Joensuun kaupunki / Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus Koskikatu 7A, 4. krs., Joensuu ESIOPETUSPILOTIN LOPPURAPORTTI 4.8.

Joensuun kaupunki / Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus Koskikatu 7A, 4. krs., 80100 Joensuu ESIOPETUSPILOTIN LOPPURAPORTTI 4.8.2015

2 Tiivistelmä Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta antoi esiopetustiimille tehtäväksi esiopetuksen käytäntöjen ja toimintojen yhtenäistämisen sekä yhtenäisen mallin luomisen esiopetuksen toteutuksesta 1.8.2015 alkaen. Esiopetustiimi on perehtynyt toimintansa aluksi esiopetuksen toteutustapaan Joensuussa ja vertailukunnissa. Lukuvuodeksi 2014 2015 kaupunkiin perustettiin viisi pilottia, joissa testattiin erilaisia esiopetuksen toteutustapoja. Pilottien toimintaa arvioitiin sekä toiminnan käynnistyessä että toiminnan päättyessä. Pilotista saatuja kokemuksia avataan osana tätä raporttia. Esiopetuspilottien kautta saatiin kokemusta erityisesti esiopetuksen toteuttamisesta erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä sekä ryhmässä, jossa työskentelee koulun esiopettaja ja päivähoidon lastentarhanopettaja työparina. Samoin palautekyselyjen kautta saatiin kokemuksia ryhmäkoon vaikutuksesta esiopetukseen. Esiopetustiimin toiminnan aikana pilottien lisäksi kiinnitettiin huomiota esiopetukselle tarvittaviin tiloihin esiopetuksen kustannuksiin eri vaihtoehdoissa koulujen ja päivähoidon yhteistyön lisäämiseen esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa esiopetukseen hakemiseen esiopetusryhmien muodostamiseen sekä esiopettajien vertaistuen lisäämiseen. Pilottiryhmissä tehtyjen arviointien perusteella ryhmä, jossa työskentelee koulun esiopettaja ja päivähoidon lastentarhanopettaja työparina, koettiin erittäin hyväksi. Erilliset 6-vuotiaiden esiopetusryhmät koettiin hyvänä, koska ryhmärakenne on helpottanut ja selkeyttänyt esiopetustoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Esiopettajat kokivat myös oman työnkuvansa selkiytyneen ja työn merkityksen itselleen kasvaneen. Haasteeksi erillisissä 6-vuotiaiden esiopetusryhmissä koettiin se, että 3-5 -vuotiaiden ryhmistä tulee haasteellisempia, jos 6-vuotiaat eivät ole niissä mahdollistamassa mallioppimista. Yhteistyö koulun ja päiväkodin välillä koettiin hyväksi, helpoksi ja toimivaksi, kun koko ikäryhmä on yhtenäinen. Samoin pienryhmätoimintojen suunnittelu on helpottunut. Kehitettäviksi asioiksi jatkossa koettiin lapsiryhmien koko, erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen ryhmiä muodostettaessa sekä erityisen tuen moninainen tarve ryhmissä. Osana esiopetuspilottia käynnistettiin vuoden 2015 alussa esiopettajien vertaisverkkotoiminta. Vertaisverkko on tavoitteellisesti työskentelevä vapaamuotoinen ryhmä, joka koostuu samaa työtä eri puolilla kaupunkia tekevistä henkilöistä. Vertaisverkon toiminnan tavoitteena on yhteisten asioiden jakaminen, hyvien käytänteiden jakaminen, työn yhteinen suunnittelu sekä mieltä askarruttavien asioiden yhteinen pohtiminen ja niihin ratkaisujen löytäminen. Vertaisverkkotoiminta käynnistettiin, koska esiopettajille haluttiin antaa mahdollisuus yhteistoimintaan ja yhteiseen esiopetuksen suunnitteluun. Vertaisverkkotoimintaa arvioitiin keväällä 2015 ja kyselyyn vastanneet olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä toimintaan ja toi-

3 minta koettiin hyvänä ja tarpeellisena. Sen toivottiin jatkuvan. Vertaisverkkotoiminta koetaan palkitsevaksi ja työntekijän hyvinvointia huomioivaksi. Esiopetustiimin tehtävä on ollut haasteellinen ja vaativa. Tiimin toiminta koettiin välillä melko raskaaksi ja tiimin jäsenet kokevat ettei tiimillä ole aina ollut kentän luottamusta eikä työrauhaa. Näistä haasteista huolimatta esiopetuksen toimintamalli saatiin rakennettua, samoin esiopetukseen hakemisen ja esiopetusryhmien muodostamisen periaatteet. Esiopetuksen sisällön yhtenäistämiseksi esiopettajien yhteistoiminnan lisäämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi perustettiin eri puolille kaupunkia esiopettajien vertaisverkot. Esiopetusta annetaan jatkossakin sekä kouluissa että päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden yhteistyönä. Esiopetuksen siirtäminen kokonaan varhaiskasvatukseen ei tuo säästöä varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän tiukasta lakisääteisestä säätelystä johtuen, joten nykyistä käytäntöä ei ole syytä muuttaa. Kehitystyötä jatketaan siten, että vain 6-vuotiaiden esiopetuksen erillisryhmien muodostamista jatketaan päiväkodeissa sekä vähintään 13 lapsen ryhmäkokoa kouluissa. Ryhmissä kuitenkin huomioidaan erityislasten määrä joko ryhmäkoossa tai avustajaresurssina. Ensisijaiset sijoituspäätökset tehdään lähikoulu/- päiväkotiperiaatteella. Huoltajat voivat hakea toissijaista esiopetuspaikkaa halutessaan, mutta tällöin lapsella ei ole oikeutta koulukuljetukseen. Työntekijöiden työnkuvien sekä koulu- ja päiväkotiyhteistyön kehittämiseen panostetaan. Lukuvuonna 2015-2016 erityisenä kehittämisen painopistealueena on esiopetusryhmien muodostamisen uudet toimintatavat. Sijoitusprosessi kirjoitetaan auki ja mallinnetaan. Uusia päiväkoti- ja koulutiloja tehdessä huomioidaan esiopetuksen tilatarpeet. Esiopettajien vertaisverkkotoiminta vakiinnutetaan vallitsevaksi toimintatavaksi.

4 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA. 5 2. SELVITYS ESIOPETUKSEN TILASTA ESIOPETUSSELVITYKSEN ALKAESSA. 5 2.1 Esiopetus Joensuussa. 5 2.2 Esiopetus vertailukaupungeissa. 6 2.3 Yhteenveto esiopetuksen nykytilasta Joensuussa ja vertailukaupungeissa 7 3. ESIOPETUKSEN PILOTTIRYHMÄT JOENSUUSSA LUKUVUONNA 2014 2015 7 4. ESIOPETUKSEEN TARVITTAVAT TILAT 10 5. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT.. 10 6. ESIOPETUKSEN VELVOITTAVUUS. 11 7. ARVIOINTIA ESIOPETUSPILOTTIEN TOIMINNASTA 2014 2015.. 11 7.1 Pilottien arviointi.. 11 7.2 Esiopettajien vertaisverkkotoiminnan arviointi kevät 2015.. 12 8. ESIOPETUKSEN TOIMINTAMALLI JOENSUUSSA 1.8.2015 ALKAEN 13 9. ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN JA ESIOPETUSRYHMIEN MUODOSTAMINEN LUKUVUODESTA 2016-2017 ALKAEN 14 9.1 Esiopetukseen hakeminen. 14 9.2 Esiopetusryhmien muodostamisperiaatteet. 14 10. KEHITTÄMISTYÖN JATKAMINEN... 15

5 1. TAUSTAA Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta perusti kokouksessaan 19.9.2013 119 lukuvuodelle 2013 2014 esiopetustiimin ja jatkoi sen toimintaa päätöksellään 18.9.2014 103. Tiimin jäsenet Pj: päivähoidonjohtaja Päivi Liuski Leena Paalanen (Karsikon koulu), Liisa Muhonen (Marjalan pk), Erja Pakarinen (Mutalan pk), Unna Tormulainen (Siilin pk), Tiina Määttä (Enon koulu), Katja Pussinen (hallintopalvelut) Tarvittaessa kokouksiin pyydetään myös muita asiantuntijoita Tiimin tehtävät Tiimin tehtäviksi lukuvuodelle 2013 2014 lautakunta päätti: Esiopetuksen käytäntöjen ja toimintojen yhtenäistäminen yhtenäisen mallin luominen esiopetuksen toteutuksesta 1.8.2015 alkaen o eri toteutustapojen vertailu o talous ja henkilöstö o mitä muutoksia uuteen malliin siirtyminen vaatii Lukuvuodelle 2014 2015 lautakunta päätti tehtäviksi: Pilottiryhmien toiminnan arviointi kahdella kyselyllä, joista ensimmäisessä selvitetään ryhmien käynnistysvaihetta ja toisessa varsinaisen toimintakauden aikaista toimintaa. Lopullinen esiopetuksen toteutusmalli Joensuussa luodaan näiden kokemusten pohjalta keväällä 2015. Aikataulu Luoda yhtenäinen malli esiopetuksen toteutuksesta 1.8.2015 alkaen o eri toteutustapojen vertailu o talous ja henkilöstö o mitä muutoksia uuteen malliin siirtyminen vaatii Lautakunta päätti, että tiimin toiminta käynnistyy 1.10.2013 ja toimintamalli hyväksytään toukokuussa 2015. Lautakunta päätti myös, että toimintakautena 2014-2015 mallia testataan pilottiyksiköissä, arvioidaan ja kehitetään edelleen sekä jalkautetaan kentälle. 2. SELVITYS ESIOPETUKSEN TILASTA ESIOPETUSSELVITYKSEN ALKAESSA Esiopetustiimi on toiminut lautakunnan päätöksessä edellytetyllä tavalla. Tiimin toiminta käynnistyi selvityksellä, jossa perehdyttiin sekä Joensuussa eri yksiköissä että eri puolilla maata toteutettaviin esiopetuksen toteuttamismalleihin. Selvitys valmistui tiimin käyttöön 28.11.2013. 2.1 Esiopetus Joensuussa Selvityksen perusteella esiopetuksen toteuttaminen Joensuun kouluissa ja päiväkodeissa voidaan jakaa kolmeen toteutustapaan: 1. Erilliset esiopetusryhmät kouluissa

2. Erilliset 6-vuotiaiden esiopetusryhmät päiväkodeissa 3. Sekaryhmät päiväkodeissa 6 Koulujen erillisissä esiopetusryhmissä esiopetusta on annettu niille lapsille, jotka eivät tarvitse esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Esiopetusryhmien koko lukuvuonna 2013 2014 vaihteli 10-23 lapsen välillä. Koulujen ryhmiä on jaettu jakotunteja käyttämällä pienemmiksi (esim. 23 lasta jaettu kahdeksi ryhmäksi). Henkilöstömitoitus näissä ryhmissä on ollut esiluokanopettaja (OVTES:n piirissä) ja mahdollisesti avustaja. Erillisiä esiopetusryhmiä ei ole ollut kaikissa kouluissa, vaan esiopetusoppilaita on keskitetty koulujen välillä. Päiväkotien erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä lapsia on ollut päivähoitomitoituksen säätelemä määrä (enintään 21 lasta / 3 kasvatusvastuullista aikuista). Esiopetusta näissä ryhmissä on toteutettu osin yhtenä ryhmänä ja osin jakamalla ryhmää päivän aikana pienryhmiksi. Esiopetusta antaville lastentarhanopettajille on maksettu KVTES:n mukainen korvaus esiopettajana toimimisesta (tällä hetkellä 36 e / kk). Päiväkotien sekaryhmissä esiopetusta on annettu niissä yksiköissä, joihin ei ole ilmoittautunut riittävästi lapsia erillisen esiopetusryhmän perustamiseksi. Myös osassa niistä taloista, joissa ilmoittautuneita olisi ollut riittävä määrä erillisen ryhmän perustamiseen, esiopetusikäiset on jaettu kahteen eri ryhmään. Useampaan ryhmään jakaminen on perustunut joko erityistä tukea tarvitsevien lasten määrään, yksikössä hoidossa olevien 3-6 -vuotiaiden määrän epätasaiseen jakautumiseen tai mallioppimiseen. Esiopetusikäiset on esimerkiksi jaettu kahteen ryhmään silloin, jos 3-5 -vuotiaita lapsia on yksikössä enemmän kuin heitä voidaan yhteen ryhmään sijoittaa ja vastaavasti 6-vuotiaita ei ole täyttä kokonaista ryhmää. Mallioppimista on käytetty taloissa ryhmien muodostamisen perusteena, koska pienemmät lapset oppivat sekaryhmissä isommilta hyödyllisiä taitoja. Esiopetusoppilaiden jakamisella useampaan ryhmään on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, riippuen tarkastelukulmasta. Useampaan ryhmään jakaminen pienentää esiopetusryhmien kokoa, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän oppimisen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioimisen. Samalla kuitenkin lisääntyy lastentarhanopettajille maksettava esiopetuskorvaus, kun korvaus joudutaan maksamaan useammalle työntekijälle. Esiopetusryhmiin sijoittelun perusteena on Joensuussa ennen pilottia käytetty täydentävän päivähoidon tarvetta. Esiopetukseen ilmoittautuneet lapset on jaettu koulujen ja päiväkotien kesken seuraavasti: lapset, jotka eivät tarvitse täydentävää päivähoitoa, on sijoitettu koulujen esiopetusryhmiin lapset, jotka tarvitsevat täydentävää päivähoitoa, on sijoitettu päiväkotien esiopetusryhmiin 2.2 Esiopetus vertailukaupungeissa Esiopetuksen toteuttamistapoja selvitettiin myös toisista kaupungeista. Vertailukaupungeiksi valittiin kuusi Joensuun kaltaista ja kooltaan Joensuuta vastaavaa kaupunkia: Kouvola, Kuopio, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu ja Lappeenranta. Muista kunnista tiedot kerättiin joko kyselyllä tai soittamalla, Lappeenrannan edustajat kävivät esiopetustiimissä esittelemässä kaupunkinsa esiopetusmallia marraskuussa 2013.

7 Kaupunkivertailun perusteella voidaan todeta, että kaikissa vertailukaupungeissa esiopetusta annettiin sekä päiväkotien että koulujen tiloissa. Samoin esiopetusta annettiin sekä erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä että sekaryhmissä. Sekaryhmien muodostamisen perusteena oli yleensä se, että ryhmistä vapaaksi jäävät paikat täytettiin 5-vuotiailla. Kouluilla oli sekä erillisiä esiopetusryhmiä että yhdysluokkia, joissa oli esiopetusta. Hallinnollisesti esiopetus kuului Kouvolaa lukuun ottamatta varhaiskasvatukseen, Kouvolassa sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen, kuten Joensuussa tällä hetkellä. Ryhmäkokojen muodostamisessa noudatettiin päivähoidon ryhmäkokoa 1/7 ja 1/13. (Esiopetuksen kartoitus liitteenä) 2.3 Yhteenveto esiopetuksen nykytilasta Joensuussa ja vertailukaupungeissa Esiopetus on tällä hetkellä toteutettu Joensuussa ja vertailukaupungeissa pääpiirteissään yhtenäisten toimintamallien mukaisesti. Esiopetusta annetaan kaikilla paikkakunnilla sekä kouluissa että päiväkodeissa samojen ryhmäkokomitoitusten mukaisesti. Vertailukaupungeissa kuitenkin on enemmän erillisiä 6-vuotiaiden esiopetusryhmiä, Joensuussa valtaosa esiopetusryhmistä on sekaryhmiä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa on kouluilla eniten esiopetusryhmiä. Joensuun erona vertailukaupunkeihin näyttää olevan esiopetuksen hallinnollinen sijoittuminen. Joensuussa ja Kouvolassa esiopetus on hallinnollisesti sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaista, muissa kaupungeissa se on sijoitettu varhaiskasvatukseen. 3. ESIOPETUKSEN PILOTTIRYHMÄT JOENSUUSSA LUKUVUONNA 2014-2015 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti Joensuuhun muodostettiin lukuvuodeksi 2014-2015 neljä pilottialuetta, joilla esiopetusryhmät muodostettiin päivähoidon ja koulujen tiiviissä yhteistyössä. Pilottialueiksi valittiin: Reijola-Niittylahti-Huvikumpu Rantakylä Heinävaara Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä Lisäksi myöhemmässä vaiheessa mukaan tuli Marjala Pilottialueet päätettiin valita, jotta niiden avulla voidaan verrata eri toteutusvaihtoehtoja toisiinsa ja tehdä todellisiin tilanteisiin perustuvat laskelmat. Laskelmien avulla vertailtiin henkilöstömitoitusta ja henkilöstökustannuksia sekä tutkittiin tulisiko siitä säästöä, jos esiopetus olisi hallinnollisesti varhaiskasvatuksen alla ja esiopettajana työskentelisi lastentarhanopettaja, johon sovellettaisiin KVTES:n määräyksiä. Tällä hetkellä kouluilla työskentelevät esiluokanopettajiin sovelletaan OVTES:n määräyksiä. Piloteissa tuli huomioiduksi myös tilatarpeet ja tilojen hyödyntäminen sekä kouluissa että päiväkodeissa. Lisäksi tutkittiin esiopetusta täydentävän päivähoidon toteuttamista kouluissa. Pilottialueita valittiin neljä, koska se mahdollisti erilaisten toimintamallien vertailun. Lisäksi perusteena oli se, että ko. lukuvuoden aikana kaupungin kouluista oli jäämässä eläkkeelle 4 luokanopettajaa. Kouluissa työskentelevien esiluokanopettajien, joilla on myös luokanopettajan kelpoisuus, oli mahdollisuus halutessaan siirtyä vapautuviin virkoihin edellyttäen, että siirtyvä henkilö kykenee opettamaan virkaan sisältyviä opetettavia aineita. Pilottialueet valittiin seuraavien kriteerien mukaisesti:

8 koulun ja päiväkodin sijainti lähellä toisiaan koulun ja päiväkodin esiopetusryhmien toisistaan poikkeavat oppilasmäärät alueen esiopetusoppilaiden määrän kasvu esiopetustilojen puute Pilottialueiden rehtorit ja päiväkotien johtajat kokoontuivat 4.12.2013 miettimään ja suunnittelemaan alueensa esiopetuksen toteuttamista lukuvuonna 2014 2015. Syntyi erilaisia malleja, joiden kustannukset laskettiin ja niitä verrattiin nykyiseen toteutustapaan. Pilottialueista Reijola-Niittylahti-Huvikumpu alueella esioppilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Päiväkodeista puuttuu myös esiopetustiloja, samoin Niittylahden koulusta. Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä alueella esiopetusoppilaiden määrä vaihteli voimakkaasti yksiköstä toiseen, pienin ryhmä oli Nepenmäen koululla. Samoin Rantakylän koululla oli huomattavasti vähemmän esiopetusoppilaita kuin päiväkotien ryhmissä. Heinävaaran alueella esiopetusoppilaita oli yhden ryhmän verran, mutta alueella toimi kuitenkin kaksi esiopetusryhmää toinen päiväkodissa ja toinen koulussa. (Tiedot koskevat lukuvuotta 2013 2014) Esiopetukseen ilmoittautuminen lukuvuodelle 2014 2015 päättyi 31.1.2014, minkä jälkeen päästiin muodostamaan pilottialueiden esiopetusryhmiä. Alustavat esiopetusryhmät muodostettiin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen hallintopalveluissa, minkä jälkeen tiedot kaavailluista ryhmistä ja niihin sijoitetuista oppilaista lähetettiin yksiköille. Tämän jälkeen yksiköiden esimiesten oli vielä mahdollista vaihtaa oppilaita ryhmästä toiseen, jotta esimerkiksi sisarukset saatiin samaan päivähoitopaikkaan ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet voitiin huomioida paremmin. Lopulliset ryhmät muodostettiin maaliskuun 2014 aluepalavereissa. Aluepalaverien jälkeen käytiin vielä neuvotteluja alueiden yksiköiden esimiesten kanssa yksittäisistä piloteista, minkä jälkeen laskettiin pilottialueille muodostettujen esiopetusmallien kustannukset. Esiopetuksen toteutustavat pilottialueilla lukuvuonna 2014-2015 Reijola-Niittylahti-Huvikumpu Reijola-Niittylahti-Huvikumpu pilottialueelle muodostettiin esiopetusryhmät Huvikummun päiväkotiin, Reijolan päiväkotiin, Niittylahden päiväkotiin ja lisäksi Niittylahden päiväkotiin erillinen esiopetusryhmä niille oppilaille, jotka eivät tarvitse täydentävää päivähoitoa. Alueen esiopetusryhmien muodostamisessa törmättiin esteisiin lähinnä tilojen osalta. Reijolan koululle kaavaillusta esiopetusryhmästä, jossa olisi voitu järjestää myös esiopetusta täydentävää päivähoitoa, jouduttiin luopumaan tilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Niittylahden koululla ei ole tilaa erilliselle esiopetusryhmälle, joten ryhmä sijoitettiin Niittylahden päiväkotiin, vaikka ryhmään sijoitetut oppilaat eivät tarvitsekaan esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Päiväkotien ryhmissä työskenteli kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi päivähoitaja päivähoidon henkilöstömitoituksen mukaisesti. Niittylahden päiväkodin erillisessä esiopetusryhmässä työskenteli yksi lastentarhanopettaja. Reijolan koulun esiluokanopettaja, jolla on luokanopettajan kelpoisuus, siirtyi yhteen vapautuneeseen luokanopettajan virkaan. Niittylahden koulun erilliseen esiopetusryhmään päiväkodin tiloihin siirtyi Nepenmäen koulun esiluokanopettaja.

9 Heinävaara Heinävaaran koululle kaavaillusta koko alueen kaikki esiopetusoppilaat kattavasta ryhmästä, jossa olisi voitu järjestää myös täydentävää päivähoitoa, jouduttiin luopumaan, kun koululta ei löytynyt esiopetukselle suurempaa luokkatilaa. Heinävaaran päiväkodin tiloihin ei mahdu kaikkia Heinävaaran alueen esiopetuksen ilmoittautuneita oppilaita, ei myöskään koulun tämän hetkiseen esiopetusluokkaan. Näin ollen jouduttiin perustamaan yksi ryhmä päiväkodille ja yksi ryhmä koululle nykyisen toteutusmallin mukaisesti. Jos Varkon hallinnon esittämä Heinävaaran päiväkodin laajennus aikanaan toteutuu, ryhmät saadaan yhdistettyä yhdeksi ryhmäksi. Päiväkodin esiopetusryhmässä työskenteli yksi lastentarhanopettaja ja yksi päivähoitaja ja koulun esiopetusryhmässä esiluokanopettaja, johon sovellettiin OVTES:n määräyksiä. Rantakylä Rantakylän alueen esiopetukseen ilmoittautuneet oppilaat sijoitettiin ko. alueen päiväkoteihin niin, että päiväkotien ryhmissä esiopetuksen aikana oli myös niitä lapsia, jotka eivät tarvitse esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Näin Rantakylän koululla toimineesta oppilasmäärältään pienestä esiopetusryhmästä voitiin luopua. Rantakylän koulun esiluokanopettaja (LTO) siirtyi Marjalan koulun esiopetusryhmään. Häneen sovellettiin OVTES:n määräyksiä. Rantakylän ja Soutajanpuiston päiväkoteihin muodostettiin 6-vuotaiden esiopetusryhmät. Vesikkopuiston päiväkodissa, jossa annetaan myös iltahoitoa, sekä Aallontien päiväkodissa, esiopetusta annettiin sekaryhmissä, jotta ryhmiin saatiin maksimimäärä lapsia. Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä Alueella esiopetukseen ilmoittautuneet lapset sijoitettiin päiväkotien 6-vuotiaiden erillisiin ryhmiin. Petäikkölän päiväkotiin muodostettiin erillinen esiopetusryhmä. Nepenmäen koululle ilmoittautuneet lapset sijoitettiin Penttilän ja Punahilkan päväkotien esiopetusryhmiin, vaikka he eivät tarvinneetkaan esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Tällä järjestelyllä voitiin luopua Nepenmäen koululla toimineesta oppilasmäärältään varsin pienestä esiopetusryhmästä, etenkin kun koululla oli myös tilaongelma. Nepenmäen koulun esiluokanopettaja (LTO, EL- TO) siirtyi Niittylahden koulun esiopetusryhmään. Marjala Marjalan alue otettiin ylimääräisenä viidenneksi pilottialueeksi. Alueella oli niin paljon esiopetusikäisiä lapsia, että heitä ei millään voitu sijoittaa olemassa olevalla järjestelyllä koulun ja päiväkodin ryhmiin. Marjalan alueella päädyttiin neuvottelujen jälkeen siihen, että päiväkotiin muodostettiin erillinen 6-vuotiaiden esiopetusryhmä. Toinen esiopetusryhmä muodostettiin Marjalan koululle. Tähän ryhmään sijoitettiin sekä ne lapset, jotka eivät tarvinneet täydentävää päivähoitoa, että täydentävää päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Henkilöstömitoitus päiväkodin ryhmässä on 2 lastentarhanopettaja ja päivähoitaja. Marjalan koulun esiluokanopettaja siirtyi vapautuvaan luokanopettajan virkaan ja esiopetusryhmään palkattiin määräaikainen lastentarhanopettaja ajalle 4.8.2014 31.5.2015. Ryhmässä työskenteli myös Rantakylästä siirtyvä esiluokanopettaja. Lisäksi ryhmässä työskenteli päivähoitaja. Esiopetuspilotin ja vallitsevan toteutustavan välinen kustannusvertailu käy ilmi liitteenä olevasta taulukosta. Liitteenä myös kaavio henkilöstön siirroista.

10 4. ESIOPETUKSEEN TARVITTAVAT TILAT Tähän saakka esiopetusta on toteutettu päiväkotien tiloissa ja koulujen tiloissa. Jos esiopetus siirrettäisiin hallinnollisesti päivähoidon alaisuuteen ja kouluille muodostettaisiin ryhmiä, joissa olisi myös niitä lapsia, jotka tarvitsevat esiopetusta täydentävää päivähoitoa, järjestely aiheuttaisi tiloille tiettyjä vaatimuksia. Kouluilta tulisi osoittaa esiopetuksen käyttöön riittävät toimintatilat (7 m2/lapsi). Myös lepomahdollisuus tulisi olla järjestetty (esim. irtopatjat). Kun täydentävää päivähoitoa tarvitseva lapsi on koulun tiloissa myös esiopetuksen jälkeen ja mahdollisesti myös ennen esiopetuksen alkua, tilaksi ei riitä pelkästään yksi luokkatila. Liikuntasalin, ruokalan ja jonkin toisen luokkatilan käyttäminen mahdollistaisi järjestelyn. Myös esiopetustilan sisustamiseen varhaiskasvatustoimintaan soveltuvaksi tulisi kiinnittää tällaisessa tapauksessa huomiota. 5. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT Esiopetus toteutetaan valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti esiopetuksen järjestämispaikasta riippumatta. Koska esiopetussuunnitelman perusteissa esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt on esitetty väljästi, on kaupunkiimme laadittu esiopettajien työtä tukemaan esiopetuksen ydinsisällöt. Toisaalta tällä tavoiteltiin myös päiväkodeissa ja kouluissa järjestettävän esiopetuksen sisällöllistä yhtenäistämistä. Esiopetuksen ydinsisältöjä miettimään perustettiin syksyllä 2012 työryhmä, johon kuului esiopettajia sekä päiväkodeista että kouluista, erityislastentarhanopettaja, starttiopettaja, Itä-Suomen yliopistolta Kristiina Lappalainen ja Ritva Rouvinen sekä hallintopalveluista Katja Pussinen. Esiopetuksen ydinsisällöt laadittiin kattamaan omatoimisuus ja päivittäistoiminnot, itsesäätely- ja tunnetaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, motoriikka ja hahmotus, kielelliset valmiudet ja ajattelutaidot sekä matemaattiset valmiudet ja ajattelutaidot. Ydinsisällöt toimivat arvioinnin runkona esiopetusvuoden aikana sekä esiopetusvuoden lopussa. Ne helpottavat esiopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden hahmottamista sekä esiopettajan että lapsen ja tämän huoltajien näkökulmasta. Arviointilomakkeen pohjalta esiopetusvuoden keväällä arviointitieto kootaan Terveiset koululle lomakkeeseen, joka toimitetaan huoltajan luvalla lapsen tulevalle koululle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koko kaupungin esiopetuksessa mahdollistamme esiopettajien runsaamman yhteistyön nimeämällä kolme alueellista esiopettajaa, joiden tehtävänä on toimia koollekutsujina alueensa esiopettajien tapaamisiin. Esiopettajien tapaamisissa luodaan yhteinen käsitys esiopetuksen toimintatavoista Joensuussa. Jatkossa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistä toimintaa on myös tarkoitus kehittää edelleen.

11 6. ESIOPETUKSEN VELVOITTAVUUS Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa ja lapselle velvoittavaa 1.8.2015 alkaen. Näin ollen esiopetukseen sovelletaan perusopetuksen määräyksiä. Kun perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta järjestetään Varhaiskasvatuslain 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa päivähoitopaikassa, sovelletaan esiopetukseen, mitä Varhaiskasvatuslaissa tai sen nojalla asetuksella säädetään, jollei perusopetuslaissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä. 7. ARVIOINTIA ESIOPETUSPILOTTIEN TOIMINNASTA 2014-2015 7.1 Pilottien arviointi Syksyllä 2014 esiopetuspilotista saatujen kokemusten (kysytty syyslukukaudella 2014) perusteella erilliset esiopetusryhmät on koettu hyväksi ratkaisuksi. Kyselyyn vastanneet esiopettajat kertoivat 6-vuotiaiden erillisten esiopetusryhmien mm. helpottaneen ja selkeyttäneen toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Samoin esiopettajat kokivat oman työnkuvansa selkiytyneen ja työn merkityksen itselleen kasvaneen. Vastauksissa nousi esille myös se, että erillinen esiopetusryhmä on työn tekemisen kannalta hyvä asia, jos puitteet ja tilat ovat esiopetukseen sopivia jakotiloineen. Vastauksissa nousi positiivisena puolena esille myös se, että lapsilla on lähes sama vertaisryhmä jo esikouluvaiheessa kuin kouluun siirryttäessä. Negatiivisina puolina kyselyn vastauksissa mainittiin mm. se, että 6-vuotiaiden keskittäminen omiksi ryhmikseen tekee 3-5 vuotiaiden ryhmistä haasteellisempia. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden pelättiin jäävän huomioimatta, samoin kentän asiantuntemuksen. Huolena nousi esiin myös se, että päiväkotien tilat eivät mahdollista suurten esiopetusryhmien muodostamista. Toukokuussa 2015 lähetettiin toinen arviointikysely sähköisenä esimiesten kautta esiopetushenkilöstölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 10 vastaajaa. Vastanneista 7 toimipaikassa esiopetusta annettiin erillisissä 6-vuotiaiden esiopetusryhmissä. 2 toimipaikassa esiopetusta annettiin sekaryhmissä, joissa oli myös nuorempia lapsia. Yksittäisessä toimintapaikassa pilottimallin mukaiseen toimintaan oltiin kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä. Suurelta osin pilotti koettiin myönteiseksi, joskin monissa kohdin kehitettäväksi. Joiltakin osin pilotilla ei ole ollut vaikutusta toimintaan, koska näissä paikoissa toimintaa on toteutettu jo aikaisemmin samanlaisin perustein. Osittain vastauksiin oli vaikuttanut henkilöstön kokema tiedon puute pilottimallista ja sen tavoitteista, jolloin he kokivat etteivät pystyneet vastaamaan kysymyksiin. Pilottimallin toimivat käytänteet Useissa vastauksissa tuotiin esille, että opetuksen suunnittelu ja toteutus on helpompaa, kun kaikki lapset ovat esiopetusikäisiä. Yhteistyö koulun kanssa todettiin hyväksi, helpoksi ja toimivaksi, koska ikäryhmä on yhtenäinen. Pienryhmätoimintojen suunnittelu on myös helpottunut. Pilottimallissa kehitettävää Joidenkin toimintapaikkojen osalta erityisiä kehittämiskohteita ei tuotu esille. Ryhmät on koettu hyväksi ja ei liian haasteellisiksi. Toisissa toimintapaikoissa isot lapsiryhmät on koettu vaativiksi. Erityisesti, jos ryhmässä on suuri määrä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Isojen

12 ryhmien kirjalliset työt on myös koettu aikaa vieviksi ja niiden on koettu lisääntyneen, jolloin perustyön ohella esimerkiksi yhteistyön kehittämiseen ei jää tarpeeksi aikaa. Joissakin paikoin erilaiset työajat koulujen ja päiväkotien välillä ovat hankaloittaneet yhteistyön tekemistä. Vastauksissa tuotiin esille myös, että esiopetusryhmän koostumus on koettu haastavaksi. Kun kaikki esikouluikäiset sijoitetaan samaan ryhmään, voi samaan ryhmään tulla useita eri syistä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Erityisen tuen lasten kanssa toimimiseen on kaivattu tukea ja resursseja erityisopetuksesta. Erityisen tuen lasten sijoitteluun on toivottu linjausta lasten määrästä/ryhmä. Työnkuvien selkeytystä kaivataan, ettei päivähoitajan rooli jää pelkäksi avustavaksi työntekijäksi lastentarhanopettajan vastatessa opetuksesta. Pilottimallin mukaisen toiminnan tavoitteiden kirkastamista kaivattiin ja tiedottamista asiasta haluttiin lisää. Esiopetuslasten sijoittamiseen kaivattiin mallia, joka vähentäisi päällekkäistä työtä. Lähikouluperiaatteen lisäksi ehdotettiin esikouluikäisten kartoittamista, jolloin voidaan jo alun perin huomioida erityisen tuen tarpeen omaavat lapset. Arvosanat pilottimallin mukaiselle toiminnalle: melko huono 1 vastaus tyydyttävä 1 vastaus hyvä 2 vastausta erinomainen 6 vastausta 7.2 Esiopettajien vertaisverkkotoiminnan arviointi kevät 2015 Osana esiopetuspilottia käynnistettiin vuoden 2015 alussa esiopettajien vertaisverkkotoiminta. Vertaisverkko on tavoitteellisesti työskentelevä vapaamuotoinen ryhmä, joka koostuu samaa työtä eri puolilla kaupunkia tekevistä henkilöistä. Vertaisverkon toiminnan tavoitteena on yhteisten asioiden jakaminen hyvien käytänteiden jakaminen työn yhteinen suunnittelu mieltä askarruttavien asioiden yhteinen pohtiminen ja niihin ratkaisujen löytäminen. Vertaisverkko on suljettu ja luottamuksellinen ryhmä, joka auttaa toimimaan yhdessä ja jakamaan kokemuksia. Vertaisverkkotoiminta käynnistettiin esiopetuksen pilottiin liittyen, koska esiopettajille haluttiin antaa mahdollisuus yhteistoimintaan ja yhteiseen esiopetuksen suunnitteluun vertaisverkon kautta. Arviointikyselyn tulokset Kyselyyn vastasi 16 henkilöä 15 eri toimipaikasta. Kysely oli sähköinen. Kyselyyn vastanneet olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä toimintaan ja toiminta koettiin hyvänä. Toiminta on alkanut vasta vuoden 2015 puolella, joten vastaajat kokivat, ettei keskustelu ole ollut vielä kovin syvällistä ja että toiminta hakee vielä muotoaan. Kokemus tapaamisten tarpeellisuudesta on kuitenkin selkeä.

13 Erityisen hyvinä asioina vertaisryhmissä on koettu olevan vertaistuen, hyvien käytänteiden ja kokemusten jakamisen sekä kollegoiden tapaamisen. Pelkkä tutustuminenkin toisiin esiopetuksen työntekijöihin koetaan hyvänä ja se auttaa verkostoitumisessa. Vastauksissa tuli myös ilmi, että pelkkä kokemus/ tieto vertaisryhmien järjestämisestä, koetaan palkitsevaksi ja työntekijän hyvinvointia huomioivaksi. Kehittämisen kohteiksi nimettiin: selkeät aiheet ja sisällöt ryhmätapaamisiin, toiminnan muoto (selkäranka) yhtenäiseksi, työnantajan innostamista verkostoitumiseen, samantasoiset materiaalit esiopetusryhmissä ja samanlainen toiminnan laatu, pitkät matkat eri toimintapaikkojen välillä, varatyöntekijöiden puute, jolloin työntekijä ei pääse ryhmään mukaan. Vastaajista kaikki haluavat jatkaa toimintaa. Arvosana vertaisverkkotoiminnalle: melko huono 1 vastaus tyydyttävä 2 vastausta hyvä 8 vastaista erinomainen 5 vastausta 8. ESIOPETUKSEN TOIMINTAMALLI JOENSUUSSA 1.8.2015 ALKAEN Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan perustama esiopetustiimi esittää, että esiopetuksen toimintamalli rakennetaan päivähoidon ja koulujen tiivistetyn yhteistyön perustalle. Hallinnollista esiopetuksen siirtoa kokonaan varhaiskasvatukseen ei pidetä järkevänä siirrosta aiheutuvan henkilöstökustannusten lisääntymisen vuoksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus on tiukasti säännelty varhaiskasvatuslailla. Perusopetuslakiin sisältyvä maininta esiopetuksen ryhmäkoosta sen sijaan on väljempi ja suositusluonteinen. Esiopetuksen toimintamallia on pohdittu lähinnä organisatorisesta näkökulmasta. Sisällöllisiin kysymyksiin tiimissä ei ole otettu kantaa, sillä esiopetuksen opetussuunnitelmauudistus on käynnissä ja uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön syksystä 2016 alkaen. Päiväkotien ja koulujen tilat asettavat suuren haasteen esiopetuksen toteuttamiselle. Marjalan koulussa pilottivuoden toiminut esiopetusryhmä, jossa oli myös täydentävää päivähoitoa tarvitsevia lapsia, koettiin erinomaisena. Henkilökunta antoi erityisen positiivista palautetta mm. tiimityöstä ja yhteistyöstä koulun kanssa. Malli on monilta osin hyvä, mutta koulujen tilat eivät valitettavasti nykyisellään mahdollista mallin laajentamista kaikkiin esiopetusta antaviin kouluihin. Uusia koulurakennuksia suunniteltaessa mallin tuomat mahdollisuudet kannattaa ehdottomasti huomioida. Päiväkodeissa on koettu palautteen mukaan hyväksi erilliset 6-vuotiaiden esiopetusryhmät (yhtä yksikköä lukuun ottamatta). Ryhmän jakaminen kahteen 13 lapsen ryhmään koko esiopetuksen ajaksi mahdollistaa esiopetuksen toteuttamisen yhden esiopettajan johdolla päivähoitoyksiköissä. Sopivia jakotiloja päiväkodeista ei kuitenkaan löydy uusimpia ja äskettäin saneerattuja yksiköitä lukuun ottamatta. 21 lapsen erillisiä esiopetusryhmiä voidaan lisätä pilotista saatujen kokemusten perusteella. Toisaalta hallitusohjelmassa kaavaillut muutokset esiopetusta täydentävän päivähoidon järjestämisestä kerhotoimintana muuttaa oleellisesti tätä asetelmaa ja myös tilatarpeita.

14 9. ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN JA ESIOPETUSRYHMIEN MUODOSTAMINEN LUKUVUODESTA 2016-2017 ALKAEN 9.1 Esiopetukseen hakeminen Esiopetustiimi ehdottaa, että jatkossa esiopetukseen hakeminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella. Sähköistä hakulomaketta kehitetään, jotta sen kautta saadaan selville kaikki tarvittavat tiedot. Esiopetusryhmien muodostamisen perusperiaatteena on lähikouluperiaate. Lomaketta työstetään ensi kevään hakua varten Varkon hallinnossa Jatkossa esiopetusryhmien muodostaminen ja esiopetukseen sijoittelu tehdään kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa palveluohjaustiimi, suunnittelija ja oppilaaksi ottoa valmisteleva toimistosihteeri muodostavat alustavat esiopetusryhmät ja sijoittavat niihin lapset. Perusteluna tälle on kaksi asiaa: a) Hakulomakkeeseen pyritään saamaan kaikki tarvittavat tiedot ja toiveet perheiltä, jotta tarvittavat taustatiedot ovat käytössä. b) Palveluohjaustiimillä on ensi keväänä kokonaiskäsitys ja reaaliaikainen tieto siitä, missä taloissa vapautuu minkäkin verran paikkoja niin esikoululaisten kuin sisarusten osalta. He sijoittelevat kaikki kaupungin lapset päivähoitoon, joten on loogista, että he sijoittelevat lapset myös esiopetukseen, koska suurin osa esiopetuksesta annetaan päiväkodeissa. Toisessa vaiheessa esiopetusryhmät ja niihin sijoitetut lapset käydään läpi tiimissä, johon kutsutaan päiväkotien johtajat ja koulujen rehtorit niistä taloista, joihin on tulossa alustavan suunnittelun perusteella esiopetusryhmät. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista tehdä suunnitelmaan muutoksia, jos tarvis vaatii. Tiimin käsittelyn ja tarpeellisten muutosten jälkeen palveluohjaustiimi tekee lopulliset sijoitukset ja suunnittelija tekee esiopetukseen ottopäätökset. Tiimin kokoonpano vaihtelee vuosittain sen mukaan mihin taloihin esiopetusryhmiä kulloinkin muodostuu. 9.2 Esiopetusryhmien muodostamisperiaatteet Esiopetusta annetaan sekä kouluissa että päiväkodeissa, pääsääntöisesti riittävän suurissa erillisissä esiopetusryhmissä. Esiopetuksessa noudatetaan sijoituspaikasta huolimatta samaa opetussuunnitelmaa ja samoja toiminnan perustavoitteita. Uusien esiopetukseen rekrytoitavien henkilöiden työsuhteissa noudatetaan KVTES:n ohjeita. Määräaikaiset OVTES:n alaiset virkasuhteet päättyvät lukuvuoden 2014 2015 loppuun. Toistaiseksi voimassaolevat OVTES:n alaiset virkasuhteet säilyvät entisellään. Esiopetuksen ohjaus ja tuki on keskitetty varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden hallintoon niin, että esiopetus muodostaa yhden kokonaisuuden riippumatta esiopetuksen antamispaikasta.

15 Päiväkodit Pääsääntöisesti ryhmien muodostamisessa noudatetaan lähikouluperiaatetta, kuitenkin niin, ettei lapselle muodostu ylimääräistä nivelvaihetta Ryhmistä muodostetaan pääsääntöisesti erillisiä esiopetusryhmiä (21 lasta). Jos ryhmä pystytään jakamaan esiopetuksen ajaksi (tilat), ryhmän koko on 21 täydentävää päivähoitoa tarvitsevaa lasta ja 5 pelkkää esioppilasta. Mikäli alueelle ei muodostu erillisiä esiopetusryhmiä, esiopetusta voidaan antaa myös pienemmässä ryhmässä, jossa on päivähoidossa nuorempia lapsia. Ryhmä voidaan muodostaa, jos siinä on vähintään 7 esioppilasta. Mikäli ryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia, heidän erityistarpeensa huomioidaan sijoittelussa, ryhmän koossa ja/tai tuen määrässä. Ilta- ja vuorohoitoa tarvitsevien lasten esiopetus annetaan niissä taloissa, joissa järjestetään iltaja vuorohoitoa Pelkkää esiopetusta tarvitsevien esioppilaiden sijoittelussa huomioidaan koulukuljetuksen tarve Yksityisellä päiväkodilla on oikeus antaa esiopetusta, jos ryhmässä on vähintään 7 esioppilasta ja henkilöstöllä on asetuksen mukainen kelpoisuus Koulut Pääsääntöisesti ryhmien muodostamisessa noudatetaan lähikouluperiaatetta Koulujen erilliset esiopetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että niissä on vähintään 13 esioppilasta Mahdollisuuksien mukaan koululle voidaan ottaa myös sellaisia esioppilaita, jotka tarvitsevat täydentävää päivähoitoa edellyttäen, että koululta löytyy toimintaan soveltuvat tilat Pelkkää esiopetusta tarvitsevien esioppilaiden sijoittelussa huomioidaan koulukuljetuksen tarve 10. KEHITTÄMISTYÖN JATKAMINEN Kehitystyötä jatketaan siten, että vain 6-vuotiaiden esiopetuksen erillisryhmien muodostamista jatketaan päiväkodeissa sekä vähintään 13 lapsen ryhmäkokoa kouluissa. Ryhmissä kuitenkin huomioidaan erityislasten määrä joko ryhmäkoossa tai avustajaresurssina. Ensisijaiset sijoituspäätökset tehdään lähikoulu/-päiväkotiperiaatteella. Huoltajat voivat hakea toissijaista esiopetuspaikkaa halutessaan, mutta tällöin lapsella ei ole oikeutta koulukuljetukseen. Työntekijöiden työnkuvien sekä koulu- ja päiväkotiyhteistyön kehittämiseen panostetaan. Lukuvuonna 2015-2016 erityisenä kehittämisen painopistealueena on esiopetusryhmien muodostamisen uudet toimintatavat. Sijoitusprosessi kirjoitetaan auki ja mallinnetaan. Uusia päiväkoti- ja koulutiloja tehdessä huomioidaan esiopetuksen tilatarpeet. Esiopettajien vertaisverkkotoiminta vakiinnutetaan vallitsevaksi toimintatavaksi.

16 Esiopetusta annetaan jatkossakin sekä kouluissa että päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden yhteistyönä. Esiopetuksen siirtäminen kokonaan varhaiskasvatukseen ei tuo säästöä varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän tiukasta lakisääteisestä säätelystä johtuen, joten nykyistä käytäntöä ei ole syytä muuttaa.