Asiakirjayhdistelmä Pelastustoimi

Transkriptio

1 80. Pelastustoimi S e l v i t y s o s a : Pelastustoimen tehtävänä ovat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. Pelastuslaitosten hoitamat tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityisesti pelastuslaitosten hoitamat terveydenhuollon ensivastetehtävät, erilaiset viranomaisten yhteistoimintatehtävät ja luonnononnettomuuksien aiheuttamat tehtävät ovat lisääntyneet. Palokuolemien määrä on kansainvälisesti ottaen pysynyt Suomessa korkealla tasolla. Tuhopolttojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Sisäasiainministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Käynnistetään väestön suojaamisen strategian edellyttämät toimenpiteet ja strategian osana jatketaan pelastustoimen johtamisjärjestelmähanketta. Kehitetään pelastustoimen toimintaa suuronnettomuustilanteissa sekä niissä tarvittavia tietojärjestelmiä. Ryhdytään toimenpiteisiin väestönsuojelujärjestelmän uudistamiseksi vastaamaan uusia uhkakuvia. Käynnistetään asumisen turvallisuuden parantamiseen tähtääviä pelastustoimen toimenpiteitä. Tutkimustoimintaa kehitetään palvelemaan koko toimialan tarpeita. Viitaten luvun perusteluihin siviilikriisinhallintakoulutus vakiinnutetaan osaksi Pelastusopiston toimintaa. Hätäkeskusten toimintaedellytyksiä vahvistetaan, palveluja ja niiden laatua kehitetään sekä johtamista parannetaan, jotta hätäkeskukset kykenevät selviytymään tehtävistään. Hätäkeskusten voimavarojen yhteiskäyttöä tehostetaan hätäkeskustietojärjestelmää ja toimintatapoja kehittämällä. Tunnusluvut arvio tavoite SUORITTEET Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, arvio tulipaloista aiheutuvat tehtävät tarkistus- ja varmistustehtävät ensivastetehtävät muut tehtävät Hätäilmoitusten määrä, kpl, arvio josta hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät, kpl Pelastusopiston tutkinnot (ml. AMK-tutkinnot), kpl, vähintään Pelastusopiston koulutettavapäivät, kpl, vähintään PALVELUKYKY JA LAATU Ensimmäinen yksikkö saapuu onnettomuustapauksista paikalle 1. riskialueella (6 min), % Ensimmäinen yksikkö saapuu onnettomuustapauksista paikalle 2. riskialueella (10 min), % Erityiskohteiden palotarkastus, vähintään (%) %:ssa hätäpuheluista vastausaika on 10 sekuntia 8, Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (% hätäpuheluista) 94,8 1) 86,0 90,0 Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5), vähintään ei mitattu 3,5 3,75 1) Toteutumassa on mukana vain ELS-tietojärjestelmässä mukana olevat hätäkeskukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Väestöstä on tyytyväinen Hätäkeskuslaitoksen palveluihin, vähintään (1 5) 4,29 4,00 4,30 TALOUDELLISUUS Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset, /asukas, enintään 2) 8,2 9,9 9,8 Pelastusopiston tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijakohtainen vuotuinen käyttömeno,, enintään Pelastusopiston koulutettavapäivän hinta,, enintään TUOTTAVUUS Hätäpuhelujen määrä/hätäkeskuspäivystäjä Pelastusopiston henkilöstökulut/koulutettavapäivät 48,51 50,00 51,50 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Pelastusopisto Henkilöstömäärä Sukupuolijakauma, miehet/naiset 81/22 80/23 80/24 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 10,50 10,00 9,5 Hätäkeskuslaitos Henkilöstömäärä Sukupuolijakauma, miehet/naiset 349/ / /415 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 13,5 12,0 11,0 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 94,5 93,7 97,6 Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : P a l o k u o l e m a t. Palokuolemien määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota (K 16/ vp). Väestön määrään suhteutettuna Suomessa on palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja moninkertaisesti verrattuna useisiin muihin läntisen Euroopan maihin. Tulipaloissa on viime vuosina kuollut vuosittain yli 100 henkilöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä palokuolemat vähenisivät siten, että niitä olisi vuosittain enintään 30. 2) Vuoden tunnusluku on nettoluku. Tavoite on muutettu vuodesta alkaen bruttoluvuksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Lähes kaikki palokuolemat liittyvät asumiseen ja asukkaan omaan käyttäytymiseen. Kuolemaan johtaneista tulipaloista yli 90 prosenttia tapahtuu asuinympäristössä, ja useimmiten tulipaloon menehtynyt henkilö on ollut palon syttyessä asunnossaan yksin. Suurimmassa vaarassa ovat henkilöt, joiden havainnointi- ja toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut. Tulevaisuuden kannalta tilanne onkin varsin huolestuttava, sillä pelkästään väestön ikääntymisen vaikutuksen arvioidaan lisäävän palokuolemien määrän :een vuoteen 2025 mennessä. Jotta tällainen kehitys voidaan torjua, on ripeästi ja tehokkaasti ryhdyttävä paloturvallisuutta parantaviin toimiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palokuolemia voidaan vähentää tehokkaimmin asentamalla riskiryhmien asuntoihin automaattinen sammutuslaitteisto. Arvioiden mukaan tällaisen sammutuslaitteiston avulla palokuolemia voidaan vähentää vuositasolla jopa henkilöllä. Paloturvallisuutta voidaan parantaa neuvonnalla sekä yleistä paloturvallisuutta koskevalla valistuksella. Valiokunta pitää myös tärkeänä paloturvallisten sähkölaitteiden kehittämistä ja käyttöä. Lisäksi on tärkeää, että taloyhtiöt ja muut tahot huolehtivat pelastuslain mukaisten pelastussuunnitelmien laatimisesta. Palokuolemien vähentämiseksi on tiedossa monia keinoja, joiden toteuttamiseen on ryhdyttävä määrätietoisesti. Valiokunta korostaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä. L ä ä k ä r i - j a p e l a s t u s h e l i k o p t e r i t o i m i n n a n j ä r j e s t ä m i n e n j a r a h o i t u s. Eduskunta on edellyttänyt jo vuonna 2002, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin vuonna 2003 tavoitteeksi, että "osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi". Sisäasiainministeriön työryhmä ei pitänyt täyttä rahoitusta valtion talousarviosta kuitenkaan toteuttamiskelpoisena, vaan päätyi esittämään ns. kumppanuusmallia. Mallin mukaan sisäasiainministeriö rahoittaa etsintä- ja pelastustoiminnan, sairaanhoitopiirit lääkinnällisen toiminnan ja lentotoiminta rahoitetaan raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raha-automaattiyhdistys ei ole kuitenkaan voinut myöntää avustusta lentotoimintaan, koska lento-operaattoreiden kilpailuttamisen tuloksista on jätetty kaksi hakemusta markkinaoikeuteen. Hankintamenettely on siten keskeytetty, kunnes markkinaoikeus on antanut asiasta ratkaisun. Kuluvana vuonna onkin myönnetty Medi-Heli ry:lle valtion väliaikaista rahoitusta lentotoimintaan. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 45/ vp katsonut, että toiminnan järjestäminen ja rahoitus vaativat vielä lisäselvityksiä sekä pitänyt edelleen parhaana vaihtoehtona rahoituksen siirtämistä valtion talousarviosta tapahtuvaksi. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen tulee olla valtion vastuulla. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 3 : Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta. E d u s k u n n a n l a u s u m a 3 : Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta. 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Pelastusopiston bruttomenot ja -tulot (1 000 euroa) arvio tavoite Bruttomenot Tulot Henkilötyövuodet Hätäkeskuslaitoksen bruttomenot ja -tulot (1 000 euroa) arvio tavoite Bruttomenot Tulot Henkilötyövuodet Tuloissa on huomioitu euroa Savonia -ammattikorkeakoulun maksamina korvauksina Pelastusopiston antaman ammattikorkeakouluopetuksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa huoneistopalosimulaattorin vuokramenoina, euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää pelastuslain (468/2003) 77 :n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen ja toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Ilmailulaitokselle sekä kustannuksiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta ja siihen varautumisesta. Määrärahaa saa käyttää myös poliisiviranomaisen johtamaan etsintä- tai muuhun vastaavaan virka-aputehtävään. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastuslain 74 :ssä tarkoitetulla tavalla ilma-alusten käyttöä pelastustoiminnassa koskevan valmiuden ylläpitämiseen sekä pelastuslain 87 :n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n ja kansainvälisten järjestöjen pelastuspalvelu- ja siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivien katastrofien arviointi-, koordinointi- ja tukiryhmien (UNDAC, UNDAC-support, IHP), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus-, varautumisja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 S e l v i t y s o s a : Tavoitteet Metsäpalot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa, jolloin paloalat ja vahingot jäävät pieniksi. Osallistumalla pelastus- ja lääkärihelikoptereiden rahoitukseen varmistetaan helikoptereiden käytettävyys kadonneiden etsinnässä ja muussa pelastustoiminnassa. Pelastustoimelle luotuja henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia kyetään käyttämään kansainvälisissä pelastus- ja avunantotehtävissä. Määrärahan mitoituksen perusteena on Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan lähettäminen yhteen tehtävään tai osallistuminen 3 5 pienempään tehtävään tai materiaaliavun antaminen yhteen katastrofiin. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun Metsäpalojen tähystystoiminta Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen Pelastuslain 87 :n 2 momentin mukaiset tutkimukset Pelastuslain 77 :n mukaiset avustukset Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen alueen pelastustoimen valtionavustuksesta annetun lain (1122/2003) nojalla pelastustoimen hoidon kannalta tarpeellisen kaluston tai järjestelmän hankinnasta aiheutuviin huomattaviin kustannuksiin sekä kehittämishankkeisiin pelastustoimen alueille. Määrärahaa saa käyttää myös pelastuslain (468/2003) 77 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen väestönsuojelumenoihin kunnille ja pelastustoimen alueille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille siviilikriisinhallinnan koulutusmenoihin. Tavoitteet Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on parantaa pelastustoimen palvelujen laatua ja pelastustoiminnan sekä väestönsuojelun valmiutta, sekä tehostaa voimavarojen käyttöä. Lisäksi määrärahan avulla edistetään pelastustoimen alueiden tasapainoista kehittymistä. Tuloksellisuustavoitteet arvio tavoite Tuettujen VIRVE -päätelaitteiden määrä Tuettujen kehittämishankkeiden määrä Tuettujen paloautojen määrä Tuettujen kuntien johtokeskusten määrä Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtionosuus pelastustoimen alueille Pelastuslain 77 :n 2 momentin mukaiset avustukset Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5