PROFILES uutiskirje 6

Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin!

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

Kansallinen seminaari

Yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä luonnontieteiden opiskelu

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Monikulttuurisen koulun johtajuus 2

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Uniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/

Arvo- ja terveyskasvatus

Yleistä kanditutkielmista

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Lapin yliopiston mediapedagogiikkakeskuksen pilottihanke Hankkeessa mukana yliopistonlehtori Marjaana Kangas, yliopistotutkija Susanna Rivinen sekä

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Sanomalehtien Liitto

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Etäopetuksen monet muodot

STEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen raportti Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Terttu Salonen


JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

Työpaja tutoreille: Anna palaa! Miksi palautetta kannattaa antaa JY:ssä? Hyvän palautteen tuntomerkit

Hyvän ohjauksen kriteerityö

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna Siru Korkala

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Transkriptio:

08/2014 PROFILES uutiskirje 6 PROFILES on Euroopan unionin Tiede yhteiskunnassa -ohjelman hanke, jossa kehitetään luonnontieteiden opetusta opettajien, opettajankouluttajien ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Tämä on Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osaston PROFILES-uutiskirje 6. 1 Sisällys 2 PROFILES-PROJEKTIN TUOMIA HYÖTYJÄ JA VAIKUTUKSIA OPPILAIDEN MOTIVAATIOON... 2 3 OPPILAIDEN MOTIVAATIO PROFILES-OPISKELUSSA TŠEKKILÄISTEN KOKEMUKSIA... 3 4 PROFILES RUOTSISSA... 4 5 TULEVAT TAPAHTUMAT... 5 6 OTA YHTEYTTÄ... 5 Julkaisu: PROFILES uutiskirje 6: Mikko Niittyaho & Ilpo Jäppinen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Itä-Suomen yliopisto Joensuu 1/5

2 PROFILES-projektin tuomia hyötyjä ja vaikutuksia oppilaiden motivaatioon Tunnuslause Luonnontieteiden avulla opettaminen otetaan vakavasti PROFILES-hankkeessa. Samalla hankkeen kumppanit ovat kiinnostuneita selvittämään, miten oppilaat hyötyvät osallistumisestaan PROFILES-tyyppiselle oppitunnille. Päällimmäinen kysymys onkin: Kuinka oppilaat arvioivat PROFILES tyyppisen oppitunnin oppimisympäristön motivoivan heitä? Tähän yritetään saada vastauksia tarkastelemalla mm. oppilaiden tyytyväisyyttä luonnontieteen oppitunteihin. Mikäli oppilaat ovat tyytyväisiä luonnontieteen oppitunteihin, he ovat myös motivoituneita oppimaan luonnontieteitä. Tästä voidaan päätellä PROFILES-tyyppisten oppituntien lisäävään oppilaiden hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Asian mittaamiseksi Claus Bolte on kehittänyt siihen sopivan kyselyn MoLE:n (Motivational Learning Environment, josta käytetään lyhennettä MoLE) Kyselyn avulla mitataan kahta ulottuvuutta. Ensimmäisenä ulottuvuutena ovat oppilaiden käsitykset ja määritelmät luonnontieteen oppitunneista, missä tarkastellaan seuraavia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä (Kuvio 1): tyytyväisyys, helppotajuisuus, aiheeseen perehdyttäminen, otsikon merkitys, oppilaan mahdollisuudet osallistua, ryhmätyöskentely sekä yksittäisen oppilaan halu osallistua. Toisena ulottuvuutena ovat oppilaiden toiveet luonnontieteen oppitunneista. Opettajan ei siis pitäisi tyytyä vain selvittämään millaisena oppilaat näkevät luonnontieteenoppitunnit, vaan hänen tulisi myös selvittää millaisia oppilaat haluaisivat niiden olevan. Näiden seikkojen pohjalta kehitettiin MoLE. Se keskittyy oppilaiden motivaatioon tarkastelemiseen, heidän käsitysten (Todellisuuden) näkökulmasta ja toisaalta taas toiveiden (Ideaalin) pohjalta. Mikäli tiedetään oppilaiden toiveet (Ideaali) ja heidän käsityksensä (Todellisuus) luonnontieteen oppitunneista, voi opettaja sen avulla selvittää mitä oppitunneilla on tehty oikein ja missä osa-alueissa olisi vielä parannettavaa. Näin luonnontieteen oppitunneista saataisiin vieläkin mielekkäämpiä. MoLEkyselyn avulla opettaja voi myös selvittää muita asioita, kuten tyttöjen ja poikien, koulutusasteen sekä lahjakkaiden ja haasteellisen motivaation omaavien oppilaiden välisiä käsityksiä luonnontieteen oppitunneista. Kyselyä voi hyödyntää kaikissa PROFILES opiskelukokonaisuuksissa. Kuva 1: Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä 2/5

3 Oppilaiden motivaatio PROFILES-opiskelussa Tšekkiläisten kokemuksia Nykypäivän yhteiskunnassa koulutukselta vaaditaan yhä enemmän. Sen tulisi pyrkiä tuottamaan oppilaille tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä. Tällaisia taitoja ovat kriittinen ajattelu, tiedon analysointi ja yhdistely, ongelmanratkaisu, ryhmätyöskentelytaidot sekä itseoppiminen. Jotta tällaisia taitoja opittaisiin, tarvitaan sopivia opetusmenetelmiä. On tärkeää kasvattaa oppilaiden motivaatiota luonnontieteitä kohtaan. Se kuitenkin osoittautuu usein hankalaksi opettajille. Tšekeissä opettajat kamppailevat oppilaiden heikon motivaation kanssa. PISA-tutkimusten mukaan tšekkiläiset oppilaat kokevat oppitunnit tylsiksi. Opettajat kertovat oppilaiden usein myös ajattelevan, että he eivät hyödy oppimistaan asioista mitään. PROFILES-opiskelukokonaisuuksista haetaankin apua tähän ongelmaan, sillä opiskelukokonaisuuksissa luonnontieteelliset ongelmat perustuvat arkipäivään. Tällä tavoin pyritään lisäämään oppilaiden motivaatiota. PROFILES-opiskelukokonaisuudet pyrkivät luomaan sopivan kokonaisuuden motivaation kannalta, sillä oppilaan kognitiivisiin taitoihin vaikuttavat lähinnä heidän kokemuksensa koulussa sekä heidän mielestään kiinnostaviksi koetut asiat. Tämän vuoksi tšekeissä hyödynnettiin MoLE-kyselyä, jonka avulla suoritettiin kysely PROFILESopiskelukokonaisuuksien vaikutuksia oppilaiden motivaatioon. Kyselyyn osallistui 634 oppilasta. Oppilaat pääsivät kertomaan mielipiteensä oppituntien suhteesta arkipäivään sekä yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeistä asioista. Kysely suoritettiin kouluvuoden alussa, sekä opintokokonaisuuksien jälkeen. Ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta voitiin sanoa, että oppilaat kokivat luonnontieteiden vaikutuksen tärkeäksi osaksi yhteiskunnan kannalta, mutta eivät heidän arkipäivän kannalta. Kuitenkin oppilaat haluaisivat käsitellä oppitunneilla asioita, jotka koskettavat heitä arjessa. Merkittäviä eroja löytyi, kun kysely tehtiin PROFILES-opiskelukokonaisuuksien jälkeen. Tuloksissa ilmeni, että oppilaat kokivat opetuksen koskettavan heidän arkea enemmän kuin edellisellä mittauksella. Tehty tutkimus lujittaa kansainvälistä näkemystä siitä, että arkipäivän ongelmat motivoivat ja inspiroivat oppilaita luonnontieteiden opiskeluun. Ristiriita on havaittavissa sen välillä mitä Tšekeissä opetetaan ja mitä oppilaat haluaisivat opetettavan. Oppilaiden huonot kokemukset luonnontieteiden opetuksessa näkyvät siinä, että niiden opiskelu esimerkiksi yliopistossa ei kiinnosta. Tämä tulisikin pitää mielessä, kun suunnitellaan uusia opetusmenetelmiä. 3/5

4 PROFILES Ruotsissa Karlstadin yliopisto Ruotsissa liittyi PROFILES-hankkeeseen helmikuussa 2012. Ruotsissa toimivan PROFILES-ryhmän saavutukset näkyvät opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen -ohjelmassa (Continuous Professional Development, josta käytetään lyhennettä CPD) sekä tutkimuksessa oppilaiden saamista taidoista PROFILES-opetuksen johdosta. CPD-ohjelma antaa opettajille mahdollisuuden osallistua yhteiseen prosessiin, jossa painotetaan koulukulttuuria ja hyödynnetään opettajien näkemyksiä luonnontieteiden opetuksesta. Se myös haastaa keskeisten sisältöjen merkityksen perinteisissä opetuskäytännöissä. Tämän vuoksi perinteisen opetuksen selkeää reflektointia, verraten tutkimukselliseen lähestymistapaan, on tarpeellista tehdä suunniteltaessa PROFILES-opiskelukokonaisuuksia. Päästrategiana on yhdistää laboratoriotyöskentelyä sekä opettajien reflektoinnin pohjalta suunniteltua tutkimuksellista lähestymistapaa luonnontieteiden opetuksessa. CPD-ohjelman aikana joukolle opettajia esiteltiin PROFILES-hankkeen kolmivaihemalli. Ohjelma kesti yhteensä 40 tuntia, joka jakautui läpi kouluvuoden muutamalle päivälle. Tähän osallistuneet opettajat jaettiin pienryhmiin, jossa heidän tuli suunnitella PROFILES opiskelukokonaisuus. Tämän aikana opettajilla oli myös aikaa reflektoida omia perinteisiä opetuskäytäntöjä sekä tutkimuksellisen lähestymistavan pääkohtia, jotka näkyvät Ruotsin opetussuunnitelmassa. Tuloksista voitiin päätellä, että Ruotsin malli CPD-ohjelmasta on toteuttamiskelpoinen. Uusien ja vanhojen ideoiden yhdistäminen vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa toimiakseen. Oppilaiden kokemuksia PROFILES-kolmivaihemallista tutkittiin CSI-opintokokonaisuuden avulla. Kokemuksien selvittämiseen käytettiin kyselyä, johon osallistui 105 oppilasta. Kysely pohjautui MoLekyselyyn ja se koostui kolmesta osiosta, joita vertailtiin keskenään. Kyseessä oli ideaalin oppitunnin, normaalin luonnontieteen oppitunnin sekä CSI- opintokokonaisuuden vertailu. Tuloksista nostettiin esille se, että CSI opintokokonaisuus koettiin paremmaksi kuin normaali luonnontieteen oppitunti. Merkittäviä eroja ei ollut vertailtaessa ideaalin oppitunnin sekä CSIopiskelukokonaisuuden välillä. Kuitenkaan oppilaat eivät kokeneet opiskelun koskettavan jokapäiväistä arkielämää. Tuloksissa voitiin päätellä, että mielenkiinto luonnontieteitä kohtaan parani opiskelukokonaisuuden ansiosta. Yllättävää oli se, että oppilaat eivät ideaalissa oppitunnissa kokeneet tarpeelliseksi aiheen liittämistä yhteiskuntaan. Tämä voi selittyä tutkittavien iän perusteella. Ideaalia oppituntia pohdittaessa oppilaat haluaisivat sen liittyvän arkeen. Tuloksiin saattoi mahdollisesti vaikuttaa se, että oppimisympäristö oli oikea laboratorio, joka on hyvin lähellä oikeata rikoslaboratoriota. CSI-opiskelukokonaisuus onnistui myös herättämään oppilaiden mielenkiinnon laboratoriotyötä kohtaan. Yhteenvetona CSI-opiskelukokonaisuus koettiin kyselyn perusteella onnistuneeksi. Kyselyn perusteella havaittiin myös, että opiskelukokonaisuus on mahdollista toteuttaa lyhyessä ajassa vaikkakin usein opettajat kokevat opintokokonaisuuksien olevan liian aikaa vieviä. 4/5

5 Tulevat tapahtumat PROFILES-yhtymä kutsuu kaikki kiinnostuneet kollegat toiseen kansainväliseen konferenssiin luonnontieteellisten tutkimuksellisten opetusmenetelmien voimistamiseksi. Konferenssi pidetään 25. 27. elokuuta 2014. PROFILES-hankkeen ansioita ja tuloksia tullaan esittelemään osakkaille ja konferenssiin osallistuville tahoille. Erityisesti Euroopan komission seitsemännen puiteohjelman samankaltaisten projektien kollegat ovat tervetulleita jakamaan omia tuloksiaan konferenssiin. Kaikki osallistujat voivat osallistua pieneen näyttelyyn PROFILES-konferenssin yhteydessä. Lisää tietoa tulevasta konferenssista löytyy osoitteesta: http://www.profiles-project.eu/. 6 Ota yhteyttä Suomea PROFILES-hankkeessa edustaa Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Hankkeen koordinaattorina toimii professori Tuula Keinonen. Mukana tutorin roolissa ovat myös Kari Sormunen, Anu Hartikainen-Ahia, Sirpa Kärkkäinen ja Sari Havu- Nuutinen. Hankkeen viestintää ja käytännön asioita hoitaa Ilpo Jäppinen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi, paitsi sirpa.a.karkkainen@uef.fi. Voit myös soittaa: Tuula Keinonen 050 528 8818 Hankkeen kotisivut: www.uef.fi/profiles Hankkeen Facebook sivut: https://www.facebook.com/#!/profilesuef Hankkeen ryhmä Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/profiles20 13/ Kuva 2. PROFILES-yhteyshenkilöt Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa. 5/5