HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TULOSSUUNNITELMA 2009

Transkriptio

1 344/3.1.1/2008 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TULOSSUUNNITELMA 2009 Liite 1b 1. JOHDON KATSAUS LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN (11)

2 1. JOHDON KATSAUS Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvia hätäilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Toiminnan tavoitteena on hätäkeskuspalvelujen saatavuuden turvaaminen tasapuolisesti koko maassa. Hätäkeskustoiminnassa keskeisimpiä asioita ovat hätäpuheluun vastaamisen nopeus, riskinarvioinnin onnistuminen sekä tehtävän välittäminen toimivaltaisille viranomaisille. Hätäkeskuslaitoksen käsittelemien hätäilmoitusten määrä on ollut vuosittain hienoisessa kasvussa. Tulevaisuuden merkittävä haaste on kehittää 112 numeron toimivuutta erityisesti siten, että löydetään keinot ohjata sinne kuulumattomat puhelut oikeaan osoitteeseen. Hätäkeskuslaitoksessa pyritään operatiivista toimintaa kehittämään siten, että hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden käsittelyaikoja pystytään lyhentämään. Hätäkeskuslaitos on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena tyydyttävästi. Hätäpuhelun vastaamisajan osalta suunta on ollut parempaan, samoin väestön asiakastyytyväisyyden osalta. Hätäkeskuslaitos pyrkii suunnittelukaudella edelleen kehittämään toimintaansa siten, että keskeiset tulostavoitteet voidaan saavuttaa. Hätäkeskustoimintaa ja tietojärjestelmiä uudistetaan siten, että hätäkeskukset voivat verkottua ja ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Hätäkeskuslain uudistamista jatketaan. Henkilöstövoimavarojen hallinnan osalta keskeisenä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Hätäkeskuslaitos panostaa erityisesti henkilöstön sairauspoissaolojen syiden analysointiin ja ryhtyy toimenpiteisiin poissaolojen määrän saamiseksi laskuun. Suunnittelukaudella toteutetaan mittava valtakunnallinen hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke. Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta edistää kansalaisten saamia turvallisuuspalveluja. Päämääränä on kehittää hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten yhteisiä toimintamalleja- ja järjestelmiä. 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE 2.1. Toimintaympäristön analyysi Hätäkeskuslaitoksen toimintaympäristössä nähdään tapahtuvan seuraavia muutoksia, joilla on vaikutusta laitoksen toimintaan: Turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alueella: - Globalisaatio, kansainvälisyys ja Euroopan unioni lisäävät luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden 2 (11)

3 vastaavien laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämien kriisinhallintatoimien tarvetta ja hätäkeskustoiminnan toimivuutta. - Venäjän ja Viron järjestäytyneen rikollisuuden voimakas vaikutus Suomen rikollistilanteeseen. - Venäjän lisääntynyt transitliikenne maalla suurentaa tieliikenneonnettomuusriskiä ja määrällisesti kasvaneet öljynkuljetukset lisäävät suuronnettomuuksien ja vahinkojen riskiä. - Väestön ikärakenne muuttuu: ikääntyvien määrä kasvaa, mikä näkynee erilaisten vanhuusiän tyypillisten tapaturmien ja muiden onnettomuuksien lisääntymisenä kuin myös sosiaalipuolen palveluiden tehtävämäärien kasvuna. - Väestö keskittyy edelleen kasvutaajamiin, joiden ennustetaan olevan pääkaupunkiseutu, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seutu, mikä edellyttää entisestään resurssien tehokasta kohdentamista alueellisesti. - Kansainvälisen yhteistyön ja riippuvuuden merkitys korostuu, varsinkin erilaisten ylikansallisten luonnon ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. - Uutisoiminen kaukaisista ja uudentyyppisistä turvallisuusuhkista ja onnettomuuksista ruokkii turvattomuuden tunnetta ja johtaa helposti vääristymiin, joita pitää asianmukaisella ja oikein suunnatulla viestinnällä oikaista. Niin ulkoisen kuin myös sisäisen viestinnän merkitys korostuu tiedon jakamisessa. - Tekniikan kehittyminen madaltaa kynnystä hätäilmoitusten tekoon ja lisää yhteydenottotapoja. - Syrjäytyminen ja uusavuttomuus lisäävät osaltaan turhia hätäpuheluita. Talouden ja resurssien osa-alueella: - Suomessa käytetään julkisten palvelujen tuottamiseen noin viidennes kansantuotteesta. Erityisesti verotuloihin ja sitä kautta valtion menotalouteen kohdistuu suuria supistuspaineita. Toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkitys korostuu. - Hätäkeskuslaitoksen osalta sopeutuminen talouden reunaehtoihin korostuu. - Työvoiman määrä vähentyy ja kilpailu hätäkeskuslaitoksen ja muiden työnantajien välillä kiristyy. Työvoiman kysyntä kasvaa erityisesti osaamisintensiivisillä aloilla - Työhyvinvointia tukevien toimien merkitys korostuu. Henkilöstön osaamisen kehittämisen osa-alueella: - Yleisen tietämyksen ja vaativuustason lisääntymisen johdosta henkilöstön jatkuvan kouluttautumisen ja osaamisen merkitys korostuu. Hätäkeskuslaitoksen toimintaan vaikuttavat vuonna 2009 seuraavat toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset: - sosiaalihuollon päivystystoiminnan rakentaminen ja kehittäminen - kunta- ja palvelurakenneuudistus - poliisin hallintorakenneuudistus - ensihoidon ja sairaankuljetuksen lainsäädännön uudistuminen - EU:n ohjaava vaikutus - hätäkeskuslain muutos 2.2. Toiminta-ajatus, visio ja arvot 3 (11)

4 2.2.1.Toiminta-ajatus Liite 1b HÄTÄKESKUSLAITOS ON AVUN JA TURVAN ENSIMMÄINEN LENKKI AUTTAMISEN KETJUSSA Hätäkeskuslaitos tuottaa kattavia ja laadukkaita hätäkeskuspalveluita väestölle ja yhteistyöviranomaisille. Hätäkeskukset auttavat hätätilanteissa ja ohjaavat hätänumeroon soittaneita sekä välittävät apua nopeasti ja tehokkaasti. Hätäkeskusyksikkö luo edellytykset laitoksen toiminnalle sekä edistää ja kehittää hätäkeskusten toimintaa. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskus toimii pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena, tukee ja avustaa näiden viranomaisten yksiköitä sekä hoitaa sille säädetyt muut tehtävät Visiot 1 HÄTÄNUMERO =112 1 HUIPPUJOUKKUE = LAADUKKAAT HÄTÄKESKUSPALVELUT 2 TAVOITETTA = TEHOKAS VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimintamalli, jossa kaikki poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten hätäpuhelujen keskittäminen yhteen hätäkeskukseen on osoittautunut tehokkaaksi ja taloudelliseksi tavaksi tuottaa monipuolisia ja korkeatasoisia hätäkeskuspalveluja joustavasti. Yksi yhtenäinen maanlaajuisesti toimiva ammattitaitoinen ja tehokas huippujoukkue tuottaa laadukkaat hätäkeskuspalvelut. Hätäkeskuslaitoksen panostukset hätäkeskusten toimitilojen, tekniikan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen takaavat korkeatasoiset ja kustannustehokkaat hätäkeskuspalvelut myös tulevaisuudessa. Edellä mainitun seurauksena Hätäkeskuslaitoksella on hyvä ja arvostettu maine Suomessa ja kansainvälisesti Arvot Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: PRO 112 Hätäkeskuslaitoksen osaaminen perustuu edistykselliseen toimintatapaan, kehittyneeseen tekniikkaan ja osaavaan henkilöstöön, jonka tavoitteena on toimia hätätilanteessa tehokkaasti avuntarvitsijan puolesta. Hätäkeskukset tuottavat hätäkeskuspalvelut ammatillisen ripeästi ja täsmällisesti. Hätäkeskukset huomioivat toiminnassaan tasapuolisesti sekä avuntarvitsijat että yhteistyöviranomaisetkin. Ammattimainen toiminta kasvaa asiakkaiden inhimillisestä ja vastuuntuntoisesta palvelusta. Hätäkeskusten henkilöstö toimii tehtävissään tehokkaasti motivoituneena ja vapaaehtoisesti kurinalaisena joukkueena. 4 (11)

5 LUOTETTAVUUS TASAPUOLISUUS INHIMILLISYYS Liite 1b Hätäkeskustoiminnan edelleen kehittämisessä luovuus ja ennakkoluulottomuus yhdistettynä toimintavarmuuteen ovat keskeisiä tekijöitä uusia toiminnallisia ratkaisuja haettaessa. Henkilöstön sisäiset suhteet perustuvat keskinäiseen luottamukseen, jolloin toiminta sekä jokaisen omat voimavarat suunnataan avuntarvitsijoiden palvelemiseen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön keskuudessa vallitsee arvostus työtovereita ja jokaisen tekemää työtä kohtaan. Hätäkeskuslaitoksessa luotettavuus on rehellisyyttä kansalaisia ja omaa henkilöstöä kohtaan. Se on myös uskollisuutta ja periksiantamattomuutta ja sen tavoitteena on oikeudenmukaisuuden edistäminen. Luotettavuus Hätäkeskuslaitosta kohtaan kasvaa toiminnan pysyvyydestä ja jatkuvasta toimintavarmuudesta. Luotettavuus merkitsee myös täsmällistä ja huolellista, tarvittaessa nopeaa toimintaa, joka pohjautuu lakiin sekä yhteisiin sovittuihin ohjeisiin ja toimintatapoihin. Hätäkeskukset toimivat niin, että kansalaiset voivat olla varmoja hätäkeskusten kyvystä tuottaa heidän tarvitsemat palvelut ehdottoman luotettavasti kaikissa olosuhteissa. Hätäkeskuslaitos tuottaa Suomessa palvelujaan tasapuolisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Kaikkia avuntarvitsijoita kohdellaan yhdenmukaisesti kansalaisuudesta, kielestä, rodusta, uskonnosta, varallisuudesta, sukupuolesta ja mielipiteistä riippumatta. Avuntarvitsijoita palvellaan yksilöllisesti jokaisen tilanne huomioon ottaen. Myös yhteistyökumppaneita palvellaan tasapuolisesti. Hätäkeskuslaitoksessa tasapuolisuus tarkoittaa myös oman henkilökunnan keskinäistä arvostusta. Hätäkeskuslaitoksessa inhimillisyys on ihmisarvon loukkaamattomuutta, myötätuntoa, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. Henkilöstön käytöksestä heijastuu inhimillisyys - avuntarvitsija saa 112-hätänumerosta palvelua suoraan ihmiseltä ihmiselle. Hätäkeskuslaitoksessa inhimillisyys on myös vuorovaikutusta, jossa kuunteleminen, aito kiinnostus ja kiireettömyys avuntarvitsijaa kohtaan ohjaavat toimintaa. Inhimillisyys on myös joustavuutta ja avoimuutta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kesken myös työtoverin tarpeet otetaan huomioon Toiminnan painopisteet suunnittelukaudella Sisäasiainministeriö on asettanut hätäkeskuslaitoksleel seuraavat toiminnan painopisteet suunnittelukaudelle (11)

6 1. Varmistetaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toteutuminen huolehtimalla operatiivisesta toimintavalmiudesta ja kyvystä. Liite 1b Hätäkeskustoiminnan toimenpiteet tämän painopisteen edistämiseksi ovat hätäkeskustoiminnan kehittäminen ja siten palvelukyvyn parantaminen. Suunnittelukauden aikana hätäkeskustoimintaa ja tietojärjestelmiä uudistetaan siten, että hätäkeskukset voidaan verkottaa ja sen avulla ne kykenevät tukemaan toisiaan ja viranomaisia ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnittelukauden aikana luodaan edellytykset hätäkeskusaluejaon kehittämiselle. 2. Varmistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen hallinnonalan toiminnassa sekä edistetään hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden sekä rasismin ehkäisyn toteutumista. Hätäkeskuslaitoksessa edistetään tämän painopisteen toteutumista siten, että tavoitteena on tuottaa hätäkeskuslaitoksen palveluja eri kielillä. 3. Uudistetaan ja yhtenäistetään menettelytavat ja toimintakulttuuri. Hätäkeskuslaitoksessa yksi keskeinen tavoite suunnittelukaudella on yhtenäistää laitoksen menettelytavat ja toimintakulttuuri. Vuosi 2009 Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke Vuoden 2009 kehittämisen painopisteet ovat hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke ja ja työhyvinvointihanke. Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke on mittava. Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä sekä sitä kautta kansalaisten turvallisuuspalveluja. Päämääränä on kehittää viranomaisten yhteisiä toimintamalleja- ja järjestelmiä, ei vain hätäkeskuksen sisäistä toimintaa. Valtakunnallisesti toimiva, yhtenäinen hätäkeskusjärjestelmä ja yhtenäinen tai mahdollisimman hyvin integroitu tekninen ympäristö tukee koko auttamisketjun tehokasta ja laadukasta toimintaa. Toiminnallisten rakenteiden kehittämien edistää hätäkeskuslaitoksen toiminnan tehostamista ja tuottavuutta. Tilivuoden rahoitus hankkeelle on euroa. Vuoden 2008 aikana aloitetun hankkeen kokonaisrahoitus kehyskaudella on euroa. Hankeeseen kuluu myös laitoksen toimintamenoja ja virkatyötä. Työhyvinvointihanke Työhyvinvoinnin johtamiseen tähtäävässä kehittämishankkeessa määritellään työhyvinvoinnin viitekehys ja tarkastellaan työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohtia ja periaatteita. Hankkeen tuloksena saadaan 6 (11)

7 työhyvinvoinnin toimintamalli ja työhyvinvoinnin johtamisen opas. Hankkeeseen käytetään johtamisen kehittämisrahaa euroa. Muut vuoden 2009 aikana kehittämistavoitteet ovat: 1. Hätäkeskuslaitos tekee analyysin sairauspoissaolojen syistä ja ryhtyy tarvittaviin toimiin siten, että sairauspoissaolojen määrä laskee. (SM:n tilinpäätöskannanotto hätäkeskuslaitoksen toiminnasta v. 2007) 2. Kehitetään menettelytapoja hätäkeskukseen kuulumattomien puhelujen nopeammaksi käsittelemiseksi. 3. Kehitetään hätäkeskustoimintaa ja teknisiä järjestelmiä siten, että hätäkeskukset voivat varmistaa toisiaan häiriö- ja ongelmatilanteissa. (SM:n tilinpäätöskannanotto hätäkeskuslaitoksen toiminnasta v.2007, riskienhallinta) 4. Johtamisen kehittämisohjelman avulla yhtenäistetään toimintakulttuuria ja vakiinnutetaan menettelytavat uuden työjärjestyksen mukaiseksi. Hätäkeskusten johtajajille, viestipäälliköille, hätäkeskusyksikön päälliköille ja laitoksen koko henkiökunnalle järjestetään esimiestyö/päivittäisjohtamiseen ja muutoksen johtamiseen ja hallintaan liittyvää valmennusta. Ohjelman toteuttamiseen on käytössä johtamisen kehittämisen rahaa euroa. 5. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskenta saadaan Valtiokonttorin määräysten mukaiseksi. Työprosessit on kuvattu ja työajanseuranta tehty vuoden 2008 aikana. (SM:n tilinpäätöskannanotto hätäkeskuklaitoksen toiminnasta v.2007) Määrärahat Hätäkeskuslaitokselle on esitetty kehysmäärärahana vuodelle euroa. Määräraha sisältää euroa tietojärjestelmän hankerahaa. Kehyspäätösten ja mukaisesti kehysmäärärahaan sisältyy myös euroa 40 henkilötyövuoden palkkoihin. Kehysmäärärahasta on vähennetty euroa tehtävien siirtämisestä HALTIK:ille 7 (11)

8 3. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan tuottaa turvallisuutta sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä välittämällä apua välitöntä apua edellyttävissä tilanteissa. Vaikuttavuutta mitataan yleisen hätänumeron tunnettavuudella.. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteuma arvio TAEtavoite TTS kauden tavoitteet Vuosi % 94% 94% 94% 94% 94% 94% 94% Väestöstä yleisen hätänumeron tuntee (%) 8 (11)

9 4. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liite 1b Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi Taloudellisuus Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/suorite, enintään * laskettu kehyksestä 10,9 11,1 12,1 10,2* 10,3* 10,0* 10,0* 10,0 ei kehystä 4,7 4,6 4,6 4,2* 4,2* 4,1* 4,1* 4,1 ei kehystä Kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus-% Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvstavuss-% 174,2% 128,8% 100,0% 100% 100% 100% 100% 100% 119,6% 97,2% 121,4% 121,4% 121,4% 121,4% 121,4% 121,4% Tuottavuus Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä, /pl vuoromestarit) Laitoksen tuottavuus=hätäkeskussalin suoritteet/laitoksen htv Palvelukyky ja laatu Hätäpuheluihin vastataan 10 sekunnissa (x%:ssa hätäpuheluita) Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtävänantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa,%(tehtäväluokat liitteessä 1) Väestön tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1-5),vähintään Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa ja niiden tuottamiin palveluihin (asteikolla 1-5), vähintään Suoritteet 71% 77% 84% 86% 86% 86% 86% 86% 49% 49% 90% 90% 90% 90% 90% 90% 4,2 4,22 4,23 4,25 4,25 4,25 4,25 4,25 3,2 3,3 3,8 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 (1000 kpl) Hätäilmoitusten määrä hätäpuhelut (11)

10 - kentälle välitetyt tehtävät Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,72 0,72 0,72 0,71 0,71 0,71 0,71 0,71 Määräraha/kehysehdotus (1000 ) ei kehystä Bruttomenot Tuotot Netto Kehys Siirto ed. vuodelta Siirto seur. vuodelle/vaje (11)

11 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaoloista teetetään vuoden 2009 aikana selvitys. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman kattavasti koko virasto huomioiden. Selvityksen avulla pyritään saamaan tietoa hätäkeskuslaitoksen korkeiden sairaspoissaolojen määrän syystä. Vuoden 2008 nsyksyllä työnsä aloittava työhyvinvointityöryhmä pyrkii vaikuttamaan omalta osaltan sairaspoissaolojen vähentämiseen pitkällä aikavälillä. Henkilöstön keski-ikä, koulutustasoindeksi ja sukupuolijakauma ovat toteutumia, joiden suhteen ei ole erityisiä tavoitteita. Hätäkeskuslaitos huomioi tasa-arvokysymykset ja sukupuolijakaumassa pyritään tasaiseen tilaan. Rehrytointia ei kohdenneta erityisesti jompaan kumpaan sukupuoleen. Henkiset voimavarat toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi Hätäkeskuslaitos Henkilötyövuodet Kokonaistyövoimakustannukset 125,5 125,5 124,4 125,0 125,0 125,0 125,0 125,0 (% palkkasummasta) palkat+sos.kulut/palkat Työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,02 3,05 3,16 3,13 3,16 3,19 3,22 3,25 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12 17,9 16, Vakituisen henkilöstön 5,0 4,5 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 lähtövaihtuvuus Henkilöstön keski-ikä Koulutustasoindeksi 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sukupuolijakauma 351/ / / / / / /4 313/ (11)