Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Samankaltaiset tiedostot
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kunta joka naisen paras ystävä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari,

Hallitusohjelman kunta- ja aluehallintoa koskevat kirjaukset

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistuksen tavoitteet, kriteerit ja toteutus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntaliiton Kuntauudistus-seminaari

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

Paras-uudistuksesta kuntauudistukseen

Uuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Katsaus hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenneuudistukseen

Hallitusohjelman ratkaisut ja kuntien kestävyysvaje

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Kunta- ja palvelurakenteet murroksessa - mikä muuttuu?

Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, Toivakan koulukeskus, Toivakka

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

Mistä kuntauudistuksessa on kyse?

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Kunta- järjestö yhteistyön haasteet. Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Kaija Majoinen Kehitysjohtaja

TALOUSSELONTEKO KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Uusi kunta ja kuntauudistus

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Pentti Meklin emeritusprofessori

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Millaisia muutoksia seuratoimintaan on tulossa?

Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa Koulutusjohtaja Heljä Misukka

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Rakennelaki ja kuntauudistus

maatilojen suorat tuet

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Kuntien elinvoima talouden realiteetit

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Miten väestöennuste toteutettiin?

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

Tilinpäätös Laukaan kunta. Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Henrik Rainio

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Transkriptio:

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto). Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen.

Kuntauudistus koskee jokaista kuntaa Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkiyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa.

Kuntauudistuksen tavoitteet 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Valtakunnallinen kuntauudistus 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle

Kuntajakolaki (1698/2009) 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030

Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen Hallituksen laatiminen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 7

Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma - ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2,5 2 2 1,5 1 0,5 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2 0,5 0,6 1,0 0,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,5 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,6 1,5 1 0,5 0-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030-0,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM 8

Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.

Keski-Suomen kuntien väestömäärän muutos 1960-2010, prosentteina 200,0 % 150,0 % 100,0 % 50,0 % 0,0 % -50,0 % 1-100,0 % Muurame Laukaa Uurainen Äänekoski Jämsä Keuruu Petäjävesi Toivakka Saarijärvi Joutsa Hankasalmi Karstula Konnevesi Viitasaari Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Multia Kivijärvi Kannonkoski Kuhmoinen Luhanka VM/Kunta Lähde: Tilastokeskus

Keski-Suomen kuntien väestönmuutos, ennuste 2010-2030, prosentteina 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % 22,9 % 13,9 % 22,8 % 17,7 % -1,9 % 18,9 % -7,6-6,2 % % 6,5 % -9,2 % -4,7 % 3,8 % 1-5,2 % -9,2 % -10,8 % -10,2 % -11,8 % -14,0 % -13,0 % -1,1 % -19,5 % -9,9 % -14,0 % Muurame Laukaa Uurainen Äänekoski Jämsä Keuruu Petäjävesi Toivakka Saarijärvi Joutsa Hankasalmi Karstula Konnevesi Viitasaari Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Multia Kivijärvi Kannonkoski Kuhmoinen Luhanka VM/Kunta Lähde: Tilastokeskus

Keski-Suomi: työssäkäyntialueet Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi 13,6% 10,3% Kannonkoski Karstula 15,7% 15,6% Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Keuruu 12,1% 20,7% Multia Uurainen 18,4% 36,1% Laukaa Hankasalmi Petäjävesi 17,8% 37,5% 42,6% 56,3% 38,0% Muurame Toivakka Jämsä Joutsa 15,0% Luhanka Kuhmoinen 14,3% 14,4%

4 500 4 000 Nettoinvestoinnit Lainakanta e/asukas 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

Keski-Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus (%) vuosina 2009 ja 2010 50 2 009 2 010 0 KOKO MAA Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

Tulovero % 21,50 21,00 20,50 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.vm.fi/kuntauudistus www.finansministeriet.fi/kommunreformen

Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0