POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013 2020

POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013 2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus 1. JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010 2015 (KEHAS). Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumista yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Hallituksen vaihduttua valtioneuvosto teki 8.11.2012 uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan (STM:n raportteja ja muistioita 2012:5). Periaatepäätöksellä myös uusi hallitus sitoutui jatkamaan kehitysvammahuollon palvelurakenneuudistusta. Erityishuoltopiirien tai vastaavien kuntayhtymien johdolla, yhdessä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa laadittiin vuonna 2010 alueelliset suunnitelmat asumisohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvistä asumis- ja palvelutarpeista. Tämä suunnitelma pohjaa Pohjois-Karjalassa vuoden 2010 syksyllä tehtyyn alueelliseen suunnitelmaan. Lisäksi materiaalina on edellä mainitun valtakunnallisen suunnitelman lisäksi käytetty Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Pohjois-Karjalan osahankkeessa vuonna 2012 tehtyä Pohjois-Karjalan vammaisten asumisen suunnitelmaa vuosille 2012 2017 (Suhonen, Leena ja Timonen, Kirsi: Oma koti, yksilöllinen tuki). Honkalampi-keskuksen alueella sijaitsevia laitoshoidon paikkoja oli 17.12.2012 yhteensä 85, joista pitkäaikaisen laitosasumisen paikkoja oli 66 ja lyhytaikaisen hoidon (tutkimus- ja kuntoutuspaikat, tilapäinen hoito, vuorohoito, kriisihoito) käytössä puolestaan oli 19 paikkaa. Honkalampi-keskuksessa ei asunut 17.12.2012 muita kuin kehitysvammaisia henkilöitä. Honkalampi-keskus toimii omalla alueellaan, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savon puolella Heinäveden kunnassa kehitysvammapalvelujen osaamis- ja tukikeskuksena. Honkalampikeskuksessa tukikohtaansa pitävä 23-henkinen moniammatillinen tiimi (lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, AAC-ohjaaja, seksuaalineuvoja ja musiikkiterapeutti) tekee 80 % asiakastyöhön käytetystä työajastaan avohuollon asiakkaille, jalkautuen ympäri maakuntaa; samat ammattilaiset vastaavat myös Honkalampi-keskuksessa asiakkaiden tarvitsemista asiantuntijapalveluista. Honkalampi-keskus toimii myös yhtenä alueensa kehitysvammahuollon täydennyskoulutuksen järjestäjänä: se kouluttaa kuntien sekä muiden alan toimijoiden työntekijöitä alueellisella koulutusmallilla, jossa vuosittain yhdessä kuntien kanssa suunnitellaan seuraavan vuoden koulutusohjelmat. Tämän alueellisen asumisen suunnitelman mukaisesti Honkalampi-keskus jatkaa toimintaansa alueensa erityispalvelujen resurssikeskuksena. Liitteessä 1 on Kuntaliiton karttapohjaan merkitty 15 kehitysvammalaitosta sekä ETEVAn HotHat-tukikeskukset. Kartalla olemme yrittäneet havainnollistaa oman alueensa

kehitysvammahuollon osaamiskeskuksina toimivien kehitysvammalaitosten toimintaalueiden laajuutta maan eri osissa. Etelä-Suomessa on maan tihein laitosverkosto ja suhteellisesti vähiten kehitysvammaisia. Mikäli Etelä-Suomessa operoitaisiin yhtä laajalla maantieteellisellä alueella kuin Honkalampi-keskuksesta käsin liikkuvat työntekijät Pohjois- Karjalassa tällä hetkellä tekevät, kattaisi Tampereelta käsin tehtävä jalkautuva työ lähes kaikki Etelä-Suomen kehitysvammalaitokset! Saman ympyrän sisällä Pohjois-Karjalassa sijaitsee yksi kehitysvammalaitos, Honkalampi-keskus, kun taas Etelä-Suomessa vastaavan ympyrän sisällä sijaitsee yhdeksän (9) kehitysvammalaitosta sekä kolme (3) HotHat-tukikeskusta! Kehitysvammaisten asumisesta ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja laitosasumisen purkaminen edellyttävät, että ensin alueella on järjestetty korvaava, tasokas muu hoito ja hoiva. Vuoden 2010 suunnitelman pohjatietoja kerättäessä pyydettiin kuntien kehitysvammahuollosta vastaavia työntekijöitä arvioimaan kuntansa kehitysvammaisten asumispalvelujen tarvetta. Tällä hetkellä kuntien suunnitelmissa olevat kehitysvammahuollon asumispalvelujen volyymin laajennukset kattavat kaksi viidesosaa kuntien arvioimasta asumispalvelujen lisätarpeesta. Suunnitelmat asumispalvelujen volyymin lisäämisestä ovat siis kasvaneet kahden vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin kehitysvammahuollon asumispalvelujen volyymin laajennukset kattoivat reilun kolmanneksen kuntien arvioimasta asumispalvelujen lisätarpeesta, mutta ovat edelleenkin niukat arvioituun asumispalvelujen lisätarpeeseen nähden. Palveluja tarvitsevien määrä nousee omaishoidon vähentymisen sekä kehitysvammaisten ihmisten ikärakenteen ja kohoavan eliniän odotteen vuoksi. Lisähaasteen laitoshoidon vähentämiselle tuovat Pohjois-Karjalan kehitysvammahuollon palvelurakenteen avohoitovaltaisuus (Honkalampi-keskuksessa asuvat vain kaikkein vaikeimmin monivammaiset kehitysvammaiset henkilöt), pitkät etäisyydet ja kuntien pääosin pienet väestöpohjat, minkä vuoksi haasteellisimmat asumispalvelut on joka tapauksessa järjestettävä kuntien yhteistyönä ja alueellisesti keskitettynä palveluna. Alueellisen suunnitelman tarkennusta on käsitelty kahdessa kokouksessa, joihin on kutsuttu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) kaikkien jäsenkuntien sekä Pohjois-Karjalan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n edustajat. Näiden foorumeiden välillä suunnitelmaa on yhteisen sopimuksen mukaisesti työstetty työrukkasessa, jonka jäseninä toimivat sosiaalipalvelujen päällikkö Mervi Paddar Helliliikelaitoksesta, vammaispalvelupäällikkö Anu Hagman Joensuun kaupungista, johtava sosiaaliohjaaja Tuula Malinen OKULI:sta, sosiaali- ja terveysjohtaja Kaisa Tanskanen Juuan kunnasta, johtava ohjaaja Pirkko Lipponen Nurmeksen kaupungista, puheenjohtaja Ritva Silvennoinen Pohjois-Karjalan Kehitysvammaisten Tukipiiri ry:stä, ylihoitaja Sari Hietala PKSSK:sta ja sosiaalijohtaja Jari Nevanto PKSSK:sta.

2. TOIMENPITEET 2.1 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OSALLISUUDEN JA OIKEUKSIEN VARMISTAMINEN Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle muuttavalle kehitysvammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Toimenpiteet, joilla varmistetaan vammaisen ihmisen kuuleminen ja oikeudet muutosprosessissa: Vahvistetaan vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta tiedottamalla heille heidän oikeuksistaan ja kehittämällä paikallisia toimintamalleja tämän vahvistamiseksi. Vastuu tiedottamisesta on kunnan kaikilla hallinnonaloilla ja kehittäminen edellyttää hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan kehittämisestä. Asiakkaiden ja/tai läheisten kuuleminen/tiedotustilaisuudet. Palvelusuunnitelman valmistelu yhdessä asiakkaan kanssa etukäteen. Henkilön ja omaisten oma mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Palvelu- ja muuttosuunnitelma laaditaan siten, että henkilö itse ymmärtää sen sisällön. Apuna käytetään tarvittaessa erilaisia kommunikaatiokeinoja esim. selkokieltä ja graafisia merkkejä. Henkilön hyvin tuntevaa edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan palvelujensa suunnitteluun. Vastuu palvelu- ja muuttosuunnitelman laatimisesta on kunnalla. Muuttosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilön, hänen läheistensä ja lähettävän tahon kanssa. (http://www.pkssk.fi/yksilollinen-asuminen) Kartoitetaan ja otetaan käyttöön erilaisia läheisyhteistyön muotoja. Kunnan, toimintayksikön ja tulevan palvelujen tuottajan välisenä yhteistyönä varmistetaan, että henkilö saa tehostettua tukea muuttotilanteessa ennen ja jälkeen muuton, mukaan lukien muuttovalmennus ja tutustuminen eri asumisen vaihtoehtoihin. Kunnan ja lähettävän tahon vastuulla on osana muuton valmistelua antaa asiakkaalle neuvontaa ja ohjausta liittyen toimeentuloturvaan, Kelan etuuksiin, ml. terapiat, ja niiden hakemiseen tai niihin liittyvien muutosten ilmoittamiseen Kelalle. Henkilöllä on toimiva kommunikointikeino ja hänet ohjataan tarvittaessa terveydenhuollon apuvälinepalveluiden piiriin. Asumisen järjestäminen perustuu henkilön huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasuhteeseen tai johonkin muuhun asumiseen liittyvään hallintamuotoon ja siinä määriteltyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. 2.2 VAMMAISTEN LASTEN OIKEUKSIEN VARMISTAMINEN Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Samalla turvataan myös muiden perheenjäsenten hyvinvointi. Vammaisella lapsella on oikeus päivähoitoon ja

opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Toimenpiteet, joilla varmistetaan vammaisten lasten oikeuksien toteutuminen: Varmistetaan lasten mahdollisuus asua kotonaan kehittämällä kotiin annettavaa apua ja tukea (mm. kotipalvelu, kotihoito) ja muita perhettä tukevia palveluja sekä varmistamalla toimivat yleispalvelut (mm. päivähoito, koulu, terveyspalvelut ja mielekäs vapaa-ajantoiminta). Selvitetään palvelusuunnittelulla lapsen ja perheen kokonaistilanne ja yksilölliset tarpeet. Lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vammasta huolimatta. Turvataan vammaisille lapsille palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus siten, että palvelut järjestetään lasten yleis- ja erityispalveluissa eikä osana aikuisten palveluja. Kehitetään lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon myös muita kuin laitosratkaisuja (esim. jalkautuvat asiantuntijapalvelut ja kotiin annettavat erityispalvelut). Vammainen lapsi ja nuori saa tarpeen mukaiset apuvälineet. Vammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus tarpeen mukaisiin lastensuojelun palveluihin. Kehitetään perhehoitoa huomioon ottaen riittävä tuki perhehoitajille. Kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan. Pienryhmäkoteja ei sijoiteta muiden palvelujen yhteyteen, vaan ne sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla ja vastaavat mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Lasten pienryhmäkodit ovat maksimissaan 3-4 -paikkaisia. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymissuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein. 2.3 PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Palveluja tulee olla saatavilla asiakkaan omalla äidinkielellä tai tarvittaessa tulkkipalveluja / vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja apuna käyttäen. Vastuu lähipalvelujen kehittämisessä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Toimenpiteet, joilla varmistetaan palvelujen kehittyminen: Kunnat selvittävät kaikkien kehitysvammaisten kuntalaisten palvelujen tarpeet yhteistyössä kuntayhtymän kanssa sekä laativat suunnitelman asunto- ja palvelutarpeeseen vastaamisesta. Vahvistetaan kuntien ja kuntayhtymän yhteistyötä kehittämällä yhteistyömuotoja mm. palvelumuutosten ennakoimisessa.

Kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia palvelutarpeen arvioinnin välineitä, että tuleviin asumispalvelutarpeisiin kyetään paremmin vastaamaan (http://www.pkssk.fi/tyokalupakki). Alueellisen asumisvalmennuksen kehittäminen ja käyttöönotto (http://www.pkssk.fi/arvioiva-asumisvalmennus) Palveluohjauksellisen työotteen/palveluohjauksen alueellinen kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti nuorten vammaisten elämänsuunnittelun ja yksilöllisen asumisen turvaamiseksi siirtymävaiheissa. (http://www.pkssk.fi/palveluohjausmalli) Uuden teknologian hyödyntäminen turvallisen ja toimivan asumisen varmistamisessa. Seudullisen yhteistyön vahvistaminen haastavasti käyttäytyvien, autististen nuorten asumisen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Alueellisen muuttovalmennusmallin ja yksilöllisen muuttosuunnitelman käyttöönotto. (http://www.pkssk.fi/yksilollinen-asuminen) Mahdollistetaan asiakkaalle yksilöllisesti suunniteltu, mielekäs päiväaikainen toiminta esim. kartoittamalla asiakkaan toiveita ja tarpeita yksilökeskeisen elämänsuunnittelun keinoin. Edistetään mahdollisuutta osallistua iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaan vapaaajan toimintaan; asiakkaan osallistuminen mahdollistetaan esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai kolmannen sektorin tuen turvin. Perhehoidon käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi kehitetään kuntien ja kuntayhtymän välistä yhteistyötä. Kehitysvammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tarvittaessa räätälöityinä palveluina. Kehitetään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuetaan ja vahvistetaan palvelusuunnittelussa epävirallisen tuen rakenteita. Honkalampi-keskuksen asiantuntijoiden jalkautuvia palveluja kehitetään ja otetaan käyttöön. Asiakasmaksut määritellään siten, ettei henkilö ohjaudu asiakasmaksujen vuoksi toimeentulotuen jatkuvaan asiakkuuteen. 2.4 LAITOSASUMISEN LAKKAUTTAMINEN Laitoksesta muuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Tämä neuvottelu on käynnistettävä riittävän ajoissa, jotta muuttoprosessi voidaan toteuttaa hallitusti ja henkilön oikeuksia kunnioittaen. Tavoitteena on, että laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Toimenpiteet, joilla varmistetaan laitosasumisen lakkauttaminen: Lisätään asumispalvelujen kokonaismäärää. Muutetaan asumispalvelujen rakennetta nykyistä yksilöllisempien asumisvaihtoehtojen suuntaan. Pohjois-Karjalaan tarvitaan kehitysvammaisille lisää asuntoryhmiä, erillisiä asuntoja sekä niihin vietäviä, asumista tukevia palveluja.

Laitoksessa asuvien muuttovalmennus toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä sekä kuntayhtymän ja kuntien henkilöstön kanssa. Edistetään henkilöstön sitoutumista ja osallistumismahdollisuutta muutosprosessiin. Järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä henkilöstön kanssa. Varmistetaan yhtenevällä kuntien omavalvonnalla ja aluevalvontaviranomaisten valvonnalla, että muutot tapahtuvat asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen ja asunnot haetaan soveltuvista kohteista sekä asiakkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Honkalampi-keskuksessa tuotetaan alueellisesti keskitetysti kaikkein vaativimpia kehitysvammaisten avohuollon asumispalveluja. Honkalampi-keskus toimii alueen vaativimpien palvelujen varmistajana. Tavoitteena on laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020-mennessä; Honkalampikeskuksen pitkäaikaishoidon paikkaluku alenee asiakkaiden, heidän läheistensä ja kuntien tahdon mukaisesti, kun korvaavia avovaihtoehtoja saadaan tilalle (ks. liite 3). 2.5 OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA HALLINNON-ALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Toimenpiteet osaamisen vahvistamiseen ja eri hallinnon alojen yhteistyöhön: Hyödynnetään työelämälähtöistä oppilaitosyhteistyötä. Nuorten palvelupolun kehittäminen itsenäistymisen tukemiseksi yhteistyössä nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa, mm. eri oppilaitokset, nuorisotoimi. Yhteistyössä koulu-/sivistystoimen, kunnan sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen sekä Honkalampi-keskuksen peruskoulun ja kehitysvammaneuvolan kanssa suunnitellaan peruskouluikäisten oppilaiden koulunkäyntijärjestelyjä lähikoulussa. Kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja johtamisen ja esimiestyön tueksi palvelurakenteen ja toimintatapojen muutoksessa. Osallistutaan valtakunnallisiin yhteistyöverkostoihin. Kehitetään henkilöstön monialaista ja -ammatillista työskentelyä ja yhteisvastuullisuutta asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi. Toteutetaan alueellista täydennyskoulutusta henkilöstön osaamisen varmistamiseksi. Hyödynnetään osaamisen vahvistamisessa sekä kehittämisessä nykyteknologiaa, mm. videoneuvottelutekniikkaa. Uusien asuntojen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdään verkostoyhteistyötä yli hallintorajojen niin, että mahdollistetaan toimivat asumisen ratkaisut (rakentaja, rakennuttaja, kunnan työntekijät, palvelun tuottaja, palvelunkäyttäjät ja heidän läheisensä). Turvataan osaaminen vahvistamalla tutkimusta ja systemaattisen tiedon saantia, mukaan lukien tilastointi.

Turvataan kehittämistyöllä laadukkaiden palveluiden kehittyminen lähiyhteisöihin yhdistäen eri tahojen rahoitusmuotoja. Honkalampi-keskusta kehitetään alueellisena kehitysvammapalvelujen osaamis- ja resurssikeskuksena.

LIITTEET Liite 1: Kehitysvammalaitokset ja HotHat-tukikeskukset (kartta) Liite 2: Arvio kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeesta ja investoinneista Liite 3: Toteutetut ja suunnitellut kehitysvammapalvelujen asuntoinvestoinnit 2011-2016 Liite 4: Kuntakohtaiset suunnitelmat

Maakunnat 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa 21 21 21 15 14 14 04 02 16 06 01 01 13 19 17 18 11 10 09 08 Kehitysvammalaitokset ja HotHattukikeskukset 12 Kehitysvammalaitokset HOTHAT-tukikeskukset Kehitysvammaisia > 8,3 / 1000 as Kehitysvammaisia 6,3 7,3 / 1000 as Kehitysvammaisia 3,1 4,9 / 1000 as Kehitysvammalaitoksissa hoitopäiviä vuodessa kehitysvammaista kohti vuonna 2010: -Helsinki 53,8 -Varsinais-Suomi 43,6 -Pirkanmaa 43,4 -Koko maa 26,0 -Pohjois-Karjala 22,0 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto 2.1.2013 1

Kuntien arvioima kehitysvammaisten asumispalvelujen lisätarve 2010 ja ilmoittamat investointisuunnitelmat palvelujen lisäämiseksi kunnittain PKSSK:n jäsenkunnissa 2010 ja 2012. PKSSK/Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen P-K:n aluehanke Valtimo Polvijärvi 5 11 Nurmes Outokumpu Liperi Lieksa Kontiolahti Juuka Joensuu Ilomantsi 8 10 10 11 18 22 6 16 15 17 17 7 13 7 20 29 37 52 60 144 Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Kesälahti Heinävesi 7 4 6 4 10 13 11 17 21 0 25 50 75 100 125 150 lkm Arvioitu tarve Investointisuunnitelmat 2010 Investointisuunnitelmat 2012

Kehitysvammaisille kohdennetut asuntohankkeet Pohjois-Karjalan kuntayhtymän alueella Alkuperäiset hankekuvaukset ovat olleet 17.9.2010 julkaistussa Pohjois-Karjalan alueellisen asumisen suunnitelman liitteessä. Korostetuissa kohdissa on tietoa hankkeiden tämän hetkisestä tilanteesta; lisäksi listaa on täydennetty uusilla hankkeilla. Tiedot kerättiin 5. 9.10.2012 haastattelemalla puhelimitse kuntien ja yksityisten palveluntuottajien vastuuhenkilöitä. a) Suunnitellut uudistuotantokohteet Hanke 1: Ryhmämuotoista asumista 7:lle kehitysvammaiselle. Kontiolahti v. 2011. Kohteen omistaja Kontiolahden kunta. - Hanke on toteutunut suunnitellusti. Hanke 2: Ryhmämuotoista asumista 20:lle vaikeasti kehitysvammaiselle. Honkalampi-keskus, Liperi v. 2014. Kohteen omistaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. - Hanke on toteutumassa, suunnittelutyö käynnissä. Hankkeella korvataan 23-paikkaisen peruskorjaamattoman osaston peruskorjaus; kyseinen osastorakennus puretaan uuden asumisyksikön valmistuttua. Hanke 3: Ryhmämuotoista asumista 12-14:lle kehitysvammaiselle. Lieksa v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - Viime syksynä säätiö hakenut ARA:n rahoitusta, jota ei silloin saatu. Nyt haettu rahoitusta uudestaan. Jos ARA ei myönnä rahoitusta, säätiö rakennuttaa kohteen mahdollisesti omin varoin. Hanke 4: Ryhmämuotoista asumista 15:lle (3 x 5 ryhmäkoti) vaikeavammaiselle. Joensuu v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanke ei ole tällä hetkellä toteutumassa. Hanke 5: Erillisrakennus, johon on suunniteltu asunnot 2-3 kehitysvammaiselle asiakkaalle v. 2016 alkuun mennessä. Kohde sijaitsee Liperin kunnassa, omistajana yksityinen palvelun tuottaja - Hanke on toteutunut sellaisenaan. Hanke 6: Ryhmämuotoista asumista 15:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v. 2013. Kohteen omistaja Attendo. Hanke on toteutumassa. Hanke 7: Ryhmämuotoista asumista 15:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v. 2013. Kohteen omistaja Mediverkko. Hanke on toteutumassa.

Hanke 8: Joensuun kaupungin Antinkujan asumisyksikölle korvaavat tilat. Joensuu v. 2014. - Mikäli Antinkujan yksikön asiakkaat eivät muuta Mediverkon rakennuttamiin tiloihin (ks. edellä hanke 7); tarvittaneen rakennuttaja. Hanke 9: Pekkalan lasten ja nuorten yksikkö. Lasten ja nuorten tilapäiseen asumiseen, hoitoon ja/tai kuntoutukseen 5+5+5 paikkaa. Joensuu v. 2015. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. Hanke 10: Joensuun Etelä-Vaarat alueen asumisyksikkö; henkilöstö 24/7. Joensuu v. 2016. Kohteen omistaa Joensuun kaupunki. - Alustava tonttivaraus on Karhumäessä. Hanke 11: Vaikeasti vammaisten kehitysvammaisten asumisen tarpeisiin yksikkö; henkilöstö 24/7. Joensuu 2017-2018? Kohteen omistaa Joensuun kaupunki. Toteutus Penttilän kaupunginosaan. b) Olemassa olevien asuntojen (asumispalveluyksiköt ja erilliset asunnot) peruskorjaustarpeet ja mahdollinen lisärakentaminen Hanke 1: Ohjatun ja tuetun asumisen yksikön peruskorjaus ja laajennus, niin että rakennuksiin tulee 8-10 yksiötä sekä ryhmäkoti 5:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v. 2012. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanketta ei tulla toteuttamaan em. muodossa, koska kyseinen talo on todettu huonokuntoiseksi - Kiulutielle on tulossa tuetun asumisyksikkö, jossa 15 asuntoa. Valmistuu helmikuussa 2013. Hanke 2: Hyrsyläntien rivitaloasunnot; Joensuun kotien saneerauskohde. Asunnot toimivat Joensuun kaupungin Sepänkadun asumisyksikön siirtymätilana, 10 asuntoa. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Valmistunee loppuvuodesta 2013. Hanke 3: Peruskorjataan olemassa oleva asumisyksikkö 6:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle ja laajennusosaan rakennetaan ryhmäkoti 5:lle kehitysvammaiselle sekä erillisiä yksiöitä 5:lle kehitysvammaiselle. Joensuun Eno v. 2015. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanke ei toteudu em. muodossa. - Suunnitelmissa on noin 15 asunnon ryhmäkoti yhteistyössä Kontiolahden kanssa. Hanke 4: Kahden erillisen asumisyksikön yhdistämiseen liittyvä suunnitelma. Peruskorjataan ja laajennetaan olemassa olevaa asumisyksikköä niin, että siihen tulee kaksi 5:n hengen ryhmäkotia vaikeavammaisille sekä n. 5 yksiöitä ohjatun/tuetun asumisen palvelun tarpeisiin. Joensuu v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki.

- Sepänkadun alkuperäinen suunnitelma muuttunut, koska talo todettu korjauskelvottomaksi - Sepänkadulle tulossa uudisrakennus: kerrostalo, jossa 30 asuntoa asiakkaille. Valmistunee vuonna 2014. Hanke 5: Palvelukotirakennuksen peruskorjaus tukiasunnoiksi 6:lle kehitysvammaiselle asukkaalle. Lieksa v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - Tulossa ei ole niinkään tukiasuntoja vaan pikemminkin autetun asumisen yksikkö. Ei 6 vaan 2-4 uutta paikkaa. Toiminnallisia tiloja on tulossa lisää ja vuorohoitopaikka. Hanke 6: Palvelukodin peruskorjaus ajanmukaiseksi 12:lle kehitysvammaiselle. Outokumpu v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - hanke on suunnitteluvaiheessa; peruskorjauksen yhteydessä palvelukotia on suunniteltu laajennettavaksi yhdellä lisäpaikalla tilapäiskäyttäjiä varten Hanke 7: Ohjatun asumisen yksikön peruskorjaus ja laajentaminen 9:lle kehitysvammaiselle. Ilomantsi v. 2011. Kohteen omistaja Ilomantsin kunta. - Asuntola Vekkuliin tehty 2011-2012 sisäilmatyöryhmän määräämät työt. Vuoteen 2013 mennessä toiminta näissä tiloissa loppuu. Suunnitellun uuden yksikön kustannusarviot nousseet niin korkeiksi (4.10 kokous), että päätetty luopua hankkeesta. Määrätty työryhmä selvittämään tulevaisuuden tarpeita (kaupungin oma tuotanto vai ulkoistetaanko?) Viiden vuoden sisällä tulossa 15 kehitysvammaiselle uusi koti (erilaisia asumismuotoja). Hanke 8: Autetun asumisen yksikön peruskorjaus 7-8 kehitysvammaiselle. Nurmes v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Nurmeksen kaupunki. - pintaremonttia tehty, jatkossa tehdään remonttia tarpeen mukaan - ei uusia asiakaspaikkoja tulossa Hanke 9: Honkalampi-keskuksen osastorakennuksen peruskorjaus asumispalveluyksiköksi 12-15:lle kehitysvammaiselle. Liperi v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. - hanke ei toteudu c) Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ml. siihen liittyvät peruskorjaustarpeet Hanke 1: Peruskorjataan kaksi rivitaloa kehitysvammaisten asumiskäyttöön. Kohderyhmä lähinnä itsenäistyvät nuoret. Asuntoja kohteessa 7. Juuka v. 2012-2013. Kohteen omistaa Juuan kunta. - ei ole vielä toteutunut, uusi toteutumisaika 2015-2016 Hanke 2: Peruskorjataan asuntoryhmät, joissa 2 kaksiota ja 4 yksiötä, yht. 6-8 paikkaa kehitysvammaisille. Liperi v. 2012. Kohteen omistaja Liperin kunta. - toteutunut sellaisenaan, 1.8 muuttivat ensimmäiset asukkaat

Hanke 3: Peruskorjataan rivitaloon ikääntyville kehitysvammaisille soveltuva ryhmäkoti, johon tulee 6 asukasta. Heinävesi v. 2012. Kohteen omistaja Heinäveden kunta. - mahdollisesti lähiaikoina jäämässä tyhjilleen asunto, josta tehtäisiin ryhmäkoti-tyyppinen yksikkö enintään neljälle asukkaalle. Hanke 4: Peruskorjataan tukiasuntoja nuorille, itsenäistyville kehitysvammaisille. Kohteessa 7 asuntoa. Heinävesi v. 2012. Kohteen omistaja Heinäveden kunta. - suunnitelmaan kirjatut tiedot virheellisiä, korjattu tieto ( kaksi nuorta ) ei ehtinyt suunnitelmaan - tällä hetkellä nämäkään kaksi itsenäistyvää nuorta eivät tarvitse asuntoa. Hanke 5: Peruskorjataan ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö 10:lle kehitysvammaiselle. Outokumpu v. 2015. Kohteen omistaja Outokummun kaupunki. - hanke ei ole edennyt Hanke 6: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS) ostaa ja edelleen vuokraa sekä tarvittaessa peruskorjaa erillisiä asuntoja (tukiasuntoja) kehitysvammaisille. Kohteiden määrä 5-10. Joensuun seutukunta v. 2016 alkuun mennessä. Kohteen omistaja KVPS. - edetään suunnitelman mukaan Hanke 7: Peruskorjataan kerrostaloasuntoja kehitysvammaisille monimuotoiseen asumiseen. Peruskorjataan ryhmäkoti vaikeasti kehitysvammaisille nuorille (7 paikkaa) ja ryhmäkotiasumista ikääntyville ja keski-ikäisille kehitysvammaisille (7 paikkaa) sekä ohjattua asumista nuorille kehitysvammaisille (7 paikkaa). Samaan kerrostaloyhteisöön tulee myös tuettua ja itsenäistä asumista. Kitee v. 2012. Kohteen omistaja on Kiteen kaupunki. - ei toteudu tuossa muodossa, koska ei saatu ARA:lta rahoitusta - marraskuun loppuun mennessä viidelle nuorelle ryhmäkoti (rivitalo) (Kytäniemi); mahdollisesti 2014 vastaavanlainen ryhmäkoti (rivitalo) samalle alueelle vanhemmille kehitysvammaisille www.pkssk.fi

MUITA SUUNNITELMIA JUUKA - Käynnistetään 5-paikkainen kehitysvammaisten pienryhmäkoti Juukaan vuonna 2013. - Kotiutetaan kotikuntaan 5 muihin kuntiin sijoitettua kehitysvammaista Viherkallion yksikköön. - Viherkallion asumisyksikön läheisyydessä olevat rivitalot suunnitteilla korjata kehitysvammaisten palveluasunnoiksi. Osa nuorten käyttöön ja osa ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaksi yksiköksi. LIEKSA - Tarvetta olisi kehitysvammaisten asuntoinvestoinneille. Marraskuun aikana kartoitetaan kunnan tilannetta. POLVIJÄRVI - ei asuntoinvestointeja tiedossa kunnan budjetissa - päivätoimintaan uusia tiloja ja ratkaisuja RÄÄKKYLÄ - Viherpolun palvelukoti: kokonaispaikkamäärä pysyy samana, mutta kehitysvammaisten paikkamäärän osuutta kasvatetaan suuremmaksi suhteessa ikääntyneiden paikkamäärään (tarvetta tälle on omassa ja lähikunnissa) VALTIMO - Aspa-säätiön Tarve-projektissa kartoitetaan kehitysvammaisten asumisen tilannetta ja tarpeita - nykyisen pienryhmäkodin laajennus tulevaisuudessa? (kunhan vapautuu kiinteistömassaa) - on otettava huomioon asumisen järjestämisessä, että ikääntyneitä kehitysvammaisia tulevaisuudessa enemmän www.pkssk.fi www.pkssk.fi

Ilomantsin perusturvalautakunnan suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosille 2012 2020 Suunnitelma toimitettava sosiaali ja terveysministeriöön 31.12.2012 mennessä 1.Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitetoimenpiteiden minimoiminen palvelu ja muuttosuunnitelmien laatiminen tuki muuttotilanteessa ennen ja jälkeen muuton (muuttovalmennus, tutustuminen asumisen eri vaihtoehtoihin ) neuvonta ja ohjaus toimeentuloturvaa koskevissa asioissa kommunikointikeinoista ja ja apuvälinepalveluista huolehtiminen asumisen järjestäminen huoneenvuokralain mukaisen vuokrasuhteen tai omistussuhteen perusteella Kaikilla ilomantsilaisilla kehitysvammaisilla on voimassa oleva palvelusuunnitelma, joka on kirjattu potilastietojärjestelmä Mediatriin. Suunnitelmien tarkistus ja päivitys tehdään 1 2 vuoden välein. Lasten ja nuorten kohdalla tarkistus tehdään vuosittain. Palvelusuunnitelmien tekemisen ja tarkistuksen yhteydessä toteutuu asiakkaan kuuleminen. Kuuleminen toteutuu kehitysvammaisten itsensä ja läheisten, omaisten ja mahdollisen edunvalvojan osalta. Mediatriin kirjatun palvelusuunnitelman kautta viranomaisverkosto näkee suunnitelman ja voi omassa työssään ottaa siihen kirjatut asiat huomioon. Asianosaisille jaetaan suunnitelmasta paperiversio. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa pystytään hyvin pitkälle kuulemaan asiakasta ja vastaamaan heidän esittämiin palvelutarpeisiin. Palvelujen järjestämisessä lähdetään liikkeelle kevyempien avo ja peruspalveluiden järjestämisestä. Asiakkaita kuullaan palveluiden tarpeesta ja päätös palveluista tehdään asiakkaan ja työntekijän/työntekijöiden näkemyksistä muodostuvana kompromissiratkaisuna. Asiakkaalla edessä olevassa muuttotilanteessa tutustutaan eri paikkoihin ja vertaillaan eri vaihtoehtoja. Varsinaista asumisvalmennusyksikköä ei Ilomantsin kunnalla tällä hetkellä ole. Asumisvalmennusyksikkö on suunnitteilla kuntaan mahdollisesti rakennettavan uuden kehitysvammaisten asumisyksikön yhteyteen. Pikkuhiljaa harjoitellaan ja totutellaan uuteen tulevaan asumispaikkaan. Toimeentuloturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvät asiat tulevat esille viimeistään palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa. Aikuisten kommunikointitarpeisiin vastataan PKSSK:n neuvolan ammattilaisten toimesta. Kuntoutusohjaaja hoitaa alle 25 vuotiaiden kommunikointiin liittyvät ammattitehtävät. Aikuisten kommunikointikeinoista ja apuvälinepalveluista, mm. tulkkipalvelut ja terapiapalvelut, huolehtii PKSSK:n Honkalammen yksikkö.

Asumisen järjestäminen huoneenvuokralain mukaisena vuokrasuhteena tai omistussuhteena onnistuu kehitysvammaisten kohdalla paremmin kuin muiden vammaisten kohdalla. Asenteet ja soveltuvien asuntojen puute ovat syynä onnistumiseen tai epäonnistumiseen. 2. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen lasten kotona asumisen mahdollistavien palvelujen kehittäminen (kotiin annettava apu ja tuki, mm. kotipalvelu ja kotihoito) muiden perhettä tukevien palvelujen ja toimivien yleispalvelujen kehittäminen (mm. päivähoito, koulu ja terveyspalvelut) palvelusuunnittelun kehittäminen vammaisten lasten palvelujen saatavuus ja oikea aikaisuus osana lasten yleis ja erityispalveluja (ei osana aikuisten palveluja) muut kuin laitosratkaisut lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon pienryhmäkotiratkaisujen kehittäminen niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan vammaisten lasten opetuksen järjestäminen lähtökohtana lähikouluperiaate Kotihoitoa on tarjolla, mutta resurssit ovat heikot suhteessa lapsiperhepalveluihin. Lähes koko resurssi kohdentuu vanhuspalveluihin. Kotihoidossa on yksi perhetyöntekijä lapsiperhepalveluihin. Vanhemmat, joille on syntynyt vammainen lapsi, eivät yleensä hae suoraan oma aloitteisesti apua ainakaan alkuvaiheessa. Apua haetaan tai tieto tulee usein verkostojen kautta. Vammaisen lapsen syntymä koetaan sillä tavalla vaikeaksi asiaksi, että pyritään itse pärjäämään mahdollisimman pitkälle. Päivähoitoa ja kuntouttavaa palvelua saadaan Ilomantsissa hyvin. Terapia ja avustaja asiat ovat aika hyvin kunnossa. Henkilökohtaisten avustajien resurssi kouluissa on suhteellisen hyvällä tasolla. Vaikeavammaisille lapsille pystytään järjestämään palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat. Neuvola, toiminta ja puheterapia sekä PKSSK:n kautta saatava erityisosaaminen on hyvällä tasolla. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan lasten osalta ainakin kerran vuodessa, erit.huollon asiakkailla toimii, neurologisten lasten osalta ei niin hyvin. Jos vammainen lapsi on päivähoidossa, päivähoidossa on sisäinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka huomioi myös vammaisuuden. Yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen tarvetta on sosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Vammaisten lasten palvelujen saatavuus on muuten hyvä, paitsi voimakkaasti käytöshäiriöisten lasten kohdalla. Koulupuoli kokee, että he eivät saa tarpeeksi sosiaali ja terveyspalveluista tukea akuuttien kriisitilanteiden käsittelyyn. Kriistilanteisiin tarvittavien palvelujen tarve on ollut vähäistä. Yleensä on käytetty Honkalammen lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja ja ne on kirjattu palvelusuunnitelmaan.

Pienryhmäkotiratkaisujen kehittämisen tarve on vähäistä. Palvelu järjestyy hyvin perhehoidossa. Tällä hetkellä ei tarvetta, mutta tulevaisuudessa on tarve suurempi, kun perhehoito tulee vähenemään perhehoitajien eläköitymisen myötä.. Vammaisten lasten opetus toteutuu hyvin lähikouluperiaatteella. 3. Palvelujen kehittäminen kuntakohtaiset suunnitelmat, joissa määritellään tavoitteet ja keinot sille, miten kunnassa vastataan palvelurakenteen muutokseen ja laitoksista ja lapsuuden kodeista pois muuttavien vammaisten palvelutarpeisiin kehitysvammaisten kuntalaisten palvelutarpeen selvittäminen kunnissa ja suunnitelmat asunto ja palvelutarpeeseen vastaamisesta kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen kehittäminen ja järjestäminen kehitysvammaisten henkilöiden vaativien tarpeiden selvittäminen ja niihin vastaamisen keinot Ilomantsin kunnassa on meneillään suunnittelu kehitysvammaisten n. 15 paikkaisen asumispalveluyksikön uudisrakentamisesta tai jo olemassa olevan kiinteistön saneeraamisesta kehitysvammaisten käyttöön. Asumisyksikkö pyritään rakentamaan sellaiseen paikkaan, jossa esim. vanhusten palveluasumisessa käytettävien yökköjen työpanosta voitaisiin kohdentaa myös tämän yksikön kevyeeseen yövalvontaan. Asiakkaat olisivat pääasiassa nykyisestä asuntolasta siirtyviä sekä kotoa iäkkäiden vanhempien luota muuttavia kehitysvammaisia ja itsenäistyviä nuoria. Laitoksessa on tällä hetkellä 2 kehitysvammaista, jotka ovat olleet pitkään laitoksessa. Heidän ikä ja vammaisuuden aste on sellainen, että heidän siirtyminen kunnallisen asumispalvelujen piiriin ei olisi realistista. Kunnassa on tehty kartoitus kehitysvammaisten palvelu ja asumisen tarpeesta ja siltä pohjalta 15 paikkaisen asumispalveluyksikön saamista suunnitellaan. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan myös autetun asumispalvelujen tarve ja se, onko järkevää ja taloudellista tuottaa palveluja itse kunnallisena toimintana vai ostopalveluna. Terveyspalvelut toimivat hyvin. Kehitysvammaiset hyötyisivät omalääkärisysteemistä, jos joku virkalääkäri olisi erikoistunut kehitysvammaisten hoitoon ja asiakkaat ohjautuisivat em. lääkärille. Keikkalääkärit, jotka eivät tunne asiakkaita pitemmältä ajalta, voivat herkästi ohjata heitä erityispalvelujen piiriin, vaikka asia hoituisi perusterveydenhuollossa. Vaativat palvelut saadaan hyvin Honkalammelta ja niiden selvittämiseen tarvittava erityisosaaminen tulee myös hyvin Honkalammen neuvolan ammattityöntekijöiden toimesta. Erikoislääkäripalveluiden kohdalla voitaisiin tehdä yhteistyötä Honkalampisäätiön Aurinkorinteen palvelukodin kanssa siten, että erikoislääkärin Ilomantsi päivänä asiakkaat hoidettaisiin keskitetysti samana päivänä.

4. Laitosasumisen lakkauttaminen laitoksia ylläpitävien tahojen ja kuntien tarkennetut suunnitelmat laitoshoitoa korvaavista ratkaisuista mukaan lukien lapsuuden kodeissa asuvien vammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät tarpeet ja ratkaisuvaihtoehdot laatukriteerit täyttävien asuntojen ja palvelujen turvaaminen asumisen järjestäminen osana tavallista asuinaluetta joko yksittäisissä asunnoissa tai pienissä asuinryhmissä, joissa asunnot täyttävät normaalin asunnon tunnuspiirteet Kuten kohdassa 2. on todettu, laitoshoidon korvaavat ratkaisut eivät tällä hetkellä ja tulevina vuosina ole ajankohtaisia. Lapsuuden kodeista muuttavien kohdalla on suunnittelu meneillään kohdan 2. mukaisesti. Kehitysvammaisille pystytään suhteellisen hyvin järjestämään asuntoja normaalissa asuntokannassa. Kun saadaan riittävä tuki asumiseen, niin asuminen hoituu hyvin. Kehitysvammaiset eivät aiheuta haittaa muille asukkaille, joten asennoituminen asuntojen vuokraamiseen on yleensä positiivista. Jos pystyttäisiin järjestämään normaalista asuntokannasta esim. rivitalo kehitysvammaisille, niin se vastaisi hyvin pienryhmän asumisen tarpeisiin 5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö sosiaali ja terveydenhuollon osaamisen varmistaminen vammaisalan työvoima ja osaamistarpeiden selvittäminen laadukkaiden palveluiden kehittäminen lähiyhteisöihin Kun Ilomantsin kehitysvammahuolto kuului Honkalammen alaisuuteen, Ilomantsin yksikköön on tehty laatukäsikirja. Laatukäsikirjaan kirjattuja asioita toteutetaan edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään, työtä ja toimintaa itsearvioidaan ja toimintaohjeita päivitetään. Työn tietoisuutta avarretaan yhteisissä kehittämispäivissä. Työntekijöiden osaamis ja koulutustarpeita kartoitetaan mm. kehityskeskustelujen ja kehittämispäivien yhteydessä. Työntekijöiden rekrytoinnissa on onnistuttu ts. päteviä hakijoita avoimiin paikkoihin on ollut. Ilomantsi 23.11.2012 Marika Haapalainen Pirjo Turunen Esko Oikarinen ma.sosiaalityönrekijä kuntoutusohjaaja perusturvajohtaja

Suunnitelma Joensuu- Kontiolahti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen palveluiden rakentamisesta kehitysvammaisille kuntalaisille (KEHAS- ohjelman toteuttaminen): Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Toimenpidealue: Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle muuttavalle kehitysvammaiselle Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tiedottamalla heille heidän oikeuksistaan ja kehittämällä eri hallinnonaloilla paikallisia toimintamalleja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi (1). Palveluja ja muuttoja suunniteltaessa käytetään erilaisia kommunikaatiokeinoja. Henkilön hyvin tuntemaa edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan palvelujen suunnitteluun(2). Henkilöllä on käytössä toimiva kommunikaatiokeino (5). Kunnan, laitoksen ja tulevan palvelujen tuottajan välisenä yhteistyönä varmistetaan, että henkilö saa tehostettua tukea muuttotilanteessa (3). Läheisten kuulemis- ja keskustelutilaisuudet; järjestetään alueittain; kantakaupunki (28.11.12) Etelä- vaarat alue (22.1.13) Pohjoisen alue (26.2.13) + asiakkaiden tiedotustilaisuudet keväällä 2013. Tiedottamista ja yhteistyötä jatketaan koko muutosprosessin ajan tarpeen mukaisesti. Yhteydenpito läheisiin / edunvalvojaan / omaan verkostoon mukaanotto / mukanaolo muutosprosessissa Yksilöllinen elämänsuunnittelu tiedon siirto muutto- ja muutostilanteissa Kommunikaatio / vuorovaikutus puheterapeutin / tulkkikeskuksen arvio Muuttovalmennus huolellinen suunnittelu ja toteutus ELY-keskukselta on haettu vuoden mittaista hankerahoitusta muuttovalmennuksen Asenne tiedottaminen, koulutus, media henkilöstö ja luottamushenkilöt yksilökeskeinen elämänsuunnittelu työvälineenä muutto- ja muutosprosessissa Käynnistetään muuttovalmennus Honkalammella vakituisesti asuvien asiakkaiden osalta

henkilölle laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen on palveluiden kehittämisen keskeisenä perustana. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluita tulee rakentaa normalisaation periaatteiden mukaisesti; normaalipalvelut ovat ensisijaisia, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain palvelut toissijaisia. Osana muuttoa annettava neuvonta ja ohjaus liittyen toimeentuloturvaan, Kelan etuuksiin ja niiden hakemiseen (4). Yksilöllistä tukea, hoivaa ja huolenpitoa edistävät palvelut (6). mallintamiseen. oma yksilöllisestä elämänsuunnittelusta lähtevä malli muuttovalmennuksen toteuttamiseen. Tietoa tuista asumistuki vammaistuet maksut /ylläpito muut normaalit elämisen menot muut palvelut: kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu Aikuissosiaalityö toimeentulo Palsu Yhteistyön tiivistäminen mm. kotihoidon kanssa Eho Yhteinen asiakassuunnitelma (uusi shl-laki) Kuntoutussuunnitelma Kelan kuntoutus: terapiat, muut tarvittavat palvelut Vastuutyöntekijä / vastuualue; asiantuntijuuden jakaminen Apuvälineet, kodin esteettömyys helmikuussa 2013. Muuttovalmennusprojektissa tuotetaan opas erilaisten etuuksien hakemisesta. Tiivis yhteistyö kehitysvammaisten Palvelusäätiön / Yksi naapureista - hankkeen kanssa. Kaksi asumisenohjaajaa aloittaa yksilöllisen asumisen tukemisen kehitysvammaisten kodeissa vuonna 2013. Vammaisen henkilön omaiset, ystävät ja tuttavat tukevat arjessa ja vapaaajalla Kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet vapaa-aikaan ja harrastamiseen; 2

Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpidealue: Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Samalla turvataan myös muiden perheenjäsenten hyvinvointi. Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Varmistetaan lasten mahdollisuus asua kotonaan kotiin annettavilla palveluilla, kuten kotipalvelulla ja kotihoidolla, ja muilla perhettä tukevilla palveluilla sekä toimivilla yhteispalveluilla. (9) Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Normaaliuden periaate; lapsiperheiden palvelut normaalien palvelujen kautta Saumattoman yhteistyön luominen viranomaistahojen kesken räätälöity yhteistyö sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, kuntoutusohjaajat päällekkäisyyksien välttäminen, yhteiset asiakkaat yhteistyö kotihoidon kanssa päivähoidon perhetyö yhteinen neuvola / palvelupiste kotiin annettava tuki ja palvelut ohjautumaan neuvolan kautta ( neuvolan on mahdollista tunnistaa lasten ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen paikka, kaikki perheet käyttävät neuvolan palveluja. Neuvolaiän ohittaneiden tilanne (yhteisyö kouluterveydenhuollon kanssa) Tepsun kokeileminen myös vammaispalvelun puolella yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Yhteiset koulutukset ja käytäntöjen sovittaminen perhepalveluiden kanssa aiheita: lapsen kohtaaminen (huoli puheeksi), vanhempien kohtaaminen Tepsu = tehostettu perhetyö, Kehitetään yhteistyötä lastensuojelun ja vammaispalveluiden henkilöstön kesken Kartoitetaan vuoden 2013 aikana uudenlaisen neuvolatoiminnan järjestämiseen liittyvät mahdollisuudet, synergiat ja kustannukset; yhteistyö kaupungin omien palveluiden (mm. KASPER) sekä PKSSK:n sosiaalipalvelujen ja lasten neurologian kanssa. 3

Vammaisella lapsella on oikeus päivähoitoon ja opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Selvitetään palvelusuunnittelulla lapsen ja perheen kokonaistilanne ja yksilölliset tarpeet. Lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vammasta huolimatta. (10) Kehitetään lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon muita kuin laitosratkaisuja (12). parityöskentely vammaispalvelun ja lastensuojelun yhteistyönä Lapsen kuuleminen ja siihen tarvittavien työmenetelmien kehittäminen kuvavalikon kehittäminen palvelusuunnitelmaan Lapsen mielipiteen kuuleminen alusta saakka asiakas mukana palavereissa lapset oppivat kertomaan omista asioistaan ja mielipiteistään. Läheisneuvonpito Varhaisen tuen mallinen kehittäminen Perhepalvelujen henkilöstön konsultointi mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Painopiste ennaltaehkäisevässä tuessa kriisien ehkäiseminen Kriisitilanteessa tiedon kulun varmistaminen / selkeyttäminen toimintamallin kehittäminen Yhteistyö sosiaalipäivystyksen ja muiden olemassa olevien palveluiden kanssa Oma tilapäishoidon yksikkö suunnitelmassa 2015, tavoitteena lisätä myös perhehoitoa Oman erityisneuvolatoiminnan käynnistäminen 2015? Lastensuojelun puolella on kehitetty paljon lasten / nuorten kuulemiseen apuvälineitä pesäpuun työvälineet leikki lastensuojelulta pesäpuukoulutusta vammaispalvelujen osallistuminen laajennetun perhetyön palaveriin Oman tiedon lisääminen: henkilöstön koulutukset Kriisiperhekäytäntö Akuuttityöryhmät (ml. mielenterveyspuoli) Väkivallan ehkäisytyön hanke 4

Vammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus tarpeen mukaisiin lastensuojelun palveluihin (14). Kehitetään perhehoitoa huomioon ottaen riittävä tuki perhehoitajille (15). Joidenkin perhekotien erikoistuminen vammaisiin lapsiin tilapäishoidon mahdollisuus? Turvakoti Palvelusuunnitelmapalaverissa lastensuojelu on tarvittaessa mukana. Ennaltaehkäisyyn tarvitaan lastensuojelulta tukea. Oma tilapäishoidon yksikkö, enemmän perhehoitoa Oman lasten ja nuorten yksikön toiminnan käynnistyminen 2015? Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Selvitettävä pystytäänkö yhdistämään vammaispalvelujen ja lastensuojelun perhehoitajien rekrytointia ja palkkioita. Tukihenkilötoiminnan yhtenäistäminen; etsitään yhteisiä käytäntöjä lastensuojelun kanssa. Kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja niiden lasten asumiseen, jotka eivät pysty tuettunakaan asumaan kotona (16). Varmistetaan, että vaikeavammaisten lasten oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen turvataan (17). Pekkalan alueelle suunnitteilla lasten- ja nuortenyksikkö lasten ja nuorten asuminen, tilapäishoito ja kuntoutus Honkalammella käy laitoskoulua 23 Joensuulaista lasta, joista kaksi asuu pysyvästi laitoksessa. Muut lapset on hajautettu muihin kouluihin. Osa lapsista on monimuotoluokissa. Käynnistettävä yhteistyö Oppilashuollon kanssa Valmistuu 2015? Ohjaamo-hanke (16-20v.) Nuoret, jotka eivät vielä tiedä tulevaisuudesta (yhteistyö nuorisoaseman kanssa) 5

Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen oppilashuoltoryhmät omiin kouluihin ja niihin asiantuntijat; myös koulukuraattorien palvelut Ongelmatilanteissa koulun tulee ottaa yhteys vammaispalveluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen, uudet käytänteet Eri siirtymävaiheet vaihdettava saattaen; päivähoidosta esiopetukseen, eskarista peruskouluun ja toisen asteen opintoihin; yhteistyön tiivistäminen Lähikouluperiaatteen vahvistaminen; tiivistetään yhteistyötä koulutoimen kanssa Jatko-opiskelujen pohtiminen riittävän ajoissa esim. asuminen. Joensuussa ei ole riittävästi jatkokoulutuspaikkoja nuori joutuu toimintakeskukseen aikuisten keskelle; etsittävä muita vaihtoehtoja peruskoulun päättäville selkeytetään lisäopetusvuoden käytäntöjä, Haetaan ELY-keskukselta rahoitusta hankkeeseen, jolla pyritään kehittämään nuorten, nivelvaiheessa olevien kehitysvammaisten koulutus- ja työllistämisvaihtoehtoja. Laturi-hanke Ota koppi koulutuspäivät HOJKS-palaverit kaksi kertaa vuodessa Palsuja paljon harvemmin. Tukihenkilöt oman tilan ja itsenäistymisen vuoksi; oppilaitosyhteistyö Selkeytetään ja tiivistetään yhteistyötä koulutoimen ja vammaispalvelun kesken; kartoitetaan kokonaiskustannukset erityisopetuksen, iltapäivähoidon ja ns, kymppiluokan osalta. kartoitus aloitetaan tammikuussa 2013. Vammaispalvelun tuki koululle: henkilökohtainen apu / tukihenkilötoiminta / yhteistyö HOJKS /palsut 6

Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpidealue: Laitosasumisen lakkauttaminen Tavoitteena on, että laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Uudistuvassa lainsäädännössä on lähtökohtana, että asuminen järjestetään muualla kuin laitoksissa (25). Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienryhmissä.(28) Asuminen perustuu huoneenvuokralakiin (8). Jokaiselle vakituisessa laitosasumisessa asuvalle henkilölle tehdään oma palvelusuunnitelma / muuttovalmennus yhteistyössä Honkalammen henkilöstön kanssa. Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Vuoden 2013 alussa Honkalammella asuu vakituisesti 37 asiakasta (35 Joensuulaista, 2 Kontiolahtelaista) Asiakkaiden poismuuttaminen laitoksesta tapahtuu suunnitellusti sitä mukaa, kun korvaavia asumispalveluita on saatu rakennettua lähialueille. Alustavana suunnitelmana on, että Vuoden 2013 aikana 12 asiakasta pääsee muuttamaan avohuollon palveluihin Honkalammelta. (-12) muuttovalmennus toteutetaan yhteistyössä Honkalammen henkilöstön kanssa Vuonna 2014 3 asiakasta pääsee muuttamaan avohuollon palveluihin(-3) 2015, uusi lasten ja nuorten yksikkö tulee vastaamaan lasten tilapäisten hoitojaksojen sekä vakituisen asumisen tarpeisiin (-3 asiakaspaikkaa) Vammaisten asumispalvelujen suunnitelma on tehty 2013 2017. Suunnitelmassa kuvataan asumispalveluiden keskeisimmät painopisteet. Alustava suunnitelma: 2013 valmistuu Kiulutien asumisyksikkö. (ei korvaa laitosasumista) 2013 Joensuuhun valmistuu 2 yksityistä palvelukotia kehitysvammaisille henkilöille (yhteensä 30 asiakaspaikkaa) näihin palveluihin siirtyy 12 asiakasta laitosasumisesta Honkalammelta Honkalammelle valmistuvaan uuteen avohuollon yksikköön muuttaa 3 5 asiakasta laitosasumisesta (-3/ -5 asiakaspaikkaa) 2013 valmistuu Hyrsyläntien peruskorjaus, 5-8 asiakasta 7