PÖYTYÄ, PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 23.04.2014 PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA- ASEMAKAAVA, LUONNOS SELOSTUS A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 PÖYTYÄ, PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Kaavatunnus xxx Luonnos 23.04.2014 Ranta-asemakaava koskee: Pöytyän kunnan Yläneen kylän tiloja Puistokartano Rn:o 1:183 ja Kartano 1:208 Ranta-asemakaavalla muodostuu: Pöytyän kunnan Yläneen kylän korttelit 1 ja 2 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Lehmustie 27 A, 20720 Turku 02-2424 963, fax 02-2424 964 Vireilletulosta on ilmoitettu 14.10 2013 Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn luonnoksen xxx Kaavaluonnos julkisesti nähtävänä 4.-17.10.2013 Laajennetun alueen kaavaluonnos julkisesti nähtävänä xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx ehdotuksen xxx Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xxx - xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn asemakaavan xxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xxx 1

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue Ranta-asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Kaava-alue sijaitsee Elijärven etelärannalla. Alueen koko on n. 13,2 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Puistokartanon ranta-asemakaava. Kaavan tarkoituksena on sijoittaa alueelle tontteja loma-asunnoille maasto ja maisema huomioiden. 2

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Kaavan taustaselvitykset 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Ranta-asemakaava 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 9 3.1.4 Maanomistus 9 3.2 Suunnittelutilanne 10 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1 Osalliset 15 4.3.2 Vireilletulo 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 15 4.4 Tavoitteet 15 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 16 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 19 5.1.1 Mitoitus 20 5.3 Aluevaraukset 21 5.3.1 Korttelialueet 21 5.3.2 Muut alueet 22 5.4 Kaavan vaikutukset 22 3

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: Tilastokaavake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Asemakaavakartta 2. Havainnekuva 1.6 Kaavan taustaselvitykset Aluetta koskevat mm. seuraavat selvitykset: -Emätilatarkastelu, Varsinais-Suomen maanmittauslaitos 8/2013 -Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2006 - Pöytyän Yläneen Elijärven Puistokartanon suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013, Suomen Luontotieto Oy 37/2013 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn luonnoksen xxx Kaavaluonnos julkisesti nähtävänä xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn ehdotuksen xxx Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn asemakaavan xxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xxx 2.2 Ranta-asemakaava Rantakaava-alueen muutoksen pinta-ala on n. 13,2 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 860 k-m². Kaavalla muodostuu kaksi korttelia joissa on neljä rakennuspaikkaa. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen alkaa kaavamuutoksen vahvistuttua. 4

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.1 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Näkymä rannasta etelään päin Näkymä alueen korkeimmalle kohdalle alueen keskiosassa 5

Näkymiä rantaan päin 6

Näkymä rannasta metsään päin Alueen maasto laskeutuu varsin tasaisesti Elijärveen päin. Alueella on pari kallioista mäkeä, joista toisen korkein kohta kohoaa 14 metrin korkeuteen järven pinnasta. Länsireunan vesijättömaa Alueen alavin kohta alueella on länsireunan vesijättömaa. 7

Luonnonolot ja kasvillisuus Luonnonsuojelu Maaperä Puulajeina ovat pääosin mänty, lisäksi alueella kasvaa kuusia ja koivuja. Alueen keskiosa on aukkohakattu, mutta uusi puusto on paikoin hyvässä kasvuvaiheessa. Luonnonolot ja kasvillisuus on selitetty tarkemmin kohdassa 3.2.1 Luontoselvitys. Alueella ei esiinny luonnonsuojelukohteita. Suurin osa alueen maaperästä on hiekkaa. Alueella on useita laajahkoja kalliopaljastumia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat Liikenne Rakennuskanta Alue sijaitsee haja-asutusalueella. Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Lähimmät palvelut löytyvät Yläneen keskustasta. Alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen halki pitkittäissuunnassa kulkee soratie, Järveläntie, joka on osa Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluvaa reittiä. Alueella ei ole rakennuksia. 8

Tekninen huolto Alue ei ole kunnallisen vesi- ja viemäriverkon piirissä. Alueen sähkönjakelusta vastaa Fortum Sähkönjakelu Oy Alueen lounaisreunassa on maantien suoja-alue K28699/1. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luvaton nuotiopaikka ja roskasäkki kiinteistöjen rajalla rannassa. Alueella ei ole suojelukohteita. Alueella on luvattomia nuotiopaikkoja ja roskaamista. Rannassa on toistakymmentä luvatonta venepaikkaa. 3.1.4 Maanomistus Rantakaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Maanomistajia on kaksi. Kiinteistö 1:208 on lunastanut alueen länsireunan vesijättömaan marraskuussa 2013. Maanomistusraja noudattaa koko kaava-alueella rantaviivaa. 9

3.2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteista aluetta koskevat seuraavat tavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asutuksen viihtyisyys. Ote Maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M); MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa 10

pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Alueen läpi kulkee ympyröin merkitty OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Mitoitus Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan ns. karttarantaviivana 1:20 000 maastokartasta 50 m:n (0,25 cm) murtoviivana. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on noin 628 m. Rakennusoikeuden määrään vaikuttaa rannan kokonaismäärä ja lomaasuntojen määrää rantaviivakilometriä kohden (lay/km) kuvaavan mitoitusluvun tulkinta kyseisellä suunnittelualueella. Noudatettava mitoitustaso kussakin tapauksessa on neuvottelun tulos, missä lähtökohtana on rannan rakennettavuuden arviointi mitoitusvyöhykkeen keskimääräiseen rannan laatuun verrattuna. Joissain tapauksissa suunnittelun kohteena olevan rannan laadusta johtuvaa rakennusoikeutta joudutaan vertaamaan muiden mitoitusvyöhykkeiden keskimääräiseen rantaan. Tavoitteena on, että rakennettavuudeltaan, saavutettavuudeltaan ja muiden tekijöiden suhteen samanlaisten rantojen rakennusoikeuden määrä on sama koko Varsinais- Suomen alueella. Alue kuuluu mitoitusluokkaan 2, eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40%. Suunnittelualueen rannan pituus, 628 m, antaa näin kokonaismääräksi 3,14-4,4 loma-asuntoa. Rakentamiseen käytettävän rannan pituus saa olla enintään 377 m ja näin ollen vapaata yhtenäistä rantaa 251 m. Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa osayleiskaavaa. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Pöytyän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 21.10.2009. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 11

Pohjakartta Alueelle on laadittu syksyllä 2013 uusi pohjakartta 1:2000, jonka Maanmittauslaitos on hyväksynyt 17.12.2013. Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kantatilaselvitys Kantatitaselvityksen liitekartta, emätilan 979-420-1-76 ranta-alue 1.1.1959 Kantatilaselvityksen liitekartta, emätila 979-420-1-76 1.1.1959 Alueelle on tehty kantatilaselvitys (Maanmittauslaitos 8/2013). 2013. Emätilasta 979-420-1-76 on 1.1.1959 jälkeen muodostettu kaksi 12

Luontoselvitys kiinteistöä, 979-420-1-183 ja 979-420-1-208, joista molemmat kuuluvat koko rantaviivaltaan kaavoitettavaan alueeseen. Luontoselvityksen lohkojako Alueelle on laadittu luontoselvitys, Pöytyän Yläneen Elijärven Puistokartanon suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013, Suomen Luontotieto Oy. Luontoselvityksessä alue jaettiin yhteensä viiteen lohkoon lähinnä metsän kasvuvaiheen ja metsätyyppien perusteella. Kultakin lohkolta kuvattiin metsätyyppi ja aluskasvillisuuden valtalajisto sekä muut mahdolliset luontoarvot. Lohko 1 Alueen länsipäässä on tien ja järven rannan rajaama hieman varttuneempi metsäkuvio, jossa puusto muodostuu kookkaista kuusista (Picea abies), männyistä (Pinus sylvestris) sekä rauduskoivuista (Betula pendula). Aluspuustona kasvaa kuusta ja muutamia pihlajia (Sorbus aucuparia). Pensaskerros muodostuu puiden taimista. Metsätyyppi on tuoretta mustikkatyypin kangasta, jossa valtalajiston muodostavat mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (Vaccinium vitis-idaea) sekä metsälauha (Deschampsia flexuosa). Alueella on muutama kelopuu, mutta muuten lahopuuta on niukasti. Lohko 2 Lohkon kaksi laaja, taimettuva hakkuuaukea muodostaa suurimman osan koko suunnittelualueesta. Alue on hakattu siemenpuuasentoon muutamia 13

vuosia sitten ja ylispuuston muodostavat muutamat männyt. Myös rannan viereen on hakkuissa säästetty epäyhtenäinen, männyistä ja rauduskoivuista muodostunut reunus. Alueella kasvaa nuori mäntytaimikko, jonka seassa kasvaa myös runsaasti koivua. Alueen aluskasvillisuudessa näkyy hakkuun jälkeinen pioneerivaikutus metsäkastikan (Calamagrostis arundinacea) ja maitohorsman (Ebilobium angustifolium) runsautena. Metsätyyppi on puolukkatyypin kuivaa kangasta ja lohkon valtalaji on puolukka. Paikoin alueella on myös kanervakasvustoja (Calluna vulgaris). Alueella on muutamia tuulenkaatoja, mutta muuten alueella on niukasti lahopuuta. Alueen länsireunassa on pieni aukio, joka toimii kesäisin uimareiden parkkipaikkana. Tällä kohdin maasto on rannan tuntumassa kulunutta ja alueella on mm. vanhoja nuotionpohjia. Lohko 3 Lohko käsittää alueen itäosan, jota eteläpuolella rajaa mökkitie. Osa alueesta on kallioista mäntyä kasvavaa kangasmaastoa, mutta järven puoleisella alueella puustoon kuuluu myös kuusta, haapaa (Populus tremula), rauduskoivua ja myös muutamia kookkaita raitoja (Salix caprea). Alueella on tehty poimintahakkuita. Alueella on jonkin verran hieman vanhempaa puustoa, mutta myös taimivaiheen metsää. Harva pensaskerros muodostuu puiden taimista ja katajista (Juniperus communis). Metsätyyppi vaihtelee alueella puolukkatyypin kankaasta mustikkatyypin kankaaseen. Alueella on muutama kolopuu, mutta lahopuuta alueella on niukasti. Aluetta on paikoin siistitty aluspuustoa poistamalla. Lohkon alueella havaittiin palokärki. Lohko 4 Lohkon 4 alue on hyvin monotonista, harvennettua viljelymännikköä, jonka luontoarvot ovat vähäiset. Metsätyyppi alueella on mustikkatyypin kangasta. Alueella havaittiin liito-oravaselvityksen yhteydessä pyy. Lohko 5 Valtaosa lohkon alueesta on nuorta taimivaiheen viljelymännikköä. Lohkon itäosassa on kapea kaistale tiheää, kosteapohjaista kuusikkoa, jossa on runsaasti lahopuuta. Lahopuuvaltainen alue sijoittuu alueen läpi kulkevan sähkölinjan viereen. Muuten lohkon alueella on niukasti lahopuuta ja aluskasvillisuuden lajisto on tavanomaista puolukka tai mustikkatyypin kankaan lajistoa. Lohkon länsipäässä on hyvin pienialainen kangasrahkasammalpohjainen soistuma, jossa kasvaa muutama suopursu (Rhododendron tomentosum), mutta ei muuta suolajistoa. Suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) suojelemia kohteita, kuten luonnontilaisia puroja tai lähteitä ei alueella myöskään ole. Puusto ei ole alueella erityisen vanhaa ja koko aluetta on hoidettu talousmetsänä. Perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja ei alueella ole eikä esim. merkkejä vanhasta metsälaidunnuksesta ole enää näkyvissä. 14

Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella esiintyy varmuudella palokärki ja pyy, jotka kummatkin havaittiin liito-oravaselvityksen yhteydessä alueella. Liito-oravia ei alueella havaittu, eikä alueella ole lajille optimaalista elinympäristöä. Viitasammakolle soveliaita kutupaikkoja ei alueella ole. Lepakoiden pesimä- tai lepopaikoiksi sopivia kolopuita on alueella vain muutamia ja lepakoiden talvehtimispaikoiksi soveltuvia louhikoita ei alueella ole. Kuhankuonon retkeilyreitistö Järveläntietä pitkin kulkeva Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluva reitti on osa Kuhankuonon maakunnallisesti merkittävää retkeilyreitistöä. Reitinosa yhdistää ns. Kahden järven kierroksen ja Vaskijärven reitin. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportin Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mukaan rakentamisen minimikorkeus Elijärvellä on 56,15 m. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta on tehneet kaava-alueen omistajat. Alueen kaavoitus käynnistyi 1995, mutta keskeytyi konsulttiyrityksen konkurssin myötä. Uudeksi kaavoittajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy 2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on lueteltu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Tavoitteet Kaava-alue laajennettiin koskemaan koko emätilan ranta-aluetta ELYkeskuksen toivomuksesta. Kaavaluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin viranomaisneuvottelu 6.2.2014. Kaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle loma-asumista. 15

4.5 Asemakaavan vaikutukset ja niiden vaikutukset 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle on laadittu ranta-asemakaavaluonnos, jossa alueelle sijoittuu neljä loma-asuntoa apurakennuksineen. Vaihtoehtona on vertailtu alueen jättämistä kaavoittamatta. VE 0, nykytilanne Aluetta ei kaavoiteta. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutus rakennettuun ympäristöön Ei vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Vaikutus luontoon Ei muutosta nykytilanteeseen. Alue säilyy maa- ja metsätalouskäytössä. Vaikutus Ei todennäköisiä vaikutuksia maisemaan. Pohjoisosan puusto on mahdollista hakata. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ei muutosta nykytilanteeseen. Vaikutus talouteen Ei vaikutusta talouteen. 16

VE 1, ranta-asemakaavaluonnos 10.1.2014, jossa alueelle sijoittuu neljä loma-asuntoa Ranta-asemakaavaluonnos 10.1.2014 Ranta-asemakaavaluonnos 10.1.2014 havainnekuva 17

Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei suurta vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Uusi rakentaminen täydentää nykyistä loma-asutusta. Vaikutus rakennettuun ympäristöön Alueen koillispuolella sijaitsevan vanhan loma-asutuksen ja uuden lomaasutuksen väliin jää suojavyöhykkeeksi kallioinen mäki maa- ja metsätalousalueella. Uudella rakentamisella ei ole vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Vaikutus luontoon Rakentaminen on ohjattu rakennusaloin maastollisesti luontoa säästäen suotuisiin paikkoihin ja ei siten aiheuta suuria vaikutuksia luonnolle. Uusi rakentaminen lisää jonkun verran polkujen ja teiden muodostumista ja mahdollisia kulumisvaurioita rakennusten pihapiirien lähistöllä. Vaikutus maisemaan Ranta-alueelle rakennettavat rakennukset näkyvät järveltä päin katsottaessa suojapuuston vuoksi vain hiukan. Rantamaisemakuva ei juurikaan muutu. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Liikenteen määrä kasvaa hieman uuden rakentamisen myötä. Liikenne tulee kasvamaan lähinnä kesä- ja loma-aikoina ja viikonloppuina, jolloin mökkielämä on vilkkaimmillaan. Alueelle ei sähköverkkoa lukuun ottamatta tulla rakentamaan teknistä verkostoa. Vaikutus talouteen Alueella tapahtuva loma-asuntorakentaminen vahvistaa paikallistaloutta. Vaikutus virkistykseen Ei vaikutusta Kuhankuonon retkeilyreittiin. Osa rannasta muuttuu yksityiseen käyttöön. Luvaton venesäilytys siirtyy venevalkama-alueelle. 18

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulosta on ilmoitettu 14.10 2013 Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä 4.-17.10.2013 ELY-keskuksen toivomuksesta ja maanomistajan hakemuksesta kaava-alue laajennettiin koskemaan koko emätilan ranta-aluetta. Laajennetun alueen asemakaavaluonnos julkisesti nähtävillä xx.xx.xxxx. Kaavaluonnoksesta jätettyjä mielipiteitä ja kaavoittajan vastineita niihin käsiteltiin kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx. Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xx.xx.xxxx. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavaluonnos 23.4.2014 19

5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavaluonnos havainnekuva 23.4.2014 Alueelle on sijoitettu neljä loma-asuntoa lisärakennuksineen. Loma-asuntojen rakennuspaikkojen määrä sekä rakennuspaikkoihin käytetyn rantaviivan määrä on maakuntakaavan mitoituksen mukainen. Alueen koillisreunassa on kallioinen mäki erottaa kollisimman tontin rakennusalan vanhasta loma-asutuksesta. Lounaisreunassa olevaa lomaasutusta vastaan suojavyöhykkeenä on alava vesijättömaa. Loma-asunnoilla talousrakennuksineen ja saunoilla on omat rakennusalat maastollisesti, maisemallisesti ja pienilmastollisesti suotuisissa paikoissa. Kaava-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 13,15 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 860 k-m², josta saunarakennuksia 100 k-m² ja talousrakennuksia 160 k-m². Loma-asuntojen korttelialuetta RA-1on yhteensä 3,09 ha. Loppuosa alueesta, 10,01 ha, on maa- ja metsätalousaluetta M. Kaava-alueelle on osoitettu neljä loma-asuntorakennuspaikkaa. Rannan pituudesta (628 m:stä) on rakennettua 311 m (49,5 %). Vapaa osuus on yhteensä 317 m (50,5 %). Kortteleiden väliin jäävä yhtenäinen vapaan rannan osuus on 251 m, 40 % rantaviivan pituudesta. 20

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet LOMA- JA MATKAILUALUEET RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennusalalle saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen Alueella on neljä loma-asuntorakennuspaikkaa. Rakennusoikeutta alueella on 150 k-m²/rakennuspaikka. Lisäksi rakennusalalle saa rakentaa talousrakennuksia 40 k-m²/rakennuspaikka. Erillisillä saunoilla on omat rakennusalat, joiden kerrosala on 25 k-m². Rakennusalojen sijaintikorkeudet ylittävät Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportin Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mukaisen rakentamisen minimikorkeuden. Erinäisinä määräyksinä on: Rakennuspaikan keinotekoinen pengertäminen on kielletty. Korttelialue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua niin, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät. Avohakkuut ovat kiellettyjä. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakennuspaikan edustan vesialue tulee säilyttää luonnonmukaisena. Jätevesien käsittely: Loma-asunnon rakennuspaikalle (RA-1) tulee rakentaa kompostoiva käymälä tai kiinteällä säiliöllä varustettu kuivakäymälä. Pesuvedet käsitellään maahanimeytyksellä tai maasuodattimella. Imetysalueen vähimmäisetäisyys ylimmästä vedenkorkeudesta tulee olla 30 m. Saunan pesuvedet saa imeyttää 15 m päähän vesistön ylävesirajan korkeudesta. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan vesikäymälä, tulee sen jätevedet johdattaa tiiviiseen umpisäiliöön. 21

5.3.2 Muut alueet MAA- JA METSÄTALOUSALUEET M Maa- ja metsätalousalue. Pääosa alueesta, kahta loma-asuntojen korttelialuetta lukuun ottamatta, on maa- ja metsätalousaluetta. Alueen läpi kulkee Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluva ulkoilureitti Järveläntietä pitkin kääntyen alueelta itään päin. 5.4 Kaavan vaikutukset Katso kohta 4.5.2 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteutus alkaa kaavan vahvistuttua. Turku 23.04.2014 Tarmo Mustonen Arkkitehti SAFA YKS 189 Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy 22

62 64 1:32 16 63 1 Elijärvi s 25 s 25 Kärrykallio 150+t40 60 150+t40 62 2 3 Z 59 61 1:93 KAIVO 21 65 64 1:138 17 vp +54.5 56 55 58 s 25 RA-1 1 /3 I u 1/2 65 201301 65.8 876:1:1 150+t40 1 69 1:183 57 Z 66 61 60 14 22517600 6750400 s 25 75 59 65 63 65.3 201302 JÄRVELÄNTIE 64.5 64 M 63.6 780 Z 1:141 214 58 Hakolahti rp1 89 8:4 2:94 98 895:1:2542 2:94 Yläneen Kirkonkylä 183 99 77 59 84 M 62 691 55 184 1:208 60 Ylänne 692 63.9 185 150+t40 RA-1 2/1 I u 1/2 63 61 64 Z 20kV 1 64.4 74 694 695 rp 693 696 186 187 188 65.7 189 1:183 697 190 698 Maantien suoja-alue 1:41 Maantien suoja-alue K28699/1 65.2 65.6 K28699/2 191 699 65.7 65 192 193 15/1 64.3 20kV 1:183 1:110 41 Z 1:185 34 1:204 23.04.2014 PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA- ASEMAKAAVA KAAVALUONNOS A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N 1:2000 O Y 01a

PÖYTYÄ PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA 1 : 2000 LUONNOS RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE: Pöytyän kunnan Yläneen kylän tiloja Puistokartano Rn:o 1:183 ja Kartano Rn:o 1:208 RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: Pöytyän kunnan Yläneen kylän korttelit 1-2 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaavatunnus: xxx-ppkk2014 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: RA-1 M 1 /3 1 JÄRV Loma-asuntojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen. Maa- ja metsätalousalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Kauttaviivan jälkeinen luku osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. Ohjeellisen rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Rakennuspaikan keinotekoinen pengertäminen on kielletty. Korttelialue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua niin, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät. Avohakkuut ovat kiellettyjä. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakennuspaikan edustan vesialue tulee säilyttää luonnonmukaisena. Jätevesien käsittely: Loma-asunnon rakennuspaikalle (RA-1) tulee rakentaa kompostoiva käymälä tai kiinteällä säiliöllä varustettu kuivakäymälä. Pesuvedet käsitellään maahanimeytyksellä tai maasuodattimella.imetysalueen vähimmäisetäisyys ylimmästä vedenkorkeudestatulee olla 30 m. Saunan pesuvedet saa imeyttää 15 m päähän vesistön ylävesirajan korkeudesta. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan vesikäymälä, tulee sen jätevedet johdattaa tiiviiseen umpisäiliöön. 150 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. I u 1/2 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Turussa 23. päivänä huhtikuuta 2014 23.04.2014 01b t s Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Ulkoilureitti Tarmo Mustonen arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA- ASEMAKAAVA, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y

16 1 59 60 61 KAIVO 21 62 2 3 Z 17 vp +54.5 56 55 58 I u 1/2 201301 1 57 Z 62 64 1:32 63 1:93 Elijärvi Kärrykallio 65 64 1:138 65 65.8 876:1:1 69 1:183 66 61 60 14 22517600 6750400 75 59 63 65.3 201302 JÄRVELÄNTIE 64.5 64 63.6 780 Z 1:141 214 58 65 akolahti 55 1:208 61 65.6 65.7 34 1:204 rp1 89 8:4 2:94 98 895:1:2542 2:94 een Kirkonkylä 183 99 77 59 84 62 691 184 60 Ylänne 692 63.9 185 I u 1/2 63 Z 20kV 1 64 64.4 74 694 695 rp 693 696 186 187 188 65.7 189 1:183 697 190 698 Maantien suoja-alue 1:41 Maantien suoja-alue K28699/1 65.2 K28699/2 191 699 65 192 193 15/1 64.3 20kV 1:183 1:110 41 Z 1:185 23.04.2014 PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA- ASEMAKAAVA HAVAINNEKUVA A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N 1:2000 O Y 02

sivu 1 (6) PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2014 Aloite Aloitteen ranta-asemakaavasta ovat tehneet maanomistajat. Suunnittelualue Suunnittelualue Ranta-asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Kaava-alue sijaitsee Elijärven etelärannalle. Alueen koko on n. 13,1 ha.

sivu 2 (6) Ilmakuva Alueen läpi kulkevan Järveläntien kaakkoispuoli ja alueen pohjoisosa on mäntyvaltaista kangasmetsää. Pohjoisosan rannalla on kallioita. Alueen luoteisosa tien ja järven välillä on avohakattu, mutta ranta-alueelle on kapea puustovyöhyke. Näkymä alueen pohjoisosan rannalta

sivu 3 (6) Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M); MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Alueen läpi kulkee ympyröin merkitty OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Mitoitus Alue kuuluu Mitoitusluokkaan 2, eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40%. Suunnittelualueen oikaistu rannan pituus on 628 m. Osayleiskaava Alueella ei ole voimassa osayleiskaavaa.

sivu 4 (6) Asemakaava Alue on kaavoittamaton. Aluetta koskevat selvitykset Alueelle on laadittu luontoselvitys, Pöytyän Yläneen Elijärven Puistokartanon suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013, Suomen Luototieto Oy 37/2013. Suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) suojelemia kohteita. Alueelle on laadittu Emätilaselvitys (Maanmittauslaitos 8/2013). Molemmat emätilasta 1.1.1959 jälkeen lohkotut rakentamattomat rantakiinteistöt kuuluvat kaava-alueeseen. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2006, Mirja Koskinen. Elijärvellä minimikorkeus on 56,15 m, mikä ei vaikeuta alueen rakentamista. Alueelle on laadittu uusi pohjakartta joka on vahvistettu joulukuussa 2013. Maanomistus Alueen on yksityisessä omistuksessa. Kiinteistö 1:208 on lunastanut vesijättömaan ja maanomistusraja noudattaa koko kaava-alueella rantaviivaa. Kaavatyön tavoitteet Tavoitteena on sijoittaa alueelle loma-asumista. Kaavatyön vaikutusten arviointi Kaavatyön vaikutusten arvioinnissa vertailukohtana voidaan pitää sitä, että alueella ei tapahdu muutoksia eli ns. 0 -vaihtoehtoa. Tällöin pääosa alueesta säilyy kaavoittamattomana. Ranta-asemakaavaa valmisteltaessa arvioidaan muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia: -vaikutukset rakennettuun ympäristöön (mm. taajamakuvaan ja liikenteen järjestämiseen) -vaikutukset maisemakuvaan -vaikutukset luonnonympäristöön (luonnonoloihin) -vaikutukset ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen (alueen ja sen ympäristön asukkaille ja käyttäjille) Osalliset Osallisia ovat kaavoitettavan maa-alueen maanomistaja, rajanaapurit, kunnan asukkaat sekä muut alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt sekä viranomaiset. Viranomaiset ja lausunnonantajat: Kunnan eri hallintokunnat, Caruna Oy, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuvat kaavatyöhön omien toimialojensa osalta.

sivu 5 (6) Kaavantyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen 1. Kaavan laatija selvittää lähtökohdat ja perustiedot sekä valmistelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ranta-asemakaavaluonnoksen, jotka kunnanhallitus hyväksyy. Ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan Järjestetään viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnos ovat nähtävillä 30 päivän ajan Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, 20100 Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, 21900 Yläne ja kunnan virallisilla www-sivuilla www.poytya.fi Kuntalaiset ja osalliset voivat esittää mielipiteen suullisesti tai mielellään kirjallisesti, yhteystiedot ovat tekstin lopussa Luonnoksesta pyydetään lausunto Pöytyän kunnan rakennuslautakunnalta 2. Mielipiteet ja kaavoittajan vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa 3. Kaavan laatija valmistelee ehdotuksen hyväksytyn luonnoksen pohjalta Saatujen mielipiteitten jälkeen valmistellaan ranta-asemakaavaehdotus, joka viedään kunnanhallitukseen Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Caruna Oy:ltä 4. Lausuntojen ja mielipiteiden vuoksi tehdään mahdolliset muutokset ehdotukseen Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu 5. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen 6. Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillepanosta kuulutetaan. Kuulutus julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Auranmaan viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä Materiaali on esillä Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, 20100 Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, 21900 Yläne Nähtävilläoloaikana kuntalaiset ja osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen kunnanvirastoon 7. Mahdollisiin muistutuksiin valmistellaan perustellut vastineet ja tehdään mahdollisia muutoksia ehdotukseen. Kunnanhallitus käsittelee muistutukset. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 8. Kunnanvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä

sivu 6 (6) muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ilmoittaneet osoitteensa. Kunta lähettää voimaan tulleen asemakaavan MRA 95.2 :ssä mainituille tahoille. Kunta lähettää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoituksen kaavan voimaantulosta. 9. Kaava saa lainvoiman Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Auranmaan viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä Kaavan hyväksymistä koskeva päätös ja kaava-asiakirjat postitataan MRA 94 :n mukaisesti viivytyksettä heti kaavan hyväksymisen jälkeen osoitteeseen Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku sekä sähköpostitse kirjaamoon kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täsmentää ja täydennetään tarpeen mukaan kaavan valmistelun kuluessa. OAS:n viimeisin versio on luettavissa Pöytyän kunnan Kyrön ja Yläneen toimipisteissä sekä kunnan internet-sivuilla www.poytya.fi. YHTEYSTIEDOT Valmisteluaineistoon ja suunnitelmaan voi tutustua Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, 20100 Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, 21900 Yläne. KAAVOITUKSEN YHTEYSHENKILÖINÄ TOIMIVAT: Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu 040-1980801 Yläneentie 11 b, 21870 Riihikoski etunimi.sukunimi @poytya.fi KAAVAN LAATIJANA TOIMII: Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Tarmo Mustonen, arkkitehti SAFA, puh. 02-2424 963 Lehmustie 27 A 20720 Turku e-mail: etunimi.sukunimi @ark-mustonen.fi