KAARINAN KUULUMISIA KAARINAN VASEMMISTOLIITTO 2007 SISÄSIVUILLA ASIAA Puheenjohtajan puheenvuoro s.2 Haastattelussa uusi kaupunginjohtaja Harri Virta s.3 Akseli ja Kaarina keskustan tulevan asemakaavoituksen perustana s.4 Ruoan arvonlisäveron alennus toteutettava jo ensi vuonna s.5 Eläkkeet palkkakuopassa s.6 Kiesin toiminta turvattava! s.6 Teatterin korjauksen aikaistaminen ei saanut kannatusta s.8 Vuokratyössä ei ole oikeasti mukavaa s.9 Paras-hanke ja Kaarina s.10 Tehtyjä valtuustoaloitteita s.11
PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Eletään mielenkiintoisia aikoja. Eduskuntavaalit ovat nyt maaliskuussa ja kansa saa uudet päättäjät Arkadianmäelle. Muuttuuko mikään entisestään, sitä emme tiedä, mutta jälleen kerran meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiset päättäjät tälle kansakunnalle haluamme. Vasemmistolaisia arvoja ja tavallisen ihmisen asiaa ajavia vasemmistoliittolaisia kansanedustajia pitäisi Varsinais-Suomesta saada mukaan ainakin kaksi, mieluummin kolme. Muistathan käyttää oikeuttasi! Nukkuvien ääniä ei lasketa. Kaarinassakin puhaltavat uudet tuulet - ainakin joissakin asioissa. Uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä huhtikuun alussa ja mielenkiinnolla odotamme, mitä uutta hän tuo tullessaan kaupunkiimme. Vanhana Uran, Kaarinan työväenliikkeen urheilijoiden jäsenenä täytyy leikkisästi todeta, ettei toisesta tämän seuran vanhasta jäsenestä ainakaan huonoa kaupunginjohtajaa voi tulla, sen verran hyvä urheiluseurakin on kyseessä. Kaarinan keskustan suunnittelu on edennyt askeleen ja ideasuunnitelma uudesta keskustasta on hyväksytty valtuustossakin. Selkeää keskustaa ja kunnon toria olemme kaivanneet Kaarinaan. Suunnitelma ei ole mielestäni ihan huono, joskaan ei täydellinen. Rahaa kun vaan vielä löytyisi jostain sen toteuttamiseen. Paras -hanke etenee sekavasti sinne tänne. Kaarina selvittelee yhteistyövaihtoehtoja monella eri kokoonpanolla ja eri kuntien kesken. Pitäisikö pysyä itsenäisenä, liittyä Piikkiön kanssa kimppaan tai koko itäisten kuntien kokoonpanon kanssa tai hypätä Turun suureen ammottavaan kitaan. Saa nähdä, miten valtio tulee vielä jatkossa yhdistymisiin sekaantumaan. Tuleeko vielä käymään niin kuin Tanskassa, että pienten kuntien on vain pakko yhdistyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Henkilökohtaisesti kannatan Kaarinan itsenäisyyttä ja liitoksen voin hyväksyä tällä hetkellä vain Piikkiön kanssa. Kaarinassa on pidetty ensimmäinen hallituksen pitkän tähtäimien hankkeiden seminaari helmikuussa. Asia on mielestäni erittäin tärkeä. Meillä kun on totuttu tekemään hirmu suuriakin päätöksiä ihan hetken mielijohteesta sillä varjolla, että tämä saattaa tulla joskus lakisääteiseksi tai näin voisi olla hyvä - miettimättä kuitenkaan asian seurauksia tai maailmantilanteen muutosta vuosien varrella. Toivottavasti päätöksenteko kunnallispolitiikassa meillä tulee pitkäjänteisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Vielä haluaisin muistuttaa kaikkia pienten ja vähän vanhempienkin lasten äitejä ja isiä, että olkaa ylpeitä itsestänne. Työ- ja kouluelämän vaatimusten, lasten kasvattamisen ja perhe-elämän yhdessäolon, yhteisen laatuajan, harrastusten ja kaikkien näiden yhteensovittaminen on suuri haaste. Harva meistä varmaan muistaa onnitella illalla itseään siitä, kuinka hyvin sen tänäänkin teimme! Muistetaanhan pysähtyä välillä kaiken kiireen keskellä ja nauttia tästä päivästä ja hetkestä! Nähdään vaalipaikalla! Niina Virranheimo Kaarinan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kaarinan Vasemmistoliitto ry Niina Virranheimo Saavikatu 6 20780 Kaarina 040 559 0348 Kansi: Havainnekuva Kaarinan keskustan ideasuunnitelmasta.
Haastattelussa uusi kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuusto valitsi sinut johtamaan kaupunkia seuraavaksi seitsemän vuoden määräajaksi. Olet tulossa huhtikuun alussa uuteen tehtävääsi. Miten olet valmistautunut uusiin tehtäviin, mistä aloitat? - Valmistautuminen uuteen tehtävään on ollut vielä kovin vähäistä. Porin Satama on yksi Suomen suurimmista satamista, joten sen johtaminen on vienyt ja vie aikani lähes täysin maaliskuun loppuun. Uskoisin, että Kaarinaan päästyäni suurimmat haasteet liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitelmiin, jotka toki ovat toivottavasti jo pitkällä ennen huhtikuun alkua. Työpöydälläni on varmasti myös ensimmäisistä päivistä lähtien vuoden 2008 talousarvioon liittyviä papereita. Sen sijaan työtovereihin ja sidosryhmiin tutustuminen on jo alkanut jatkuen todenteolla huhtikuussa. Kaarina on suuren Turun naapurissa ja kuntien yhdistämisistä keskustellaan. Millaisena näet Kaarinan aseman Turun seudulla ja miten suhtaudut kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeeseen ja kuntaliitoskysymyksiin? - Uskon, että vireä kohtuullisen hyvässä taloudellisessa tilassa oleva Kaarina säilyy itsenäisenä kaupunkina. On kuitenkin odotettavissa, että valtion toimet suosivat jatkossa suurempia kuntakokonaisuuksia. Tämä edellyttää pienemmiltä kaupungeilta yhteistyön ja palvelun tuotannon toimintamallien uudelleen tarkastelua. Itsenäisyys edellyttää, että poliittisten päättäjien ja virkamiesten on oltava hereillä, kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitelmia tehdään ja varsinkin, kun näitä suunnitelmia ruvetaan toteuttamaan. Sanotaan, että vain muutos on pysyvää. Tuotko tullessasi heti uusia ajatuksia kaupungin toimintojen kehittämiseen? - Muutos kannattaa tehdä, jos sille on tarvetta. Tarve voi tulla organisaation sisältä tai sen voi aiheuttaa jokin ulkopuolinen mahdollisuus tai uhka. Muutoksen tekeminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, johon ryhdytään vain muutoksen vuoksi. Kaarinan tilanteeseen haluan perehtyä paremmin sisältä käsin ennen kuin otan kantaa muutoksen tarpeeseen. Uskon, että niitä muutosprosesseja, joita on jo käynnistetty, jatketaan. Uusista muutoksista puhutaan, kun meillä on parempi käsitys siitä, miten maailma Kaarinan kaupungin ja kaupunkilaisten ympärillä tulevaisuudessa muuttuu. Kaupunginjohtajan työ on vaativaa ja kuntalaisten odotukset ovat moninaisia. Miten rentoudut ja keräät voimia odotusten täyttämiseen? - Toivon, että työn ja perheen lisäksi minulle jää aikaa golfin, koripallon ja veneilyn harrastamiseen. Jos joudun aloittamaan talonrakentamisurakan, aikaa tuskin kuitenkaan ensi ja sitä seuraavana kesänä jää työn lisäksi mihinkään näistä muista. Kaarinan Vasemmistoliitto toivottaa Harri Virran tervetulleeksi Kaarinaan! Haastattelu: Seija Savo
Akseli ja Kaarina keskustan tulevan asemakaavoituksen perustana Kaarinan keskustan ideasuunnittelu käynnistettiin loppuvuonna 2005, jolloin Kaarinan kaupunki ja Hartela Oy kutsuivat neljä arkkitehtitoimistoa osallistumaan ideasuunnitteluun. Akseli ja Kaarina ehdotus, joka miellytti eniten tehtävään asetettua työryhmää, on vielä muuttunut edukseen jatkosuunnittelun aikana. Ideoinnin tavoitteena oli luoda Kaarinan kaupungille elävä keskusta, jossa on kaupunkilaisille sekä julkisia että kaupallisia tiloja. Ennakkoluulottomassa suunnitelmassa Kaarinan keskustan vetovoimaa on tarkoitus lisätä rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Varsinainen ideasuunnittelualue rajoittuu Uudenmaantien, Paraistentien, Pyhän Katariinan tien ja Hovirinnantien sisäpuolelle. Suunnittelualueen koko on 14 ha. Suunnitelma yhdistää toisiinsa Oskarinaukion alueen ja Euromarketin alueen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on hahmoteltu kokonaisuudessaan toteutuvaksi vuoteen 2025. Kaiken kaikkiaan uutta rakentamista on suunniteltu yhteensä 68150 kerrosneliömetriä, josta liikerakentamista 36400, toimisto/myymälärakennuksia 8000, ravintola 200 ja asuinrakennuksia 23550 kerrosneliömetriä. Mahdollisuuksien esille tuominen oli ideasuunnittelussa ensisijainen tavoite. Asuntorakentamisen ideoinnissa arkkitehtien toivottiin pitävän mielessä ideoiden taloudellinen toteutuskelpoisuus. Tämä seikka näyttääkin suunnitelmassa hyvin huomioon otetulta. Suunnitelmassa oleva maanalainen pysäköinti on ympäristön viihtyisyyden kannalta hyvä asia, joskin sen toteutuminen kattavasti koko keskustan alueella edellyttää kuitenkin varsin suuria investointeja rakentajilta. Keskusta-alueen ulkoasu ja viihtyvyys on viime vuosien aikana merkittävästi parantunut. Edelleen kehittämiseen on tarvetta. Toivottavasti tämä ideasuunnitelma toimii hyvänä runkona keskusta-alueen rakentamisessa. Näin tapahtunee, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden tammikuisessa kokouksessaan keskustan ideasuunnitelma periaateohjelmaksi, johon asemakaavoitus perustuu. Seija Savo Kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Havainnekuva keskustasta
RUOAN ARVONLISÄVERON ALENNUS TOTEUTETTAVA JO ENSI VUONNA Vasemmistoliitto ehdottaa lakialoitteessaan, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin. Alv:n alennukseen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta olen sitä mieltä, se on varmasti oikeudenmukaisempi tapa alentaa veroja kuin kaikille annettu saman prosentin mukainen veronalennus. Eikä kantani perustu pelkästään olettamuksiin, onhan asiantuntijapiireissäkin arvioitu, että viiden prosentin alennuksesta hintoihin siirtyisi jopa 80 prosenttia. Kotitalouksien elintarvikemenot nousevat tulojen myötä. Toki varakkaat käyttävät elintarvikkeisiin rahaa enemmän kuin köyhät, ja saisivat siten alennuksesta suurimman hyödyn. Silti elintarvikkeiden alv:n hyöty jakautuisi paljon tasaisemmin kuin tasaprosenttinen tuloveron kevennys. Prosentin kevennys pienissä tuloissa on korkeintaan kymmeniä euroja, kun taas suurissa tuloissa liikutaan jo tuhannen euron lukemissa. Tai jos tulot ovat riittävän pienet, ei saa sentinkään hyötyä, vaikka tuloveroja alennettaisiin miten paljon hyvänsä. Syömään kuitenkin köyhäkin joutuu ja täten maksamaan arvonlisäveron muodossa myös veroja. Kevennys hyödyttäisi myös enemmän lapsiperheitä. Lisäksi on vielä huomioitava, että työttömät huoltajat eivät hyödy samalla tavalla tuloverokevennyksestä kuin työssäkäyvät, ja heidän verotuksensa on ankarampaa. Näin ollen, pienistä puutteistaan huolimatta, elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus olisi siis oikeudenmukaisempi kuin palkansaajan tuloveroalennus tasaprosentilla kautta linjan, kuten ne on tähän asti toteutettu. Tuloverokevennyksiä tehdään joka vuosi. Olisi paikallaan edes yhden kerran tuloverojen alentamisen asemesta alentaa sellaisia veroja, joista hyötyisivät myös heikompiosaiset. Tällainen veronalennus olisi juuri elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, jonka nettokustannus jäisi alle 500 miljoonan euron. Joka tapauksessa tuo summa jakautuisi paljon tasaisemmin kuin tuloveroalennus, ja se pystyttäisiin rahoittamaan sillä, kun jätetään puolet ensi vuodelle suunnitellusta tuloveroalennuksesta toteuttamatta. Mikään köyhyyspaketti arvonlisäveron alennus ei kuitenkaan saa olla, vaan on otettava aivan erilaiset lisätoimet käyttöön köyhien auttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pienimpien päivärahojen korottaminen ja samanlainen verovähennys kuin kansaneläkkeissä. Se toisi heidän toimeentulonsa parannusta. Kansaneläkkeen 20 euron tasokorotus puolestaan auttaisi myös tavallisia työeläkkeitä saavia, koska verovähennys nousisi. Tällaisia täsmätoimia Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ajanut, mutta perin harvoin saanut todellista tukea pyrkimyksilleen muuta kuin toisten puolueiden vaalipuheissa. Mikko Immonen kansanedustaja Vasemmistoliitto Rauha kehityksen peruskivi Terveys palvelut kaikkien saataville Työ hyvinvoinnin takaaja Eläkkeisiin tuntuva tasokorotus Opintotuen riitettävä opiskeluun ja elämiseen www.mikkoimmonen.net
Eläkkeet palkkakuopassa Eläkeindeksi muuttui työeläkeindeksiksi vuonna 2005. Indeksissä ansioiden muutosten vaikutus on 20 %:a ja hintojen vaikutus 80 %:a Oheinen taulukko kertoo, miten käyttäytyy eläkeansion rakenne palkkatuloon nähden. Laki muuttui 2005 ja lain myötä eläkkeensaajien edut huononivat entisestään. Ei ole ainakaan tieteellistä tai muuta vakuuttavaa todistetta siitä, että ihminen vanhetessaan kuluttaisi vähemmän elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Ja varmaa on, etteivät asumiskustannukset vähene, jos ihminen on enemmän kotona. Taitaa käydä aivan päinvastoin, joten mistä kummasta tulevat ajatukset, että eläkeläinen pärjää vähemmällä. Indeksit ovat olleet seuraavia: 2002 1968 Muutos edellisestä vuodesta 2,92 % 2003 2002 1,72 2004 2028 1,29 2005 2047 0,93 2006 2081 1,66 2007 2127 2,21 Palkkakerroin tuli käyttöön 2005 ja siinä otetaan huomioon 80 % ansioiden muutoksesta ja 20 % hintojen muutoksesta. Vuonna 2004 palkkakerroin oli 1.000. Muutos edellisestä vuodesta % 2005 1.028 2,89 2006 1.063 3,40 2007 1.100 3,48 Varsinainen vääryys toteutuu mukavasti, kun välittäjät ovat vähissä. Asiaan pitää saada pikainen korjaus. Eläkkeelle siirtyminen on edelleenkin suurimmalla osalla kansaa merkki siitä, että työt on tehty ja on aika heittäytyä ansaitulle vapaalle. Paljon on maassamme myös sellaisia eläkeläisiä, joiden työpanos on jäänyt melko vähäiseksi tai sitä ei ole virallisesti ollenkaan, eli perheenäitejä ja vastaavassa asemassa olleita henkilöitä, jotka ovat eläneet puolison ansiotuloilla. Huh, että huimaa, kun ajattelee tätä suhteellisen suurta ryhmää, joka elää köyhyysrajan alapuolella ja yrittää säästää lähes jokaisesta asiasta, että saisi pakolliset ja useimmiten pahuksen kalliit lääkkeet hankittua. Se on kiitos siitä, että on antanut panoksensa tulevaisuudelle kasvattamalla tekijöitä tekemään hyvinvointia lottovoittajien maahan. Tässä kohtaa ei ihan pieni piiska riitä korjaamaan tehtyjä virheitä, mutta jostain on aloitettava. Pentti Kallio KIESIN TOIMINTA TURVATTAVA! Kaarinan keskustassa mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestävä Kasevan Kiesin avoin kohtaamispaikka on jo edeltävänä vuotena joutunut tiukoille kaupungilta saatavan rahoitusosuuden riittävyydessä. Mistä kiikastaa? Rahan riittämättömyys ei nyt riitä pelkästään minulle vastaukseksi. Eikö meillä ole poliittista tahtoa riittävästi vai onko Kaarinassa sosiaalipuoleen kytkeytyneiden hankkeiden ja projektien kohdalla ns. homma karannut hanskasta. Mielestäni millään sektorilla ei voida toimia niin, että vanhojen toimintojen rahoituksen perustasosta tingitään ja samanaikaisesti kytkeydytään uusiin projekteihin ja hankkeisiin! On selvää, että hankkeita tarvitaan toimintojen kehittämisen nimissä, mutta on syytä aina muistaa tarkastella mitä toimintoja meillä kaupungissamme on tarjota eri asiakasryhmille. Lisäksi palvelujen tarjoamisessa ja projekteissa mielestäni laadun pitäisi korvata määrä eli olisi ensisijaisen tärke- ää, että jo toiminnassa olevat hankkeet pystyttäisiin sisällyttämään jatkumoksi omiin sosiaalipalveluihimme joko ostopalveluina tai sitten jopa omana toimintana järjestettynä jos kyseiselle toiminnalle on osoitettavissa selkeä tarve. Tällöin em. toiminnoille tarvitaan myös kestävä rahoituspohja. Se on kaiken lisäksi elinehto esimerkiksi Kiesin toiminnan kehittämiselle, sillä ilman turvattua taloutta kehittäminen pysähtyy. Sosiaalipalvelujen yhteistyökumppanien toiminnan kehittämisen turvaaminen on tietysti myös asiakkaiden ja koko kaupungin yhteinen etu. Kiesin kaltaista muuta korvaavaa toimintaa ei kaupungissamme ole tarjota ja lisäksi se toimii tehokkaasti mielenterveyspotilaiden avohoidon palvelujen ja raskaamman erikoissairaanhoidon
Pentti Kallio, lyhyt oppimäärä : Pituus 182, paino 90 kg, pinna riittävä ja asenne vakaa. Pentti Kallio, Vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007 www.penttikallio.fi pentti.kallio@ekokaarina.net 4 Hieman taustaa: Kasvoin aikuisuuteen vasemmistotaustan omaavan autopurkamoyrittäjäisäni ja vahvan äitini poikana. Sain syntyä maailmaan, jossa oikeat arvot opetettiin kotona. Molempien vanhempieni takana oli ja on yhteiskunnallinen moraali, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus, asioita, joista ei tingitä. Työ ja tekijä olivat itsestäänselvyyksiä; oli töitä ja tekijöitä - ehkä myös näkijöitä.visio tulevaisuudesta oli selkeä; kun tekee työnsä hyvin, niin aina pärjää. Niin luulin minäkin! Ajoin moottoripyörällä kilpaa 11 vuotta, speedway vei kaiken vapaa-ajan 70-luvun alusta alkaen. Toimin myös Suomen moottoriliiton ratalajien lajipäällikkönä viisi vuotta ja tuomarina kilpailuissa aktiiviuran jälkeen. Nykyisin harrastus rajoittuu erilaisten kilpailujen kuuluttamiseen. Suomalainen teatteri on työväenliikkeen juurilta lähtenyt. Saan olla ylpeä juuristani, sillä mummoni, hänen äitinsä ja punavankileirin jälkitauteihin menehtynyt taata ovat olleet luomassa kulttuurista kivijalkaa Suomeen, teatteria, joka edelleen on totuuden torvi ja sivistyksen voimavara. Kaarina Teatteri on ollut paikka, jossa olen saanut eläytyä moneen hyvään rooliin ja oppia tuntemaan näyttämömaailmaa ja myös elokuvan tekoa sekä näyttämötekniikkaa. Saaristo ja meri ovat minulle tärkeä voimavara. Meren äärellä mieli rauhoittuu ja sydän lepää. Saariston rauhassa elää suomalaisuuden ydin, siellä on niitä perusarvoja, jotka mantereelta ovat katoamassa. Suomalaiset ovat aina olleet osaavia ja kekseliäitä, niin vieläkin. Toimikaamme siis johdonmukaisesti, yhteiskuntaa rakentaen ja työpaikkoja luoden sekä hyvinvoinnin turvaa antaen ja ympäristöstä huolehtien. SUOMALAISTA SISUA JA OSAAMISTA SAA VAIN SUOMESSA!! rajapinnassa. Kiesin toimintamalli on siis inhimillistä, kuntoutujien arkeen sisältöä tuovaa sekä kustannustehokasta, kun kalliita sairaalahoitojaksoja pystytään vähentämään. Kaarinan kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten ohjelmien laatimisessa ja luomisessa kuten vammais- ja mielenterveyspoliittinen ohjelma. Nyt eri tahoilla on mahdollisuus myös näyttää yhteistyön toimivuuden merkitys käytännön tasolla. Vuosi 2007 näyttää sosiaalipalvelujen osalta monien asiakasryhmien osalta edellisiä valoisammalta; vammaisten palveluasumisessa asuntola Pirtan laajennusosa on saatu toimintaan, vanhusten palveluasumisen sijoituksiin saatiin lisää varoja (näin ollen vanhuksia pääsee oikeille hoitopaikoille), toimintakeskus Torpan ja päiväyksikkö Kaislan yhdistettyjen toimintatilojen rakentaminen käynnistyy sekä omaishoidon tukikeskuksen toiminta käynnistyy syksyllä. Näin ollen on löydyttävä myös yhteinen tahtotila Kasevan Kiesin kohtaamispaikan ympärivuotisen toiminnan turvaamiseksi. Yhteistyötä ja avoimuutta vuodelle 2007 toivottaen: Kalle Määttänen (Vas.) sosiaalilautakunnan jäsen Mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestävä Kasevan Kiesi -avoin kohtaamispaikka Kaarinan keskustassa
TEATTERIN KORJAUKSEN AIKAISTAMINEN EI SAANUT KANNATUSTA Tasokasta kaarinalaista teatteria talkoovoimin pyörittävät innokkaat harrastajat ovat saaneet odottaa jo vuosia teatteritalon peruskorjausta. Joskus Kaarinassa on puhuttu jopa oman kulttuuritalon rakentamisesta, joskus taas nykyisen teatteritalon laajennuksesta ja sen pihaa vastapäätä olevaan rinteeseen kesäteatteria varten rakennettavasta katsomosta. Mutta aina on eteen tullut kaupungin rahapula, joka on kaatanut kaikenlaiset hankkeet ja teatterilaisten odotus sen kuin jatkuu. Teatteritalon peruskorjaus sisältyy kaupungin vuosien 2007 2009 taloussuunnitelmaan. Tuon suunnitelman mukaan teatterirakennuksen katto- ja yläpohjarakenteiden korjaus sekä lämmön-, veden-, sähkön- ja ilmastoinnin korjaustyöt pitäisi aloittaa vuonna 2009, jolle vuodelle rahaa on varattuna 300 000 euroa. Kun remontin kokonaiskustannusarvio on kuitenkin 450 000 euroa, katettavaa jää vielä seuraavillekin vuosille. On kuitenkin huomioitava, että mitään ei ole lyöty lukkoon, vaan tuo rahoituksen ensimmäinen osuus sisältyy vasta suunnitelmiin ja siitä päätetään lopullisesti vuoden 2008 syksyllä, jolloin valtuusto lyö lukkoon vuoden 2009 budjetin. Vasemmistoliiton ryhmä esitti Kaarina-teatterin remontin aikaistamista siten, että työt aloitettaisiin jo ensi vuonna. Esitimme myös, että vuonna 2008 remonttiin budjetoitaisiin 300 000 ja seuraavalle vuodelle loput 150 000. Äänestyksessä kaupunginvaltuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä ja kaatoi esityksemme selvin numeroin. Teatteritoiminta Kaarinassa on todella vilkasta. Viime vuoden tilastot osoittavat, että noin 50 aktiivijäsenen pyörittämässä teatterissa oli esityskertoja yli 40 ja niissä kävi katsojia noin 3000. Viime vuosina katsojamäärät ovat olleet myös koko ajan hienoisessa nousussa. Innostuksen suuresta määrästä kertoo lisäksi sekin, että viikoittaisia harjoituskertoja teatterilaisille kertyy kolmesta viiteen. Teatterin toimivuuden kannalta suurimmiksi puutteiksi teatterilaiset kokevat yleisölle tarkoitettujen lämpiötilojen puutteen ja sen, ettei puku- ja teknisiin tiloihin pääse kuin katsomo- ja näyttämötilojen kautta. Yleisö joutuu tungeksimaan, ennen näytäntöä ja väliajalla, ahtaissa eteistiloissa ja kahviossa, jotka ruuhkaantuvat pahoin. Näytelmän harjoitukset taas häiriintyvät ja keskittyminen herpaantuu, kun ihmisiä kulkee salin läpi päästäkseen puku- tai teknisiin tiloihin. Myös mm. lavasteiden varastointitiloista on kova puute. Teatterilaiset toivovat ainakin näihin asioihin parannusta sitten, kun remonttiin päästään joskus käsiksi. Kaarinaa voisi luonnehtia, jos nyt ei aivan kulttuurivihamieliseksi, niin ainakin hyvin nuivasti kulttuuriharrastuksiin suhtautuvaksi kaupungiksi. On toki myönnettävä, että kaupungin talous ei ole kovin hyvissä kantimissa ja muitakin rahanreikiä riittää, mutta pieniä ovat ne muruset, joita henkisten lajien harrastajat kaupungiltamme saavat. Meidän kaikkien on myös syytä muistaa, että ihmisten henkinen hyvinvointi auttaa myös kehoa jaksamaan paremmin tässä yhä kiivaammin pyörivässä oravanpyörässä. Siksi kulttuurin tukeminen on tärkeää, että tutkimusten mukaankin siihen sijoitettu euro säästää kolme sosiaalikuluista. Pekka Kuosmanen kaupunginvaltuutettu kansalaistoiminnan lautakunnan jäsen
VUOKRATYÖSSÄ EI OLE OIKEASTI MUKAVAA Helmikuun alussa SAK julkaisi raportin, jossa esitellään pelisääntöjä vuokratyölle. SAK:n listaamiin tavoitteisiin on helppo yhtyä. On hienoa, että SAK muistuttaa näin vaalien alla vuokratyön todellisuudesta. Toivottavasti vaalikeskusteluissa päästään ihan oikeasti keskustelemaan työelämän oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Keskustalta, sosialidemokraateilta ja työväen presidentinkin puolueelta on tentattava, että miten vuokratyöongelmaan aiotaan puuttua. Jo vuonna 2004 oli Suomessa noin 65 000 työntekijää vuokratyösuhteessa. Vuonna 2005 vuokratyön käyttö yleistyi kuitenkin vielä aikaisempaa enemmän. Vuoteen 2004 verrattuna vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi 58,2 prosentilla. Eniten vuokratyöläisiä on palvelu- ja rakennusaloilla. Teollisuudessa ja julkisellakin sektorilla on merkkejä vuokratyövoiman käytön kasvusta. Vaalien jälkeisessä eduskunnassa tarvitaan työntekijän näkökulmasta työelämää ymmärtäviä ihmisiä, jotta vuokratyöhön liittyvä lainsäädäntö saadaan ajan tasalle. On välttämätöntä, että parannetaan vuokratyöntekijöiden asemaa niin, että vuokratyösuhde katsotaan pääsääntöisesti vakituiseksi työsuhteeksi. Laajennetaan käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajien neuvottelu- ja toimintaoikeuksia, sekä turvataan käyttäjäyrityksen henkilöstön asema vuokratyötä käytettäessä. Yrityselämän puolelta suitsutetaan usein vuokratyön erinomaisuutta. Vuokratyöntekijöistä kuulemma pidetään ihan yhtä hyvää huolta kuin vakituisistakin työntekijöistä. Vuokratyön väitetään toimivan usein hyvänä ponnahduslautana vakituiseen työsuhteeseen. Liian usein jäävät kuitenkin vuokratyöntekijöiden vakituista työntekijää heikommat työehdot mainitsematta. Vuokrattu työntekijä jää usein ilman lukuisia vuosien varrella saavutettuja ja taisteltuja etuja: palkallista äitiyslomaa, sen aikana kertyvää työeläkettä ja vuosilomaa, lomaltapaluurahaa, sairausajan palkkaa, pekkaspäiviä, pyhäpäiväkorvauksia, käyttäjäyrityksen tasoista työterveyshuoltoa, työpaikkakohtaisia etuja kuten tulokseen sidottuja palkanlisiä ja henkilöstökoulutusta. Myös vuokratyön tekijä ansaitsee oikeudenmukaisen kohtelun työmarkkinoilla ja samat edut kuin vakinaisessa työsuhteessa työskentelevä työtoveri. Annika Lapintie kansanedustaja, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja www.annikalapintie.net 9 Seuraavassa eduskunnan on edistettävä takuupalkkajärjestelmän käyttöön ottoa. Myös vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon taso on nostettava vähintään käyttäjäyrityksen työntekijöiden tasolle. Ruotsissa vuokratyön sääntely ja ohjaus on Suomea huomattavasti parempaa. Ruotsalaiselle vuokratyöläiselle takuupalkka turvaa toimeentulon silloin kun vuokratyötä ei ole tarjolla. Takuupalkka tasoittaa myös yrittäjäriskiä vuokratyöyritysten ja perinteisten yritysten välillä. Ruotsissa takuupalkkakin on hillinnyt vakituisia työsuhteita korvaavan vuokratyövoiman käyttöä. Monille opiskelijoille ja perheettömille nuorille määräaikainen vuokratyö saattaa sopia sen hetkiseen elämäntilanteeseen erinomaisesti. Kehitys on kuitenkin huolestuttava, kun vuokratyön teettäminen lisääntyy voimakkaasti ja samalla korvataan vakituisia työntekijöitä vuokratyöntekijöillä. Vuokratyösuhteessa nähdään vuokratyöntekijä tavarana, sillä työntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimussuhdetta.
10 Paras-hanke ja Kaarina Kuntien palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on kovaa vauhtia käynnissä niin Kaarinassa kuin kaikissa muissakin kunnissa. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on annettu vuoden alussa ja tulee voimaan helmikuussa. Puitelaki määrittää kuntien rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Hankkeeseen on kyllä varauduttu jo viime- ja edellisvuoden aikana. Tämän vuoden aikana tehdään selvityksiä runsaasti eri sisältöisissä ja eri tahoista muodostuneissa työryhmissä. Syyskuun loppuun mennessä on tehtävä kuntien selvitykset kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä suunnitelmat uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelmat). Samaan aikaan mennessä on tehtävä myös maakuntakeskuskaupunkien ja niiden ympäristökuntien yhteistyösuunnitelmat. Jokainen kunta ottaa siis kantaa omaan tulevaisuuteensa osana tätä hanketta. Tavoitteena hankkeella on käsittääkseni löytää kuntaliitoksista, kuntayhteistyöstä ja palveluiden järjestämistä uusimalla elinvoimaisia ja tehokkaita kuntia. Elinvoimaisella kunnalla on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Tärkeänä osana uudistusta pidetään uusien palvelujen järjestämismuotojen käyttöönottoa ja tehostamista. Peräänkuulutetaan yhteistyötä kuntien välillä ja seudullisesti. Hehkutetaan vaihtoehtoisten toimintatapojen puolesta palvelujen järjestämisessä ja tuotantoprosessien tehostamista haetaan strategioiden avulla. On kyllä tarpeellista, että asioita selvitetään, jotta ratkaisuja voidaan tehdä kuntalaisten kannalta parhaalla tavalla. Uudistuksen toimeenpanon aikana Kaarinassa on esiintynyt joidenkin poliittisten puolueiden taholta suurta halukkuutta perustaa Suur-Turkua. Nyt tämä keskustelu on jo hieman laantunut, onneksi. Yhteistyö naapurikuntien kanssa ja seudullisesti on hyvä edelleen kehittämisen kohde, onhan yhteistyötä tehty koko ajan ja saatu siitä puolin ja toisin hyötyä. Kaarinalaisista moni pitää nykyistä omaa kuntaa ja hyvin toimivia palveluja erittäin tärkeänä. Välillä on vaikuttanut siltä, että keskusteluissa unohtuu se tärkein eli kuntalainen, joka lakienkin mukaan on oikeutettu yhteiskunnallisiin palveluihin. Palvelujen tuottamisessa ei saa olla itseisarvona kuntarakenteen kautta perusteltu tehokkuus tai kilpailuttamisella saavutettu alhainen hinta. Laatu ja jatkuvuus palvelutuotannossa on yhtä tärkeää. Kunnan oma palvelutuotanto voi nykyisellään olla varsin kilpailukykyistä. Kaikkea ei kannata eikä ole järkevää uudistusten huumassa ulkoistaa tai jättää ns. kolmannen sektorin hoidettavaksi. Lapsia ja vanhuksia ei saa alistaa tehokkuudelle ja kilpailulle. On muistettava, että ostopalvelut vaativat lähes aina kilpailutuksen, joka edellyttää erityisosaamista ja vie oman aikansa ja osuutensa kustannuksista. Paras-hanke etenee ja erinäisten selvitysten jälkeen on tarpeen tehdä järkeviä ratkaisuja kunnissa, myös Kaarinassa. Jos elinvoimainen kunta pärjää omillaan tehden yhteistyötä muiden kuntien ym. tahdon kanssa, ei pelkästään muutoksen vuoksi ole syytä muuttaa nykyisiä olosuhteita. Tulevasta hallitusohjelmasta ja valtiovallan toimenpiteistä myös paljolti riippuu, mitä Parashanke lopulta merkitsee Kaarinassa ja koko Turun seudulla. Seija Savo Kaarinan Vasemmistoliitto ry, kaupunginvaltuutettu KAARINAN KUULUMISIA Julkaisija: Kaarinan Vasemmistoliitto ry Päätoimittaja: Pekka Kuosmanen Toimituskunta: Seija Savo Niina Virranheimo Sivunvalmistus: Repro-Seppo Ky/Jani Kujanen Painopaikka: Rota-Finn Oy
11 TEHTYJÄ VALTUUSTOALOITTEITA Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt seuraavia valtuustoaloitteita: 24.10.2005 liikennejärjestelyistä Auranlaaksossa Touvikadulla ja Röijelikadulla - että moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvan läpiajoliikenteen estämiseksi Röijelikadulle, Reimarikadun puoleiseen päähän asennetaan kevytpuomi, samoin kuin Kölikujalle, Röijelikadun puoleisessa päässä olevan Yhdistetyn pyörätie- ja jalkakäytävä liikennemerkin kohdalle, ja - että Reimari- ja Röijelikadun kulmauksessa oleva Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty liikennemerkki siirretään paremmin havaittavaan paikkaan. Valtuusto päätti 23.1.2006, että - Touvikatua ei suljeta rakenteellisesti, ts. liikenteenohjaus toteutetaan jatkossakin liikennemerkein - Kölikujan kevyen liikenteen väylälle asennetaan puomi 30.6.2006 mennessä 12.12.2005 selvitys esiopetuksen tilasta ja kehitysnäkymistä - kaupunginvaltuustolle tulee antaa perusteellinen selvitys erityisopetuksen toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta Kaarinassa. Aloitteessa on lueteltu toistakymmentä eri asiaa, jotka pitäisi käydä ilmi selvityksestä. Valtuusto sai selvityksen 22.1.2007. Selvityksen mukaan erityisopetuksessa on 3 % oppilaiden kokonaismäärästä, tuolloin 76 oppilasta. Erityisopettajia on 9 ja koulunkäyntiavustajia 22. Tiloissa on toivomisen varaa. Turkuun Luolavuoren kouluun opiskelemaan kulkee noin 20. Kehitys näyttää siltä, että erityisopetuksen tarve ei Kaarinan kaupungissa tule vähenemään. Yhteistyö naapurikuntien kanssa tullee lisääntymään. Oppilaiden ongelmiin tulisi voida puuttua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää, että ryhmäkoot ovat kohtuullisia, taloudellisia resursseja on riittävästi mm. pienryhmien käyttöön. Selvitys toi esille, että yhdistetty 1-2 luokkien dysfasialuokka tarvitsisi tilat. Valtuusto hyväksyi selvityksen ja siihen liittyvän ponnen: Sivistyslautakunta huolehtii selvityksessä esille tulleiden tarpeiden toteuttamisesta ja tekee erityisopetuksessa olevien lasten vanhemmille kyselyn, jossa selvitetään vanhempien tyytyväisyys erityisopetukseen ja kartoitetaan mahdolliset epäkohdat tarkemmin. 23.1.2006 Vaparin käytöstä tarjoaako tila monelle kaarinalaiselle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet harrastaa omaa, tärkeäksi kokemaansa lajia? - aloitteessa tiedusteltiin, miten Vaparin käyttö on järjestetty. Valtuusto sai selvityksen 27.2.2006. Selvityksen mukaan käyttäjämäärä on 65.000-75.000 kävijää vuodessa. Tila on syksy- ja talviaikaan vilkkaassa käytössä. Tilan käyttöä rajoittaa sen toiminta väestönsuojana, jolloin sen on oltava väestönsuojakäyttöön otettavissa 24 tunnin sisällä. Tilojen käyttöä valvovat liikuntapalvelujen kaksi urheilulaitoksenhoitajaa. Tila on hyvin toimiva ja monipuolisessa käytössä. 24.4.2006 julkisten kulkuyhteyksien parantamisesta Kauselasta kaupungin keskustaan Vasemmistoliiton Kaarinan valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet kulkea julkisin liikenneyhteyksin Kauselan alueelta Kaarinan keskustaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin riittävien yhteyksien luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Ikääntyneiden ihmisten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi palvelulinjatoimintaa tulee vielä kehittää. Kaupungin tulee varmistaa se, että tasapuolisesti kaupungin kaikilta alueilta on toimiva yhteys kaupungin keskustan palveluiden käyttämiseen. Palvelulinjaa ja julkisia kulkuyhteyksiä koskevaa informaatiota on tarpeen lisätä kaupungin kotisivuilla sekä Kaarina-lehdessä kaupungin tiedotuksia sisältävällä sivulla. Aloitteen käsittely on kesken. 29.5.2006 Kallenraitin korjaamisesta Aloitteessa esitetään, että Kallenraitin kunto tarkistetaan ja tehdään tarvittavat korjaustyöt sade- ja sulamisvesien johtamiseksi pois kävelytieltä, jotta myös huonosti kulkevat ihmiset voivat turvallisesti kulkea. Valtuusto päätti, ettei väylää peruskorjata, mutta se pyritään kuitenkin pitämään kohtuullisessa kunnossa pienimuotoisin kunnossapitotoimenpitein. 28.8.2006 kaupungin oman palvelutuotannon turvaamisesta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on huolissaan kaupungin erilaisten toimintojen ja palvelujen siirtymisestä yksityissektorille. Selvitysten mukaan yksityistäminen ei kilpailutuksellakaan ole tuonut kunnille taloudellisia säästöjä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä palvelutuotannon ym. säilyminen mahdollisimman kattavasti kaupungin tai ns. kaupunkikonsernin oman henkilöstön hoidettavana tulee turvata selkeällä ohjeistuksella ja huolehtia myös henkilöstön osaamisesta ja voimavarojen turvaamisesta kilpailutilanteessa. Aloitteen käsittely on kesken. Aiemmin tehdyistä aloitteista aloite vanhusten hoidosta 21.3.2005, aloite hoitotakuun toimivuuden selvittämisestä 25.4.2005 sekä aloite kaupungin imagon kohottamisesta (torin siisteys ja rampin korjaus) 25.4.2005, ovat vielä käsittelyssä.