaitoksessa, työelämän arvioijan ollessa kyseessä kolmas osapuoli on hänen esimiehensä. Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan muun muassa se, että oppilaitoksessa tai työpaikassa mahdollisesti jo laadittu näyttötutkintostrategia kytkeytyy näyttötutkintomestariksi kouluttautuvan kehittämisprosesseihin. 12
3.2 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittaminen Henkilökohtaistetussa näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittamisessa noudatetaan aina koulutusohjelman perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman järjestäjätahon edustaja (vastuukouluttaja) ja koulutusohjelman suorittaja laativat yhdessä ohjelman suorittajalle kirjallisen suunnitelman, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin koulutusohjelman suorittaja osoittaa koulutusohjelmassa edellytetyn osaamisen. Suunnitelma laaditaan koulutusohjelman osittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tämä suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Suunnitelman ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksyvät koulutusohjelman suorittaja ja näyttötutkintomestarikouluttajan edustaja allekirjoituksilla päiväyksineen. Mikäli koulutusohjelman suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat (useimmiten vastuukouluttaja) arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksiin. Arvioija (vastuukouluttaja) tunnustaa dokumentin osaksi koulutusohjelman suoritusta. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus tulee varmistaa. Yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia tai pelkästään työn lopputulosta ei voida esittää tunnustettavaksi. Päätös osaamisen tunnustamisesta on tehtävä heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen ensimmäisiä näyttötutkintomestarin ammattitaidon osaamisen osoittamistilanteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon kullekin suorittajalle soveltuvimpien työympäristöjen ja toimintatapojen mahdollistaminen sekä sovitaan tarvittavista erityisjärjestelyistä, ottaen huomioon muun muassa erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet. Koulutusohjelman suoritusten arviointia ei henkilökohtaisteta eli ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikille koulutusohjelman suorittajille samat. osoittaa saavuttamansa ammattitaidon omista lähtökohdistaan henkilökohtaistetusti sekä soveltaen näyttötutkintojärjestelmän periaatteita pääsääntöisesti henkilön omassa organisaatiossa toteutetuissa tilaisuuksissa, jotka ovat riippumattomia tarvittavan ammattitaidon hankkimisen prosessista. kokoaa tilaisuuksien toteutuksesta kattavan aineiston ja dokumentit esitettäväksi koulutusohjelman järjestäjälle erikseen sovittavalla tavalla ammattitaidon osoittamistavat -kohdan mukaisesti. 13
Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittajien arviointi poikkeaa näyttötutkintoja suorittavien henkilöiden osaamisen kolmikantaisesta arvioinnista. Näyttötutkintomestarin osaamisen arvioijana on ensisijaisesti vastuukouluttaja, mutta laadun varmistamisen kannalta vastuukouluttajan tulee vahvistaa arviointipäätöstä hankkimalla arviointipäätöksensä tueksi tietoa myös toisilta kouluttajilta, näyttötutkintomestarikoulutuksessa olevan esimieheltä oppilaitoksesta tai työpaikasta ja mahdollisesti myös muilta näyttötutkintomestareiksi kouluttautuvilta. n tulee myös itse pystyä arvioimaan omaa osaamistaan. 3.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Näyttötutkintomestariksi kehittymisessä tarjotaan monipuolisia oppimisympäristöjä kullekin opiskelijalle henkilökohtaistetusti sekä soveltaen näyttötutkintojärjestelmän periaatteita pääsääntöisesti mm. sen mukaan, onko hän oppilaitoksessa johtavassa asemassa oleva henkilö, näyttötutkintovastaava, kouluttaja, oppisopimuskoulutuksen viranomainen, tutkintotoimikunnan jäsen tai työelämän arvioija. Ammattitaidon hankkimisen järjestelyissä korostetaan ja tuetaan verkottumista sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista työelämän ja opetustoimen välillä. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa järjestävä taho vastaa ammattitaidon hankkimisprosessin suunnittelusta ja järjestelyistä tässä koulutusohjelmassa esitettyjen ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan eri alojen asiantuntijoita. Kehittymistä tuetaan ryhmä- ja yksilöohjauksella kullekin henkilölle laaditun henkilökohtaistetun suunnitelman mukaan. Lisäksi oppimisen edistymistä tuetaan etäohjauksen keinoin käyttäen sähköistä viestintää ja verkkoaineistoja. Näyttötutkintomestariosaamisen osoittaminenkytketään ensisijaisesti näyttötutkinnon järjestämiseen, ammatillisen osaamisen tunnistamiseen ja ammattitaidon arviointiin. Kehittymistä tukevien materiaalien tulee olla ajantasaisia ja asiantuntijuuden kehittymistä tukevia. Näyttötutkintomestariksi kehittymisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota koulutusohjelmaan osallistuvien henkilökohtaisen ammattitaidon kehittymiseen. Kehittymistä edistetään ohjaamalla koulutusohjelman suorittajaa syventämään omaa tietämystään näyttötutkintojärjestelmästä, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen näyttötutkintojärjestelmän eri toimijoiden kanssa, palautteen hankintaan ja käyttöön sekä oman näyttötutkintotoiminnan arviointiin (itsearviointiin). 14
4 Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman muodostuminen 4.1 Näyttötutkintomestarin ammattitaitovaatimukset ja kokonaisuuden muodostuminen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman (25 op) ammattitaitovaatimukset muodostuvat seuraavista kolmesta osasta: 1. Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu (8 op) 2. Näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti (10 op) 3. Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen (7 op). Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittaminen ja todistuksen sekä näyttötutkintomestarin diplomin saaminen edellyttävät kaikkien kolmen osan (25 op) hyväksyttyä suoritusta. Näyttötutkintomestarin ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat on esitetty samalla tavalla kuin kuin ammatillisten tutkintojen perusteissa. Ne on esitetty kussakin koulutusohjelman osassa seuraavasti: Ammattitaitovaatimukset Näyttötutkintotoiminnan asiantuntijatasoon vaadittu ammattitaito on johdettu näyttötutkinnon suunnittelun, järjestämisen ja ammattitaidon arvioinnin sekä toiminnan laadun varmistamisen prosesseista. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arvioinnin kohteet ilmaisevat ne näyttötutkintomestarin ammattitaidon kannalta keskeiset alueet tai toiminnot, joihin arvioinnissa on kiinnitettävä erityinen huomio. Arvioinnin kriteerit puolestaan ilmaisevat, kuinka näyttötutkintomestarin on työssään suoriuduttava, eli minkä tasoista näyttötutkintotoiminnan asiantuntijaosaamisen tulee olla. 15
Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaidon osoittamistavat kohdassa on määritelty kunkin näyttötutkintomestarin koulutusohjelman osan suorittamistapoihin ja arviointimenettelyihin liittyvät vaatimukset. Ammattitaidon osoittaminen keskittyy näyttötutkintojärjestelmän hallintaan. Suorituksiksi ei hyväksytä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan koulutukseen tai näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen liittyvää toimintaa. Koulutusohjelman osien suorittaminen henkilökohtaistetaan painottaen ammattitaidon osoittamistapoja kohderyhmien mukaisesti siten, että näyttötutkinnon vastuuhenkilö, kouluttajat, työelämän arvioijat ja tutkintotoimikuntien jäsenet, oppisopimusviranomaiset sekä näyttötutkintotoiminnasta vastaava oppilaitosjohto voivat osoittaa vaadittavan ammattitaidon kattavasti. 4.2 Näyttötutkinnon järjestämisen suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa noudattaa näyttötutkintojärjestelmän periaatteita valmistella näyttötutkinnon järjestämissopimuksen ja laatia näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman yhteistyöverkostonsa kanssa toimia eettisesti kestävällä tavalla näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelussa osaa noudattaa näyttötutkintojärjestelmän periaatteita. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Näyttötutkintolainsäädännön tunteminen käyttää toiminnassaan näyttötutkintojen järjestämistä ja tarvittavan ammattitaidon hankkimista ohjaavaa ajantasaista lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita sekä seuraa niiden muutoksia ja toimii muutosten edellyttämällä tavalla erottaa näyttötutkintotoiminnassa eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan o tutkinnon suorittajat o työelämän edustajat ja työelämäjärjestöt o näyttötutkinnon järjestäjät o valmistavan koulutuksen järjestäjät o tutkintotoimikunnat o Opetushallitus o opetus- ja kulttuuriministeriö. o koulutuksen ja tutkinnon hankkijat 16
Näyttötutkintotoiminnan käsitteiden käyttö toiminnassa Yhteistyön tekeminen tutkintotoimikunnan kanssa Toiminta oman alan yhteistyöverkoston kanssa Näyttötutkintojen järjestämisen rahoituksen tunteminen Asiantuntemus tutkintojen hinnoittelussa ja tutkintomaksujen tilittämisessä käyttää henkilökohtaistettuun näyttötutkinnon järjestämiseen liittyviä käsitteitä täsmällisesti suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa käyttää sujuvasti ammatillista aikuiskoulutusta koskevia käsitteitä erottaen ne ammattiosaamisen näytöistä ja muista ammatillisen peruskoulutuksen käsitteistä. hakee tietoa vastuualueensa tutkintotoimikunnan antamista ohjeista ja toimii niiden mukaisesti seuraa oman alan tutkintotoimikuntien tiedoissa tapahtuvia muutoksia toimittaa tutkintotoimikunnalle näyttötutkintojen järjestämissopimukseen liittyvät tiedot määräyksiä ja ohjeita noudattaen toimittaa arviointiesityksen oman alan tutkintotoimikunnalle siten kuin näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa on sovittu opastaa ja perehdyttää organisaationsa muita henkilöitä järjestämissopimukseen ja tutkinnon suorittajan arviointiprosessiin liittyvässä tietojen toimittamisessa. toimii yhteistyössä organisaationsa ja työpaikkojen asiantuntijoiden kanssa ja sitouttaa työpaikkojen edustajat yhteistyöhön edustamiensa tutkintojen järjestämisen eri vaiheissa laatii tarvittaessa yhteistyöhön liittyviä sopimuksia henkilökohtaistamisen prosessin toteutuksesta, tutkintotilaisuuksien järjestämisestä ja tutkintosuoritusten arvioinnista. ottaa henkilökohtaistamisen eri vaiheissa huomioon ammatillisen aikuiskoulutuksen erilaiset järjestämismuodot ja rahoituksen vaikutuksen. toimii asiantuntijana määriteltäessä tutkinnon suorittajalta perittäviä kohtuullisiksi katsottavia maksuja opastaa organisaatiossaan näyttötutkinto- toimijoita tutkintomaksujen tilityksessä avustaa asiantuntevasti tarvittavien tilasto- ja kustannustietojen kokoamisessa. 17
osaa valmistella näyttötutkintojen järjestämissopimuksen ja laatia näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman yhteistyöverkostonsa kanssa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Asiantuntijana toimiminen valmisteltaessa valmistelee Opetushallituksen ohjeen mukaisen järjestämissopimuksen näyttötutkintojen liitteineen ottaen huomioon tutkintotoimikunnan ohjeet järjestämissopimusta kokoaa tiedot arvioijista tutkintotoimikuntien antamien ohjeiden mukaan huolehtii muutostilanteissa järjestämissopimuksen päivityksestä ja varmistaa sopimuksen voimassaolon. Asiantuntijana toimiminen laadittaessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa Asiantuntijana toimiminen näyttötutkintoihin liittyvässä tiedottamisessa, neuvonnassa ja ohjauksessa hallitsee oman alansa näyttötutkintojen perusteet (sisältö ja muodostuminen) organisoi tarvittavat työelämän sekä tutkinnon järjestäjän edustajat yhteistoiminnalliseen näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadintaprosessiin toimii organisaatiotaan edustaen asiantuntijana näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadinnassa vastaa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadinnasta tutkinnon perusteiden, Näyttötutkinto-oppaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mallin ja ohjeiden sekä tutkintotoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti kartoittaa työpaikkojen soveltuvuuden tutkintotilaisuuksien järjestämiseen ottaen huomioon työpaikan tuotanto- ja palveluprosessit kehittää näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa omalla alallaan päivittää tutkinnon perusteiden muuttuessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman. laatii yhteistyössä toimintaverkostonsa kanssa näyttötutkinnon tiedottamisen ja neuvonnan suunnitelman ja toteuttaa sitä järjestää asiantuntevaa ohjausta näyttötutkinnosta kiinnostuneille ja hakeutuville tutkinnon suorittajille tiedottaa ja kertoo näyttötutkintojen tuottamasta jatkoopintokelpoisuudesta. 18
osaa toimia eettisesti kestävällä tavalla näyttötutkinnon järjestämisen suunnittelussa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Eettisesti kestävä toiminta toimii eettisesti kestävällä tavalla suunnitellessaan näyttötutkintojen järjestämistä harkitsee ja punnitsee parhaita vaihtoehtoja ja ratkaisuja toimiessaan yhteistyössä eri tahojen, kuten tutkintotoimikuntien, tutkinnon suorittajien ja eri asiantuntijoiden kanssa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaavansa toimia näyttötutkintojärjestelmän periaatteiden mukaisesti oikeita ja täsmällisiä käsitteitä käyttäen. Hän osoittaa osaavansa valmistella näyttötutkintojen järjestämissopimuksen ja laatia näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman yhteistyössä toimijaverkostonsa kanssa. Osaamisen osoituksen yhteydessä koulutusohjelman suorittaja selvittää ja arvioi esimerkiksi näyttötutkintojen järjestämissopimuksen hakuprosessiin liittyviä tehtäviä, tutkintotoimikunnan tai muiden viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, tutkintotilaisuuksien rahoitusjärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä ja tutkinnon järjestäjän näyttötutkintotoiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä. esittelee aidoista tilanteista tuottamansa kuvauksen ja niihin liittyvät dokumentit muille näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa oleville henkilöille. Esittelyn yhteydessä käydään arviointi- ja palautekeskustelu. Itsearviointi on myös olennainen osa osaamisen osoittamista. Edellä kuvatut ammattitaidon osoittamistavat tulee valita yhdessä koulutusohjelmaa järjestävän tahon edustajan kanssa kullekin henkilökohtaistetusti siten, että osan kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat arvioiduksi. 19
4.3 Näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti Ammattitaitovaatimukset osaa järjestää näyttötutkinnon henkilökohtaistetusti järjestää tutkintotilaisuuksia kehittää ja ylläpitää arvioijien arviointiosaamista arvioida ammattitaitoa toimia eettisesti kestävällä tavalla näyttötutkinnon henkilökohtaistetussa järjestämisessä Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa järjestää näyttötutkinnon henkilökohtaistetusti. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Asiantuntijana toimiminen näyttötutkintoon ja toimii niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat siihen valmistavaan asiakaslähtöisesti suunniteltua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti koulutukseen sovittavia tukimuotoja ja palveluja hakeutumisvaiheessa selvittää kunkin näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön lähtötilanteen ja varmistaa, että hakeutujat tuntevat riittävästi tutkinnon sisältöä sekä arvioinnin perusteet varmistaa, että kyseinen näyttötutkinto tai sen osa on kullekin hakeutujalle soveltuva, ja ohjaa tarvittaessa hakeutujan hänelle soveltuvaan toiseen tutkintoon huolehtii tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta yhdessä työpaikkojen edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa huolehtii, että tutkinnon suorittaja käyttää tutkinnon perusteita osaamisensa tunnistamisessa ja aikaisemmin hankkimansa ammattitaidon vertaamisessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin toimii asiantuntijana tehtäessä hakeutumisvaiheen johtopäätökset tutkinnon suorittajan ammattitaidosta lähtötilanteen perusteella selvittää tutkinnon suorittajan ohjauksen ja tukitoimien tarpeen vastaa hakeutumisvaiheen dokumentoinnista henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan huolehtii arviointi- ja päätöksentekoprosessista aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi. 20
Asiantuntijana toimiminen näyttötutkinnon suorittamisen suunnittelussa Ohjaajana toimiminen ohjaa tutkinnon suorittajaa tunnistamaan omasta työympäristöstään erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa osoittamiseen ohjaa yhdessä työelämän edustajien kanssa tutkinnon suorittajaa laatimaan suunnitelman siitä, millaisissa työkokonaisuuksissa ja tilanteissa ja milloin hän osoittaa osaamisensa. organisoi tarkoituksenmukaiset tukitoimet näyttötutkinnon suorittajalle mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin tai muihin erityistarpeisiin vastaa tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman dokumentoinnista henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. toimii ohjauksessa ja sen suunnittelussa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa ohjaa ja neuvoo tutkinnon suorittajaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa ja tutkinnon suorittamisessa ohjaa tarvittavilta osin tutkinnon suorittajaa tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen erilaisia oppimisen menetelmiä ja soveltuvia oppimisympäristöjä käyttäen tukee tutkinnon suorittajaa oman vastuun ottamisessa näyttötutkintoprosessin edetessä ottaa ohjauksessaan huomioon tutkinnon suorittajien yksilölliset erot ja kunkin elämäntilanteen käyttää tarkoituksenmukaisia ja alalle sopivia ohjausmuotoja tutkinnon suorittajan tarpeiden mukaan ohjaa yksilöä ja ryhmää henkilökohtaistamis-prosessissa tutkinnon perusteista poikkeamatta ja osaa perustella tehdyt ratkaisut ohjaa tutkinnon suorittajaa henkilökohtaistamista koskevien asiakirjojen suunnittelussa ja laadinnassa ohjaa ja tukee tutkinnon suorittajaa ammattitaidon itsearvioinnin kehittämisessä ohjaa tutkinnon suorittajaa tekemään itsenäisiä, eettisesti kestäviä päätöksiä tarkastelee kriittisesti ja kehittää perustellusti toimintaansa ja osaamistaan erilaisissa ohjaustilanteissa käyttää ohjauksen asiantuntemusta oman työnsä tukena. 21
osaa järjestää tutkintotilaisuuksia. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Tutkintotilaisuuksien järjestäminen palvelu- ja tuntee kokonaisuudessaan tutkinnon perusteet sekä tutkinnon tuotantotilanteissa suorittamisen prosessin ja osoittaa tämän asiantuntemuksen organisoidessaan ja toteuttaessaan tutkintotilaisuuksia järjestää yhteistyössä työpaikkojen ja organisaationsa muiden asiantuntijoiden kanssa tutkintotilaisuudet tutkinnon perusteiden, tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman ja kullekin tutkinnon suorittajalle laaditun henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan varmistaa työpaikan soveltuvuuden tutkintotilaisuuksien järjestämiseen osaa perustella, miksi tutkintotilaisuuksia järjestetään muualla kuin alan työtehtävissä organisoi tutkintotilaisuudet tutkinnon osittain kytkien ne työpaikan tuotanto- ja palveluprosessin mukaisiin tehtäviin siten, että näyttötutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito voidaan osoittaa kattavasti ja luotettavasti ohjaa täydentäviin ammattitaidon osoittamistapoihin, mikäli ammattitaitoa ei voida osoittaa kattavasti ja luotettavasti työprosesseissa huolehtii, että tutkinnon perusteisiin mahdolliset sisältyvät erillispätevyydet suoritetaan asianmukaisesti. osaa kehittää ja ylläpitää arvioijien arviointiosaamista. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Arvioijien valinta ja arviointiosaamisen kehittäminen ja ylläpito toimii asiantuntijana valittaessa kolmikantaisia (työnantajia, työntekijöitä ja opettajia) arvioijia selvittää ja ratkaisee mahdolliset arvioijia koskevat esteellisyyskysymykset tuottaa yhteistyössä arvioijien perehdyttämiseksi systemaattisen suunnitelman, joka kattaa 1) yleisen näyttötutkintojärjestelmään perehtymisen 2) tutkintoon ja tutkinnon perusteisiin perehtymisen ja 3) yksittäiseen tutkintotilaisuuteen perehdyttämisen hankkii palautetta arviointikoulutuksesta organisaationsa laadun kehittämissuositusten mukaisesti huolehtii siitä, että arvioijien arviointiosamista ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti ja systemaattisesti ilmoittaa arvioijien tiedot tutkintotoimikunnalle järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti ylläpitää ja kehittää edustamaansa näyttötutkintoon liittyvän laadukkaan ja kattavan arvioijien verkoston toimintaa. 22
osaa arvioida ammattitaitoa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Ammattitaidon arviointiin liittyvien asioiden huolehtii, että tiedottaminen tutkinnon tutkinnon suorittaja tietää ennen tutkintotilaisuutta arvioinnin perusteista suorittajalle omalla kohdallaan tutkinnon suorittaja tietää arvioinnin oikaisumenettelystä sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tutkinnon suorittaja tietää hylätyn tutkintosuorituksen uudelleen suorittamisen mahdollisuudesta arvioinnin palaute käsitellään tutkinnon suorittajan kanssa viipymättä ja tarkoituksenmukaisesti. Ammattitaidon arviointi ja arvioinnin dokumentointi toimii tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon arvioijana ja arvioinnin asiantuntijana organisaatiossaan ja yhteistyössä työelämän kanssa varmistaa yhdessä arvioijien ja tutkinnon suorittajan kanssa, että arviointiprosessi toteutuu tämän henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaisesti vastaa siitä, että ammattitaito arvioidaan kattavasti ja luotettavasti tutkinnon arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti varmistaa, että koottu arviointiaineisto on riittävän laaja, luotettava ja monipuolinen ja että se on kaikkien arvioijien tiedossa toimii asiantuntijana arvioinnissa ja vastaa, että arvioinnissa käytetään monipuolisia, tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä sekä osaa ottaa huomioon arviointiin liittyvät virhelähteet varmistaa, että ammattitaidon arviointi dokumentoidaan sekä yksittäisissä tutkinto-tilaisuuksissa että tutkinnon osan ja koko tutkinnon suorittamisessa tutkintotoimikunnan kanssa sovitulla tavalla huolehtii, että tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus itsearviointiin. 23
Kolmikantaisen arviointiesityksen ja arviointitietojen toimittaminen tutkintotoimikunnalle huolehtii, että järjestetään kolmikantainen arviointikokous, jossa arvioijat laativat tutkinnon osaa koskevan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle arviointiesitys tehdään kattavan arviointiaineiston perusteella kolmikantaa edustavien arvioijien yhteistyönä esitys myös hylättäviksi esitettävistä tutkintosuorituksista perusteluineen toimitetaan viipymättä ja annettujen ohjeiden mukaan tutkintotoimikunnalle päätettäväksi arviointiesitys lähetetään viipymättä tutkintotoimikunnan päätettäväksi todistukset, arviointia koskevat tiedot ja henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat arkistoidaan ja säilytetään arkistointiohjeiden mukaisesti tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta ja tarvittaessa todistus valmistavaan koulutukseen osallistumisesta laaditaan Opetushallituksen voimassa olevan määräyksen mukaisesti tutkinnon suorittaja saa tiedon tutkintotoimikunnan päätöksestä ja todistukset viipymättä. osaa toimia eettisesti kestävällä tavalla näyttötutkinnon henkilökohtaistetussa järjestämisessä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Eettisesti kestävä toiminta toimii eettisesti kestävällä tavalla tutkinto-tilaisuuksia järjestäessään ja ammattitaitoa arvioidessaan harkitsee ja punnitsee parhaita vaihtoehtoja ja ratkaisuja toimiessaan yhteistyössä eri tahojen, kuten tutkinnon suorittajien, arvioijien ja eri asiantuntijoiden kanssa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaavansa järjestää näyttötutkinnon henkilökohtaistetusti, järjestää tutkintotilaisuuksia, kehittää ja ylläpitää arvioijien arviointiosaamista, arvioida ammattitaitoa ja toimia eettisesti kestävällä tavalla näyttötutkintojen järjestämisessä. Osaamista osoitettaessa koulutusohjelman suorittaja järjestää itse vastuullisena tai yhteistyössä toimien näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisen tutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvän tutkintotilaisuuden. Suoritukseen tulee liittää selostus henkilökohtaistamisesta, ammattitaidon arviointiprosessista, arviointiaineiston kokoamisesta ja arviointiesityksen toimittamisesta tutkintotoimikunnalle. Suoritukseen liitetään myös kuvaus henkilökohtaistamista koskevien asiakirjojen, arviointiaineistojen ja todistusten arkistoinnista ja säilyttämisestä. 24
esittelee em. aidoista tilanteista tuottamansa kuvauksen ja niihin liittyvät dokumentit muille näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa oleville henkilöille. Esittelyn yhteydessä käydään arviointi- ja palautekeskustelu. Itsearviointi on myös olennainen osa osaamisen osoittamista. Edellä kuvatut ammattitaidon osoittamistavat tulee valita yhdessä koulutusohjelmaa järjestävän tahon edustajan kanssa kullekin henkilökohtaistetusti siten, että osan kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat arvioiduksi. 4.4 Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen Ammattitaitovaatimukset osaa hankkia ja analysoida palautetta järjestämistään näyttötutkinnoista kehittää oman alansa näyttötutkintotoiminnan laatua Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hankkia ja analysoida palautetta järjestämistään näyttötutkinnoista. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Toimintaympäristön tunteminen toimii organisaationsa näyttötutkintostrategian tai työpaikan henkilöstön kehittämisstrategian mukaisesti edistää organisaationsa em. strategian kehittämistyötä ja näyttötutkintotoiminnan osuutta siinä. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisten periaatteiden mukainen toiminta varmistaa, että tutkintotilaisuuksissa toimitaan tutkinnon perusteita noudattaen kattavasti ja poikkeamatta niistä varmistaa, että kullekin tutkinnon suorittajalle on tehty henkilökohtaistaminen ja että henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on päivitetty aina tarvittaessa. 25
Palautteen hankkiminen ja analysointi oman pitää tarvittaessa yhteyttä alansa tutkintotoimikuntaan tai - kuntiin ammattialan näyttötutkintojärjestelyistä laadullisuus) suunnittelee palautteen hankinnan kokonaisuuden (tahot, määrällisyys, kokoaa em. suunnitelman mukaisesti palautetta järjestämistään näyttötutkinnoista osallistuu tutkinnon suorittajalta kerättävän palautteen hankintaan, käyttäen erityisesti AIPAL tai OPAL järjestelmiä suunnittelee, miten arvioijilta saatua palautetta käytetään hyväksi näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä arvioi saatua palautetta yhteistyöverkostonsa kanssa ja osaa erottaa merkityksellisen palautteen kokoaa ja analysoi kerätyn palautteen ja välittää tulokset yhteistyökumppaneille ja päättäjille arvioi yhteistyössä työpaikkojen edustajien ja organisaationsa muiden näyttötutkintojen asiantuntijoiden kanssa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman toimivuutta osallistuu palautteen hankkimiseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. osaa kehittää oman alansa näyttötutkintotoiminnan laatua. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen omassa työyhteisössä Oman toiminnan arviointi näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäjänä laatii kokoamansa palautteen tulosten perusteella tutkintotilaisuuksien järjestämisen, tutkintosuoritusten arvioinnin sekä työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisen suunnitelman viestii kehittämistarpeet tarvittaville yhteistyötahoille, esimerkiksi tutkintotoimikunnalle ja päättäjille organisaatiossaan osallistuu kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja toimeenpanoon. tekee hankkimansa palautteen perusteella realistisen oman toiminnan itsearvioinnin järjestämistään tutkintotilaisuuksista. 26
Oman näyttötutkintoosaamisen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laatustrategian tunteminen seuraa ammattialansa kehittymistä muun muassa alan osaamistarpeiden muutosten kautta seuraa tutkintotoimikuntien työtä esimerkiksi osallistumalla tutkintotoimikuntien ja muiden tahojen kuten Opetushallituksen järjestämiin tilaisuuksiin ja seuraamalla tutkintotoimikuntien työtä esimerkiksi sähköisten viestimien ja omien verkostojensa kautta on perehtynyt ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisjärjestelmiin ja laadunhallintasuositukseen on perehtynyt oman alansa näyttötutkintotoimintaan ja tutkintotilaisuuksiin ja hakee vaikutteita myös muiden ammattialojen toimintatavoista seuraa monipuolisesti näyttötutkintotoiminnan kehittymistä. seuraa ammatillisen koulutuksen laadun kehittämisen suuntaviivoja ja aikuiskoulutuksen kehittämisen painoalueita siinä niin, että osaa omalta osaltaan kehittää näyttötutkintotoiminnan laatua niiden mukaiseksi. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaavansa kehittää näyttötutkintojärjestelmän laatua suunnittelemalla ja toteuttamalla palautteen hankinnan. Palautteiden analysoinnin pohjalta hän suunnittelee kehittämistoimenpiteet ja osallistuu niiden toteuttamiseen. Osaamisen osoituksen yhteydessä koulutusohjelma suorittaja selvittää ja arvioi tutkinnon järjestäjän näyttötutkintojen järjestämisen laatua ja kehittämistarvetta. Selvityksessä tulee suorittaa itsearviointia siitä, miten näyttötutkintotoimintaan liittyvää palautetta hankitaan eri osapuolilta. esittelee aidoista tilanteista tuottamansa kuvauksen ja niihin liittyvät dokumentit muille näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa oleville henkilöille. Esittelyn yhteydessä käydään arviointi- ja palautekeskustelu. Itsearviointi on myös olennainen osa osaamisen osoittamista. Edellä kuvatut ammattitaidon osoittamistavat tulee valita yhdessä koulutusohjelmaa järjestävän tahon edustajan kanssa kullekin henkilökohtaistetusti siten, että osan kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat arvioiduiksi. 27
Painettu ISBN 978-952-13-5283-6 ISSN 1798-887X Verkkojulkaisu ISBN 978-952-13-5284-3 ISSN 1798-8888 Opetushallitus on hyväksynyt nämä näyttötutkintomestari, koulutusohjelman perusteet. Opetushallitus www.oph.fi/julkaisut 28