HENKILÖSTÖTIEDOT 21
Sisällys Johdanto 1 1. Henkilöstön määrää, rakenne ja palvelussuhteen laatu 2 1.1. Henkilöstönmäärä 2 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 5 1.3. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.4. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 7 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus 1 1.6. Koulutustaso ja henkilöstön kehittäminen 11 2. Palkkaus 12 3. Työhyvinvointi 15 3.1. Poissaolot 16 3.1.1. Sairauspoissaolot 16 3.1.2. Perhepoliittiset poissaolot 18 3.1.3. Työtapaturmat 2 Liitteet Liite 1. Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne Liite 2. Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne Liite 3. Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 4. Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 5. Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 6. Teknillisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne
Johdanto Oulun yliopiston henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen lähtökohdat on määritelty yliopiston henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa, joka on hyväksytty hallituksessa vuonna 28. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet yliopiston henkilöstöhallinnolle. Ohjelman tarkoituksena on ohjata yliopistoyhteisöä toimimaan niin, että Oulun yliopisto menestyy ja on työntekijöilleen hyvä työpaikka. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä osa alueita ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön valinta ja sijoittuminen, henkilöstöjohtaminen ja hyvinvointi, osaaminen ja sen uusintamainen sekä palkkaus ja palkitseminen. Keskisiä henkilöstöpoliittisia asioita ovat myös tasa arvo ja yhdenvertaisuus sekä työsuojelu ja yhteistoiminta. Henkilöstöpalvelut kokoaa vuosittain henkilöstömäärää ja rakennetta koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan ja talouden suunnittelussa, kokonaisstrategiassa ja henkilöstöpoliittisessa toimenpideohjelmassa sekä tasa arvosuunnitelmassa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Tietoja on kerätty vuodesta 2 lukien. Kuluneen vuoden tietojen lisäksi esitetään henkilöstömääriä ja rakennetta koskevia tietoja pääsääntöisesti neljältä kulunutta vuotta edeltävältä vuodelta. Tiedot kootaan pääsääntöisesti vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisina Oulun yliopiston käyttämästä henkilötietojärjestelmästä. Lisäksi lähteenä on käytetty KOTA tietokantaa, joka on opetus ja kulttuuriministeriön korkeakoulu ja tiedeosaston ylläpitämä. KOTA tietokanta sisältää yliopistojen (tiede ja taidekorkeakoulut) toimintaa kuvaavia tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Henkilöryhmäjakona käytetään pääsääntöisesti yliopiston henkilötietokannoissa olevia jaotteluja. Opetushenkilöstöön on laskettu professorit, yliopistonlehtorit (lehtorit), osastohammaslääkärit, apulaisopettajat, yliassistentit, assistentit ja päätoimiset tuntiopettajat. Tutkijat, tohtoritutkija, yliopistotutkijat ja tutkijakoulutettavat on laskettu tutkimushenkilöstöön. Muuhun henkilöstöön kuuluvat opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, kirjastohenkilöstö, atk henkilöstö, hallinto ja toimistohenkilöstö, huolto ja kiinteistöhenkilöstö sekä apulaisosastohammaslääkärit ja harjoittelijat. 1
1. Henkilöstön määrää, rakenne ja palvelussuhteen laatu 1.1. Henkilöstönmäärä Oulun yliopistossa työskenteli keskimäärinn vuonna 21 345 henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoden keskiarvoon on 178 henkilöä. Keskiarvo on laskettu jakamalla vuodenn jokaisen kuukau- 31.12.21 yliopiston henkilöstön kokonaismäärä oli 2972 henkilöä. Uusi yliopistolaki muutti virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteenn työsuhteiseksi. Vuoden 21 alusta työsuhde tehtiin kaikille yli 3 työntekijälle. Kuva 1. Henkilöstön määrä henkilöinä, henkilötyövuosina ja keskimääräinenn henkilömäärä (vuodet 28 21) den viimeisenä päivänä yliopistoon palvelussuhteessa olevien määrä 12. Vuoden lopussa 34 33 32 31 3 29 28 27 26 26 27 28 29 21 Henkilöstön määrä (lkm) Henkilöstön määrä (ka) Henkilöstön määrä ( htv) Henkilöstön määrä (lkm) 31.12 Henkilöstön määrä (htv) Henkilöstön määrä (ka)) 26 27 288 29 331 3322 31866 3162 353 357 322 2984 32222 3223 21 2972 2868 345 Kuva 2. Henkilöstön määrä kunkin kalenterikuukauden viimeisenä päivänää 34 33 32 31 3 29 28 27 21 29 28 2
Helmikuussa 21 yliopiston hallitus teki päätöksen yliopiston rahoitusalijäämän edellyttämistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tasapainottamisohjelmassaan hallitus arvioi henkilöstön vähennystarpeeksi 18 htv. Yliopisto kävi yhteistoimintaneuvottelut 15.2. 29.3.21. Neuvottelut koskivat yliopiston kaikkien yksiköiden tukitehtävissä työskenteleviä sekä Kajaanin yliopistokeskuksen, kasvatustieteiden tiedekunnan, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja kielikeskuksen koko henkilöstöä. Neuvottelujen piirissä oli 16 henkilöä. Toimenpiteet ja henkilöstöratkaisut toteutuvat vuosina 21 212. Henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet pääosin muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön, selkeimmin opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön (mm. laboratoriohenkilöstö) sekä hallinto- ja toimistohenkilöstöön. Taulukko 1. Keskimääräisen henkilöstön muutos vuodesta 29 vuoteen 21 31.12.21 % 31.12.29 Muutos 1 Humanistinen tiedekunta 142 1,7 159-17 Kasvatustieteiden tiedekunta 267 11,66 32-35 Luonnontieteellinen tiedekunta 531 73 7,3 573-42 Lääketieteellinen tiedekunta 452 9,8 51-49 Taloustieteiden tiedekunta 87 7,4 94-7 Teknillinen tiedekunta 719 3,5 745-26 Tiedekunnat yhteensä 2198 7,4 2374-176 Erillislaitokset ja vastaavat 53 11,4 598-68 Hallintopalvelut 21 16, 25-4 Palvelupisteet 16 16 Yhteensä 345 5,5 3223-178 Taulukko 2. Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 26 27 28 29 21 Opetus- tutkimushenkilöstö 1516 1536 1562 1577 1617 Muu henkilöstö 1417 146 1327 1292 1141 Harjoittelukoulut 12 116 113 115 11 353 358 32 2984 2868 HTV ilman sivutoimista tuntiopetusta 38 31 2948 2936 2792 Vuonna 21 henkilötyövuosiin sisältyy sivutoimista tuntiopetusta 71 henkilötyövuotta. Laskentaperusteena on vuonna 21 käytetty sivutoimisena tuntiopetuksena tehtyjen tuntien määrä jaettuna 42. Aikaisempina vuosina laskentaperusteena on käytetty tuntiopetuksen palkkausmenot jaettuna assistentin vuosipalkalla. Laskentaperusteen muutos perustuu opetus ja kulttuuriministeriön muuttuneeseen ohjeeseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrällisiin muutoksiin on vaikuttanut vuoden 28 alusta käyttöönotettu neliportainen tehtävärakenne, joka perustuu tohtorikoulutettavan, tutkijatohtorin, yliopistotutkijan ja professorin nimikkeisiin. Tiedekunnissa uudet nimikkeet on otettu käyttöön henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Muun muassa assistentin tehtäviä on muutettu tohtorikoulu- 3
tettavan tehtäviksi ja yliassistenttien tutkijatohtorin tehtäviksi ja samalla tehtävät ovat siirtyneet opetushenkilöstöstä tutkimushenkilöstöön.. Siirtymäaikaa oli kolme vuotta, v vuoden 21 loppuun. Kuva 3. Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin 31.12. 2 15 1 5 26 27 28 29 21 Professorit Opettajat, tutkijat ja tutkijakoulutettavat 1) ) Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 2) ) Muut tukipalvelut 3) 26 27 28 29 21 Professorit 265 263 264 26 255 Opettajat, tutkijat ja tutkijakoulutettavat 1) 155 1537 1534 154 1533 Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 2) 647 634 577 581 458 Muut tukipalvelut 3) 848 888 811 781 726 331 3322 3186 3162 2972 1) tutkijat (eri nimikkeitä), tohtorikoulutettavat, lehtorit, osastohammaslääkärit, apulaisopettajat, yliassistentit, assis tentit, päätoimiset tuntiopettajat, harjoittelukoulujen opettajat 2) esim. laboratoriopäällikkö, preparaattori, opetushoitaja, konservaattori, jne. 3) kirjastohenkilökunta, atk henkilökunta, hallinto jaa toimistohenkilökunta, projektisihteeri, huolto ja kiinteistön huolto henkilökunta, apulaisosastohammaslääkäri Henkilöstön alueellinen sijoittuminenn Alueyksiköissä Kajaanissa, Sodankylässä, Oulun Eteläisen instituutin vaikutusalueella (Nivala, Yli- Alueyksiöissä henkilöstön määrä on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Vuonnaa 29 alueyksi- köissä työskenteli noin 29 henkilöä. Kuva 4. Henkilöstön alueellinen sijoittuminen vieska, Oulainen ja Pyhäjärvi) jaa Kuusamossa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 249 henkilöä. 1% 2% 5% Kajaani Sodankylä 92% Oulun eteläisen instituutti Oulu lisäksi Kuusamossa 6 henkilöä, osuus henkilöstöstä < 1 % 4
Kuva 5. Ulkomaalainen henkilöstö kotimaan mukaan 61% 13% 8% 8% 1% Kiina Intia Saksa Venäjä Muut Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä on ollut kasvusuunnassa. Vuoden 21 lopussa Oulun yliopistossa työskenteli 216 ulkomaalista henkilöä, edellisen vuoden lopussa heitä oli 194. 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Pääosa yliopiston henkilöstöstä työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 21 osa aikaisessa palvelussuhteessa oli 3111 henkilöä eli 1,5 % henkilöstöstä. Heistä osaaikaeläkkeellä vuoden 21 lopussa oli 333 (v. 29 42) ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 16 (v. 29 24) henkilöä. Suurin osa osa aikaisista on perhevapaan jatkoksi lyhennettyä työpäivää te keviä työntekijöitä. Kuva 6. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 31.12. 3 25 2 15 1 5 26 27 28 29 21 Koko ja osa aikainen henkilöstö Kokoaikaiset Osa aikaiset 26 27 28 292 21 Kokoaikaiset 2923 2935 2824 28442 26611 Osa-aikaiset 387 387 362 318 311 Yhteensä 331 3322 3186 31623 29722 5
1.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstöpoliittisena periaatteena on, ettää ydintehtävät hoidetaann vakinaisessaa palvelussuhtees- määräaikaisten palvelussuhteiden määrä onn seurausta yliopistotehtävien erityisluonteesta: tutki- sa olevalla henkilöstöllä ja vakinaisen henkilöstön osuutta lisätään. Keskimääräistä suurempi mus-, opetus- ja jatkokoulutus. Määräaikaisen henkilöstön osuus on hiukan noussut edelliseen vuoteen verrattuna, 59,8 % koko henkilöstöstä (v. 29 57,6 %). MääräaikaisuuM us ei poikkeaa mer- kittävästi yliopistojen keskimääräisestä määräaikaisten osuudesta (55( %). Systemaattista yksiköi- den ja tiedekuntienn henkilöstösuunnitelmiinn perustuvaaa tehtävien vakinaistamisv sta jatketaan.. Vuoja 21 denvaihteessa 21 vakinaistettiin 33 tehtävää, joista 12 opetus- ja tutkimushenkilöstön tukihenkilöstön tehtävää. Kuva 7. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 31.12. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 Vakinaiset Määräaikaiset 26 27 28 29 21 Vakinaiset Määräaikaiset 131 2 1343 1979 1356 1332 1193 183 183 1779 331 3322 3186 3162 2972 Kuva 8. Määräaikaiset palvelussuhteet määräaikaisuuden perusteen mukaan Sijaisuudet 35% 6% 6% 4% 12% Avoimia tehtäviä hoitavat Määräaikaisesti täytettävä tehtävää 37% Tutkijat Tutkijakoulutettavat Muutt määräaikaiset 6
Kuva 9. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sukupuolen mukaan 31.12 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 Vakinaiset (N) Vakinaiset (M) Määräaikaiset (N) Määräaikaiset (M) 266 27 Vakinaiset (N) Vakinaiset (M) Määräaikaiset (N) Määräaikaiset (M)) Yhteensä 788 622 96 14 331 71 637 943 132 3322 28 722 634 866 964 3186 29 21 721 625 611 568 81 89 12 97 3162 2972 1.4. Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Yliopiston henkilöstön keski-ikä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluneenaa vuonna keski-ikä oli 41,8 vuotta (42,1). Henkilöstöstä 55,88 % sijoittuu ikäryhmään 25 44 ikävuotta. Suurimmat ikäryhmät ovat 25 29 ja 3 34-vuotiaat. Näissä ikäryhmissä on yhteensä 32,77 % henkilöstöstä. 6 vuotta täyttäneitä on 241 (8,1 %). Tiedekunnat poikkeavat ikä- jaa sukupuolirakenteeltaan toistaan. Luonnontieteellisessä ja teknilli- joissa sessä tiedekunnissa on henkilöstö keski-iältään nuorinta. Samalla nee ovat myös tiedekuntia, miehiä on enemmän kuin naisia. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa henkilöstön keski-ikä on 39,9 vuotta ja teknillisessä tiedekunnassa se on 4,4 vuotta. Iäkkäintä henkilöstö on kasvatustie- teiden (46,7) ja humanistisessaa tiedekunnassa (44,1). Näissä tiedekunnissa henkilöstöstä enem- mistö on naisia. 7
Kuva 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12. 3 25 2 15 1 5 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 Miehet Naiset Taulukko 3. Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmittäin Professorit Yliopistonlehtorit, lehtorit Osastonhammaslääkärit Kliiniset opettajat, apulasiopettajat Yliopisto-opettajat, pt. tuntiopettajat Yliassistentit, yliopistotutkijat Tohtorikoulutettavat, assistentit Tohtorikoulutettavat (tutkijakoulut) Tutkimushenkilökunta Tutkijatohtorit Tukihenkilökunta (opetus- ja tutkimus) Kirjastohenkilökunta Atk-henkilökunta Hallinto- ja toimistohenkilökunta Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta Harjoittelijat Keski-ikä vuonna 27 52,8 48, 52,8 42,4 4,4 43,8 4,4 29,3 35,1 39,7 49,2 44,3 45,2 5,3 25,2 Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä vuonna vuonna vuonna 28 292 21 53,6 53,45 53,5 49, 49,44 49,7 52,6 54,85 56,2 43,2 42,84 43,4 4,2 42,64 43,2 44,8 45,94 44,7 4,2 42,64 43,2 29,6 3,23 3,2 35,2 35,33 35,7 38,6 39,83 4, 41, 41,34 41,7 49,6 5,45 51,2 44,5 45,84 46,9 46,6 46,64 47,4 5,7 51,65 52,3 25,8 23,92 25,2 8
Yliopiston henkilöstöstä on naisia 48,2 % jaa miehiä 51,8 %, vähiten naisia n on professoreissa ja j atkhenkilöstössä. Hallinto- ja toimistotehtävissä sekä kirjasto henkilökunnassa naisia on yli 7 %. Kuva 11. Opetus- ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan 31.12. 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 Naiset Miehet 26 27 28 29 21 Naiset 763 768 766 763 754 Miehet 152 132 132 137 134 Kuva 12. Muu henkilöstöö sukupuolen mukaan 31. 12. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 Miehet Naiset Miehet Naiset 26 6 895 27 637 885 28 566 822 29 57 792 21 54 68 9
Taulukko 4. Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan Yhteensä Naiset 21 professorit yliopistonlehtorit ja lehtorit yliopisto-opettajat ja pt. tuntiop. yliassistentit tutkijat, yliopistotutkijat, tukijatohtorit kliiniset ja opettajat apulaisopettajat assistentit ja tohtorikoulutettavat osastonhammaslääkärit opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö kirjastohenkilöstö atk-henkilöstö hallinto- ja toimistohenkilöstö huolto- ja kiinteistöhenkilöstö harjoittelijat yhteensä 255 5 19,6 251 135 53,8 17 55 51,4 42 12 28,6 576 213 37, 44 27 61,4 59 261 51,3 4 458 1 229 25, 5, 82 63 76,8 84 15 17,9 484 348 71,9 45 13 28,9 3 11 36,7 2971 1433 48,2 % 29 28 2, % 2,1 % 53,5 % 5,7 % 61,5 % 64,3 % 24,1 % 32,2 % 37,4 % 4,8 % 66,7 % 7, % 47,4 % 48,7 % 33,3 % 4, % 47,6 % 48, % 77,1 % 73,7 % 18, % 2, % 76,5 % 76,8 % 28,6 % 33,3 % 34,8 % 54,5 % 49,2 % 49,8 % 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 21 aikana yliopistoon otettiin palvelussuhteeseen 476 henkilöä. Professorin tehtävään otettiin11. Lahjoitus- ja yhteisrahoitusprofessoreita oli 15. Lukumäärät ovat edellisten vuosien tasolla. Kansainvälisiä FiDiPro-professoreitaa oli vuonna 21 kahdeksan (8), heistä kuusi sijoittui teknilliseen tiedekuntaan ja yksi Thule instituuttiin ja luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Eläkkeelle on jäänyt vuonna 21 yhteensää 59 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle 48, työkyvyttö- 21. Eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,6 vuoden iässä. myyseläkkeelle 1 ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle 1. Osa-aikaeläkepäätöksiää tehtiin13 vuonna Kuva 13. Eläkkeelle vuoden 21 aikana siirtyneett eläkemuodon mukaan 2% 17% vanhuuseläkee työkyvyttömyyseläke 81% varhennettu vanhuuseläkee 1
Vuoteen 215 mennessä 65 vuoden iän saavuttaa 228 henkilöä. Mukana M ovat myös määräaikai- sessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: professoreista noin 22 %,, muusta opetus- ja tutkimus- kunnasta noin 4 % ja muusta henkilökunnasta noin 1 %. Kuva 14. Vuoteen 215 mennessä 655 iän saavuttavien lukumäärä 5 45 4 35 3 Professorit 25 Muut opettajat 2 Tutkijatt 15 Muu henkilöstö 1 5 211 2122 213 214 215 21 Professorit 7 Muut opettajat 3 Tutkijat 1 Muu henkilöstö 7 Yhteensä 18 11 212 11 9 12 32 2 213 9 19 31 59 214 17 1 2 21 5 215 1 11 4 44 69 Yhteensä 54 52 7 115 228 1.6. Koulutustasoo ja henkilöstön kehittäminen Koko henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 21 oli 6,, edellisenä vuonna 5,9. Miehillä koulu- tustasoindeksi (6,2) on hiukan suurempi kuin naisilla (6,). Koulutustasoero selittyy yliopiston tehtävärakenteella. Tutkijakoulutuksen saaneiden osuuss (29 %) on edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä. Taulukko 5. Koulutustasoindeksi Koulutusaste Tutkijakoulutus Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Alin korkea-aste Keskiaste Tutkinnon suorittaneet Yleissivistävä/Perusaste Yhteensä Mies 551 475 66 53 257 145 131 1536 Nainen 39 517 69 149 31 1355 77 1432 Yhteensä 86 992 135 22 567 276 28 3137 % 29, 33,4 4,5 6,8 19,1 93, 7, 1, Koulutusindeksin laskeminen: Eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät kerrotaan k koulutustasoindeksillä (1,5-8 yleissivistävä koulutus - tutkijakoulutustaso). Saatu tulo jaetaan henkilöiden kokonaislukumäk äärällä. 11
Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön työsuhteistaminen, yliopistolaki ja yliopistojen uusi työehtosopimus ovat vaatineet uutta ohjeistusta ja koulutusta. Esimiehiä ja henkilöstöasioiden hoitajia on koulutettu ja koko henkilöstöä informoitu muutoksista. Osaamisen kehittämisen käytäntöjä uudistettiin tehostamalla vastuualuerajat ylittävää henkilöstökoulutuksen suunnittelua sekä koulutusportaalin käyttöä, päivittämällä henkilöstökoulutuksen pelisääntöjä ja uudistamalla kehityskeskusteluaineistoa. Tavoitteena on muun muassa aktivoida esimiehiä tunnistamaan kehityskeskusteluissa aiempaa systemaattisemmin henkilöstönsä koulutustarpeita ja välittämään koulutustoiveita hallintopalveluihin henkilöstökoulutuksen suunnittelua varten. Vuonna 21 järjestettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi koulutustilaisuuksia eri aiheista: Henkilöstövoimavarojen johtaminen osana toiminnanohjausta, Esimiehenä yliopistossa sekä Hyvinvointi kehityskeskustelujen painopisteenä. Henkilöstöjohtamisen valmiuksia kehitettiin myös akateemisen johtamisen konsultaation keinoin. Talousosaamisen tueksi järjestettiin Talous osana yliopiston johtamista -koulutus sekä SAP-talousraportointikoulutus. Koulutustilaisuuksiin osallistui noin 3 henkilöä. Palvelupisteiden toiminnan kehittämiseksi järjestettiin Henkilöstövoimavarojen hallinta koulutus, jossa olivat mukana kaikki ne 3 henkilöä, jotka toimivat henkilöstöprosesseissa palvelupisteissä. Talous-, henkilöstö- ja opintohallinnon henkilöstölle tarjottiin kielikoulutusta, johon osallistui n. 6 henkilöä. Atk-työvälinekoulutuksia järjestettiin eri ohjelmista (MS Office-ohjelmat sekä Dreamweaver, Illustrator, InDesign, Photoshop, SPSS) ja eritasoisina yhteensä 16 ja niissä oli osallistujia n. 16. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestivät yhteensä 9 koulutus- tai informaatiotilaisuutta muun muassa eri tutkimusrahoituksista. InnoMajakan puitteissa järjestettiin koulutusta sopimusneuvotteluista ja hankinnoista tutkimushankkeissa, tekijänoikeuksista koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä teknologian hyödyntämisestä ja suojaamisesta EU-hankkeessa. Yksikön koulutustilaisuuksiin osallistui n. 34 henkilöä. Opetus- ja opiskelijapalveluiden osaamisen kehittämisen painopisteenä oli Oodin ja Optiman käytön tehostaminen. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 19 ja niihin osallistui n. 38 henkilöä. Yliopistopedagogisten opintojen organisointi siirtyi hallintopalveluista kasvatustieteiden tiedekunnan vastuulle. 2. Palkkaus Kokonaispalkkausmenot henkilötyövuotta kohti ovat lisääntyneet 6,4 % edellisestä vuodesta. Keskimääräinen palkkausmeno henkilötyövuotta kohti kertomusvuonna oli 49 322 euroa. Taulukko 6. Palkkausmenot 26 27 28 29 21 Palkkausmenot 1 *) 124 162 129 48 135 737 138 312 141 458 Palkkausmenot /htv 4 668 42 331 45 215 46 359 49 322 12
Palkkausjärjestelmä Keväällä 21 solmitussa työehtosopimuksessa tehtiin joitakin muutoksia palkkausjärjestelmään. Sen mukaan henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan kahden vuoden välein ja tehtävän vaati- vuus arvioidaan vain kun kyseessä on uusi tehtävä tai tehtävässä onn tapahtunutt olennainen muu- tos. Vuonna 21 ei ollut yleistä arviointikierrosta. Vaativuus ja suoritustasot Tehtävien arviointeja varten yliopistossa on arviointiryhmät erikseen opetus- ja tutkimushenki- löstölle, muulle henkilöstölle jaa harjoittelukoulujen opetushenkilöstölle. Opetus- ja tutkimushen- kilöstön sekä muun henkilöstön arviointiryhmät ovat kokoontunee et kerran kuussa ja harjoittelu- koulujen arviointiryhmä tarvittaessa. Arviointiryhmät ovat työssäänn olleet suhteellisen yksimieli- siä. Opetus- ja tutkimushenkilöstönn vaativuustasojen keskiarvo oli 4,6 (v. 29 4,65) ja henkilökoh- luvut taisen palkan prosenttiosuus 25,2 % (v. 29 25,3 % ). Muun henkilöstön osalta vastaavatt olivat vaativuustasojen keskiarvo 7,12 (v. 29 6,98) ja henkilökohtaisen palkan prosenttiosuus oli 27,3 % (v. 29 27,3 %. Takuupalkkaisten osuus on vähentynyt selkeästi molemmissa arvioin- tijärjestelmissä, takuupalkalla oli 6-8 %. Kuva 15. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu Kuva 16. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille minen suoritustasoille OV1 1% % 7% 6% 2% 6% 11% 12% 14% 14% 19% 1% OV2 OV3 OV4 OV5 OV6 OV7 % 5% 17% % 28% % 1% % 5% % 11% 32% OS1 OS2 OS3 OS4 OS5 OS6 OV8 OS7 OV9 OS8 OV1 OS OV11 13
14 25 12 1 2 8 15 6 4 1 2 5 OV1 OV2 OV3 OV4 OV5 OV6 OV7 OV8 OV9 OV1 OV11 OS1 OS2O OS3 OS4 OS5 OS6 OS7 OS8OS Mies Nainen Mies Nainen Kuva 19. Tukihenkilöstön sijoittuminenn vaativuustasoille Kuva 17. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu Kuva 18. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu minen vaativuustasoille minen suoritustasoille Kuva 2. Tukihenkilöstön sijoittuminen suoritustasoille 7% 11% 17% % 1% 1% 3% 1% 7% 11% 2% 1% 11% MV2 MV3 MV4 MV5 MV6 MV7 MV8 MV9 MV1 MV11 24% % % % 4% 37% 1% % 2% 5% 26% MS1 MS2 MS3 MS4 MS5 MS6 MS7 MS8 MS9 MV12 14
Kuva 21. Tukihenkilöstön sijoittuminenn vaativuus- tasoille Kuva 22. Tukihenkilöstön sijoittuminen suoritustasoille 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 MV2 MV3 MV4 MV5 MV6 MV7 MV8 Mies MV9 MV1 Nainen MV11 MV12 MV13 MV14 MS1 MS2 MS3 MS4 Mies MS5 MS6 MS7 MS8 MS9 Nainen 3. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin perustana ovat johtamiskäytännöt, noudatettava henkilöstöpolitiikka, toiminnann edellyttämä henkilöstön määrä ja rakennee sekä panostaminen toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Yliopiston hyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 21. Sen painopisteinä ovat johtamisen kehittä- minenn ja työyhteisöjen hyvinvointi. Vuoden 21 toimintaa sävytti YT-prosessi, jota varten yliopistoon perustettiin muutostukiryhmä suunnittelemaan ja koordinoimaan YT-prosessin edellyttämiä koulutus-, konsultaatio- ym. tukitoimia. Irtisanomistehtävään joutuneille esimiehille järjestettiin valmennusta haastavann tilanteen hallintaan se- kä tilaisuus irtisanomiskokemusten jälkipuintiin. Työsuhteen päättymisen kokeneille henkilöille koot- tiin tukimateriaalia ja järjestettiin informaatiotilaisuus yhteistyössää työvoimahallinnon ja henkilöstöjär- jestöjen kanssa. Lisäksi tarjottiin keskustelumahdollisuuksia elämäntilanteen jaa etenemisvaihtoehtojen jäsentämiseen. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista on edistetty henkilöstökoulutuksella, erityisesti yliopiston henki- löstölle suunnatuilla liikuntaohjelmilla ja tukemalla kulttuuripalve eluihin osallistumista ja järjestämällää yhteisiä tilaisuuksia koko henkilöstölle. Työhyvinvoinnin tukemiseen yliopisto sai 16 euron määrärahan Vakuutusyhtiö Varmalta. Maini- tun rahoituksen saaminen edellytti yliopistolta hankesuunnitelmann laatimisen.. Suunnitelma tehtiin ke- vään 21 aikana työhyvinvointisuunnitelman pohjalta ja toteutus aloitettiin välittömästi. Kuntoutus Henkilöstölle on järjestetty kuntoutusta sekä työterveyshuollon varhaiskuntoutusryhminä (vire ryhmät) että ammattiperusteisina kuntoutusryhminä (assistenttien n, amanuenssien, lehtoreiden ja tutki- joiden kuntoutusryhmä, esimiesten kuntoutusryhmä, laboratoriotyöntekijöiden kuntoutusryhmä ja vi- rastomestareiden kuntoutusryhmä) työterveyshuollon toimintasuunnitelmann mukaisesti.. Kelan ra- hoittamia, yliopistolle räätälöityjä kuntoutusryhmiä haetaan vuosittain. Kuntoutuksessa oli 52 henkilöä 15
vuonna 21. Kuntoutusjakson pituus vaihtelee yleensä 2 35 päivään. Lisäksi työkokeilussa vuoden 21 aikana oli 7 henkilöä. Kuntoutukseen halukkaiden määrä laski vuoden 21 aikana, jolloin kuntoutus muuttui uuden työehtosopimuksen mukaisesti palkattomaksi. Työsuojelu Työsuojelun toimenpiteissä on edetty toimintaohjelman mukaisesti. Työsuojelutoiminnan kehittämishaasteita ovat henkilöstön jaksaminen, turvalliset työolot ja työsuojelunäkökohtien huomioiminen työtilojen kehittämisessä. Työturvallisuuslain edellyttämää riskien arviointia tehdään työterveyshuollon työpaikkaselvitysten yhteydessä. Työtapaturmien seurannan ohella käytössä on läheltä piti - tilanteiden rekisteröintijärjestelmä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvoteltiin uusi työsuojelun yhteistyösopimus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työ Henkilöstöryhmien välisten sukupuolierojen korjaamiseksi yliopiston tasa-arvotoimikunta on tasaarvosuunnitelmaan kirjannut toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi yliopistossa. Keskeisinä kehittämiskohteina suunnitelmassa ovat olleet tasa-arvoisen yliopistokulttuurin edistäminen, tasa-arvotyön mieltäminen osaksi esimiestyötä, naisten ja miesten tasa-arvoisen tutkijan uran edistäminen, perhe-elämän ja työn onnistunut yhdistäminen, vaikuttaminen opinto-ohjauksella koulutusalavalintoihin sekä tasa-arvon varmistaminen palkkausratkaisuissa. Yliopiston tasa-arvotoimikunnan lisäksi tiedekunnissa toimivat omat tasa-arvotyöryhmät, jotka levittävä tasa- ja yhdenvertaisuustyötä yksiköihin. Tiedekuntien tasa-arvoryhmille asetettiin vuodelle 21 tavoitteeksi tehdä omat nettisivut. Tavoitteeseen päästiin lukuun ottamatta luonnontieteellistä ja lääketieteellistä tiedekuntaa. Vuoden 21 aikana on käynnistetty yliopiston tasa-arvosuunnitelman uudistaminen. Tiedekuntien tasa-arvotyöryhmät ovat evästäneet yliopistotasa-arvotoimikuntaa tasaarvosuunnitelman uudistamiseksi. Muu hyvinvointi Yliopistossa toimii opiskelijoiden hyvinvointiryhmä. Ryhmässä ovat edustettuina ylioppilaskunta, YTHS ja yliopiston eri yksiköt. Ryhmän tehtävänä on kehittää opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Ryhmä on ollut vaikuttamassa laajasti opiskelijoiden hyvinvointiin. Merkittävänä kehittämiskohteena on ollut esteettömyys yliopistoyhteisössä. Tilojen käytettävyyden ohella on kiinnitetty huomiota ns. näkymättömien esteiden poistamiseen. Näitä ovat mm. erilaiset oppimisen ongelmiin liittyvät erityiskysymykset ja mielenterveyteen liittyvät esteet. Yliopistolle on nimetty yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on koordinoida esteettömyyteen vaikuttavia asioita. 3.1. Poissaolot 3.1.1. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrän arviointia yliopistoissa vaikeuttaa erityisesti kokonaistyöajassa olevan opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuus järjestää työnsä lyhyiden sairaustapausten aikana ilman varsinaisia poissaoloja. Elokuun alussa vuonna 21 kokonaistyöajan piiriin siirtyivät kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmässä arvioitava mm. tutkijat, tohtorikoulutettavat ja tutkijatohtorit. Tämä selittänee osaltaan vuoden 21 sairauspoissaolopäivien vähentymistä. 16
Kuva 23. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohti 6 5 4 5,3 4, 5, 4,7 3,8 3 2 1 266 27 28 29 21 Pääosa sairauspoissaoloista ovat lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja. Niiden osuus on edellisten vuosien ta- 31,3 % oli sairauspoissaoloja vähintään yksi päivä. Yli kaksi kuukautta kestäviä sairauspoissaoloja oli al- soa ja oli 72,8 % sairaustapauksista (v. 29 71,1 %). Kuluneen vuoden aikana yliopiston henkilöstöstä le,5 % sairaustapauksista. Kuva 24. Sairauspoissaolojen syyt Tuki ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyden häiriöt Infektiot Verenkierto ja aineenvaihduntasairaudet 29 21 Muut tapaturmat Muut % 1% 2% 3% 4% Eniten pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hengityselinten sairaudett (infektiot). Tilastotiedo sairauspoissaolojen syistä perustuvat työterve- myös muut yshuollon toimittajan Terveystalo Työterveys Oy:n antamiin lukuihin. Sairauslomia antavatt kuin työterveyshuollon lääkärit, ne eivät sisälly alla oleviin tietoihin. 17
Kuva 25. Työterveyshuollossa käyntien % -osuudet käynninsyyn mukaan 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 Tuki T ja liikuntaelinoireet Mielenterveyso oireet Muut käynnit Sydän ja verisuonioireet Hengitystieoireet Tuki- ja liikuntaelinoireet Sydän ja verisuonioireet Mielenterveysoireet Hengitystieoireet Muut käynnit 26 17,7 8 1,1 14,9 49,3 27 282 29 21 18,3 9,4 9,5 14,8 48 18,5 8,1 12,2 15,3 45,9 19,1 11,3 7,6 14,5 3,5 15,7 7,8 6,2 16,5 45,64 Työterveyshuollossa sairauskäyntejä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelin-- Mielenterveysoireisiin perustuvien käyntien määrä on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut. Vuonna 21 terveydenhuollossa sairauskäyntejä oli kaiken kaikkiaan n. 6 käyntiä, käyntejä on ol- lut vähemmän kuin edellisenä vuonna (v. 29 noin 6 7). sekä hengitystieoireet. Muita merkittäviää syitä ovat mielentervey ysoireet sekä sydän- ja verisuonioireet. Terveystarkastusten ja vastaavien käyntien yhteydessä työterveyshuolto kartoittaa yliopistolaisten hy- vinvointia työkykyindeksien avulla. a Vuoden 21 aikana tehdyissää tarkastuksissa (274) hyvä tai erin- omainen työkykyy on ollut 74 % tarkastuksiin osallistuneista (vuonna 29 82,8 %), kohtalainen 2 % henkilöstöstä (vuonna 29 14 %). Yliopiston henkilöstön työkykyindeksi ei sanottavasti poikkea muusta työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 21 yliopistosta 1 henkilöä. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 21 henkilötyövuotta kohti olivat 49 euroa (v.( 29 376 ). Terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat 1 172 euroa, josta KELA korvaa 5-6 %:iin. Työterveyshuollon sopimus Terveystalo Työterveys Oy:n kanssa on voimassa a vuoden 212 loppuun. 3.1.2. Perhepoliittiset poissaolot Perhepoliittisilla poissaoloilla tarkoitetaann äitiys, isyys, vanhempainvapaita ja hoitovapaita. Poissa lisääntyneett hoitovapaat ja osittaiset hoitovapaat. olopäivät ovat lisääntyneet jonkin j verran edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten ovat 18
Kuva 26. Perhepoliittiset poissaolot 25 2 15 1 5 26 27 28 299 21 Päiviä Tapaukset (lkm) 26 27 28 299 21 Päiviä 2238 2285 2335 2414 22328 Tapaukset (lkm) 15 73 492 9288 952 Kuva 27. Perhepoliittiset poissaolot lajin mukaan 16 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 Tilapäinen hoitovapaa (pv) Isyysvapaa (pv) Osittainen hoitovapaa (pv) Äitiys ja vanheimpainvapaa (pv) Hoitovapaa (pv) 26 27 28 29 212 Tilapäinen hoitovapaa (pv) 96 742 839 838 777 Äitiys- ja vanheimpainvapaa (pv) 12546 12831 12417 1484 11668 Isyysvapaa (pv) 818 76 775 796 888 Hoitovapaa (pv) 4194 4655 4839 437 57345 Osittainen hoitovapaa (pv) 383 3817 4165 4385 32613 19
3.1.3. Työtapaturmat Keskimäärin työntekijöille sattuu vuosittain noin 7 työtapaturmaa. Vuonna 21 työtapaturmien määrä laski selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat työntekijän putoami set /kaatumisen tai henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen, jotka ovat aiheuttaneet nyrjähdyk siä, sijoiltaanmenoja ja luunmurtumia. Vuonna 21 tapaturmat eivät aiheuttaneet pitkiä poissaolo on ja ja tapaturmistaa aiheutuneiden poissaolojen määrä laski yli 4 päivällä. Eniten työtapaturmia sattunut luonnontieteellisessä (16) ja teknillisessä (1) tiedekunnissa. Kuva 28. Työtapaturmien lukumäärä vuosina 26-21 9 87 86 8 7 72 7 6 57 5 4 Työtapaturmat 3 2 1 26 27 28 29 21 Kuva 29. Työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat vuosina 26-21 5 45 45 42 46 4 46 4 35 35 35 33 3 25 2 26 24 Työssä Työmatkalla 15 1 5 26 27 28 29 21 2
Kuva 3. Työtapaturmien aiheuttamat poissaolot vuosina 262-21 12 169 1 924 8 6777 6 59 Poissaolopäivät 4 2 232 26 27 28 29 21 21
Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite1 Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö lkm 31.12. ja keskimäärin 29 1 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne 21 (lkm) 1
Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite1 Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstönn sijoittuminenn vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2
Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärää ja rakennee Liite 2 Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön (lkm) 31.12 ja keskimäärin 29 21 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm) 1
Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärää ja rakennee Liite 2 Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2
Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 3. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö (lkm) 31.12 ja keskimäärin 29 1 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 5. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne 21 (lkm) 1
Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 3. Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2
Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 4. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön (lkm) 31.12. ja keskimäärin 29 21 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm) 1
Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 4. Kuva 7. Sukupuolirakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2
Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja rakennee Liite 5. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön lkm 31.12. ja keskimäärin 29 21 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm)
Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja rakennee Liite 5. Kuva 7. Henkilöstön sukupuolijakauma (lkm) Kuva 8.Opetus mukaan ja tutkimushenkilöstö sukupuolen (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm)
Teknillisen tiedekunnann henkilöstömäärä ja rakenne Liite 6. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö (lkm) 31.12. ja keskimäärin 29 21 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. henkilöstön ikärakenne (lkm)
Teknillisen tiedekunnann henkilöstömäärä ja rakenne Liite 6. Kuva 7. Henkilöstön sukupuoli rakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm)