Työ nro 1669 18.2.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N E P E N M Ä E N K O U L U A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva Nepenmäen koulun kaavamuutosalueen rajauksella ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 21.8.2014 KrakLK 24.2.2015 Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima
1 NEPENMÄEN KOULU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Niinivaaran (5) kaupunginosan virkistysaluetta ja Hukanhaudan (15) kaupunginosan korttelia 1502 ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Niinivaaran (5) kaupunginosan kortteli 5159 ja virkistys- ja katualuetta sekä Hukanhaudan (15) kaupunginosan kortteli 1502 ja virkistys- ja katualuetta. Kaavoitusohjelman työ nro 1669. Kuva 1. Nepenmäen koulun sisäpiha keväällä 2012. Joensuu 18.2.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 1.1.4 Maanomistus...11 1.2 SUUNNITTELUTILANNE...11 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...11 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 15 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 15 2.1.1 Kunnan strategioiden asettamat tavoitteet... 15 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 16 2.2 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA... 17 3 VAIHTOEHDOT... 17 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 18 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 18 4.1.1 Korttelialueet... 19 4.1.2 Muut alueet... 19 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 20 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin... 20 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin... 21 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... 23 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan ja luonnonvaroihin... 23 4.2.6 Yritysvaikutusten arviointi... 24 4.2.7 Muut vaikutukset... 24 4.2.8 Ympäristön häiriötekijät... 24 5 TOTEUTUS... 24 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 24 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavan muutoksen ehdotus, päiväys 18.2.2015 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 6.8.2014 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 4. Ote Nepenmäen koulun tontinkäyttösuunnitelmasta, päiväys 23.8.2013 5. Nepenmäen koulun kaavamuutos, puistoalueiden ympäristöselvitys (Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen 9.7.2014) 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin 7. Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 15.1.2015.
3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutos Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin hankkeena kaupungin valtuuston hyväksyessä Nepenmäen koulun hankesuunnitelman helmikuussa 2014. Hanke on osa 2013 valmistunutta kouluverkkosuunnitelmaa. Suunnittelualueella on voimassa kaksi eri asemakaavaa vuosilta 1982 ja 2002. Kortteli 1502 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Korttelissa on Nepenmäen koulu. Alueelle on osoitettu tonttitehokkuusluvulla e = 0,30 rakennusoikeutta 8 313 k-m 2. Muut kaavamuutosalueet ovat erilaisia Nepenmäenpuiston virkistysalueita (VL ja VU) kevyen liikenteen reitteineen. VU-alueelle on rakennettu pysäköimisalue. Kaavamuutosta ohjaavat Nepenmäen uuden koulun hankesuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset. Uusi koulu sovitetaan olemassa olevalle korttelialueelle. Koulun laajetessa on tarve lisätä korttelin rakennusoikeutta korottamalla tonttitehokkuus lukuun e = 0,45. Puistoalueita on mukana saattoliikenteen ja pysäköinnin järjestelemiseksi. Kevyen liikenteen yhteyksiin ja Nepenmäenpuiston virkistysmahdollisuuksiin ei tehdä merkittäviä muutoksia. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 21.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 21.8. 12.9.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.8.2014 Nepenmäen koululla (os. Kärpänkatu 7). Yleisötilaisuudessa oli paikalla 17 osallista. Saadun palautteen lyhennelmät sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 3. Asemamuutoksen luonnos pidettiin nähtävillä 15.1. 6.2.2015 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 21.1.2015 Nepenmäen koululla. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 13 osallista. Saadun palautteen lyhennelmät sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 6. Kaavaluonnos valmisteltiin kaavaehdotukseksi suunnittelemalla uudelleen VL-alueella olevat saattoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt, pienentämällä koulun korttelialuetta, lisäämällä uusi kaava-määräys nro 1, jolla sallitaan mm. kirjaston rakentaminen koulun tontille ja päivittämällä muita kaavamääräyksiä. Toteuttaminen Nepenmäen uutta yhtenäiskoulua on tarkoitus ryhtyä rakentamaan 2016, ja se valmistuu 2018 keväällä. Kaupunki on rakennuttajana. Saattoliikenteen reittien tulee olla valmiina syksyyn 2018 mennessä oppilaiden saapuessa kouluun.
3 5 4 3 2 4 3 2 1 4 2 28 20 19 18 17 15 8 7 1 5-9903-13 5-9903-61 15-9903-53 15 21:44 15-9901 katu Kä Näädänkatu Tapionkatu M Nepenmäen koulu M M 15153 1556 1502 1570 1506 III VII I I /101 100 85 90 95 90 85 85 80 85 85 85 85 86 87 88 89 88 89 91 92 93 94 88 96 97 98 99 86 87 88 89 91 86 81 82 83 84 84 83 86 86 87 88 86 7 3 25 5 6 4 6 28 5 2 5 17 23 6 7 6 1 12 11 16 26 27 5 23 22 24 1 4 37 38 39 9 4 9 3 10 1 14 8 13 7 15 24 18 14 9 11 10 12 13 15 48 47 16 21 20 21 33 36 19 35 51 40 50 49 34 11 12 2 8 1 16 9 31 30 22 20 5 1 19 6 55 7 8 2 1 9 4 3 22 14 28 13 5 29 27 4 1 20 19 21 18 9 7 3 30 39 41 42 40 18 16 11 10 ajo p e=0.45 II KÄRPÄNKATU pp ajo ajo jk 3 1 luo ajo pp pp jk 6942400 488800 6942200 488600 6942200 488800 1502 5159 5 NIINIVAARA 15 HUKANHAUTA ET VL YO LIITE1, Sivu 1/5
LIITE1, Sivu 2/5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET YO VL ET 0150000 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue. 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 3 15 HUK 1502 KÄRPÄNKATU II e=0.45 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
LIITE1, Sivu 3/5 1130000 Rakennusala. 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi. 1360000 Katu. 1390000 Ulkoilureitti. ajo jk pp pp p 1470000 Ajoyhteys. 1490000 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. 1500100 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 1510000 Pysäköimispaikka. 1540000 Johtoa varten varattu alueen osa. luo 1890000 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
LIITE1, Sivu 4/5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. YO-kortteliin saa sijoittaa lähipalveluita, kuten kirjaston. 2. YO-tontti on aidattava korttelirajoiltaan. Korttelin länsipuoleinen raja on aidattava umpinaisella 150cm korkealla aidalla. 3. Saattoliikenteen alueeseen (merk. ajo) rajoittuvat tontin osat on aidattava. Tonttia saa aidata myös toiminnallisin perustein. Iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin koulun toiminta-ajan ulkopuolella ajo-merkinnällä osoitettu saattoliikenteen ajoyhteys tulee olla suljettuna porteilla siten, että läpiajo estyy. 4. Saattoliikenteen alueelta tulee järjestää turvallinen jalankulun yhteys koulun piha-alueille. 5. YO-tontille on varattava kolme polkupyöräpaikkaa neljää oppilasta kohti ja yksi polkupyöräpaikka neljää työntekijää kohti. Mopoille on varattava 10 paikkaa. AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja ei saa sijoittaa kuutta metriä lähemmäksi katualuetta. 2. Autopaikkoja on toteutettava seuraavasti: - Yksi autopaikka kahta työntekijää kohden. - Yksi autopaikka kutakin alkavaa kirjaston 50 k-m2 kohti.
LIITE1, Sivu 5/5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan virkistys- ja katualueen sekä HUKANHAUDAN (15) kaupunginosan korttelin 1502 sekä virkistysja katualueen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteli 5159 ja virkistys- ja katualuetta sekä HUKANHAUDAN (15) kaupunginosan kortteli 1502 ja virkistys- ja katualuetta. NEPENMÄEN KOULU KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 18.2.2015 Mk 1 : 1000 Arkisto Suunn. Jukka Haltilahti 15/1669 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Ritva Eskelinen
4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on kooltaan noin 4,2 ha ja sijaitsee Joensuun ydinkeskustasta etelään kahden kilometrin etäisyydellä. Kaava-aluetta rajaavat etelässä Kärpänkatu, idässä ja pohjoisessa ovat Nepenmäenpuiston laajat viheralueet ja lännessä asuinalueita ja Tapionkatu. Läheisillä korttelialueilla on pientalojen alueita ja rivi- ja kerrostaloalueita. Korttelissa 1502 on Nepenmäen 350 oppilaan peruskoulu. Tontille ajo ja saattoliikenne toimivat Kärpänkadun kautta. Nepenmäenpuistossa kaavamuutosalueella on läntisin osa merkittävää itä-länsisuuntaista kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistöä. Urheilukentän alueella on läheisiä oppilaitoksia ja pallokentän käyttöä palveleva pysäköimisalue. Kuva 2. Nepenmäen koulun sijainti Joensuun keskustan eteläpuolella (sininen ympyrä) ja sijainti Penttilä-Niinivaara-Hukanhauta opetustoiminnan palvelualueen keskellä (punainen ympyrä). 1.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Nepenmäen lounaisrinteen alaosassa. Viereinen länsipuolen kortteli 15153 ja Tapionkatu ovat jo tasaisemmassa maastossa. Maanpinnan korko vaihtelee korttelissa 1502 lounaiskulman lukemasta n. +84,5 +93 mmpy koilliskulmassa. Viheralueiden maanpinnan korko (+83,5 +86,5 mmpy) vaihtelee vähemmän niiden sijoittuessa kaavamuutosalueen alavammalle länsilaidalle.
Maisemassa suunnittelualueen rakennettu ympäristö hallitsee hieman alempana olevia asuinalueita, mutta toisaalta sulautuu vasten Nepenmäen korkeaa rinnettä ja muuhun lähialueiden rakennettuun ympäristöön. Nepenmäen puistoalueilla on sekä rakennettuja viheralueita että metsiä virkistysalueita. Kaavamuutosalueen luonnonympäristö on pääosin muokattua tai muuntunutta ympäristöä. 5 Pysäköimisalue Kuva 3. Pysäköimisalue on pallokentän lähellä. Alueella on runsaasti kevyen liikenteen väyliä ja virkistysmahdollisuuksia. Puuttomana linjana näkyy koulun länsipuolella uusittu viemärilinja. Kuva 4. Uusitun viemärilinjan avonaista kohtaa lähellä Kärpänkatua koulun ja asutuksen välissä.
Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Vuonna 1984 laaditun yleispiirteisen ja koko kaupunkia koskevan maaperäselvityksen mukaan kaava-alue sijaitsee moreenialueella (mr, III rakennettavuusluokka). GTK:n maaperäaineisto (2007) esittää moreenialueiden lisäksi länsipuolen alimmille alueille karkean hiedan alueen (Ht) ja itäpuolelle kallioisia alueita (Ka). Kortteliin 1502 tehty perustamistapaselvitys maaperäkairauksineen ja maaperänäytteineen (FCG 2013). 6 Kuva 5. Maaperäkartta suunnittelualueelta ( GTK 2006). Karkeaa hietaa sisältävä alue on osoitettu keltaisella värillä ja Ht-merkinnällä. Ruskea pohjaväri on moreenia ja punertava alue on kallioista (Ka). Alueella ei ole avovesiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Hule- ja sadevedet imeytyvät moreenimaahan kohtalaisesti, mutta karkeaan silttiin tätä heikommin. Kallioalueilla imeytyminen on vähäistä. Alueella on viettopintoja, joiden alueilla pintavalumiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koulun alue on liitetty hulevesiviemäriin. Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole rekisteröityjä tai voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuja luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Lähellä ei ole sellaisia kohteita, jotka vaikuttaisivat kaavamuutosalueeseen. Puistoalueille tehdyssä ympäristöselvityksessä ei havaittu erityistä suojelua vaativia kohteita, mutta alueella on lehtomaisemman metsän alue (Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen 2014). 1.1.3 Rakennettu ympäristö Lähialueet Suunnittelualueen ja sen lähialueiden rakennettu ympäristö on muodostunut osana Nepenmäen ja Hukanhaudan kehittymistä 1960-luvun alusta lähtien. Katuverkosto ja kaupunkirakenne ovat saaneet nykyisen muotonsa alueen ensimmäisten kaavojen mukaisesti 1959 1960. Hukanhaudantie jatkui ja liittyi etelään jatkettuun Tapionkatuun 1969 kaavamuutoksessa.
7 Lähialueilla on pientaloalueita 1960-luvulta sekä Tapionkadun varrella olevia rivitalo- ja kerrostaloalueita pääosin 1970-luvulta. Länsipuoleinen korttelin 15153 tontin 2 rivitaloalue on rakennettu 2000-luvun puolivälissä. Koulun eteläpuolella oleva kortteli 1570 rakennettaneen lähivuosina uudelleen II-kerroksisena rivi- tai kerrostaloalueena. Läheisillä Nepenmäenpuiston viheralueilla on rakennettuja ja hoidettuja puistomaisia alueita kevyen liikenteen reitteineen ja lähiliikuntapaikkoineen. Kaava-alueen rakennettu ympäristö, taajamarakenne Korttelissa 1502 on Nepenmäen koulu. Kortteli oli jo vuoden 1957 Hukanhaudan ensimmäisessä kaavassa osoitettu koulua varten. Nepenmäen/Penttilän oma koulupiiri perustettiin 1958 vastaamaan lisääntyneisiin oppilasmääriin Niinivaaran, Penttilän ja Hukanhaudan alueilla. Koulun vanhemman kolmiosaisen 12 luokkahuoneisen rakennuskokonaisuuden suunnitteli kaupunginarkkitehti Unto Tupala ja koulu valmistui 1960. Kouluun sijoitettiin aluksi lähinnä Penttilän alueen oppilaita. Koulun tilat kävivät pian riittämättömiksi. Peruskoulumallin mukaiset uudet kaupungin laatimat laajennussuunnitelmat hyväksyttiin 1975 ja punatiilinen mm. liikuntahallin sisältävä laajennus valmistui 1978. Koulun piha on jaettu oleskelupihoihin ja liikunta-alueisiin. Rakennuskanta on Kärpänkadun varrella korkeahkoa mm. liikuntahallista johtuen ja lähialueen muuhun rakennuskantaan verrattuna suurimittakaavaista. Kuva 6. Nepenmäen koulun alue. Vaaleat rakennukset ovat 1960- luvulta ja kookas punatiilinen rakennus Kärpänkadun varrella on valmistunut 1978 (kuva BLOM 2009). Liikenne ja reitit Nepenmäen koulu ei sijaitse kokoojakadun varrella, vaan sinne saavutaan eri suunnista tonttikatumaisen Kärpänkadun kautta. Lähellä pääkatuna toimii Hukanhaudantie koululle etelästä saapuville. Tapionkadun eteläpää on kokoojakadun kaltainen. Työpaikka- ja saattoliikenne aiheuttaa nykyisellään alueen pienten katujen kautta läpiajoa ja ajoit-
taista ruuhkaisuutta Kärpänkadulla koulun kohdalla, missä saattoliikenteelle on vain pienehkö levennys. Saattoliikenteen määrä oli v. 2002 mittauksen mukaan aamulla noin 65 autoa ja iltapäivällä noin 50 autoa (yht. 115 ajon./vrk). Saattoliikenteen määrä ei ole tehdyn tiedustelun mukaan juurikaan kasvanut em. lukemista (noin 120 ajon./vrk). Koulun laajetessa saattoliikenteen arvioidaan lisääntyvän vastaavassa suhteessa. Taulukko 1. Työpaikkaliikenteen ja saattoliikenteen määrät ajoneuvoa kpl. vuorokaudessa Nepenmäen koululla ja autoilevan asiakasliikenteen määrä Niinivaaran kirjastolla. Työpaikkaliikenne Saattoliikenne Asiakasliikenne Vuoden 2002 mittaus aamu 65 + ilta 50 = 115 Nykytilanne (arvio) 50 120 Koulun laajennus (arvio) 60 120 Yhteensä 110 240 Kirjaston liikenne arkip. 80 Nykyisellä paikallaan Suvikujalla olevan Niinivaaran kirjaston asiakasmäärät ovat olleet arkivuorokaudessa keskimäärin noin 200 230. Autoilevien osuutta ei ole mitattu, mutta niitä arvioidaan olevan kolmasosa (noin 80 ajoneuvoa/vrk). Autolla liikkuvien määrän oletetaan hieman lisääntyvän kirjaston siirtyessä Nepenmäen koululle. Koulun iltakäytön ajoneuvoliikennettä ei ole mitattu, mutta sen määrä lienee keskimäärin alle kymmenen ajoneuvon vuorokaudessa. Työpaikkaliikenteen ja lähikatujen ajoneuvoliikenteen määriä on arvioitu vuosittaisena keskivuorokausiliikenteenä tien leikkauspisteessä (kvl). Koulun työpaikkaliikennettä on Kärpänkadulla nykyään noin 50 ajon./vrk ja se lisääntynee kaavamuutoksen myötä n. +50 60 ajon./vrk. (yhteensä 110 ajon./vrk). Liikennemäärät ovat Hukanhaudantiellä alle 2 000 ajon./vrk vuoden 2004 selvitysten mukaan. Vuodelle 2030 liikenneennusteessa arvioidaan ajoneuvoliikenteen kohoavan noin 2500 ajon./vrk. Tapionkadulla liikennemäärät ovat alle puolet tästä (n. 750 800 ajon./vrk) ja muilla tonttikaduilla liikennemäärät ovat edelleen merkittävästi vähäisemmät. Muun kuin saattoliikenteen liikennemäärien ei myöskään ennusteta lisääntyvän tonttikaduilla oleellisesti. Kokonaisuutena alueen liikennemäärät ovat melko vähäisiä. Ajonopeudet ovat alueella alhaisia. Tapionkadulla on 40 km/h nopeusrajoitus ja muilla tonttikaduilla 30 km/h. Katualueita levennettiin tuleva koulun laajennus huomioiden Näädänkadulla ja Kärpänkadulla sekä Tapionkadun eteläpäässä vuonna 2013 valmistuneessa Hukanhaudan vanhan alueen kaavamuutoksessa. Tällä parannetaan erityisesti alueen kevyen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Koulu on tavoitettavissa hyvin lukuisten kevyen liikenteen väylien kautta joka suunnasta. Koulun oppilasmäärän kaksinkertaistuessa tulevaisuudessa lisääntynee myös kevyen liikenteen määrä samassa suhteessa. 8
9 Koulun tontilla on riittävät pysäköimistilat työntekijöille ja niitä voidaan lisätä koulun laajentuessa. Työntekijöiden ja iltatoiminnan pysäköinti on tontin kaakkoiskulmassa. Kulku sinne on Kärpänkadulta. Tontilla ei ole pysäköimisalueita saattoliikenteelle. Nepenmäenpuiston länsipäähän on osoitettu Tapionkadun varteen pysäköimisalue, mutta sitä ei ole rakennettu ko. paikkaan. Se on rakennettu viereiselle VU-alueelle. Päiväpysäköinti tapahtuu erillisellä luvalla klo 7 17. Alue on tänä aikana varattu mm. läheisten Peltolan ja Tikkamäen oppilaitosten pysäköintiin. Autopaikkoja on todettu olevan autoilun lisäännyttyä liian vähän lähialueiden tarpeisiin. Tämän johdosta autoja on ollut runsaasti pysäköitynä läheisille tonttikaduille. Alueen asukkailta, koululta ja kadunpidolta on saatu kadunvarsipysäköinnistä negatiivista palautetta. Iltaisin pysäköimisalueen käyttö on vapaata ja palvelee mm. urheilukentän tapahtumia ja Nepenmäenpuistossa kuntoilijoita. Kuva 7. Nepenmäen puiston länsipään pysäköimisalue. Lisäpaikoille on olemassa selkeä tarve. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole joukkoliikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat lännessä Peltolankadulla (350 m.) ja idässä Suvikadun (400 m.) ja Niinivaarantien (500 m.) varrella, josta pääsee myös mm. Karhunmäen ja Reijolan suuntaan. Liikuntarajoitteiset ja kauempaa tulevat oppilaat kulkevat koulukyydillä koululle saakka. Joensuun päälinja-autoasema ja rautatieasema ovat noin 1,7 kilometrin päässä keskustassa. Kevyen liikenteen väylät ovat mm. Tapionkadulla, Kärpänkadulla ja pohjoisessa Nepenmäenkadulla sekä Nepenmäenpuistossa. Nepenmäenpuiston halki länteen kulkeva kevyen liikenteen pääväylä risteää puistossa olevan pysäköimisalueen ajoyhteyden kanssa. Ratkaisu on riskialtis. Tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylä rakennettaneen myös Tapionkadun itälaidalle, Näädänkadun itälaidalle ja Kärpänkadun etelälaidalle jo tehtyjen aluevarausten mukaisesti.
10 Kuva 8. Kevyen liikenteen pääreitit. Pyöräilyn pääreitit on esitetty punaisella viivalla ja hiihtoreitit sinisellä. Punaisella pisteviivalla on esitetty suunnitellut uudet kevyen liikenteen väylät Tapionkadulla, Näädänkadulla ja Kärpänkadulla. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Hukanhaudan kaupunginosassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 4008 asukasta. Väestömäärä on laskenut hieman viimevuosina. Lähialueen väestönrakenne on monipuolista. Nepenmäen koulun toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö on monipuolinen. Kaavamuutosalueella ei ole asukkaita. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueen palvelut muodostuvat Nepenmäen koulun lisäksi sen tarjoamista muista palveluista, kuten mm. koululaisten iltapäiväkerhoista, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnoista ja sisä- ja ulkourheilutiloista. Työntekijöitä on noin 40 ja oppilaita noin 350. Koulu sijaitsee palvelualueen keskellä. Välittömässä läheisyydessä on urheilukenttä ja Nepenmäenpuiston muut urheilu- ja virkistysmahdollisuudet. Kaavaalueella ei ole yritystoimintaa. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Koulun kiinteistö on liitetty tekniseen huoltoon. Koulun länsipuolelle on uusittu 2013 vesi- ja viemäriverkosto. Hulevesiviemäröinti on Kärpänkadun varrella. Kaavan vaikutusalueella on kaksi sähkömuuntajaa. Muita suoja-alueita tai erityistoimintoja ei ole, mitkä vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Länsipuolella olevan rautatien ja ratapihan päiväaikainen melualue ulottuu juuri ja juuri kaava-alueen laidalle, mutta sillä ei ole merkitystä kaavamuutoksen kannalta.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Nepenmäen koulun rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla tai arvioitu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Alueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistoja. 11 1.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Joensuun kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1-4 vaiheet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa (2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheella (2010), 3. vaiheella (2014) ei esitetä merkintöjä tai varauksia suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus on nähtävillä 2.2. 6.3.2015. Siinä kaavamuutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja Nepenmäenpuistoa pitkin on osoitettu viheryhteystarpeen merkintä. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Kaava on asemakaavan muuttamista ohjaava yleiskaava. Kuva 9. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta kiinteistörajoin. Suunnittelualue on rajattu sinisellä ympyrällä. Suunnittelualueelle kohdistuu seuraavia merkintöjä: Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AKR ja APmerkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityi-
siä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköimisalueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Koulun tontille on osoitettu ohjeellisen ulkoilureitin merkintä ja pohjoispuolelle on osoitettu ulkoilun runkoreitin ja urheilu- ja virkistyspalvelujen kohde tai lähiliikuntapaikka -merkintä. 12 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Korttelissa 1502 oleva Nepenmäen koulun alue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) vuoden 2002 kaavassa. Korttelin pinta-ala on 27 711 m 2 ja tonttitehokkuusluku on e = 0,30, osoittaen kortteliin rakennusoikeutta 8 313 k-m 2. Kerrosluku on II. Tontille on osoitettu erillinen alue urheilukenttää (uk) varten. Siihen rajautuva länsipuolen lähivirkistysalue (VL) kuuluu samaan kaava-alueeseen. Kuva 10. Ote Nepenmäen koulun ja Nepenmäenpuiston ajantasaasemakaavasta. Kuvasta voidaan havaita myös lähiympäristön kaavatilannetta. Pohjoinen urheilu ja virkistysalue (VU) Tapionkadun varrella on vuosien 1982 ja 1990 asemakaavoista. VU-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 400 k-m 2 ja kerrosluvuksi II. Lisäksi alueelle on osoitettu pysäköimispaikka (p), jota ei ole toteutettu kaavan osoittamaan sijaintiin.
13 Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Päätökset ja maankäyttösopimukset Nepenmäen kouluinvestointi on ollut esillä peruskorjauksen ja laajennuksen osalta ensimmäisen kerran edellisessä palveluverkkosuunnitelmassa (KV 30.05.2011 69). Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen palveluverkkosuunnitelmassa (varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 21.11.2013 169) linjattiin Nepenmäen koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi (esiopetus ja luokat 1 9). Koulu tulee palveleman Penttilän, Hukanhaudan, Niinivaaran ja osin myös Karhunmäen kaupunginosien oppilaita. Palveluverkkosuunnitelmaan liittyvä Nepenmäen koulun hankesuunnitelma ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.2.2014 20. Liiketoiminnan johtokunta on 19.6.2012 58 päättänyt luopua Suvikadun kiinteistöstä sen huonokuntoisuudesta johtuen. Kiinteistössä toimii Niinivaaran kirjasto. Kirjastopalveluista vastaava vapaa-aikakeskus on linjannut, että uuden Niinivaaran kirjaston sijaintipaikka on Nepenmäen koulun yhteydessä. Strategiat Joensuun kaupungin strategia 2013 2016 (KV 17.6.2013 104). Kaupunkirakenneohjelma (KV 4.11.2013 167). Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 (KV 30.9.2013 134). Asumisen strateginen suunnitelma 2010 2015 (KV 31.5.2010 76). Joensuun ilmasto-ohjelma (KV 27.1.2014 8). Varhaiskasvatus- ja koulutoimen palveluverkkosuunnitelma (21.11.2013 169). Strategiat ja ohjelmat ovat luettavissa Joensuun kaupungin internet - sivuilla: http://www.joensuu.fi/kaupungin-strategiat Joensuun kaupunkiseudun rautatiealueiden rataympäristöselvitys (Ratahallintokeskus ja Joensuun seutu. Suunnittelukeskus Oy 2006) Rataympäristöselvityksen mukaan läheiseltä rata-alueelta kaavaalueelle ulottuu päivällä vain enintään 50 55 db melua Tapionkatuun rajautuen ja sisemmäs 45 50 db.
Nepenmäen koulun kaavamuutos, puistoalueiden ympäristöselvitys (Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen 9.7.2014) Nepenmäen puistoalueen ympäristöselvitys on tehty laadittavaan kaavamuutosta varten. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä 5. Alueelta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontoarvoja. Nepenmäenpuistossa on lehtomaisen metsätyypin alue ja joka on laadittavassa kaavassa osoitettu luo-merkinnällä. Joensuun yölaulajat ja metsäindikaattorit, pesimälinnustoselvitys 2010 (Joensuun kaupunki, Kari Lindblom) Kaava-alueella sijaitsee selvityksen Nepenmäenpuiston osa-alue. Alueelle ei ole osoitettu merkittäviä lintuhavaintoja. Muista lähialueista on todettu seuraavaa: Nepenmäenkadun varrella lauloi kesällä 2010 viitakerttunen ja aiempien vuosien havaintoihin kuuluu myös viitasirkkalintu. Nepenmäenpuisto on sekametsää, jossa on yksittäisiä kolo- ja lahopuita tikoille. Kesällä 2010 havaittiin pikkutikka, mustapääkerttu ja muutolla pysähtynyt laulava idänuunilintu. Mainittuja lajeja on tavattu paikalla useina vuosina 2000-luvulla. Kohteella on havaittu myös muutolla pysähtynyt laulava lapinuunilintu. Syys- ja talvikausina on alueella tavattu monesti pohjantikkoja ja pähkinänakkeleita, sekä syksyllä 2010 viitatiainen. Puistossa on havaintoja myös liito-oravista 2000-luvun alkuvuosikymmenen puolivälin tietämiltä (Ari Parviainen). Nepenmäen koulun ja sen lähiympäristön liikennejärjestelyt (Joensuun kaupunki, FCG 17.8.2012) Joensuun kaupungilla on suunnitelmissa laajentaa Nepenmäen koulua 600 800 oppilaan kouluksi. Nepenmäen koululle tulisi oppilaita nykyistä laajemmalta alueelta ja koululaisten kuljetus sekä kaupungin että huoltajien toimesta kasvaisi merkittävästi koulumatkojen kasvaessa. Kevyen liikenteen reittien ongelmakodat keskittyvät Hukanhaudantielle Tapionkadun ja Näädänkadun liittymien kohdalle. Suunnitelmassa on pohdittu Nepenmäen koulun ja koululaisliikenteen sekä lähiympäristön liikenneturvallisuuden ja katuverkon kehittämistoimia sekä selvitetty niiden kustannuksia. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe, 2011) Selvityksessä ei ole kohteita kaavamuutosalueelta. Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 (Outi Suonranta) Kirjassa on inventoitu Joensuun seudun kuntien merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 varten. Selvityksessä ei ole kohteita kaavamuutosalueelta. Nepenmäen koulu, hankesuunnitelma. Perustamistapalausunto (FCG suunnittelu ja tekniikka 27.5.2013). Nepenmäen koulun alueella on tehty kartoitusmittauksia (18 kpl.) ja muita maalaji- ja pohjatutkimuksia. Näiden perusteella on laadittu perustamistapalausunto uutta koulurakennusta ja piha-alueita varten. Painokairausten ja maanäytteiden perusteella nykyisten koulurakennusten länsipuolen maaperä on pääasiassa hiekka- tai soramoreenia. 14
Alueen koillisosassa on porakonekairauksin todettu kalliota. Osassa kairauspisteissä kallio oli pinnassa ja syvimmillään 1,4 m syvyydellä maanpinnasta. Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti vähintään 300 mm paksun murske- tai sorakerroksen varaan. Rakennusten lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti häiriintymättömän maapohjan päälle kerroksittain tiivistetyn täytekerroksen varaan. Kallionpintaa pitkin valuvan veden katkaisemiseksi rakennuksen yläpuolelle on järjestettävä tehokas salaojitus. Piha-alueelta poistetaan humuspitoiset pintamaat ja rakennekerrosten vaatimat massat. Luonnontilainen pohjamaa on routivaa ja se on otettava rakennusten suunnittelussa huomioon. Nepenmäen p-alueiden ja ajoyhteyksien ym. kuntatekniikan suunnitelma (Joensuun kaupunki 2015, nähtäville kaavaehdotusvaiheessa) Kuntatekniikan suunnitelma asetetaan nähtäville internetiin sen valmistuttua, viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Asiakirjassa esitetään mm. suunnitelma saattoliikenteen ajoyhteyden ym. rakentamiseksi Kärpänkadun ja Tapionkadun välille. Kaavaan on tätä varten tehty luonnosvaiheessa aluevarauksia. 15 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen on aloittanut kaupunki. Kaavamuutoksen lähtökohtaisena perusteena on kaupunginvaltuuston päätös helmikuussa 2014 Nepenmäen koulun laajentamisesta yhtenäiskouluksi. Yleistavoitteena on lisätä korttelin 1502 rakennusoikeutta siten, että hankesuunnitelman mukainen uusi koulu on mahdollista rakentaa nykyiselle korttelialueelle. Lisäksi on tarpeen tutkia saattoliikenteen ja pysäköinnin järjestelyitä. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET 2.1.1 Kunnan strategioiden asettamat tavoitteet Joensuun uusi kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden strategian 17.6.2013. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joilla mm. tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia sekä uudistetaan toimintatapoja. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää,
viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. 16 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan 1 -vaiheessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavan 2. tai 3. vaiheessa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä tai tavoitteita. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus on nähtävillä 2.2. 6.3.2015. Sen A-alueen merkinnät vastaavat maakuntakaavan 1. vaiheen A-alueen merkintöjä ja suunnittelumääräyksiä. Viheryhteystarpeen merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Kaavamuutoksella ei vaikeuteta maakuntakaavan toteutumista. Kaavamuutos on maakuntakaavan 1 4 -vaiheiden tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa on suunnittelualue osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). AKR ja AP-merkinnät voivat sisältää myös mm. asumiselle tarpeellisia julkisia palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköimisalueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. Asemakaava on seutuyleiskaavan mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutos kohdistuu melko vakiintuneeseen toimintaympäristöön. Kaavamuutoksessa on huomioitava muun muassa: olemassa olevat Nepenmäen koulua koskevat päätökset ja suunnitelmat saattoliikenteen ja pysäköinnin ratkaisut kevyen liikenteen olot alueen virkistysreitit ja virkistysmahdollisuudet.
17 2.2 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA Nepenmäen koulun hankesuunnitelmassa esitetty saattoliikenteen ratkaisu perustui kaavoituksen 2013 tutkimiin eri vaihtoehtoihin ja näistä parhaaksi tulkittuun ratkaisuun. Vireilletulovaiheessa saadun palautteen perusteella kaavoitus tutki saattoliikenteen eri järjestämismahdollisuuksia uudelleen, mutta päätyi edelleen hankesuunnitelman mukaiseen ratkaisuun. Luonnosvaiheessa suunniteltiin Nepenmäen puistossa olevan pysäköimisalueen laajennus ja saattoliikenteen ohjaaminen olemassa olevaan Tapionkadun liittymään. Kärpänkatua levennetään koulun kohdalla. Tällä siirretään uuden koulun sijaintia hieman keskemmäs tonttia ja varataan riittävät lumitilat katualueelle. Kaavaehdotuksessa esitetään uusi kevyen liikenteen yhteys Tapionkadun suunnasta koululle. Sen johdosta saattoliikenteen ajoyhteys siirretään Koski-Jaakonkadun kohdalta etelämmäs kevyen liikenteen ja autoilun erottamiseksi paremmin toisistaan. Koulun korttelialuetta pienennetään luoteiskulmasta, jotta uusi ulkoilureitti voidaan osoittaa olemassa olevan reitin kohdalle metsäisten alueiden säästämiseksi. 3 VAIHTOEHDOT Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta (VARKO) on linjannut palveluverkkosuunnitelmassa 21.11.2013 20 Nepenmäen koulun laajentamisen yhtenäiskouluksi. Nepenmäki valittiin, koska sijainti on keskeinen ja Penttilä, Niinivaara ja Karhunmäki ovat voimakkaasti kasvavaa aluetta. Väestöennusteen mukaan alueelle on syntymässä merkittävä alueellinen päivähoito- ja koulupaikkojen tarve. Myös läheisten muiden alueiden lapsimäärien ennustetaan kasvava, jolloin näistä ei ole vapautumassa palvelutarvetta helpottavia korvaavia tiloja. Ennen Nepenmäen uuden kouluhankkeen käynnistämistä tutkittiin useita toteutus- ja sijaintivaihtoehtoja kasvavalle Niinivaara- Nepenmäki-Karhunmäki -alueen oppilasmäärälle tarvittavien koulutilojen järjestämiseksi. Tilakeskus tutki mm.: Niittylahden rannassa olevia Niittylahden opiston koulumaisia tiloja. Ne eivät osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi oppilaiden kannalta tilojen kaukaisen sijainnin vuoksi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Peltolan aluetta. Ongelmaksi muodostui se, että koulutuskuntayhtymä ei pysty vapauttamaan riittävästi tilaa perusopetuksen käyttöön. Kaikissa vaihtoehdoissa olisi jouduttu paitsi muuttamaan tiloja myös rakentamaan niitä lisää. Erikseen tutkittiin vielä yläkoulun sijoittamista Peltolaan ja alakoulun rakentamista Nepenmäelle. Tehtyjen selvitysten perusteella kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi tulee Nepenmäen yhtenäiskouluhanke kuin Nepenmäen osittainen rakentaminen ja koulutuskuntayhtymän tilojen käyttö Peltolassa.
18 Niinivaaran lukion tilat vapautuvat syksyllä 2015 lukion muuttaessa Papinkadun uusiin tiloihin. Lukion tiloja tarvitaan sen jälkeen lisätilana kasvavien oppilasmäärien johdosta. Lisäksi tiloja on suunniteltu käytettävän väistötilana Nepenmäen koulun rakennusinvestoinnin ajan. Lisäksi Niinivaaran lukion ja alakoulun rakennus on tulossa peruskorjausikään ja sen piha-alue on rajallinen. Hankesuunnitelmassa esitetty uuden koulun tontinkäyttösuunnitelma ohjaa kaavamuutosta. Kaavatyön aikaiset vaihtoehdot liittyvät ensisijassa saattoliikenteen ja pysäköinnin järjestelyvaihtoehtoihin. Näitä tutkittiin jo Hukanhaudan vanhan alueen kaavamuutoksen yhteydessä 2012 2013. Tontinkäyttösuunnitelmassa esitetyt saattoliikenteen järjestelyt perustuvat tuolloin valittuun ratkaisuun. Kaavaa varten koulun saattoliikenteen alueina on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja ja näiden erilaisia muunnoksia: Kärpänkadun olemassa olevan levennyksen pidentäminen. Levikkeen pituus ei ole riittävä, eikä ratkaisu poista läheisten tonttikatujen läpiajoa ja Kärpänkadun ajoittaista ruuhkaantumista. Kohdalle ei voi muodostaa kääntymispaikkaa. Kärpänkadulta koulun tontille rakennettava saattoliikenteen lenkki palaten takaisin Kärpänkadulle. Ratkaisu olisi varannut laajalti koululle tarkoitettua aluetta. Koulun laajennus piha-alueineen ei olisi mahtunut jäljelle jäävälle tontille. Koulun tonttia ei ole mielekästä laajentaa Nepenmäenpuiston alueelle länteen tai koilliseen mm. asutuksen, maaston muodon ja kallioisuuden vuoksi. Tapionkadulta tutkittiin erillistä saattoliikenteen lenkkiä Nepenmäenpuiston alueelle koulun luoteiskulmaukseen saakka palaten takaisin Tapionkadulle. Erilaisissa tutkituissa malleissa ei voitu mielekkäästi ja turvallisesti erottaa toisistaan tarvittavia saattoliikenteen alueita, kevyttä liikennettä ja pysäköimiseen tarkoitettuja alueita. Saattoliikenteen toimivimmaksi ratkaisuksi todettiin yksisuuntainen saattoliikenne, jossa sisäänajo on Kärpänkadulta ja ulosajo puiston kautta Tapionkadulle. Ratkaisu on turvallinen ja ohjaa autoliikenteen leveimmille pääkaduille ja ratkaisee myös lähialueiden pysäköintipaikkojen vajeen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan muutoksen ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin vaihtoehtoihin ja näiden perusteella tehtyyn koulun sijoitusta koskevaan päätökseen (KV 24.2.2014 169) ja sen perusteluihin. Lisäksi kaavaa ohjaavat kohdassa 2 esitetyt tarpeet ja tavoitteet sekä esille tulleet täsmennykset vireilletulovaiheen jälkeen. Kaavaratkaisun yleisperusteluina ovat mm. Nepenmäen koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti
(alustava tontinkäyttösuunnitelma on esitetty liitteessä 4) ja siihen liittyvät saattoliikenteen, pysäköinnin ja kevyen liikenteen järjestelyt. Jotta uusi koulu voidaan rakentaa, lisätään korttelin 1502 nykyistä 8 313 k-m 2 :n rakennusoikeutta 12 024 k-m 2 :iin tonttitehokkuutta nostamalla lukuun e = 0,45. Korttelialueen pinta-ala pienenee hieman Kärpänkadun puolelta ja puistoa vasten luoteiskulmasta. Asunnon rakentamismahdollisuus mahdollisuus poistetaan tarpeettomana koulun tontilta. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU) muutetaan sen luonteen mukaisesti lähivirkistysalueeksi (VL) ja sille osoitetaan laajempi osa-alue pysäköimistä varten. Sen kautta osoitetaan koulun saattoliikenteen ajoyhteys. VU-alueella ollut 400 k-m 2 rakennusoikeus poistetaan tarpeettomana. Koulun ja asutuksen välissä oleva VL-alueen laajuus ja käyttötarkoitus säilyvät muuttumattomana. VL-alueelle osoitetaan olemassa olevan pururadan kohdalle virkistysreitti liittyen Nepenmäen muihin virkistysreitteihin. Viheralueella oleva alempi itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen väylä muutetaan pysäköintialueelle johtavaksi jalankulun reitiksi. Pysäköimisalueen pohjoispuoleinen reitti riittää kevyen liikenteen yhteydeksi ja se on vain noin 20 metriä pidempi. Viheralueella oleva lehtomainen alue huomioidaan kaavassa. 19 4.1.1 Korttelialueet YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia. Korttelin 1502 pinta-ala 27 711 m 2 pienenee 26 719 m 2 :iin (katualueeksi muuttuu 248 m 2 ja VL-alueeksi 744 m 2 ). Tonttitehokkuusluku e = 0,30 muutetaan lukuun e = 0,45. Alueen rakennusoikeus lisääntyy 3 711 k-m 2. Kerrosluku säilyy kahdessa (II). 4.1.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut taajamarakenteen sisällä tai välittömään läheisyyteen liittyvät alueet. Alueita ei ole tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Alueella ei ole rakennusoikeutta, mutta tarvittaessa vähäinen virkistystoimintoja palveleva rakentaminen voidaan osoittaa MRA 46 mukaisessa puistosuunnitelmassa. Olemassa oleva VL-alue säilyy ennallaan. VU-alue osoitetaan muun Nepenmäenpuiston mukaisesti VL-alueeksi. VL-aluetta laajennetaan 744 m 2 YO-tontin alueelle ja toisaalta muutetaan Tapionkadun puolelta katualueeksi 328 m 2. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kortteli 5159 on tarkoitettu olemassa olevalle sähkömuuntajalle.
20 Muut varaukset Katualueet: Kärpänkatua levennetään koulun kohdalla enimmillään kuusi metriä. Katualueet lisääntyvät 248 m 2. Ajoyhteys (ajo) ja pysäköimispaikan (p) osa-alue. Nepenmäen koulun saattoliikenteen reitti osoitetaan koulun tontilta VL-alueen kautta ajoyhteytenä Tapionkadulle. Nepenmäenpuistossa oleva pysäköimiseen tarkoitettua aluetta laajennetaan muodostaen noin 35 uutta pysäköimispaikkaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Lehtomaisen metsän alue osoitetaan luo-merkinnällä. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisu toteuttaa aluetta koskevia strategioita ja päätöksiä käytännön tasolla. Kaavalla lisätään koulun YO-korttelin 1502 rakennusoikeutta mahdollistamaan Nepenmäen koulun oppilasmäärän lisäämisen 350 oppilaan peruskoulusta 700 oppilaan yhtenäiskouluksi. Oppilasmäärän kaksinkertaistuessa myös alueen saattoliikenteen ja kevyen liikenteen määrää kaksinkertaistunee. Saattoliikenne osoitetaan Kärpänkadulta kulkemaan koulun tontin laitaa Nepenmäenpuiston viheralueen kautta Tapionkadulle. Kärpänkadulle jää edelleen koulun työpaikkaliikenne ja iltakäytön liikenne sekä kirjaston liikenne, mikäli kirjasto rakennetaan koululle. Kaavassa osoitettujen viheralueiden pinta-ala lisääntyy hieman, mutta vapaiden viheralueiden pinta-ala pienenee em. saattoliikenteen aluevarausten ja laajenevan pysäköimisalueen verran. VU-alueen käyttötarkoitus muutetaan VL-alueeksi sen todellisen luonteen mukaisesti. Virkistysalueelle osoitettu 400 k-m 2 rakennusoikeus poistuu. Viheralueilla olevat kevyen liikenteen ja virkistyksen reittien pääyhteydet eivät muutu. Kaavassa osoitetaan uusi ulkoilureitti ja luo-alue. Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää tehtäväksi myös kaavaalueen ulkopuolisia kevyen liikenteen yhteyksien parannuksia erityisesti Kärpänkadulla ja Näädänkadulla. Nämä kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävät ratkaisut on huomioitu jo vuoden 2013 Hukanhaudan vanhan alueen kaavamuutoksessa. 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavamuutos hyödyntää olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa on huomioitu koulun keskeinen sijainti palvelualueen keskellä (Penttilä Niinivaara Hukanhauta Karhunmäki), nykyisen Nepenmäen koulun sijainnin hyödyntäminen, tasapainoinen kaupunkirakenne ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon tukeminen, alueen hyvä saavutettavuus erityisesti kevyen liikenteen keinoin ja liikennöitävyyden parantaminen.
21 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavahanke on kaavamuutosta ohjaavan Joensuun seudun yleiskaava 2020 pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) mukainen. AP-merkintä voi sisältää mm. asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä ja alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. Kaavamuutos on alueelle sijoitettavaan Nepenmäen uuteen yhtenäiskouluun liittyvien suunnitelmien ja päätösten mukainen. 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen Kaavamuutos ei muuta alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisuja. Korttelin 1502 rakennukset tulevat keskittymään Kärpänkadun varrelle. Koulun laajentaminen lisää oppilaiden määrää noin 350 oppilaalla. Tällä paikataan jo olemassa olevaa alakoulun tilavajetta Nepenmäellä, jossa on mm. käytössä kuusi siirtokoulutilaa. Samalla kaavassa vastataan tulevaan Penttilän ja Karhunmäen alueiden oppilasmäärien kasvuun uusien alueiden tontinluovutuksen j0hdosta. Lähialueilla on myös useita täydennysrakennushankkeita, jotka osaltaan lisäävät alueen oppilasmääriä. Nepenmäen koulun toimintaan liittyvät palvelut uudistuvat ja lisääntyvät. Lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa Niinivaaran kirjasto. Niinivaaralla nykyinen kirjaston alue Suvikujalla on muuttumassa palveluiden keskittymästä enemmän asumisen suuntaan ja kirjasto rakennetaan uuteen sijaintiin. Koulun kasvaessa ja rakennusoikeuden lisääntyessä, työllistyy alueelle noin 60 henkeä lisää. Tällöin koulu työllistää yhteensä noin 100 henkeä. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavaratkaisu hyödyntää nykyistä katuverkostoa. Uutta katuverkostoa ei rakenneta, mutta Kärpänkadun aluetta levennetään koulun kohdalta hieman mm. parempien lumitilojen muodostamiseksi. Tapionkatua levennetään, jotta tulevaisuudessa katualueelle voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä aina Hukanhaudantielle saakka. Olemassa oleva ja lisääntyvä saattoliikenne on huomioitu laadittavassa kaavamuutoksessa. Saattoliikenteen oloja ja turvallisuutta parannetaan mahdollistamalla saattoliikenteelle oma jättöalue koulun tontille. Jättöalueelta on suora ja turvallinen yhteys koulun piha-alueille. Saattoliikenne jatkaa pitkin ajoväylää lähivirkistysalueen kautta Tapionkadulle. Leveästä Tapionkadusta muodostuu helpoin reitti koululle etelästä Hukanhaudantien suunnasta. Tällöin nykyistä saattoliikennettä ohjautuu pois mm. Näädänkadulta, Kärpänkadun itäpäästä ja kapeilta Mäyrän- ja Saukonkaduilta. Kevyen liikenteen olojen parantaminen on huomioitu pääasiassa jo vuonna 2013 valmistuneessa Hukanhaudan vanhan alueen kaavamuu-
toksessa. Siinä mahdollistettiin kevyen liikenteen väylien lisääminen Tapionkadulle, Näädänkadulle ja Kärpänkadulle. Nyt laadittavalla kaavamuutoksella turvataan pääasiassa saattoliikenteen jättöalueen ja koulun välinen reitti, mutta varaudutaan myös rakentamaan Tapionkadun itäpuolen kevyen liikenteen väylä kaava-alueen kohdalle. Lähialueiden oppilaitoksia ym. sekä urheilua ja virkistystä palveleva laajeneva pysäköimispaikka parantaa alueen pysäköimistilannetta ja vähentää pysäköimistä katujen varsilla. Pysäköimisalueelle johtava liittymä siirretään etelän suuntaan pois vastapäisen kadun liittymän kohdalta selkeyttäen ajoneuvojen väistämistilanteita. Kevyen liikenteen väylä poistetaan pysäköimisalueen laajennuksen kohdalta ja itä länsisuuntainen kevyt liikenne ohjataan välittömästi pysäköimisalueen pohjoispuolella olevalle väylälle. Tällöin autoilu ei enää risteä kevyen liikenteen pääväylän kanssa ja liikkumisen turvallisuus lisääntyy. Nepenmäenpuiston kautta muodostetaan koulun suuntaan uusi kevyen liikenteen reitti koululle Penttilän suunnasta tulijoille. Uusi ulkoilureitti osoitetaan vasten koulun tonttia olemassa olevalle uralle jatkuen Kärpänkadulle saakka. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin Kaavalla mahdollistetaan uuden laajemman yhtenäiskoulun rakentaminen. Kaavaratkaisu hyödyntää nykyistä teknisen huollon verkostoa. Olemassa olevaa infraa hyödynnetään tehokkaammin. Kaavahanke edellyttää mm. pysäköimisalueen laajentamisen, saattoliikenteen ajoyhteyden rakentamisen ja kevyen liikenteen väylien poistamisen ja virkistysreitin rakentamisen. Kaavamuutoksella ei ole lähtökohtaisesti vaikutuksia energiatalouteen, mutta uusi koulu tulee olemaan energiataloudellisempi kuin vanha. Olemassa olevalle sähkömuuntajalle osoitetaan oma korttelialueensa (ET). Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Koulun YO-tontilla rakennusoikeus lisääntyy vajaa 4 000 k-m 2. Kaavamuutoksella ei muuteta rakennusten kerroslukua (II). Uusi rakentaminen tulee varaamaan tontista suuremman alueen. Muutos rakennetussa ympäristössä on maltillinen koska kyse ei ole uudesta YO-korttelista vaan vanhan koulun korvaamisesta uudella. Maisemallisesti rakentaminen sulautuu edelleen Nepenmäen metsäiseen rinnemaisemaan hyvin. Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriperintöön. Nepenmäenpuiston laajeneva pysäköintialue ja saattoliikenteen ajoyhteys hyödyntävät puistossa kevyen liikenteen väylän ja vesi- ja viemärilinjan avointa aluetta mahdollisimman paljon. Kookasta puustoa poistetaan hieman, mutta kokonaisuutena maisemallinen muutos on maltillinen. Lisäksi kohde sijaitsee aivan Nepenmäenpuiston länsipäässä, missä maisema ja maankäyttö eivät palvele virkistäytymistä. Koulun osalta muutos tulee näkymään erityisesti Kärpänkadun varrelle missä maankäyttö on muutoinkin muuttumassa AKR-korttelissa 1570. 22
Molemmin puolin Kärpänkatua tulee olemaan II -kerroksista uutta rakennuskantaa. 23 Kuva 11. Kuva alueesta, jonne pysäköimisaluetta laajennetaan. Kuvassa oikealle johtaa vesi- ja viemärilinjan avonainen alue jota hyödynnetään koulun saattoliikenteen ajoyhteytenä. Kuvassa näkyvä kevyen liikenteen reitti poistetaan ja kulku ohjataan pysäköimisalueen pohjoispuolitse. Koulun länsipuolella oleva viherkaista säilyy ennallaan. Koulun tontin länsirajalle osoitetaan aita, jolla erotetaan eri maankäyttömuodot toisistaan. Aita suojaa myös viheralueen toisella puolen olevaa korttelia 15153. 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Alueen asukkaat ovat tottuneet Nepenmäen koulun toimintoihin. Koulun koon kasvattaminen suuremmaksi ei siten suoraan lisää vaikutuksia ihmisten elinoloihin tai elinympäristön laatuun. Uudet oppilaat saapuvat kouluun kauempaa kuin nykyiset. Tällöin esim. yleisötilaisuudessa esille tuodut mopoilijoiden koululla aiheuttamat iltahäiriöt eivät lisääntyne samassa suhteessa oppilasmäärän kasvaessa. Tähän liittyen kaavassa määrätään saattoliikenteen reitti iltaisin suljettavaksi, millä pyritään estämään mopoilun ym. ilta-ajon mahdollisia häiriöitä. Kaava mahdollistaa koulun uudisrakentamisen ja laajentamisen. Sillä on myös myönteisiä vaikutuksia. Koulun lisääntyvät harrastusmahdollisuudet, uudet palvelut (mm. kirjasto) ja yhteiset kokoontumistilat ja liikenteelliset ratkaisut parantavat alueen elinoloja ja sosiaalisia oloja. Väestörakenteeseen ei ole odotettavissa muutoksia, mutta uusi koulu voi houkutella lähialueille lisää lapsiperheitä. 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan ja luonnonvaroihin Kaavamuutos koskee suurelta osalta rakennettua tai muutoin muuntuneita ympäristöjä. Alueella ei ole aitoa luonnontilaista ympäristöä eikä
alueelta ole löydetty erityistä suojelua vaativia luontoarvoja. Alueella on kuitenkin lehtomaisen metsän alue, joka on osoitettu säilytettäväksi luo-merkinnällä. Viheralueille osoitetaan lisää pysäköintialuetta ja ajoyhteys. Toisaalta viheralueiden pinta-ala lisääntyy ja VU-alueella ollut 400 k-m 2 rakennusoikeus poistetaan. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonvaroihin. 24 4.2.6 Yritysvaikutusten arviointi Alueella ei ole yritystoimintaa, eikä kaavamuutoksella sellaista mahdollisteta. 4.2.7 Muut vaikutukset Niinivaaran kaupunginosaa muutetaan Hukanhaudan kaupunginosaksi Tapionkadulla itään katualueen leventämisen myötä. Kaavalla ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. 4.2.8 Ympäristön häiriötekijät Voimassa olevassa kaavassa tai kaavamuutoksella ei ole osoitettu erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä. Nepenmäen koululla on toisinaan iltaisin kuitenkin ollut ns. moporallia, joka on koettu häiritsevänä. Kaavalla määrätään rakennettavaksi läpiajon iltaisin estävä portti. 5 TOTEUTUS Koulun purkaminen alkanee vuoden 2015 aikana. Uudisrakentaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana. Kunnallistekniikka on jo alueella, mutta koulun tontilla se uusitaan rakentamisen yhteydessä. Rakennukset ja päällystetyt pihamaat liitetään hulevesihuoltoon. Koulu ja saattoliikenteen ajoyhteys ovat valmiit 2018 keväällä. Tapionkadun varrella VL-alueella olevat kevyen liikenteen yhteyksien muutokset ja pysäköimisalueen laajennus valmistuvat viimeistään 2018 kesän aikana. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutos liittyy vuoden 2014 helmikuussa kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen, jossa Nepenmäen koulu laajennetaan noin 700 oppilaan yhtenäiskouluksi. Kaavamuutos tarvitaan koska YOtontin rakennusoikeus ei riitä uuden koulun rakentamiseen.
Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 21.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 21.8. 12.9.2014 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.8.2014 Nepenmäen koululla (Kärpänkatu 7). Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille jaettiin tiedote. Yleisötilaisuuteen saapui 17 osallistujaa. Kaavamuutoksesta jätettiin 11 lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 3. 25 Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu huomioiden saadut mielipiteet ja lausunnot sekä tarkentunut suunnitelma alueen saattoliikenteestä ja pysäköimisjärjestelyistä. Asemakaavaluonnos asiakirjoineen pidettiin nähtävillä 15.1. 6.2.2015 edellä mainituissa paikoissa. Asiakirjoista pyydettiin lausunnot. Kaavaluonnos esiteltiin 21.1.2015 yleisötilaisuudessa Nepenmäen koululla (Kärpänkatu 7). Kaavamuutoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 6. Kaavaehdotus Kaavaluonnos valmisteltiin kaavaehdotukseksi suunnittelemalla uudelleen VL-alueella olevat saattoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt, pienentämällä koulun korttelialuetta, lisäämällä uusi kaava-määräys nro 1, jolla sallitaan mm. kirjaston rakentaminen koulun tontille ja päivittämällä muita kaavamääräyksiä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2015. Asemakaava on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartta: Jukka Haltilahti Jukka Haltilahti Ritva Eskelinen
Asemakaavan seurantalomake Sivu 1/2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 13.02.2015 Kaavan nimi Nepenmäen koulu Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 21.08.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671669 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,2436 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,2436 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,2436 100,0 12024 0,28 0,0000 3310 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 2,6719 63,0 12024 0,45-0,0992 3710 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,4996 35,3 0,0261-400 R yhteensä L yhteensä 0,0576 1,4 0,0576 E yhteensä 0,0145 0,3 0,0155 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Sivu 2/2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,2436 100,0 12024 0,28 0,0000 3310 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 2,6719 63,0 12024 0,45-0,0992 3710 YO 2,6719 100,0 12024 0,45-0,0992 3710 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,4996 35,3 0,0261-400 VL 1,4996 100,0 1,0309 VU -1,0048-400 R yhteensä L yhteensä 0,0576 1,4 0,0576 Kadut 0,0576 100,0 0,0576 E yhteensä 0,0145 0,3 0,0155 ET 0,0145 100,0 0,0155 S yhteensä M yhteensä W yhteensä
NEPENMÄEN KOULUN ASEMAKAAVAN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 18.2.2015 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1669) Sijaintikartta Kaavaehdotuskartta Niinivaara Hukanhauta Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutoksen käynnistäjä on kaupunki. Muutoksella lisätään YO korttelin 1502 rakennusoikeutta koulun uudisrakentamiseksi ja laajentamiseksi. Koulun tontille ja lähivirkistysalueelle rakennetaan saattoliikenteen ajoyhteys. Olemassa olevaa pysäköintialuetta laajennetaan. Maaperäolosuhteet Alueen maaperä on hyvin rakennettavaa moreenia, joskin kallioisiakin alueita ja karkean hiedan alueita on kaavamuutosalueella. Kortteliin 1502 on tehty maaperäkairaukset ja maaperänäytteet (FCG 2013). Hulevesiä ei imeytetä maahan, vaan ohjataan olemassa olevaan hulevesiviemäriin. Kadut- ja kevyen liikenteenväylät Alueelle johtaa Tapionkatu, Näädänkatu ja Kärpänkatu. Kärpänkadun katualuetta levennetään kaavamuutoksella koulun kohdalta. Muut katualueet ovat jo levennetty kevyen liikenteen olojen parantamiseksi v. 2013 valmistuneessa Hukanhaudan vanhan alueen kaavassa. Kevyen liikenteen parannustyöt tehdään katujen- ja vesihuollon saneeraustyön yhteydessä. Nepenmäen puiston alueelle osoitetaan uusi yksisuuntainen ajoyhteys ja kevyen liikenteen väylä koulun tontilta Tapionkadulle. Ne rakentaa tilakeskus. Nepenmäenpuistossa on kattava kevyen liikenteen reitistö. Yksi reitin haara muuttuu vain jalankululle tarkoitetuksi ja kohdalle rakennetaan pysäköintialue. Kaavalla osoitetaan uusi ulkoilureitti, josta osa on jo rakennettu. Vesihuolto Hanke ei sisällä uusia vesihuoltotöitä. Nykyinen vesi- ja viemäriverkko säilytetään. Puistot Rakennettavia puistoja ei ole. Puistoalueelle rakennetaan pysäköimisalue. Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot Alueella on rakennettu sähköverkko. Muutostarpeita ei ole. Kustannusarviot Pysäköintialue Nepenmäenpuistoon ja muutokset kevyen liikenteen verkostoon 100.000 Purupintaisen ulkoilureitin rakentaminen 9.000 Tilakeskus vastaa koulun tontilla tapahtuvista muutoksista ja ajoyhteydestä ym. Tapionkadulle. Alustava rakentamisaikataulu Muutoksien tulee olla valmiita syksyyn 2018 mennessä, jolloin uusi koulu avataan. Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen toimiala\cyhteiset\arkistot\kaavoitus\15 Hukanhauta\1669_Nepenmäen_koulu
Työ nro 1669 6.8.2014 LIITE 2, Sivu 1/4 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N E P E N M Ä E N K O U L U O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee Niinivaaran (5) kaupunginosan virkistysaluetta ja Hukanhaudan (15) kaupunginosan korttelia 1502 ja virkistysaluetta. Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus Nepenmäen koulun ja Nepenmäenpuiston ympäristössä. Suunnittelutehtävä Kaavamuutosta valmistellaan kaupungin aloitteesta. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) korttelissa 1502 sijaitsee Nepenmäen noin 350 oppilaan peruskoulu. Kortteli 1502 on pinta-alaltaan noin 2,7 hehtaaria. Tonttitehokkuudella e = 0,3 on tontilla rakennusoikeutta n. 8 300 k-m 2, josta noin 5370 k- m 2 on käytetty. Koulu tullaan laajentamaan yhteensä noin 700 oppilaan ja esikoululaisen yhtenäiskouluksi. Koulun nykyiset rakennukset on rakennettu vuosien 1960 78 välisenä aikana. Rakennusten talotekniikka ja ilmavaihto ovat puutteelliset ja toiminnallisuus ja tilaratkaisut eivät täytä nykyajan vaatimuksia. Tehtyjen kuntoselvitysten perusteella rakennuksia ei myöskään kannata peruskorjata vaan on järkevämpää rakentaa kokonaisuutena uusi rakennus. Kaavamuutos tarvitaan, sillä voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus ei riitä hankesuunnitelman mukaiselle uudisrakennukselle. Lisäksi tavoitteena on muodostaa saattoliikenteelle turvallinen reitti Kärpänkadulta koulun tontin kautta pohjoiseen Tapionkadulle Nepenmäenpuiston kautta.
2 Nepenmäen koulun yhtenäiskoulun ja Niinivaaran kirjaston uudisrakennushanke LIITE on suunniteltu 2, Sivu toteutettavaksi vuosina 2017-2/4 2019. Suunnittelutilanne Maakuntakaavan I-IV vaiheet Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4. vaiheen maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueen piiriin (kk-1). Joensuun seudun yleiskaava 2020 (YM vahv. 29.12.2009) Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoalutta (AP). Alueen keskelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Vanhin kaava on vuodelta 1982 ja se koskee rakentamattomana puistona olevaa urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU) korttelin 15153 yläpuolella. Sama VU-alue jatkuu pallokentälle saakka v. 1990 hyväksytyssä kaavassa. Nepenmäen koulun tontti on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO, kortteli 1502) vuoden 2002 asemakaavalla. Sen tonttitehokkuus on e = 0,3 ja kerrosluku on II. Koulun alueeseen rajautuvat viheralueet ovat lähivirkistysaluetta (VL). Ote suunnittelualueen ajantasakaavasta kaavamuutoksen likimääräisellä aluerajauksella. Suunnitteluun vaikuttavat muut päätökset Liiketoiminnan johtokunta on 19.6.2012 58 päättänyt luopua Suvikadun kiinteistöstä sen huonokuntoisuudesta johtuen. Kirjastopalveluista vastaava vapaa-aikakeskus ja keskuksen tilaajajohtaja ovat linjanneet, että uuden Niinivaaran kirjaston paras sijaintipaikka on Nepenmäen koulun yhteydessä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen palveluverkkosuunnitelmassa 21.11.2013 169 on linjattu Nepenmäen koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi.
3 Nepenmäen koulun hankesuunnitelma ja kustannusarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.2.2014 LIITE 2, Sivu 3/4 20. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Kaavamuutoksen mahdollisesti rakentamiseen tutkittavat alueet tulevat koskemaan pääasiassa nykyisiä katu- ja korttelialueita, mutta mukana on myös puistoalueita. Näiden ympäristön tila ja arvot kartoitetaan kaavaprosessin aikana. Muita lähtökohtaisia selvitystarpeita ei havaita. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt ja yritykset Teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Hukanhaudan asukasyhdistys ry, Niinivaara-yhdistys Itä-Suomen poliisilaitos ry Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Nepenmäen koulun kaavamuutoksesta on ilmoitettu ensikerran kaavoituskatsauksessa 2014 (KV 25.11.2013 189). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Nepenmäen koulun hankesuunnitelman helmikuussa 2014, jonka jälkeen kaavamuutos käynnistettiin. Kaavahankkeessa ei ole tarvetta viranomaisneuvottelulle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä 21.8. 12.9.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään 27.8.2014 klo 17:30 Nepenmäen koululla, os. Kärpänkatu 7. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä arviolta syksyllä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Nähtävilläoloajasta (30 vrk) ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee alkuvuodesta 2015. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti (kaavan laatija) puh. 050 5530 353, sähköposti jukka.haltilahti@jns.fi suunnitteluavustaja Ritva Eskelinen puh. 0504092135, sähköposti ritva.eskelinen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus LIITE 2, Sivu 4/4 4 Asemakaavaprosessi