Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen,

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Taimikonhoito kitkemällä

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Onnistunut metsänuudistaminen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Taimikonhoidon perusteet.

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO messuilla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Transkriptio:

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011

Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen työlajiin: taimikoiden varhaishoitoon Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois varttuneiden taimikoiden harvennukseen Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois Kasvatettavan puulajin harvennus Taimikonhoidossa koneellisen työn rooli metsänhoito-töistä pienin, n. 1 % Laitteita n. 10-15 Nykyiset laitteet pääosin metsäkoneen lisälaitteita Suuret metsäfirmat edelläkävijöitä taimikonhoidon koneellistamisessa

Koneellinen varhaisperkaus Naarva - Kitkevä perkaaja/ Pentin Paja Oy Kuvat: Heidi Hallongren/Metla

Koneellinen varhaisperkaus Menetelmänä kitkentä Kuusen taimikot 4-5 vuotta istutuksesta Pituus alle 1 m Läpimitta n. 1-2 cm Sulanmaan aikana Lupaavia kokeiluja myös männyn kylvötaimikoissa Uusi laiteversio Itsenäisenä työlajina huomattavasti (2-2,5 kertaa) metsurityötä kalliimpaa Oletus on, että valtaosalla kitketyistä aloista myöhempää perkaustarvetta ei enää esiinny ( 20 % säästö)

Koneellinen varhaisperkaus Koneellisen kitkennän tehollinen työajanmenekki n. 7h/ha Työtä hidastavat kohteen kivisyys ja poistettavien puiden lukumäärä n. 6 % kasvatettavista kuusista vakavia vaurioita Kustannuskilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta Sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna jo nyt taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä Resurssitarve jopa n. 60 % metsuriketjua pienempi koko taimikonhoitoketjun osalta

Koneellisen kitkennän kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla

1 kk kitkennän jälkeen 9.11.2011 Kuva: Heidi Hallongren/Metla 7

2 vuotta kitkennän jälkeen 9.11.2011 8 Kuva:Heidi Hallongren/Metla

4 vuotta kitkennän jälkeen 9.11.2011 9 Kuva: Heidi Hallongren/Metla

Koneellinen taimikonhoito MenSe RP 80 UW 40 Risutec III Tehojätkä Pro -pienmetsäkone

Koneellinen taimikonharvennus Menetelmänä katkaisu 5-8 metrin pituudessa Peruskoneena hakkuukone tai pienmetsäkone Ei puunmyyntituloja, puut jää metsään Toistaiseksi perinteinen metsurityö vielä edullisempaa Pienmetsäkone kustannuksiltaan kilpailukykyinen metsurin kanssa Sitoo henkilöresursseja metsurityötä vähemmän

Koneellinen taimikonharvennus- MenSe Työntuottavuus 0,12 ha/käyttötunti Resurssitarve 15-25 % pienempi kuin metsurityössä Kustannuskilpailukyvyssä huomattavasti parannettavaa: taimikonharvennuksen kustannukset 70 100 % metsurityötä suuremmat n. 5 % :lla kasvatettavasta puustosta lieviä runkovaurioita (Lähde: Metsäteho)

Koneellinen taimikonharvennus- Tehojatkä Pro+UW40 Työntuottavuus 0,10 ha/käyttötunti Resurssitarve 1-26 % pienempi kuin metsurityössä n. 10 % jäävästä puustosta vaurioita Käytössä 5 konetta Voi työskennellä myös talvella Edulliset hankinta- ja käyttökulut Helpot siirrot

Taimikonharvennuksen kustannukset 160 140 Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) 120 100 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone UW40 - peruskoneena pienmetsäkone

Koneellisen taimikonhoidon potentiaali Tavoitteena 20 %:n koneellistamisaste vuonna 2015 Tekninen potentiaali 90 % Vision* mukainen tarve 40-110 taimikonhoitokonetta * (Strandström ym. 2009)

Konetyö yleistyy tulevaisuudessa Työvoimapula Koneet vähentää henkilöresurssien tarvetta Muutoksen metsänomistajakunnassa Työn tehostuminen, helpottuminen ja monipuolistuminen (yrittäjät) Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellistumiskehityksen haasteet Työn tuottavuuden nostaminen ja sen myötä työkustannuksen laskeminen Uusien koneellisten ratkaisujen kehitys teknologian kehityksellä suuria kehitysharppauksia? Jatkuvatoimiset laitteet Automaattiliikkeet Kohdevalinta kone kannattava ratkaisu oikeanlaisilla kohteilla Työtekniikka ja kuljettajat Uudenlaisten menetelmien synnyttämä epäluulo ja yleinen mielipide

Kiitos