RAPORTTI 1 (16) Hätäkeskusyksikkö / HU 20.8. HAK//475 Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO Tulossopimus SMDno/2008/605 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN RAPORTTI 1.1. - 30.6. 1. VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen : Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti. Tunnusluku 2009 1-6 / ennuste Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 % 92 % 92 % 90 % Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 96 % 97 % 97 % 95 % Vastausajan jakauma koko laitoksessa 1-6 / 5 sekunnissa vastattujen osuus 76 % > 5 ja 10 sekunnissa vastattujen osuus 16 % > 10 ja 15 sekunnissa vastattujen osuus 2 % > 15 ja 30 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 30 ja 300 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 300 sekunnissa vastattujen osuus 0 % A 6 Osoite Adress Puhelin / Telefon Faksi / Telefax Internet e-mail Hätäkeskusyksikkö Nödcentralsenheten 071 4716 500 071 4716 503 www.112.fi hatakeskuslaitos@112.fi PL 112 PB 112 etunimi.sukunimi@112.fi 28131 PORI 28131 BJÖRNEBORG
ASIAKIRJAN NIMI NRO 2 (16) Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu 10 sek. vastatut 30 sek. vastatut 96 % 92 % 92 % 93 % 93 % 91 % 90 % 91 % 95 % 92 % 91 % 90 % 93 % 91 % 91 % 99 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % 96 % 96 % 98 % 97 % 97 % 95 % 97 % 97 % 96 % Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty ajassa (10 tai 30 sek.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnin. Tulossopimuksen tavoitteet vastausaikojen (10 sekuntia ja 30 sekuntia) osalta on saavutettu tarkastelujaksolla kaikissa 15 keskuksessa. Keskeinen : Hätänumeron 112 tunnettavuus on hyvä. Hätänumeron tunnettavuus selvitettiin huhtikuussa tehdyllä kansalaiskyselyllä. Selvitys osoitti, että 96 % kansalaisista tuntee hätänumeron. Keskeinen : Hätäkeskus toimii luotettavasti. Hätäkeskuslaitos vastaa tietojärjestelmien toimivuudesta ympäri vuorokauden. Tunnusluku 2009 1-6 / ennuste Käyttöaste (% ) (käyttöaika/kokonaisaika) 100 % 100 % 100 % 100 % Käyttöasteprosentti on se aika suhteessa kokonaistoiminta-aikaan, minkä hätäkeskus on kyennyt vastaanottamaan ja välittämään hätäilmoituksia. Tarkastelujakson aikana ei ollut yhtään hätäliikennettä oleellisesti haittaavaa vikaa tai häiriötä. Hätäkeskusten käyttöaste on ollut alkuvuonna 100 %. Joitakin yksittäisiä häiriötilanteita on ollut, joissa on jouduttu siirtymään varajärjestelmän käyttöön. Toukokuun aikana testattiin hätäkeskustoiminnan siirtoa Pohjois-Savosta Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen. Siirto onnistui hyvin ja voidaan todeta, että Hätäkeskuslaitoksella on käytössään tekninen järjestelmä jonka avulla hätäkeskukset voivat varmistaa toistensa toiminnan. Käyttöasteen osalta voidaan todeta hätäkeskustoiminnan olleen erittäin luotettavaa.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 3 (16) 1.2. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.2.1. Suoritteet Keskeinen : Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku 2009 Hätäilmoitusten määrä, kpl *) - hätäpuhelujen määrä, kpl - kentälle välitetyt tehtävät kpl 4 183 000 3 034 000 1 704 000 1-6 / **) 2 036 000 1 442 000 838 000 ennuste 4 143 000 2 921 000 1 719 000 4 200 000 3 000 000 1 700 000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto - mykkä puhelu 454 000 367 000 87 000 ***) 885 000 714 000 171 000 ***) 900 000 610 000 130 000 ***) Muut - kiireetön sairaankuljetus, kpl - hoitolaitossiirrot, kpl - neuvonta 176 600 71 8000 162 000 353 200 143 000 318 000 326 000 136 000 357 000 Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,79 0,77 0,78 0,79 Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut ja Muut -ennusteet perustuvat 15.7. lukuihin. 7 800 7 800 8 000 8 000 *) Hätäilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. **) Kiireetön sairaankuljetus sisältää myös hoitolaitossiirrot. ***) H-tehtävälajien muutoksen yhteydessä mykkä puhelu kirjautuu luokkaan virhe tai tahaton soitto. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu kaikki Ilmoitukset 63 600 278 900 148 800 193 600 114 000 109 700 86 000 140 300 166 900 74 200 141 700 183 700 92 300 79 000 163 600 2 036 000 - hätäpuhelut 47 200 202 100 108 100 142 000 79 800 77 500 61 200 101 000 118 700 49 600 92 100 130 300 60 800 53 300 117 600 1 442 000 - ilmoitinlaitehälytykset 600 2000 1400 1600 1000 950 900 1100 2000 700 4800 1600 800 800 1500 22 000 - muut ilmoitukset 20 600 74 600 39 200 50 000 33 200 31 200 24 000 38 100 46 200 24 800 49 700 51 700 26 000 24 800 44 400 578 000 - välitetyt tehtävät 29 200 105 500 58 800 75 000 48 100 44 500 38 800 52 900 65 800 28 800 61 700 84 600 39 500 36 300 68 300 838 000 Ilmoituksia / asukas 0,81 0,97 0,80 0,77 0,72 0,81 0,94 0,67 0,69 0,89 0,64 0,80 0,74 0,69 0,70 0,77 Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitteista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Tammi-kesäkuun aikana vastaanotettiin hätäkeskuksiin yhteensä 2 036 000 ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 1 400 000. Määrät ovat suunnilleen samaa tasoa kuin edellisen vuoden vastaavalla tarkastelujaksolla. Vastaanotetuista ilmoituksista n. 838 000 johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Myös tämä luku on pysynyt samalla tasolla edelliseen tarkasteluun verrattuna. Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä pysyy ennallaan, joskin ennuste koko vuoden osalta näyttäisi olevan hieman ennustettua pienempi.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 4 (16) 1.2.2. Palvelukyky ja laatu 1.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus Keskeinen : Hätäkeskusten toimintavarmuus ja palvelukyky varmistetaan. Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tunnusluku 2009 1-6 / ennuste Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % - pelastustoimi - terveystoimi 58 % 60 % 47 % 75 % 60 % 70 % 55 % 75 % Hätäkeskustoiminnan palvelukykyä ja laatua mitattaessa on keskeisenä tavoitteena se, että Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tätä tunnuslukua varten seurataan erikseen valikoituja tehtäviä (tulossopimuksen liite). Näissä tehtävälajeissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon tulee olla enintään 90 sekuntia 90 prosentissa tehtävistä. Tarkasteltavien tehtävien osalta ajassa käsiteltyjen tehtävien osuus kokonaisuutena on tarkastelujaksolla 60 prosenttia. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tulos on parantunut 2 prosenttiyksikköä, mutta on edelleen melko kaukana tavoitteesta. Terveystoimen tehtävän osalta (700A) on saavutettu tarkastelujaksolla. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Tavoiteajassa käsitellyt tehtävät 64 % 73 % 62 % 59 % 45 % 59 % 51 % 43 % 65 % 65 % 67 % 52 % 66 % 61 % 57 % Ongelmana tämän tunnusluvun kohdalla on se, että seurattavat ilmoitukset valitaan mukaan raportointiin päivystäjän tekemän luokittelun perusteella. Raportoinnista ei poisteta tehtäviä, jotka jälkikäteen osoittautuvat joksikin muuksi kuin tässä tarkoitetuiksi kiireellisiksi tehtäviksi. Näin ollen mittari saattaa ohjata päivystäjää toimimaan nopeasti laadun kustannuksella. Lisäksi tarkasteluun ei myöskään tule niitä tilanteita, joita päivystäjä ei tunnista vaan luokittelee ne muihin tehtävälajeihin. Tavoitteen parempi saavuttaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Lähtökohtana on päivystäjien hyvä ammattitaito, jota tuetaan työpaikkakoulutuksella. Uuden puhelunkäsittelyä tukevan sähköisen työkalun (MORA) odotetaan osaltaan parantavan tämän tulostavoitteen saavuttamista.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 5 (16) Keskeinen : Hätäkeskuslaitos huolehtii viestinnän keinoin hätänumeron 112 asianmukaisesta käytöstä. Hätäkeskuksen palvelut tunnetaan hyvin. Hätäkeskuslaitos on suunnannut ulkoisen tiedottamisen hätänumeron 112 tunnettuudesta sen oikean ja asianmukaisen käytön valistamiseen, sillä lähes joka neljäs hätäkeskuksiin tuleva puhelu on vielä sinne kuulumaton. Valistusmateriaalia on tuotettu 112.fi sivustolle alkuvuonna ja syksyllä tuotetaan lisää materiaalia eri kieliversioilla. Hätäkeskuslaitos tarvitsee valitustyöhön mukaan kaikkia turvallisuusviranomaisia, jotta hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää saadaan pienennettyä entisestään. 1.2.2.2 Asiakastyytyväisyys Keskeinen : Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Tunnusluku 2008 2009 Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1-5. vähintään 4,28 4,38 4,33 4,4 Väestön asiakastyytyväisyyttä arvioitiin Taloustutkimus Oy:n huhti - toukokuussa tehdyllä kansalaiskyselyllä. Hätänumeroon soittaneita pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua neljällä osa-alueella. Arvioitavana olivat puhelimeen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne, hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus sekä puhelimessa annettujen ohjeiden selkeys. Hätäkeskukseen huhtikuussa soittaneet ovat erittäin tyytyväisiä kaikkiin kysyttyihin palvelun osa-alueisiin. Hätäpuheluun vastaamisen nopeudessa arvosana on sama kuin vuonna 2009. Muissa kolmessa arvioidussa tekijässä arvosanat ovat laskeneet hieman. Keskeinen : Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Tunnusluku 2007 2008 2009 Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,30 3,23 3,43 3,65 - josta poliisi - pelastus - terveystoimi 3,12 3,17 3,53 3,44 3,27 3,52 3,65 3,50 3,75 Tarkastelujakson aikana ei tehty viranomaisten asiakastyytyväisyyttä mittaavaa tyytyväisyyskyselyä. Taulukossa esitetyt luvut ovat syksyllä 2009 tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 6 (16) 1.2.2.3 Kantelut ja palautteet Hätäkeskusyksikköön tuli tarkastelujaksolla kanteluita, valituksia ja selvityspyyntöjä yhteensä 24 kappaletta. Valitusten aiheet liittyivät asiakaspalveluun, palvelun viivästymiseen tai siihen, että apua ei lähetetty. Edellä mainitut selvityspyynnöt tulivat eduskunnan oikeusasiamieheltä sekä suoraan kansalaisilta. Hätäkeskuslaitoksen internetsivujen kautta tarkastelujaksolla tuli yhteensä 341 kommenttia. Näistä 210 kohdistui hätäilmoituksen käsittelyyn ja 131 muuhun asiaan. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna nettipalautteiden määrä on kasvanut 76 kpl. 1.2.2.4 Julkisuus Hätäkeskuslaitoksen 112.fi -sivustolla vierailee reilut 20 000 yksittäistä kävijää kuukausittain. Määrä on pysynyt samansuuruisena edelliseen vuoteen nähden. Kesäkuukausina karttakoordinaattipalvelu on edelleen suosittu, karttahakuja oli noin 500 000, lähes 100.000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hätäkeskuslaitoksella on ollut kuluneen puolenvuoden aikana yhteensä 1 262 mediaosumaa, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Mediaosumien sävyjakauma on pysynyt kuitenkin melko lailla samanlaisena edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka osumien määrä (471) on kasvanut. Mediaosumista neutraaleja oli 79 % (81 %), negatiivisia 18 % (13 %) ja positiivisia 3 (6 %). Runsas mediajulkisuus on selitettävissä hätäkeskusten sijaintipaikkojen uudella aluejakopäätöksellä, joka oli laajasti esillä koko kevään ja vielä alkukesälläkin. Hätäkeskuslaitos oli mukana neljättä kertaa vuosittain toteutettavassa Mediabarometrissä. Se on yhteistutkimus, jossa selvitetään yli 300 toimittajan kokemuksia ja mielikuvia suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä sekä niiden mediaviestinnästä. Kiitosta virasto sai viestinnän ajantasaisuudesta, kun taas avoimuuteen kehotettiin panostamaan enemmän. Hätäkeskuslaitoksen kehittämiskohteiksi nostettiin johdon aktiivisuus ja tiedotusvastaavien ttavuus. Mediabarometrin tulosten mukaan Hätäkeskuslaitoksen viestinnän ennakoitavuus ei ole toteutunut. Vahvuuksiksi nostettiin viraston aktiivisuus ja luotettavuus. Myös viestinnästä vastaavien asiantuntevuus ja viestinnän ajankohtaisuus olivat hyvällä tasolla.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 7 (16) 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.2 Taloudellisuus Keskeinen : Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Kirjanpidossa ei tehdä puolivuotisjaksotuksia kuluihin, joten kustannusten laskeminen kesäkuun lopun tilanteesta kirjanpidon perusteella ei anna oikeaa kuvaa. Ennuste vuoden tunnusluvusta on aiempia vuosia korkeampi, mikä johtuu edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan käyttämisestä toimintaan. Tunnusluku 2009 1-6 / ennuste Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset (kustannusperusteinen laskenta), euroa/asukas, 11,0 13,1 11,2 enintään Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset (kustannusperusteinen laskenta), euroa/hätäilmoitus, enintään 14,0 16,8 14,0 1.3.3 Tuottavuus Keskeinen : Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Tunnusluku 2009 1-6 / ennuste Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä/ hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 7 800 7 800 8 000 8 000 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Hätäilmoitukset / päivystäjä 5 700 11 600 8 200 7 800 7 400 7 800 7 800 7 300 7 200 7 200 6 800 7 700 6 600 7 100 7 600
ASIAKIRJAN NIMI NRO 8 (16) 1.3.4 Kustannusvastaavuus Keskeinen : Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Maksullisen toiminnan tulot kertyvät pääosin syys-lokakuussa, joten kustannusvastaavuuslaskelmat on mahdollista tehdä vasta tilinpäätöstiedoista. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA Keskeinen : Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työhyvinvointi paranee. Tunnusluku 2007 2008 2009 1-6 ennuste Henkilöstön lukumäärä yhteensä 763 820 839 837 835 795 - vakinaiset 615 608 709 669 665 688 - määräaikaiset 148 212 130 168 170 107 Kokoaikaiset 740 805 814 822 820 777 Osa-aikaiset 23 15 25 27 30 18 Henkilötyövuodet yhteensä 745 733 739 365 740 775 Henkilöstökulut, milj. euroa 38 39 40 22 44 43 Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta 125,5 125,8 125,8 124,4 125,5 125,8 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään - Kaikki - Jaksotyöaikaa tekevät - Virastotyöaikaa tekevät 17,9 16,6 14,5 14,3 14,5 14 15,0 15,7 15,8 14,5 8,0 7,2 7,2 7,5 Sukupuolijakauma (m/n) 341/422 336/484 318/481 317/518 318/477 Henkilöstön keski-ikä 41,5 41,5 42 42 42 42 Koulutustasoindeksi (asteikolla 1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Ammatillinen osaaminen - Tietotaito hyväksytysti suoritettu % päivystyshenkilöstöstä viimeisen kahden vuoden aikana 47 % 60 % 65 % 80 % 80 % Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % 5 % 4,5 % 4,5 % 3,1 % 3,5 % 4,5 % Sairauspoissaolot (kalenteripäivää/htv) 25,6 23,7 20,3 20,5 19,6 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) 3,05 3,16 3,21 3,14 3,21 - jokaisen hätäkeskuksen ja hätäkeskusyksikön työtyytyväisyys, vähintään 2,75 2,8 2,79 2,64 2,85
ASIAKIRJAN NIMI NRO 9 (16) Henkilötyövuodet Työtyytyväisyyskysely VM - Baro Hätäkeskuslaitoksen vuodelle suunnitellusta henkilötyövuosikiintiöstä (775) on tarkastelujaksolla käytetty 365 (47 %). Tietotaitotason todentaminen voidaan luotettavasti tilastoida vasta vuoden lopussa, siltä osin edellisen taulukon luvut ovat vuoden 2009 tuloksia. Henkilöstön lukumäärä sisältää myös virkavapaalla olevat virkamiehet. Virkavapaalla on yhteensä noin 140 henkilöä, joista vajaat 90 on viraston sisällä toisessa virassa. Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus ei huomioi poistumaa tilanteessa, jossa määräaikaisessa virassa oleva henkilö on irtisanoutunut tai virkasuhdetta ei ole jatkettu. Hätäkeskuslaitoksen VM - Baro toteutettiin huhti- ja toukokuussa. Tulosten yhteenveto on julkaistu Hellussa. Hätäkeskuksille ja hätäkeskusyksikölle on annettu ohjeet miten VM - Baron tulokset pitää käsitellä. Tulosyksiköt asettavat itselleen yhteisesti sovittavat parantamistavoitteet VM - Baron tulosten pohjalta. Kyselyyn saatiin vastaajia 496. Vastausprosentiksi muodostui 71. Koko laitoksen työtyytyväisyys vastausten keskiarvo oli 3,14 (asteikolla 1-5) kun se edellisellä kerralla oli 3,21. Suunta kokonaistuloksissa on siis hieman negatiivinen. Verrattaessa tuloksia valtionhallinnon (3,36, vuoden 2009 luku) vastauksiin yleensä, voidaan todeta, että Hätäkeskuslaitoksen tyytyväisyys jäi hieman näistä jälkeen. Suurin tyytymättömyys verrattuna vertailuryhmään löytyi työoloja ja työnantajakuvaa kehittymisen tukea koskevissa kysymyksissä häke häke häke häke Valtio 2007 2008 2009 2009 Johtaminen 3,14 3,26 3,34 3,36 3,38 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,35 3,42 3,49 3,39 3,68 Palkkaus 2,65 2,86 2,97 2,92 2,86 Kehittymisen tuki 2,77 2,97 3,11 2,85 3,25 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,54 3,63 3,67 3,65 3,69 Työolot 3,11 3,03 2,95 2,82 3,50 Tiedon kulku 2,99 3,12 3,13 3,11 3,10 Työnantajakuva 2,76 2,86 2,96 2,82 3,19 Yhteensä 3,05 3,16 3,21 3,14 3,36 Halukkuus henkilökiertoon 1,67 1,69 1,75 1,75 1,59 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,68 1,74 1,78 1,62 1,80 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö VMBaro 2,99 3,00 3,13 3,29 3,02 2,95 2,64 3,03 3,00 3,03 3,43 3,13 3,46 3,45 3,18 3,25
ASIAKIRJAN NIMI NRO 10 (16) Tulokset työtyytyväisyydessä ovat hieman laskeneet verrattuna edelliseen kyselyyn. Viimeisin kysely tehtiin ajankohtana, jolloin Hätäkeskuslaitoksen tulevat muutokset oli julkistettu. Muutostilanteen aiheuttama osittainen epätietoisuus ja epävarmuus saattavat osaltaan heijastua työtyytyväisyyskyselyn tuloksissa. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet vuoden 2009 vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna. Tarkastelujakson aikana sairauspoissaolojen määrä oli 13,7 työpäivää/henkilötyövuosi. Viime vuoden vastaavana tarkastelujaksona luku oli 14.0. SAIRAUSPOISSAOLOT Työpäivää/HTV esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö kaikki Kaikki työntekijät yhteensä 6,8 12,3 14,9 8,1 12,2 13,4 7,0 18,8 9,3 7,4 23,9 25,2 9,5 17,9 12,9 11,2 13,7 Jaksotyöaikaa tekevät 6,6 11,1 16,8 8,6 13,8 15,0 7,7 21,3 9,8 7,4 27,2 27,0 9,8 20,8 13,8 15,0 Jaksotyöaikaa tekevien keskuudessa sairauspoissaolojen määrä oli 15,0 työpäivää/henkilötyövuosi, kun virastotyöaikaa tekevillä 6,9. 3. MUUT TAVOITTEET 3.1 Hätäkeskusstrategian linjaukset Sisäasiainministeriön 15.5.2009 antaman päätöksen hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategisista linjauksista mukaisesti hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Strategia 2015:n toteuttamiseksi Hätäkeskuslaitos: HAKMU-hanke Laatii toteuttamissuunnitelman vahvistetun strategian pohjalta ja hankkeistaa sen rahoituksen ja muun resursoinnin varmistuttua. Jatkaa Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanketta (TOTI) suunnitelman mukaisesti. Käynnistää tietojärjestelmän kilpailutuksen rahoituksen varmistuttua. Määrittelee viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän. Jatkaa hätäkeskustoiminnan toimintamallien määrittelyä. Hätäkeskusstrategiaa toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Strategisten linjausten toteuttamiseksi Hätäkeskuslaitos on 9.3. perustanut 1.4. aloittaneen Hätäkeskuslaitoksen strategisen muutoshankkeen (HAK- MU -hanke). Edellä mainittuja strategisia linjauksia toteuttaa myös aiemmin perustettu toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI -hanke) Hakmu -hankkeen hankesuunnitelma on vahvistettu toukokuussa ja se sisältää hankekuvauksen ja viestintäsuunnitelman. Päätavoitteena on suunnitella
ASIAKIRJAN NIMI NRO 11 (16) uusi johtamis- ja hallintomalli. Hankkeen tehtävät liittyvät valtioneuvoston päätökseen hätäkeskusalueista (36/) ja sisäasiainministeriön päätökseen hätäkeskusten sijoittamisesta. Hanke suunnittelee ja toteuttaa osaltaan päätösten täytäntöönpanoa. Hankkeessa on kolme projektia, jotka ovat johtamis- ja hallintomalli (sisältää KIEKUn), tekniset palvelut (sisältää toimitila- ja hätäliikenneasiat) ja alueiden toimintojen järjestäminen (päivystystoiminnan yhdenmukaistaminen, hätäkeskusrajapinta yhteistyöviranomaisiin). Hätäkeskuslaitos on asettanut työryhmät hanketyön tukemiseksi Pohjois-Suomen ja Lapin alueella sekä Itä- ja Kaakkois- Suomen alueella. Työryhmissä koordinoidaan ja valvotaan hanketehtävien alueellista toimeenpanoa. Hankkeessa on käynnissä projektisuunnitelmien laatiminen sekä muu hankevalmistelu yhteistyötahojen ja tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa. Projektisuunnitelmat liitetään hankesuunnitelmaan niiden tultua vahvistetuksi yhteistoimintamenettelyn ja ohjausryhmän käsittelyn jälkeen. Viestinnästä on tähän mennessä huolehdittu mm. osallistumalla tilaisuuksiin, kiertämällä keskuksia ja intranettiä käyttämällä. Kattavammat hankkeen sisäiset ja ulkoiset www.sivut ovat tekeillä. Hankkeeseen liittyvien asioiden käsittelyä organisoidaan osittain myös perusteilla olevien työryhmien puitteissa (organisaatio, henkilöstö, työvuorot, Kouvolassa sijaitsevan hätäkeskuksen tehtävät). Hankehenkilöstö käsitti kesäkuun lopussa hankejohtajan, 3 projektipäällikköä, henkilöstökoordinaattorin, 2 suunnittelijaa ja erityisasiantuntijan sekä osaaikaisen assistentin. Tietoliikenneasiantuntija aloittaa 1.9.. Hankehenkilöstö on tällä hetkellä pääosin rekrytoitu. TOTI-hanke Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen II vaihe käynnistettiin vuoden alusta alkaen suunnitelman mukaisesti. HAKA -projektissa toteutettava uuden tietojärjestelmän hankintaprosessi etenee. Tietojärjestelmän kilpailutus käynnistettiin vuoden alussa teknisellä vuoropuhelulla toimittajaehdokkaiden kanssa. Huhtikuussa julkaistulla hankintailmoituksella käynnistyi virallinen hankintalain mukainen hankintamenettely. Hankintailmoitukseen vastanneiden toimittajakandidaattien osallistumishakemukset arvioitiin hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella. Suoritetun arvioinnin perusteella tehtiin valinta neuvotteluun kutsuttavista ehdokkaista. Neuvottelukutsu ja alustava tarjouspyyntö palvelukuvauksineen ja sopimusmalleineen lähetettiin valituille ehdokkaille kesäkuussa. Neuvottelukutsussa ehdokkaiden alustavat tarjoukset pyydettiin jättämään 16.8. mennessä. Toimittajaehdokkaat pyysivät lisäaikaa alustavien tarjouksien jättämiselle vedoten aineiston laajuuteen ja mittavaan käännöstyöhön. Pyynnön perusteella ja toimittajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi myönnettiin lisäaikaa neljä viikkoa, eli alustavat tarjoukset tulee jättää 13.9. mennessä. Tästä johtuen suunniteltua ensimmäisen neuvottelukierroksen aloittamista lykätään kolme viikkoa eteenpäin ja näin ensimmäinen neuvottelukierros käydään viikoilla 38-41.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 12 (16) KEJO -projektin kenttäjärjestelmien määrittelytyö etenee suunnitellussa aikataulussa. Kuluneen kevään aikana tuotettiin vaatimusmäärittelydokumentaatio (toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset eri kategorioineen) määrittelytyön jatkotyöskentelyn perustaksi. Projektin vaiheet Valmistelu, Nykytilan ja tilan selvitys, Dokumentointi sekä Vaatimusten määrittely on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti kesäkuun puoleen väliin mennessä. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin lähtökohtia käsittelevä muistioluonnos laadittiin ennen juhannusta ja toimitettiin kommentoitavaksi arkkitehtuurin näkökulmasta keskeisille toimijoille. Kokonaisarkkitehtuurin osalta projektiryhmä on tehnyt ja tulee jatkossakin tekemään tiivistä yhteistyötä SM:n yhteisiä palveluita määrittelevän Digia Oyj:n kanssa. Toiminnan kehittämisen projektissa (TOKE) on jatkettu työskentelyä projektisuunnitelman mukaan. Projekti on edennyt toistaiseksi aikataulussaan, mutta riskinä nähdään toimialojen edustajien panoksen riittävyys ja tarvittavien linjausten saaminen toimialoilta yhdenmukaisuustavoitteen saavuttamiseksi. 3.2 Muut toiminnalliset tavoitteet 3.2.1 Helsingin hätäkeskuksen toiminta siirretään 1.12. mennessä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin toimitiloihin. Helsingin hätäkeskuksen muutto Keravalle etenee aikataulussaan. Heikkilänmäen luolaston päivystystilat saatiin saneerattua kesäkuun loppuun mennessä ja tekninen varustelu on käynnissä. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus siirrettiin tilojen remontin ajaksi väliaikaisiin tiloihin helmikuussa ja syyskuun 14 päivä toiminta siirtyy takaisin saneerattuihin päivystystiloihin. Helsingin hätäkeskuksen muuttopäivä on 5.10.. Helsingin hätäkeskuksen nykyiset tilat Kalliossa on irtisanottu ja tilat tyhjennetään vuoden loppuun mennessä. Itä- ja Keski-Uudenmaan ja Helsingin hätäkeskusten työvuorojärjestelmät ja vuorotyökäytännöt yhtenäistetään. Asiaa valmistellut työryhmä sai raporttinsa valmiiksi toukokuun lopussa. Operatiivisen tietojärjestelmän tietojen yhtenäistäminen aloitettiin maaliskuussa ja työ etenee niin, että Helsinki ja Itä- ja Keski-Uusimaa aloittavat syksyllä toimintansa yhteisellä teknisellä ratkaisulla ja tietojärjestelmällä. 3.2.2 Eri toimialojen riskinarviomanuaalit yhdistävä sähköinen työkalu (MORA) otetaan käyttöön koko viraston operatiivisessa toiminnassa alkuvuoden aikana. Eri viranomaisten riskinarviomanuaalit yhdistävä sähköinen työkalun tarkistustyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi toukokuun alussa ja työkaluun tehdään parhaillaan työryhmän edellyttämiä muutoksia. Työ arvioidaan saatavan valmiiksi elokuussa, minkä jälkeen tarkastusryhmä testaa työkalun ja tekee mahdollisten muutosten jälkeen Hätäkeskuslaitokselle esityksen työkalun ottamisesta varsinaiseen tuotantokäyttöön.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 13 (16) 3.2.3 Otetaan käyttöön menettelytavat hätäkeskuksiin kuulumattomien puhelujen nopeasta käsittelystä. Ohje hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden (ns. H-tehtävät) käsittelystä on otettu virastossa käyttöön. Ohje on koulutettu kaikille hätäkeskuksille. 3.2.4 Toimintatavat vakiinnutetaan työjärjestyksen mukaiseksi. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksen mukaisia toimintatapoja on johdonmukaisesti edistetty tarkastelujakson aikana. Muun muassa johtoryhmätyöskentelyä ja asioiden valmistelu- ja esittelymenettelyjen osalta on pyritty noudattamaan uuden työjärjestyksen mukaisia käytäntöjä. HAKMU hankkeen alaprojektissa suunnitellaan viraston uutta organisaatiota, joka tulevaisuudessa palvelee nykyistä tarkoituksenmukaisemmin Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian mukaisia tavoitteita. 3.2.5 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskenta saadaan Valtiokonttorin määräysten mukaiseksi. Työprosessit on kuvattu. Hätäkeskuslaitos asetti 28.12.2009 työryhmän kehittämään kustannusvastaavuuslaskentaa. Kustannusvastaavuuslaskenta uudistettiin ja VTV:n tarkastuksen perusteella laskelma on määräysten mukainen. Työryhmän toimintakautta jatkettiin vuoden loppuun asti. Ilmoitinlaiteprosessien työnkulkuja kehitetään edelleen ja ne dokumentoidaan työohjeiden muotoon. Hätäkeskuksissa kellotettiin prosessiin liittyviä, salin ulkopuolella tehtäviä, työtehtäviä toukokuun ajan ja seuraava kellotus on syyskuun ajan. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja optimoida työnkulut ja kaikissa hätäkeskuksissa. 3.2.6 Hätäkeskuslaitos ja yhteistyöviranomaiset jatkavat eri tahojen kanssa Hätäkeskuslaitoksen roolin selvittämistä automaattisten hälytyslaitteiden osalta 1 (Hätäkeskuslaitoksen julkisoikeudelliset suoritteet). Syksyn aikana perustetaan työryhmä selvittämään asiaa. 3.2.7 Laaditaan tarkentava hankintaohje, jossa ohjeistetaan täsmällisesti muun ohessa vähäisten hankintojen tekeminen (Tilintarkastajan väliraportti Hätäkeskuslaitoksen hankintatoimen sisäisen valvonnan tarkastuksesta 11.2.2009). Hätäkeskuslaitoksen tarkentavan hankintaohjeen luonnos on valmis. Ohje viimeistellään alkusyksystä ja otetaan käyttöön marraskuun alkuun mennessä. 1 Ei koske rikosilmoitinlaitteita
ASIAKIRJAN NIMI NRO 14 (16) 3.2.8 Otetaan käyttöön tilaustenhallintajärjestelmä TILHA. Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen toteuttamaan TILHA:n käyttöönottoa Hätäkeskuslaitoksessa, Pelastusopistossa ja Maahanmuuttovirastossa. Tavoitteena on, että TILHA otetaan käyttöön 31.10. mennessä. TILHA:n käyttöönoton yhteydessä käydään läpi ja kuvataan Hätäkeskuslaitoksen hankintaprosessit. 3.2.9 Osallistutaan KIEKU -hankkeeseen. 3.2.10 112-päivä 3.2.11 Häläri - lehti Hätäkeskuslaitoksen KIEKU -hankkeen projektivetäjäksi on valittu Olli Savo. Hän aloittaa virassa elokuun puolivälissä. Hankkeen asettaman aikataulun mukaan Hätäkeskuslaitos aloittaa KIEKUn käytön vuoden 2012 alussa, mikä tarkoittaa käyttöönottovalmistelujen aloittamista vuoden 2011 alussa. Näkyvin valistuskampanja on vuosittain 11. helmikuuta toteutettava 112-päivä, jossa Hätäkeskuslaitos on mukana yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Suomen 112-päivä toimii osana Euroopan yhteistä 112-päivää. Se on eri turvallisuustoimijoiden yhteinen teemapäivä, jolloin korostetaan turvallisuuden merkitystä ihmisten arjessa. 112-päivän puitteissa järjestettiin helmikuussa yli 200 tilaisuutta. Hätäkeskuslaitos sai aiemmin sisäasiainministeriöltä toimeksiannon asettaa kampanjalle valtakunnallisen työryhmän, joka koordinoi kampanjaa. Työryhmä on kampanjan strategisissa linjauksissa ottanut huomioon myös EU:n linjaukset yhteisen hätänumeron 112 valistamisesta. Kampanjan tavoitteina on tukea sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteutumista, toteuttaa Euroopan 112-päivää Suomessa, kehittää turvallisuustoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vaikuttaa kansalaisten omatoimiseen turvallisuuskäyttäytymiseen. Kampanja jatkaa Arjen sankari -viestillä, johon kukin turvallisuustoimija voi tuoda omat tärkeät painotuksensa. Henkilöstö- ja sidosryhmälehtenä toimiva Häläri ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen levikki on 6 000 kpl. Lehdessä käsitellään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ja koko 112-toiminnan kannalta keskeisiä asioita, tuodaan esille niiden taustoja ja perusteluja. Samalla hätäkeskustoimintaa esitellään ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa muillekin sidosryhmille ja voidaan korostaa yhteistä auttamisen ketjua, jossa kaikilla turvallisuustoimijoilla on oma roolinsa. Vuoden lehtien teemat ovat viranomaisyhteistyö, kansainvälisyys, työhyvinvointi ja koulutus.
ASIAKIRJAN NIMI NRO 15 (16) 4. MÄÄRÄRAHAT Hätäkeskuslaitoksen nettomäärärahat vuonna ovat yhteensä 55 524 000 euroa momentille 26.30.02.1 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot. Hätäkeskuslaitokselle on varattu talousarviossa valtiovarainministeriön momentille 28.40.71 määrärahaa kehyskaudelle - 2011 tietojärjestelmähankkeeseen 4 600 000 euroa, josta vuodelle kohdentuu 1 600 000 euroa. Perussuunnitelma 2009 TAE TAE Momentti 26.30.02.1 Hätäkeskuksen toimintamenot (netto) 54 177 55 206 2009 Tilinpäätös 1-6 Toteuma Ennuste Tavoite TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot 5 080 182 4 773 4 815 - maksullinen toiminta 5 080 182 4 773 4 815 Menot 58 587 30 829 67 311 66 069 - henkilöstömenot 40 192 21 695 43 658 43 000 - toimitilavuokrat 5 693 3 055 5 929 5 775 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 9 246 4 856 13 098 12 339 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 3 456 1 223 4 626 4 955 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 5 400 4 800 4 800 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 59 577 60 006 60 006 - toimintamenomomentin rahoitus, netto 54 177 55 206 55 206 - muu erittelemätön talousarviorahoitus TOIMINTAMENOMOMENTIT KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 088 10 759 9 053 - myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 54 177 55 524 55 206 - käytetty 53 507 62 539 61 254 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 10 759 3 744 3 005 30.6. mennessä on määrärahaa käytetty kirjanpidon mukaan 30 645 732,23 euroa eli 46,23 %. Tietojärjestelmän hankerahaa on käytetty kirjanpidon mukaan 413 654,68 euroa, Määrärahaa arvioidaan siirtyvän 1 500 000 euroa käyttämättä jääneistä htv - resursseista, 300 000 euroa päivystäjäkurssin arvioiduista kustannuksista ja 500 000 euroa Helsinki-Kerava -projektista eli yhteensä 2 300 000 euroa. Ilmoitinlaitelaskutuksen osalta tuotot ylittänevät budjetin noin 876 000 eurolla, sillä budjetointivaiheessa oletuksena oli, että koko vuodelta peritään korjatun kustannusvastaavuuslaskennan
HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET 16(16) osoittamaa alempaa hintaa. 20 euroa. kuukausitestauksesta. Maksuperusteasetuksen mukaan kuitenkin säilyi alkuvuoden hintana 25 euroa kuukausitestauksen osalta. HAKMU -hankkeelle budjetoidusta 978 tuhannesta eurosta arvioidaan siirtyvän 567 tuhatta euroa. Viraston kokonaisennuste siirtyvästä määrärahasta on näin ollen 3744 tuhatta euroa. ~ /"----- \ Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori Hallintojohtaja 4-:es c: 2. 2 =0. Iiro Clouberg