LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI

Transkriptio

1 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriöön lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta on laadittu Periaatepäätöksen mukaan vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on kunnissa. Tämä suunnitelma sisältää keinoja ja toimenpiteitä kehitysvammaisten asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittämisestä Liperin ja Outokummun alueella. Tällä hetkellä Liperissä on noin 112 kehitysvammaista, Outokummussa kehitysvammaisia on 83. Vakituisesti laitoksessa Honkalampikeskuksella asuvia liperiläisiä on 5, laitoksessa ei asu yhtään outokumpulaista. Laitoksesta on siirtynyt asukkaita palvelukoteihin ja yhdelle laitoksessa asuneelle autistiselle, vaikeasti kehitysvammaiselle on järjestetty asuminen omaan vuokra-asuntoon henkilökohtaisen avun turvin. Honkalampikeskuksen autetussa asumisen yksikössä Puomipolulla asuu 2 liperiläistä. Vakituisessa perhehoidossa koko alueella on 11 kehitysvammaista, sitä järjestetään sekä kuntayhtymän että kunnan toimeksiantosopimuksella, mutta perhehoitajat ikääntyvät ja uusien rekrytoiminen on vaikeaa. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan vakituista asumispalveluja 27 liperiläiselle kehitysvammaiselle ja 17 outokumpulaiselle. Tilapäisiä asumispaikkoja on tarjolla ainoastaan perhehoidossa. Liperissä valmistui 6 asuntoa sisältävä rivitalo kehitysvammaisille syksyllä 2012, muuta kunnan omaa asumispalvelua ei ole tällä hetkellä. Outokummussa on kaupungin omana toimintana toimivassa Onnikodissa paikkoja viidelle kehitysvammaiselle Liperissä toimii 2 asumisen ohjaajaa ja Outokummussa 1 asumisen ohjaaja. He antavat tukea yksin asuville kehitysvammaisille. Tukiasukkaita on Liperissä 28, Outokummussa 26.

2 Kehitysvammaisten ikäjakauma, Liperi: alle yli Ikäjakauma Outokumpu: alle yli VISIO Asiakkaalla on yksilöllinen asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu ja palveluohjaus, johon asiakkaan palvelut perustuvat. TAVOITTEET Kehitysvammahuollon erityisosaaminen turvataan ja sitä vahvistetaan edelleen kaikkien kehitysvammaisten kanssa työskentelevien osalta. Lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien palvelutarpeet turvataan pääsääntöisesti kunnan omana toimintana ja lisäksi ostopalveluna. Kehitysvammaisten asumistarpeisiin on tarjolla riittävästi soveltuvia asuntoja, joihin pystytään tarjoamaan tarvittavat tukipalvelut. Asumispalvelutarpeet ennakoidaan ajoissa, jotta tuen tarpeisiin voidaan vastata ja muuttovalmennus voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti. Laitosasumisen lakkaa vuoteen 2020 mennessä. Asiakkaita ja heidän läheisiä informoidaan riittävällä tavalla julkisissa tiedotusvälineissä muutoksesta. Lisäksi kunta ja kuntayhtymä järjestävät asiakkaille ja/tai heidän läheisilleen kuulemis/tiedotustilaisuuksia valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyvästä laitosasumisen purkamisesta.

3 Suunniteltavien asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on, että vammaisen henkilön toiveet, tarpeet ja elämälle asetetut tavoitteet selvitetään yhdessä hänen kanssaan. Asiakkaalle annetaan yksilöllistä palveluohjausta, jossa hänelle kerrotaan eri palveluvaihtoehdoista ja tukitoimista. Jokaiselle muuttavalle kehitysvammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelman ohella asumispalvelutarpeiden arviointi ja muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä sekä muuttoon liittyvien tahojen kanssa muuttovalmennusprosessin mukaisesti. Palvelu- ja muuttosuunnitelma laaditaan siten, että henkilö itse ymmärtää sen sisällön. Apuna käytetään tarvittaessa erilaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Henkilön hyvin tuntevaa edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty tuetusti osallistumaan palvelujensa suunnitteluun. Asiakas on aktiivinen osallistuja palvelusuunnitelman laadinnassa. Palvelusuunnitelma valmistellaan asiakkaan kanssa, jonka jälkeen laaditaan varsinainen palvelusuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan ja hänen läheisensä sekä työntekijän näkemykset. Vastuu palvelu- ja muuttosuunnitelman laatimisesta on kunnalla. Kunnan, toimintayksikön ja tulevan palvelujen tuottajan välisenä yhteistyönä varmistetaan, että henkilö saa tehostettua tukea muuttotilanteessa ennen ja jälkeen muuton, mukaan lukien muuttovalmennus ja tutustuminen eri asumisen vaihtoehtoihin. Asumisen järjestäminen perustuu henkilön huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasuhteeseen tai johonkin muuhun asumiseen liittyvään hallintamuotoon ja siinä määriteltyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. VAMMAISTEN LASTEN OIKEUKSIEN VARMISTAMINEN Tavoitteena on, että vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Samalla turvataan myös muiden perheenjäsenten hyvinvointi. Vammaisen lapsen palvelut järjestetään ensisijaisesti normaalipalvelujen avulla. Varmistetaan lasten mahdollisuus asua kotonaan kehittämällä kotiin annettavaa apua ja tukea (mm. kotipalvelu, kotihoito) myös vaikeavammaisille lapsille ja muita perhettä tukevia palveluja sekä varmistamalla toimivat yleispalvelut (mm. päivähoito, koulu, terveyspalvelut, lasten- ja perheiden palvelut sekä vapaa-ajantoiminta).

4 Selvitetään palvelusuunnittelulla lapsen ja perheen kokonaistilanne ja lapsen yksilölliset tarpeet. Turvataan vammaisille lapsille palvelujen saatavuus ja oikeaaikaisuus siten, että palvelut järjestetään lasten yleis- ja erityispalveluissa. Kehitetään lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. esim. jalkautuvat asiantuntijapalvelut ja kotiin annettavat erityispalvelut kunnan omana toimintana sekä perhehoito. Uusia perhehoitajia rekrytoidaan yhteistyössä kuntayhtymän ja muiden kuntien kanssa. Kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja yhteistyössä muiden kuntien kanssa niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään. Pienryhmäkoteja ei sijoiteta entiselle laitosalueelle, vaan ne sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla ja vastaavat mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Lasten pienryhmäkodit ovat maksimissaan 3-5 -paikkaisia. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymissuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein. Nuorten itsenäistymisen tukemiseksi tehdään yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa, mm. eri oppilaitokset, nuorisotoimi jne. LAITOSASUMISEN LAKKAUTTAMINEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Luodaan myönteistä asennetta laitospalvelujen purkamiseen. Järjestetään laitoksessa asuvien kehitysvammaisten omaisille tiedotus/keskustelutilaisuuksia laitosasumisen lakkauttamiseen liittyvistä muutoksista yhdessä kuntayhtymän henkilöstön kanssa. Tuetaan asiakkaita ja omaisia normaalipalvelujen käyttöön ensisijaisina palvelumuotoina. Vastuu lähipalvelujen kehittämisessä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muuton mahdollistamiseksi palveluja kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien kesken. Kunnioitetaan asiakkaan mielipidettä tarkoituksenmukaisesta asumispalvelusta. Mahdollistetaan riittävä määrä vuokra-asuntoja ja muita asumisen vaihtoehtoja asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. asumisen ja asuinympäristön suunnittelussa huomioidaan turvallisuus ja esteettömyys. Asuminen toteutetaan omissa asunnoissa, pienryhmäkodeissa tai asumispalveluyksikössä asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Asumispalvelut järjestetään joko kunnan omana toimintana, yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien tai muiden kuntien kanssa.

5 Asuntojen hankinnassa hyödynnetään Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asuntohanketta vuoteen 2015 saakka ja mahdollisia muita yksityisten palveluntuottajien tarjoamia asumisvaihtoehtoja. Turvataan riittävä henkilöstöresurssi ja tukipalvelut kotona asumisen tueksi kaikenikäisille asiakkaille. Ikääntyvien kehitysvammaisten asumisen tukea vahvistetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti kotihoidon ja kotisairaanhoidon sekä työpajan kanssa. Kehitetään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä asumisen tueksi. Seudullisen yhteistyötä vahvistetaan haastavasti käyttäytyvien, autististen kehitysvammaisten asumisen kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä erittäin vaativien kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämisessä. Mahdollistetaan asiakkaalle asumisen tueksi yksilöllisesti suunniteltu, mielekäs työ- ja päivätoiminta esim. kartoittamalla asiakkaan toiveita ja tarpeita yksilökeskeisen elämänsuunnittelun keinoin. Honkalampi-keskus toimii jatkossa seudullisena resurssikeskuksena, josta kunnat ja muut kehitysvammaisten palveluntuottajat voivat saada tarvittaessa erityiskysymyksissä konsultaatio- ja asiantuntija-apua, esim. lääkäri- psykologi palveluja sekä keskitetyn perhehoidon palveluja. OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA HALLINNON-ALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Hyödynnetään työelämälähtöistä oppilaitosyhteistyötä. Kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja johtamisen ja esimiestyön tueksi palvelurakenteen ja toimintatapojen muutoksessa. Osallistutaan paikallisiin ja valtakunnallisiin yhteistyöverkostoihin. Kehitetään henkilöstön monialaista työskentelyä ja yhteisvastuullisuutta asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi. Alueellista täydennyskoulutusta hyödynnetään henkilöstön osaamisen varmistamiseksi. Kehitysvammahuollon osaamisen vahvistaminen mahdollistetaan myös kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa. Osaamista tarvitaan lisää mm. vaikeavammaisten lasten ja heidän perheidensä tukemisessa. Peruspalvelujen sairaanhoitajat/lähihoitajat tarvitsevat osaamisen

6 vahvistamista kehitysvammaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn. Muutosvaiheessa jalkautuvia palveluja ja/tai kotiin annettavia erityishuollon palveluja toteutetaan kunnan peruspalvelujen työntekijän ja Honkalampi-keskuksen työntekijän yhteisillä kotikäynneillä, jolloin molemminpuolinen yhteistyö ja osaaminen vahvistuvat. TULEVAISUUDEN ASUMISPALVELUTARPEET JA SUUNNITELMA TOIMENPITEISTÄ OKULIN ALUEELLA: Asumispalvelujen erityisenä lähivuosien haasteena on laitoshoidon purkamisen ohella koko Okulin alueella iäkkäiden vanhempiensa/omaistensa kanssa kotona asuvien aikuisten kehitysvammaisten palvelujen järjestäminen. Kehitysvammaisten nuorten palvelutarpeisiin joudutaan vastaamaan entistä aiemmin, sillä nuoret muuttavat nykyään pois vanhempiensa luota keskimäärin kahdenkymmenen vuoden ikäisinä. Myös vaikeavammaisten lasten ja nuorten kotiin annettavia palveluja halutaan kehittää. Honkalampikeskuksen järjestämän kotiin annettavan erityishoidon rinnalla vahvistetaan kotihoidon tai kotisairaanhoidon antamaa hoivaa vaikeavammaiselle lapselle tai nuorelle, kunhan riittävä resurssi ja osaaminen saadaan turvattua kunnan omissa palveluissa. Haasteellisesti käyttäytyville ja/tai autistisille kehitysvammaisille ei alueella ole tarjolla valmiita asumisvaihtoehtoja. Heidän palvelunsa on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisena kuntien yhteistyönä tai järjestämällä palvelut kotiin yksilöllisesti suunniteltuna. Kuntien välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa tulisi lisätä. Asumiseen tulisi olla tarjolla pienryhmäkoteja esimerkiksi rivitaloyhteisöön niille kehitysvammaisille, joille se on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Pienryhmäkoteihin järjestetään tuki asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. LIPERI: Asumispalvelujen lisätarvearvio Liperi 5 vuoden sisällä 10 vuoden sisällä Tuettu asuminen 8 5 Ryhmäkoti/Ohjattu asuminen 6 10 Autettu asuminen 16 5 Perhehoito 10 0

7 Liperissä tarvitaan melko pikaisesti autetun asumisen palvelua, sillä iäkkäiden vanhempien/omaisten kanssa kotona asuvia aikuisia kehitysvammaisia on 9 henkilöä. Heistä 6 tarvitsee autetun asumisen palvelua yhden - viiden vuoden sisällä, kolme heistä tarvitsisi ohjatun/tuetun asumisen palvelua. Lähimmän kymmenen vuoden kuluttua Liperissä asumispalveluntarvetta on jo noin 15 aikuisella kehitysvammaisella henkilöllä. Liperissä on runsaasti vanhempiensa kanssa asuvia alle 20-vuotiaita lapsia ja nuoria kehitysvammaisia, joiden palvelutarpeet korostuvat. Viiden kymmenen vuoden sisällä heistä noin kymmenen tarvitsee autetun asumisen palvelua, ohjatun asumisen tarve on kuudella, tuetun asumisen tarve viidellä. Kotipalvelun kanssa tehtävää yhteistyötä tulee myös Liperin alueella vahvistaa ohjatun ja tuetun asumisen tarpeisiin. Liperissä tarvitaan lähimmän viiden vuoden aikana asumispalveluyksikkö, joka tarjoaisi autetun asumisen palvelua noin kymmenelle viidelletoista kehitysvammaiselle. Toinen samansuuruinen asumisen yksikkö tarvitaan lähimmän kymmenen vuoden sisällä aikuistuville ja itsenäistyville nuorille. Osalle heistä tarkoituksenmukaisin asuinpaikka olisi perhehoito, jos perhehoitajia saadaan rekrytoitua. Hoivapalveluyritys MedOne on ilmoittanut kiinnostuksensa 15-paikkaisen asumisyksikön perustamiseen Liperin alueelle. Yksikössä tarjottaisiin asukkaille palvelutarpeiden mukaista tukea. Laitoksessa asuvista liperiläisistä kaksi iäkästä kehitysvammaista siirretään kunnan vanhuspalvelujen piiriin. OUTOKUMPU: Asumispalvelujen lisätarvearvio Outokumpu 5 vuoden sisällä 10 vuoden sisällä Tuettu asuminen 9 5 Ryhmäkoti/Ohjattu asuminen 5 10 Autettu asuminen 5 3 Perhehoito 0 15 Outokummussa esille nousevat kotona yksin asuvien ikääntyvien kehitysvammaisten ja iäkkäiden vanhempiensa/omaisten kanssa kotona asuvien lisääntyvät palvelutarpeet. Iäkkäiden vanhempien kanssa asuvia on tällä hetkellä 13. Heistä lähimmän viiden vuoden aikana 5 tarvitsee autetun asumisen palvelua, ohjatun/tuetun asumisen

8 palvelua 8. Lähimmän kymmenen vuoden kuluttua asumispalveluntarvetta tulee olemaan edellisten lisäksi noin 18 aikuisella kehitysvammaisella. Perhehoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria tulee olemaan 5-10 vuoden sisällä ainakin 15. Toinen asumisen ohjaaja tarvittaisiin Outokummun alueelle noin viiden kuluttua, sillä asumisen ohjaajan tuen tarve lisääntyy oleellisesti tukiasukkaiden ikääntymisen myötä. Tuetun asumisen palvelutarvetta tulee myös niillä jo keski-ikäisellä henkilöllä, jotka nyt asuvat vanhempiensa tai omaistensa kanssa. Kotipalvelun, vanhuspalveluiden ja asumisen ohjaajan välistä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. Honkalampisäätiöllä on suunnitelmissa peruskorjata lähivuosina Outokummussa sijaitseva Mäkituvan palvelukoti. Peruskorjauksen yhteydessä tulisi mahdollisesti 1-2 lisäpaikkaa. Mäkituvalla asuu tällä hetkellä melko ikääntyneitä kehitysvammaisia, joten asukkaita vaihtunee myös luonnollisen poistuman kautta. Alueen asumispalvelutarpeisiin pystytään vastaamaan, jos viiden lähivuoden aikana saadaan lähipalveluna noin kymmenpaikkainen asumispalveluyksikkö, jossa olisi autetun ja ohjatun asumisen palvelua. Tarvitsijoista suurin osa on kotona ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvia. Muutto asumaan kauemmaksi omalta paikkakunnalta ei ole palveluntarvitsijoiden kannalta mielekäs ratkaisu. Honkalampisäätiön kanssa on käyty neuvottelua myös siitä, että säätiö ostaisi Liperin ja Outokummun palvelukotien läheisyydestä asuntoja ja edelleen vuokraisi ne kehitysvammaisille asukkaille. Asukkaiden asumisen tuen järjestämisestä neuvoteltaisiin yhdessä säätiön kanssa. Tämän järjestelyn avulla saadaan lisää vaihtoehtoja palvelutarpeisiin ja kehitysvammaiset eivät ohjaudu liian raskaisiin palveluihin.