Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

2 Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön yhdistäminen Kuntarakenneuudistus Kehitysvammaisten asumisohjelma (Kehas) Kotikuntalaki Sosiaalihuoltolakiuudistus Laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki Vanhuspalvelulaki -> palvelut, niiden sisällöt, tuottamistavat, tuottajat ja asiakkaat hakevat muotoaan ja paikkaansa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

3 Vammaislainsäädännön yhdistäminen Tarkoitus on yhdistää laki kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki) sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki) Työryhmätyöskentely aloitettaneen vuonna 2013 Vammaispalvelut järjestetään erityislain nojalla subjektiivisten oikeuksien ja maksuttomuuden turvaamiseksi etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

4 Kuntarakenneuudistus Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi ja hyväksyi 15. marraskuuta 2012 kuntarakennelakiluonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle kuntiin Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy Lausuntopyynnön mukana kuntiin lähetettiin linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

5 Kehitysvammaisten asumisohjelma Kehas Tavoitteena on nopea, suunnitelmallinen ja hallittu laitospaikkojen vähentäminen ja kehitys- ja vaikeavammaisten tarpeita ja toiveita vastaavien asumisratkaisujen tuottaminen Laitoshoitoa vähennetään siten, että vuoden 2015 lopulla kehitysvammalaitosten pitkäaikaispaikoilla enintään 500 henkilöä Yhteensä vuosina tuotetaan vähintään 3600 uutta asuntoa kehitysvammaisille henkilöille, vuosittain keskimäärin 600 asuntoa Asumisen osalta ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö, palveluiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö

6 Kotikuntalaki Kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia muutettiin voimaan tulleilla laeilla (1377/2010 ja 1378/2010) Muutoksilla helpotettiin pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa Kotikuntalakiin lisätyn uuden 3 a :n mukaan yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla on kotikunnan vaihto-oikeus Sosiaalihuoltolain 16 a :n perusteella henkilöllä, joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi ei kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

7 Sosiaalihuoltolakiuudistus STM:n asettama työryhmä luovutti esityksensä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi Yleislaki sisältää 61 pykälää. Siihen sisältyy mm. perheitä tukevat palvelut, suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut, hoiva, yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö, asumisen järjestämistä koskevat palvelut, sosiaalinen kuntoutus sekä omaisia ja läheisiä tukevat palvelut Palvelujen saannin perustaksi tulee yksilöllinen tuen tarpeen arviointi Kunnan on määriteltävä järjestämänsä palvelut ja tukitoimet läpinäkyvästi Hyvinvointivaikutusten arviointia ja matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

8 Laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta STM on asettanut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus-työryhmän, jonka toimikausi on vuoden 2013 loppuun Työryhmän tehtävänä on valmistella säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoittamisesta Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti -kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä, -raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista sekä -somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa käytettäviä itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sote-aluetta tarvitaan kuntien lisäksi. Ne voivat toimia vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä. STM:n asettama palvelurakennetyöryhmä luovutti esityksensä Sote-väestöpohjan tulisi olla Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten olisi viisi erva-aluetta. Ne vastaisivat keskitetyistä palveluista sekä palvelujen koordinointitehtävistä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

10 Vanhuspalvelulaki Hallitus antoi eduskunnalle asiaa koskevan esityksen Lain on tarkoitus tulla voimaan Kotipalvelut ensisijaisia, puolisoille mahdollisuus yhteisasumiseen pitkäaikaishoidossa Palvelutarve selvitettävä entistä tarkemmin ja viivytyksettä valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali -ja terveyspalvelujen saannista Toimintayksiköiden palvelujen laatu varmistetaan valvonnalla etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

11 Mihin uudistuksilla tähdätään? Voimavarojen (niin talouden kuin henkilöstön) mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen Asiakaslähtöisyyden lisäämiseen Osallisuuden lisäämiseen Palvelujen laadun parantamiseen Palvelujen kehittämiseen Ihmisten elämänlaadun parantamiseen Yksilöllisiin palveluihin Yhteisölliseen tukeen Osaamisen varmistamiseen -> enemmän ja parempaa palvelua pienemmillä resursseilla etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

12 Uudistusten sisällöt Keskusteluissa toiveita normiohjauksesta: Henkilöstön määrä Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuudet Henkilöstön kelpoisuudet Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmat Määräajat Laitosasumisen vähentäminen: - Asuntojen minimikoot - Asuntojen sijainti - Asutettavat asukasryhmät etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

13 Keskeisiä kysymyksiä -> normien suhde yksilöllisiin ( räätälöityihin ) palveluihin? -> pyrkimys laatuun säätelemällä määriä - laadullisia muuttujia ei voi mitata määrällisillä mittareilla -> käytettävissä olevat resurssit etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

14 Asukkaita suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla Asukkaita suunnilleen saman verran kuin Helsingissä Lähde: Tilastokeskus /RK Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Pääkaupunkiseudulla asukkaita n. 1,0 milj. Helsingissä asukkaita n. 0,57 milj. Jussi 14

15 Tulevaisuus Millaiseen lopputulokseen päädyttäisiin, jos määriteltäisiin tuotettavat palvelut, tarvittavan henkilöstön määrä ja kelpoisuudet asiakkaiden tarpeista lähtien? Esim. mitä tarvitsee ensimmäiseen omaan asuntoon laitoksesta muuttava keskivaikeasti kehitysvammainen henkilö? etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma