TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Transkriptio

1 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1

2 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2018 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja

3 Maakuntien väestömuutos 2018 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä) Ahvenanmaa (+326) Uusimaa ( ) Pirkanmaa (+3 263) Varsinais-Suomi (+1 306) KOKO MAA (+8 643) Pohjois-Pohjanmaa (+341) Pohjanmaa (-114) KESKI-SUOMI (-397) Päijät-Häme (-547) Lappi (-693) Pohjois-Savo (-957) Pohjois-Karjala (-721) Keski-Pohjanmaa (-336) Etelä-Pohjanmaa (-1 155) Kanta-Häme (-1 284) Satakunta (-1 751) Etelä-Karjala (-1 105) Kymenlaakso (-2 000) Kainuu (-874) Etelä-Savo (-2 554) -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 %

4 Väestömäärän muutostekijät Keski-Suomessa (enn.) Keski-Suomen väestömäärä väheni lähes 400 henkilöllä vuonna Kyseessä oli toinen perättäinen väestölaskun vuosi Vähenemisen taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt lähes 30 % Keski- Suomessa Myös maan sisäinen muuttoliike on tappiollista eikä ole juurikaan lisännyt väestömäärää viime vuosina Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestön kok.muutos Maahanmuuton merkitys väestökehityksessä korostuu entisestään.

5 Väestömäärän vuosimuutos kunnittain 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä; ennakko) Jyväskylä Uurainen Toivakka Muurame KOKO MAA KESKI-SUOMI Laukaa Kuhmoinen Petäjävesi Kyyjärvi Jämsä Keuruu Äänekoski Hankasalmi Konnevesi Saarijärvi Pihtipudas Joutsa Viitasaari Kinnula Kivijärvi Karstula Multia Luhanka Kannonkoski -0,1 % (-397) -0,3 % (-49) -0,5 % (-11) -0,5 % (-20) -0,5 % (-7) -1,3 % (-269) -1,5 % (-153) -1,6 % (-299) -1,7 % (-83) -1,7 % (-46) -1,7 % (-167) -1,7 % (-72) -2,1 % (-97) -2,4 % (-156) -2,5 % (-41) -2,7 % (-31) -2,8 % (-115) -3,0 % (-49) -3,4 % (-25) -4,0 % (-56) 0,9 % (+1 226) 0,9 % (+32) 0,8 % (+19) 0,7 % (+72) 0,2 % (+8 643) -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Väestö KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka 709 Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

6 Väestömäärän muutostekijät kunnittain 2018 (ennakko) Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Vain Jyväskylässä, Muuramessa ja Uuraisilla kaikki väestömuutostekijät olivat positiivisia. Maakunnan tasolla luonnollinen väestömuutos oli merkittävin tekijä väestömäärän laskussa, mutta kunnittain tarkasteltuna huomattava vaikutus oli myös maan sisäisellä muuttotappiolla Jyväskylä KESKI-SUOMI

7 Syntyneiden määrän kehitys Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Jyväskylän sk KESKI-SUOMI luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt koko maassa 22 % ja Keski-Suomessa 29 %. Muutos v : Saarijärvi-Viitasaaren seutu: -22 % Jyväskylän seutu: -27 % Jämsän seutu: -31 % Keuruun seutu: -35 % Äänekosken seutu: -40 % Joutsan seutu: -75 % (Huom. Syntyneitä on vähän ja vuosiheilahtelut voivat olla suuria)

8 Väestömäärän kehitys seutukunnittain (ennakko), 2000= KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarij.-Viitasaaren sk Äänekosken sk

9 VÄESTÖMUUTOS (ennakko) Kinnula -502 Pihtipudas Kyyjärvi -448 Karstula Kivijärvi -509 Kannonkoski -389 Viitasaari Kasvanut +1,5 25,5 % Vähentynyt -9,0 18,9 % Vähentynyt -21,0 31,6 % Keuruu Saarijärvi Multia -566 Uurainen +654 Petäjävesi +120 Äänekoski Jyväskylä Muurame Laukaa Toivakka +35 Konnevesi -515 Hankasalmi -809 Keski-Suomi +3,7 % (+9 951) Koko maa +6,6 % Jämsä Luhanka -227 Joutsa -980 Kuhmoinen -732

10 VÄESTÖMUUTOS (ennakko) Kinnula -206 Pihtipudas -508 Kyyjärvi -163 Keuruu -900 Karstula -476 Kivijärvi -263 Saarijärvi Multia -303 Kannonkoski -225 Uurainen +324 Petäjävesi -122 Viitasaari -919 Äänekoski Jyväskylä Muurame +913 Laukaa +787 Toivakka -15 Konnevesi -261 Hankasalmi -606 Kasvanut +4,3 9,9 % Vähentynyt -0,6 3,0 % Vähentynyt -6,9 11,5 % Vähentynyt -12,3 19,3 % Keski-Suomi +0,7 % (+1 997) Koko maa +2,7 % Jämsä Luhanka -122 Joutsa -583 Kuhmoinen -313

11 Väestömuutoksen tekijät Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomen väestökasvu on 2000-luvulla perustunut maahanmuuttoon ja luonnolliseen väestökasvuun. Jos syntyvyys jatkuu matalana, nykytasoinen maahanmuutto ei riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua. Jyväskylän seutu kasvaa vahvasti sekä luonnollisen väestölisäyksen, maan sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. Kasvu tiivistyy keskusalueellakin yhä enemmän. Runsas muuttotappio, alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat vähentäneet väestömäärää keskusalueen ulkopuolella

12 Väestö ikäryhmittäin 2018, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Alle 15-vuotiaiden osuus, % vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

13 Muutokset ikäryhmissä (enn.) Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuodesta neljässä kunnassa: Muuramessa, Uuraisilla, Kyyjärvellä ja Toivakassa. Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Työikäisten (15-64 v.) määrä kasvoi vain Jyväskylässä ja Toivakassa. Kyyjärvi Laukaa Luhanka Yli 64-vuotiaiden määrä kasvoi lähes kaikissa kunnissa. Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski KESKI-SUOMI Jyväskylä

14 Muutos v. määrässä (ennakko) Kyyjärvi -154 Keuruu Karstula -472 Kinnula -185 Kivijärvi -120 Saarijärvi -944 Multia -170 Kannonkoski -160 Uurainen -2 Petäjävesi -228 Pihtipudas -368 Viitasaari -699 Äänekoski Jyväskylä Muurame +178 Laukaa -440 Toivakka -110 Konnevesi -251 Hankasalmi -465 Kasvanut +3,3 3,6 % Vähentynyt -0,1 8,8 % Vähentynyt -10,9 17,6 % Vähentynyt -19,0 24,5 % Keski-Suomi -5,4 % (-7 716) Koko maa -2,4 % Jämsä Kuhmoinen -304 Luhanka -75 Joutsa -518

15 ALUETALOUDEN ARVONLISÄ

16 Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa , /as Arvonlisäys käyvin hinnoin , /as. Globaali taantuma aiheutti aluetalouden notkahduksen vuonna Vuodesta 2014 Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa. Vuonna 2017 Keski-Suomessa käypähintainen kasvu oli +2,8 % edellisvuodesta. Keski-Suomen aluetaloudelta odotetaan edelleen hyvää, mutta tasaantuvaa, kehitystä vuodelta Keski-Suomen arvonlisäys - noin 8,0 mrd euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin euroa ja koko maassa euroa (Manner-Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin euroa). Keski-Suomi Koko maa * Vuoden 2017 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa.

17 Arvonlisäys seutukunnittain , /as Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain , /as Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas.

18 TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI

19 Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain /09 (2010=100) 2015=100, trendisarja Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

20 Työpaikkojen määrän (oik. asteikko) ja työttömyyden (vas. asteikko) kehitys % K-S, työpaikat K-S, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste lkm

21 Työpaikkamäärän kehitys Työpaikat yhteensä Julkinen sektori Yksityinen sektori Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos KOKO MAA ,6 % -3,3 % ,4 % -4,7 % ,4 % -2,9 % KESKI-SUOMI ,1 % -5,0 % ,0 % -9,8 % ,7 % -2,8 % Hankasalmi ,4 % -9,8 % ,2 % -18,5 % ,7 % -5,7 % Joutsa ,0 % -8,4 % ,5 % -1,3 % ,8 % -11,9 % Jyväskylä ,3 % -2,0 % ,6 % -7,9 % ,8 % 1,1 % Jämsä ,9 % -10,1 % ,5 % -35,4 % ,4 % 4,1 % Kannonkoski ,0 % -19,7 % ,3 % -16,8 % ,9 % -22,8 % Karstula ,4 % -10,0 % ,9 % -7,6 % ,1 % -11,3 % Keuruu ,5 % -15,4 % ,3 % -23,8 % ,7 % -10,3 % Kinnula ,6 % -11,6 % ,1 % -24,7 % ,8 % -5,0 % Kivijärvi ,0 % -28,6 % ,7 % -19,2 % ,7 % -34,6 % Konnevesi ,6 % -8,4 % ,0 % -5,1 % ,5 % -10,2 % Kuhmoinen ,0 % -5,8 % ,0 % 15,6 % ,3 % -13,7 % Kyyjärvi ,1 % -16,8 % ,9 % -20,0 % ,2 % -15,7 % Laukaa ,3 % -2,6 % ,0 % 3,1 % ,5 % -4,9 % Luhanka ,7 % -9,5 % ,1 % -5,2 % ,0 % -11,4 % Multia ,0 % -0,3 % ,2 % -5,6 % ,8 % 1,9 % Muurame ,9 % 8,0 % ,8 % 1,3 % ,0 % 10,2 % Petäjävesi ,0 % -17,5 % ,2 % -7,8 % ,9 % -23,7 % Pihtipudas ,1 % -4,2 % ,9 % 6,1 % ,0 % -8,7 % Saarijärvi ,6 % -11,5 % ,7 % -8,2 % ,0 % -13,3 % Toivakka ,0 % -5,7 % ,7 % -16,1 % ,4 % 2,1 % Uurainen ,4 % -2,6 % ,0 % 5,4 % ,0 % -5,6 % Viitasaari ,4 % -8,5 % ,3 % 3,8 % ,7 % -13,7 % Äänekoski ,2 % -13,2 % ,9 % -3,8 % ,2 % -16,5 % Julkinen sektori sis. Valtioenemmistöiset Oy:t. Vuonna 2016 Keski-Suomen työpaikasta 155:n sektori oli tuntematon.

22 Työpaikkaomavaraisuus 2016 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde Multia Jyväskylä Kyyjärvi Äänekoski Jämsä Karstula Viitasaari Pihtipudas Keuruu Kuhmoinen Saarijärvi Joutsa Kannonkoski Kinnula Konnevesi Hankasalmi Laukaa Luhanka Kivijärvi Muurame Toivakka Uurainen Petäjävesi Työpaikkaomavaraisuus 2016 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde 110 % 107 % 106 % 102 % 102 % 101 % 101 % 98 % 95 % 94 % 92 % 89 % 89 % 88 % 82 % 80 % 73 % 70 % 68 % 65 % 62 % 60 % 56 % >100 %, kunnassa on työpaikkoja enemmän kuin työllisiä asukkaita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Monitoimipaikkaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta. Esim. kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.

23 Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2000-luvulla Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin työllistä. Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan. Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin työllistä Keski-Suomessa asuvista työllisistä v pendelöi 19 % ja v jo 26 % (lähes henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. 100 indeksi v. 2000= Työlliset Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Pendelöivät Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen)

24 Pendelöinnin osuus %, 2016 Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Muurame Uurainen Petäjävesi Toivakka Laukaa Luhanka Kivijärvi Multia Konnevesi Hankasalmi Kannonkoski Joutsa Kyyjärvi Saarijärvi Kuhmoinen Kinnula Äänekoski Keuruu Karstula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat suurimpia. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa Multialla, Jyväskylässä ja Kyyjärvellä alueelle pendelöivien osuus ylittää selvästi alueelta ulos suuntautuvan pendelöinnin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

25 Pendelöinnin suuntautuminen Keski-Suomen kunnista 2016 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Jyväskylän kehyskunnista työmatkat suuntautuvat vahvasti keskuskaupunkiin. Kuhmoisten, Pihtiputaan, Jämsän ja Kyyjärven pendelöijistä yli puolet suuntaa maakunnan ulkopuolelle. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä Muu Keski-Suomi Muu maa

26 TYÖLLISYYS JA TULOT

27

28 % Työttömyysaste seutukunnittain (koko vuoden kk-keskiarvo) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA

29 Työttömyysaste kunnittain 2018 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks. Muurame Toivakka Multia Uurainen Luhanka Laukaa Petäjävesi Kyyjärvi KOKO MAA Konnevesi Kivijärvi Keuruu Joutsa Hankasalmi Kuhmoinen Pihtipudas Viitasaari KESKI-SUOMI Kinnula Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Äänekoski Saarijärvi 7,5 (-1,8) 8,3 (-2,5) 8,7 (-2,2) 9,0 (-1,7) 9,5 (-2,6) 9,6 (-1,2) 9,6 (-1,1) 9,7 (-2,3) 9,7 (-1,8) 10,5 (-2,1) 10,5 (-2,4) 10,6 (-2,0) 11,0 (-3,6) 11,2 (-1,4) 11,2 (-2,5) 11,3 (-2,2) 11,4 (-2,0) 11,8 (-2,0) 12,2 (-5,1) 12,3 (-2,0) 12,3 (-2,0) 12,7 (-1,5) 13,1 (-1,5) 13,5 (-1,7) Työttömyysasteen lasku jatkui kaikissa kunnissa, joskin edellisvuotta vaimeampana. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla. Työttömyysasteen laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan kanssa kertoo osaltaan työmarkkinoiden kohtaantoongelmasta, jota kärjistää tuottavimpien työvoimareservien ehtyminen. 14,6 (-2,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: TEM, työnvälitystilasto

30 Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä Keski-Suomessa, Jyväskylä Muut K-S kunnat Muut Keski-Suomen kunnat: 8,0 M (-10,2 % edellisvuodesta) Työllisyystilanteen paraneminen näkyy enenevässä määrin Keski- Suomen kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrässä, joka yhteenlaskettuna väheni -10 % (-2,7 M ) edellisvuodesta. Koko maassa vähenemä oli -7,6 % Jyväskylä: 16,7 M (-9,7 % edellisvuodesta) Vuodesta 2015 alkaen: päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % päivää työmarkkina-tukea saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka jälkeen kuntien vastuu 50 % Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta Huom. 300-päiväisten ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää ei voi suoraan verrata, sillä 300 pv:n työttömyysajan työmarkkinatukipäivien kertymä on voinut kertyä useassa eri osassa. Kertymä nollautuu vain silloin, kun henkilö täyttää työssäoloehdon eli on vähintään puoli vuotta ansiotyössä. Esim. työvoimahallinnon tarjoama aktivointitoimenpide katkaisee työttömyysjakson (pitkäaikaistyöttömyyden), mutta ei nollaa työmarkkinatuen työttömyyspäivien kertymää. Täten 300- päiväiset ovat paljon laajempi joukko kuin työvoimahallinnon tilastoimat pitkäaikaistyöttömät.

31 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2018 (palkin pituus kuvaa /as.; palkin perässä kokonaiseuromäärä) Viitasaari Keuruu Multia Kuhmoinen Karstula Muurame Uurainen Laukaa Kyyjärvi Hankasalmi Konnevesi Toivakka Pihtipudas Petäjävesi Kivijärvi Kinnula Saarijärvi Luhanka KOKO MAA Äänekoski Joutsa Kannonkoski KESKI-SUOMI Jämsä Jyväskylä M ,7 M ,7 M Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta

32 Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen muutos , % Kivijärvi Karstula Joutsa Jämsä Pihtipudas Keuruu Muurame Äänekoski Petäjävesi KESKI-SUOMI Jyväskylä Uurainen KOKO MAA Viitasaari Laukaa Konnevesi Kuhmoinen Saarijärvi Hankasalmi Toivakka Luhanka Multia Kannonkoski Kyyjärvi Kinnula -20,3 % -16,9 % -16,8 % -14,3 % -14,1 % -13,1 % -13,1 % -12,9 % -11,4 % -9,9 % (-2,7 M ) -9,7 % -8,7 % -7,6 % (-33 M ) -7,4 % -6,6 % -4,2 % -1,6 % -1,3 % -0,7 % -0,4 % 0,7 % 0,8 % 1,1 % 18,0 % 19,1 % -30,0 % -25,0 % -20,0 % -15,0 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Lähde: Kela

33 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2017 Muurame KOKO MAA Jyväskylä Laukaa KESKI-SUOMI Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Konnevesi Äänekoski Pihtipudas Hankasalmi Keuruu Joutsa Viitasaari Saarijärvi Kyyjärvi Karstula Multia Luhanka Kannonkoski Kuhmoinen Kivijärvi Kinnula Taloudellinen huoltosuhde 2017 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas mm. väestön ikääntyminen heikentää sitä. Kohentuneen työllisyystilanteen myötä taloudellinen huoltosuhde parani (=pieneni) vuonna 2017 jo toisena perättäisenä vuonna lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa

34 Veronalaiset tulot kunnittain 2017, /tulonsaaja Muurame KOKO MAA Laukaa Jyväskylä KESKI-SUOMI Jämsä Toivakka Uurainen Äänekoski Petäjävesi Keuruu Luhanka Konnevesi Saarijärvi Joutsa Kuhmoinen Kyyjärvi Hankasalmi Viitasaari Pihtipudas Multia Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Veronalaiset tulot 2017, /tulonsaaja Hyvän talouskasvun ja työttömyyden vähenemisen myötä vuonna 2017 tulojen kasvu Keski- Suomessa kiihtyi edelleen edellisvuodesta, ollen 2,7 % ja ylittäen hienoisesti koko maan kasvun (2,6 %). Koko maan tulotasoa nostaa Uudenmaan selvästi muuta maata korkeammat tulot. Tulotasoon vaikuttavat mm. alueen elinkeino- ja ammattirakenne, työntekijöiden koulutustaso, työttömyys sekä ikärakenne. Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.

35 Veronalaiset tulot kunnittain 2017, /asukas KOKO MAA Muurame Jämsä Jyväskylä Äänekoski KESKI-SUOMI Luhanka Toivakka Keuruu Laukaa Joutsa Kuhmoinen Konnevesi Petäjävesi Viitasaari Kyyjärvi Saarijärvi Hankasalmi Karstula Multia Uurainen Pihtipudas Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Veronalaiset tulot 2017, /asukas Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.

36 Veronalaiset tulot tulolajeittain 2017, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 61% 58% 47% 43% 63% 55% 44% 45% 48% 42% 43% 49% 38% 50% 62% 42% 45% 67% 58% 46% 48% 56% 61% 47% 56% Palkkatulot Eläketulot Pääomatulot Muut tulot 22% 24% 30% 34% 21% 31% 35% 32% 33% 31% 38% 30% 40% 28% 21% 36% 33% 18% 24% 30% 30% 26% 20% 34% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

37 KOULUTUS JA T&K

38 Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2017, % (15-vuotta täyttäneistä) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 5 % 11 % 10 % 7 % 6 % 5 % 10 % 13 % 11 % 11 % 10 % 6 % 7 % 22 % 20 % 8 % 25 % 12 % 11 % 11 % 12 % 12 % 8 % 9 % 11 % 11 % 13 % 9 % 9 % 32 % 9 % 34 % 36 % 37 % 37 % 36 % 37 % 43 % 45 % 38 % 46 % 46 % 41 % 44 % 43 % 11 % 10 % 47 % 30 % 20 % 10 % 41 % 28 % 41 % 26 % 55 % 38 % 36 % 23 % 45 % 32 % 46 % 32 % 53 % 37 % 46 % 33 % 0 % KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- V.saaren sk Äänekosken sk Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista.

39 T&K menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa (2000=100) T&K menojen kehitys, 2005=100 Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K - menot olivat 227 M, josta Jyväskylän seudun osuus oli 90 % ja Äänekosken 7,5 %. Kasvua oli 4,9 % edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun 4,2 %. Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on selvästi yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K-menoista Keski- Suomessa on 43 % ja koko maassa 65 %

40 Keski-Suomen yritysten ja julkisen sektorin osuus koko maan T&K menoista , % 7% 6% Yritykset Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Julkinen sektori Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&Kmenoista on 7,0 %. 6,0 % 5% 4% 3% 2,4 % 2% 1% 0%

41 Tilastotietoa Keski-Suomesta: