ESIOPETUKSEN TOIMINTAMALLI JOENSUUN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMESSA LUKUVUODESTA ALKAEN

Transkriptio

1 Raportti ESIOPETUKSEN TOIMINTAMALLI JOENSUUN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMESSA LUKUVUODESTA ALKAEN Joensuun kaupunki / Päivähoito Niskakatu 1, 4. krs., Joensuu

2 Taustaa Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan perustanut lukuvuodelle esiopetustiimin, jonka jäseniksi lautakunta on nimennyt seuraavat henkilöt: Tiimin jäsenet Pj: päivähoidonjohtaja Päivi Liuski Leena Paalanen (Karsikon koulu), Liisa Muhonen (Marjalan pk), Erja Pakarinen (Mutalan pk), Unna Tormulainen (Siilin pk), Tiina Määttä (Enon koulu), Katja Pussinen (hallintopalvelut) Tarvittaessa kokouksiin pyydetään myös muita asiantuntijoita Tiimin tehtäviksi lukuvuodelle lautakunta on päättänyt: Esiopetuksen käytäntöjen ja toimintojen yhtenäistäminen yhtenäisen mallin luominen esiopetuksen toteutuksesta alkaen o eri toteutustapojen vertailu o talous ja henkilöstö o mitä muutoksia uuteen malliin siirtyminen vaatii Lautakunta on asettanut työskentelylle seuraavan aikataulun: Tiimin toiminta käynnistyy Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk, tarvittaessa useammin Tavoitteena on, että toimintamalli hyväksytään viimeistään toukokuun lautakunnassa Toimintakautena mallia testataan pilottiyksiköissä, arvioidaan ja kehitetään edelleen sekä jalkautetaan kentälle Esiopetusselvitys nykytilasta Esiopetustiimi on toiminut lautakunnan päätöksessä edellytetyllä tavalla. Tiimin toiminta käynnistyi selvityksellä, jossa perehdyttiin sekä Joensuussa eri yksiköissä että eri puolilla maata toteutettaviin esiopetuksen toteuttamismalleihin. Selvitys valmistui tiimin käyttöön Esiopetus Joensuussa Selvityksen perusteella esiopetuksen toteuttaminen Joensuun kouluissa ja päiväkodeissa voidaan jakaa kolmeen toteutustapaan: 1. Erilliset esiopetusryhmät kouluissa 2. Erilliset 6-vuotiaiden esiopetusryhmät päiväkodeissa 3. Sekaryhmät päiväkodeissa Koulujen erillisissä esiopetusryhmissä esiopetusta on annettu niille lapsille, jotka eivät tarvitse esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Esiopetusryhmien koko lukuvuonna vaihteli lapsen välillä. Koulujen ryhmiä on jaettu jakotunteja käyttämällä pienemmiksi (esim. 23 lasta jaettu kahdeksi ryhmäksi). Henkilöstömitoitus näissä ryhmissä on ollut esiluokanopettaja (OVTES:n piirissä) ja mahdollisesti avustaja. Erillisiä esiopetusryhmiä ei ole ollut kaikissa kouluissa, vaan esiopetusoppilaita on keskitetty koulujen välillä.

3 Päiväkotien erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä lapsia on ollut päivähoitomitoituksen säätelemä määrä (enintään 21 lasta / 3 kasvatusvastuullista aikuista). Esiopetusta näissä ryhmissä on toteutettu osin yhtenä ryhmänä ja osin jakamalla ryhmää päivän aikana pienryhmiksi. Esiopetusta antaville lastentarhanopettajille on maksettu KVTES:n mukainen korvaus esiopettajana toimimisesta (tällä hetkellä 36 e / kk). Päiväkotien sekaryhmissä esiopetusta on annettu niissä yksiköissä, joihin ei ole ilmoittautunut riittävästi lapsia erillisen esiopetusryhmän perustamiseksi. Myös osassa niistä taloista, joissa ilmoittautuneita olisi ollut riittävä määrä erillisen ryhmän perustamiseen, esiopetusikäiset on jaettu kahteen eri ryhmään. Useampaan ryhmään jakaminen on perustunut joko erityistä tukea tarvitsevien lasten määrään, yksikössä hoidossa olevien 3-6 -vuotiaiden määrän epätasaiseen jakautumiseen tai mallioppimiseen. Esiopetusikäiset on esimerkiksi jaettu kahteen ryhmään silloin, jos 3-5 -vuotiaita lapsia on yksikössä enemmän kuin heitä voidaan yhteen ryhmään sijoittaa ja vastaavasti 6-vuotiaita ei ole täyttä kokonaista ryhmää. Mallioppimista on käytetty taloissa ryhmien muodostamisen perusteena, koska pienemmät lapset oppivat sekaryhmissä isommilta hyödyllisiä taitoja. Esiopetusoppilaiden jakamisella useampaan ryhmään on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, riippuen tarkastelukulmasta. Useampaan ryhmään jakaminen pienentää esiopetusryhmien kokoa, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän oppimisen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioimisen. Samalla kuitenkin lisääntyy lastentarhanopettajille maksettava esiopetuskorvaus, kun korvaus joudutaan maksamaan useammalle työntekijälle. Esiopetusryhmiin sijoittelun perusteena on Joensuussa käytetty täydentävän päivähoidon tarvetta. Esiopetukseen ilmoittautuneet lapset on jaettu koulujen ja päiväkotien kesken seuraavasti: lapset, jotka eivät tarvitse täydentävää päivähoitoa, on sijoitettu koulujen esiopetusryhmiin lapset, jotka tarvitsevat täydentävää päivähoitoa, on sijoitettu päiväkotien esiopetusryhmiin Esiopetus vertailukaupungeissa Esiopetuksen toteuttamistapoja selvitettiin myös toisista kaupungeista. Vertailukaupungeiksi valittiin kuusi Joensuun kaltaista ja kooltaan Joensuuta vastaavaa kaupunkia: Kouvola, Kuopio, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu ja Lappeenranta. Muista kunnista tiedot kerättiin joko kyselyllä tai soittamalla, Lappeenrannan edustajat kävivät esiopetustiimissä esittelemässä kaupunkinsa esiopetusmallia marraskuussa Kaupunkivertailun perusteella voidaan todeta, että kaikissa vertailukaupungeissa esiopetusta annettiin sekä päiväkotien että koulujen tiloissa. Samoin esiopetusta annettiin sekä erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä että sekaryhmissä. Sekaryhmien muodostamisen perusteena oli yleensä se, että ryhmistä vapaaksi jäävät paikat täytettiin 5-vuotiailla. Kouluilla oli sekä erillisiä esiopetusryhmiä että yhdysluokkia, joissa oli esiopetusta. Hallinnollisesti esiopetus kuului Kouvolaa lukuun ottamatta varhaiskasvatukseen, Kouvolassa sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen, kuten Joensuussa tällä hetkellä. Ryhmäkokojen muodostamisessa noudatettiin päivähoidon ryhmäkokoa 1/7 ja 1/13. (Esiopetuksen kartoitus liitteenä) Yhteenveto esiopetuksen nykytilasta Joensuussa ja vertailukaupungeissa Esiopetus on tällä hetkellä toteutettu Joensuussa ja vertailukaupungeissa pääpiirteissään yhtenäisten toimintamallien mukaisesti. Esiopetusta annetaan kaikilla paikkakunnilla sekä kou-

4 luissa että päiväkodeissa samojen ryhmäkokomitoitusten mukaisesti. Vertailukaupungeissa kuitenkin on enemmän erillisiä 6-vuotiaiden esiopetusryhmiä, Joensuussa valtaosa esiopetusryhmistä on sekaryhmiä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa on kouluilla eniten esiopetusryhmiä. Joensuun erona vertailukaupunkeihin näyttää olevan esiopetuksen hallinnollinen sijoittuminen. Joensuussa ja Kouvolassa esiopetus on hallinnollisesti sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaista, muissa kaupungeissa se on sijoitettu varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen pilottiryhmät Joensuussa lukuvuonna Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti Joensuuhun on muodostettu neljä pilottialuetta, joilla esiopetusryhmät muodostetaan päivähoidon ja koulujen tiiviissä yhteistyössä. Pilottialueiksi valittiin: Reijola-Niittylahti-Huvikumpu Rantakylä Heinävaara Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä Lisäksi myöhemmässä vaiheessa mukaan tuli Marjala Pilottialueet päätettiin valita, jotta niiden avulla voidaan verrata eri toteutusvaihtoehtoja toisiinsa ja tehdä todellisiin tilanteisiin perustuvat laskelmat. Laskelmien avulla vertaillaan henkilöstömitoitusta ja henkilöstökustannuksia sekä tutkitaan tulisiko siitä säästöä, jos esiopetus on hallinnollisesti varhaiskasvatuksen alla ja esiopettajana työskentelee lastentarhanopettaja, johon sovelletaan KVTES:n määräyksiä. Tällä hetkellä kouluilla työskentelevät esiluokanopettajiin sovelletaan OVTES:n määräyksiä. Piloteissa tulee huomioiduksi myös tilatarpeet ja tilojen hyödyntäminen sekä kouluissa että päiväkodeissa. Lisäksi tutkitaan esiopetusta täydentävän päivähoidon toteuttamista kouluissa. Pilottialueita valittiin neljä, koska se mahdollistaa erilaisten toimintamallien vertailun. Lisäksi perusteena oli se, että kuluvan lukuvuoden aikana kaupungin kouluista jää eläkkeelle 4 luokanopettajaa. Kouluissa työskentelevien esiluokanopettajien, joilla on myös luokanopettajan kelpoisuus, on mahdollisuus halutessaan siirtyä vapautuviin virkoihin edellyttäen, että siirtyvä henkilö kykenee opettamaan virkaan sisältyviä opetettavia aineita. Pilottialueet valittiin seuraavien kriteerien mukaisesti: koulun ja päiväkodin sijainti lähellä toisiaan koulun ja päiväkodin esiopetusryhmien toisistaan poikkeavat oppilasmäärät alueen esiopetusoppilaiden määrän kasvu esiopetustilojen puute Pilottialueiden rehtorit ja päiväkotien johtajat kokoontuivat miettimään ja suunnittelemaan alueensa esiopetuksen toteuttamista lukuvuonna Syntyi erilaisia malleja, joiden kustannukset lasketaan ja niitä verrataan nykyiseen toteutustapaan. Pilottialueista Reijola-Niittylahti-Huvikumpu alueella esioppilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Päiväkodeista puuttuu myös esiopetustiloja, samoin Niittylahden koulusta. Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä alueella esiopetusoppilaiden määrä vaihteli voimakkaasti yksiköstä toiseen, pienin ryhmä oli Nepenmäen koululla. Samoin Rantakylän koululla oli huomattavasti vähemmän esiopetusoppilaita kuin päiväkotien ryhmissä. Heinävaaran alueella

5 esiopetusoppilaita oli yhden ryhmän verran, mutta alueella toimi kuitenkin kaksi esiopetusryhmää toinen päiväkodissa ja toinen koulussa. (Tiedot koskevat lukuvuotta ) Esiopetukseen ilmoittautuminen lukuvuodelle päättyi , minkä jälkeen päästiin muodostamaan pilottialueiden esiopetusryhmiä. Alustavat esiopetusryhmät muodostettiin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen hallintopalveluissa, minkä jälkeen tiedot kaavailluista ryhmistä ja niihin sijoitetuista oppilaista lähetettiin yksiköille. Tämän jälkeen yksiköiden esimiesten oli vielä mahdollista vaihtaa oppilaita ryhmästä toiseen, jotta esimerkiksi sisarukset saatiin samaan päivähoitopaikkaan ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet voitiin huomioida paremmin. Lopulliset ryhmät muodostettiin maaliskuun 2014 aluepalavereissa. Aluepalaverien jälkeen käytiin vielä neuvotteluja alueiden yksiköiden esimiesten kanssa yksittäisistä piloteista, minkä jälkeen laskettiin pilottialueille muodostettujen esiopetusmallien kustannukset. Esiopetuksen toteutustavat pilottialueilla lukuvuonna Reijola-Niittylahti-Huvikumpu Reijola-Niittylahti-Huvikumpu pilottialueelle muodostettiin esiopetusryhmät Huvikummun päiväkotiin, Reijolan päiväkotiin, Niittylahden päiväkotiin ja lisäksi Niittylahden päiväkotiin erillinen esiopetusryhmä niille oppilaille, jotka eivät tarvitse täydentävää päivähoitoa. Alueen esiopetusryhmien muodostamisessa törmättiin esteisiin lähinnä tilojen osalta. Reijolan koululle kaavaillusta esiopetusryhmästä, jossa olisi voitu järjestää myös esiopetusta täydentävää päivähoitoa, jouduttiin luopumaan tilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Niittylahden koululla ei ole tilaa erilliselle esiopetusryhmälle, joten ryhmä sijoitettiin Niittylahden päiväkotiin, vaikka ryhmään sijoitetut oppilaat eivät tarvitsekaan esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Päiväkotien ryhmissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi päivähoitaja päivähoidon henkilöstömitoituksen mukaisesti. Niittylahden päiväkodin erillisessä esiopetusryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja. Reijolan koulun esiluokanopettaja, jolla on luokanopettajan kelpoisuus, siirtyy yhteen vapautuvaan luokanopettajan virkaan. Niittylahden koulun erilliseen esiopetusryhmään päiväkodin tiloihin siirtyy Nepenmäen koulun esiluokanopettaja. Heinävaara Heinävaaran koululle kaavaillusta koko alueen kaikki esiopetusoppilaat kattavasta ryhmästä, jossa olisi voitu järjestää myös täydentävää päivähoitoa, jouduttiin luopumaan, kun koululta ei löytynyt esiopetukselle suurempaa luokkatilaa. Heinävaaran päiväkodin tiloihin ei mahdu kaikkia Heinävaaran alueen esiopetuksen ilmoittautuneita oppilaita, ei myöskään koulun tämän hetkiseen esiopetusluokkaan. Näin ollen jouduttiin perustamaan yksi ryhmä päiväkodille ja yksi ryhmä koululle nykyisen toteutusmallin mukaisesti. Kun päivähoidon esittämä Heinävaaran päiväkodin laajennus aikanaan toteutuu, ryhmät saadaan yhdistettyä yhdeksi ryhmäksi. Päiväkodin esiopetusryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja yksi päivähoitaja ja koulun esiopetusryhmässä esiluokanopettaja, johon sovelletaan OVTES:n määräyksiä. Rantakylä Rantakylän alueen esiopetukseen ilmoittautuneet oppilaat sijoitettiin ko. alueen päiväkoteihin niin, että päiväkotien ryhmissä esiopetuksen aikana on myös niitä lapsia, jotka eivät tarvitse esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Näin Rantakylän koululla toimineesta oppilasmää-

6 rältään pienestä esiopetusryhmästä voidaan luopua. Rantakylän koulun esiluokanopettaja (LTO) siirtyy Marjalan koulun esiopetusryhmään. Häneen sovelletaan OVTES:n määräyksiä. Rantakylän ja Soutajanpuiston päiväkoteihin muodostettiin 6-vuotaiden esiopetusryhmät. Vesikkopuiston päiväkodissa, jossa annetaan myös iltahoitoa, sekä Aallontien päiväkodissa, esiopetusta annetaan sekaryhmissä, jotta ryhmiin saadaan maksimimäärä lapsia. Hukanhauta-Nepenmäki-Petäikkölä-Penttilä Alueella esiopetukseen ilmoittautuneet lapset sijoitettiin päiväkotien 6-vuotiaiden erillisiin ryhmiin. Petäikkölän päiväkotiin muodostettiin erillinen esiopetusryhmä. Nepenmäen koululle ilmoittautuneet lapset sijoitettiin Penttilän ja Punahilkan päväkotien esiopetusryhmiin, vaikka he eivät tarvitsekaan esiopetusta täydentävää päivähoitoa. Tällä järjestelyllä voidaan luopua Nepenmäen koululla toimineesta oppilasmäärältään varsin pienestä esiopetusryhmästä, etenkin kun koululla on myös tilaongelma. Nepenmäen koulun esiluokanopettaja (LTO, EL- TO) siirtyy Niittylahden koulun esiopetusryhmään. Marjala Marjalan alue otettiin ylimääräisenä viidenneksi pilottialueeksi. Alueella on niin paljon esiopetusikäisiä lapsia, että heitä ei millään voi sijoittaa olemassa olevalla järjestelyllä koulun ja päiväkodin ryhmiin. Marjalan alueella päädyttiin neuvottelujen jälkeen siihen, että päiväkotiin muodostetaan erillinen 6-vuotiaiden esiopetusryhmä. Toinen esiopetusryhmä muodostettiin Marjalan koululle. Tähän ryhmään sijoitettiin ne lapset, jotka eivät tarvitse täydentävää päivähoitoa, että täydentävää päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Henkilöstömitoitus päiväkodin ryhmässä on 2 lastentarhanopettaja ja päivähoitaja. Marjalan koulun esiluokanopettaja siirtyy vapautuvaan luokanopettajan virkaan ja esiopetusryhmään palkataan määräaikainen lastentarhanopettaja ajalle Ryhmässä työskentelee myös Rantakylästä siirtyvä esiluokanopettaja. Iltapäiväksi ryhmään palkataan lisäksi osa-aikainen päivähoitaja. Esiopetuspilotin ja vallitsevan toteutustavan välinen kustannusvertailu käy ilmi liitteenä olevasta taulukosta. Liitteenä myös kaavio henkilöstön siirroista. Esiopetukseen tarvittavat tilat Tähän saakka esiopetusta on toteutettu päiväkotien tiloissa ja koulujen tiloissa. Jos esiopetus siirrettäisiin hallinnollisesti päivähoidon alaisuuteen ja kouluille muodostettaisiin ryhmiä, joissa olisi myös niitä lapsia, jotka tarvitsevat esiopetusta täydentävää päivähoitoa, järjestely aiheuttaa tiloille tiettyjä vaatimuksia. Kouluilta tulee osoittaa esiopetuksen käyttöön riittävät toimintatilat (7 m2/lapsi). Myös lepomahdollisuus tulee olla järjestetty (esim. irtopatjat). Kun täydentävää päivähoitoa tarvitseva lapsi on koulun tiloissa myös esiopetuksen jälkeen ja mahdollisesti myös ennen esiopetuksen alkua, tilaksi ei riitä pelkästään yksi luokkatila. Liikuntasalin, ruokalan ja jonkin toisen luokkatilan käyttäminen mahdollistaa järjestelyn. Myös esiopetustilan sisustamiseen varhaiskasvatustoimintaan soveltuvaksi tulee kiinnittää tällaisessa tapauksessa huomiota. Esiopetuksen sisällöt Esiopetus toteutetaan valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti esiopetuksen järjestämispaikasta riippumatta. Koska esiopetussuunnitelman perusteissa esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt on esitetty hyvin epämääräisesti ja väljästi, on kaupunkiimme laadittu esiopettajien työtä tukemaan esiopetuksen ydinsisällöt. Toisaalta tällä tavoiteltiin myös päiväkodeissa ja kouluissa

7 järjestettävän esiopetuksen sisällöllistä yhtenäistämistä. Esiopetuksen ydinsisältöjä miettimään perustettiin syksyllä 2012 työryhmä, johon kuului esiopettajia sekä päiväkodeista että kouluista, erityislastentarhanopettaja, starttiopettaja, Itä-Suomen yliopistolta Kristiina Lappalainen ja Ritva Rouvinen sekä hallintopalveluista Katja Pussinen. Esiopetuksen ydinsisällöt laadittiin kattamaan omatoimisuus ja päivittäistoiminnot, itsesäätely- ja tunnetaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, motoriikka ja hahmotus, kielelliset valmiudet ja ajattelutaidot sekä matemaattiset valmiudet ja ajattelutaidot. Ydinsisällöt toimivat arvioinnin runkona esiopetusvuoden aikana sekä esiopetusvuoden lopussa. Ne helpottavat esiopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden hahmottamista sekä esiopettajan että lapsen ja tämän huoltajien näkökulmasta. Arviointilomakkeen pohjalta esiopetusvuoden keväällä arviointitieto kootaan Terveiset koululle lomakkeeseen, joka toimitetaan huoltajan luvalla lapsen tulevalle koululle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koko kaupungin esiopetuksessa mahdollistamme esiopettajien runsaamman yhteistyön nimeämällä kolme alueellista esiopettajaa, joiden tehtävänä on toimia koollekutsujina alueensa esiopettajien tapaamisiin. Esiopettajien tapaamisissa luodaan yhteinen käsitys esiopetuksen toimintatavoista Joensuussa. Jatkossa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistä toimintaa on myös tarkoitus kehittää edelleen. Varhaiskasvatuslain sisältämät määräykset esiopetukselle ja osapäiväiselle hoidolle Varhaiskasvatuslain uudistamistyöryhmän raportti on jätetty opetusministeri Krista Kiurulle. Raporttiin sisältyy osapäiväiseen hoitoon liittyen lasten ja kasvatusvastuullisten aikuisten välisen suhdeluvun muutos siten, että nykyisen 1:13 sijasta suhdeluku olisi 1:7. Esiopetuksesta ei ole mainintaa tässä vaiheessa julkistetuissa asiakirjoissa. Mikäli esitetty muutos koskee myös esiopetusta, mikäli se on hallinnollisesti organisoitu päivähoidon alaisuuteen, ei esiopetusta kannata siirtää hallinnollisesti päivähoidon alaisuuteen, koska lakimuutos aiheuttaa lisää henkilöstökustannuksia. Esiopetuksen toimintamalli Joensuussa alkaen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan perustama esiopetustiimi esittää, että esiopetuksen toimintamalli rakennetaan päivähoidon ja koulujen tiivistetyn yhteistyön perustalle. Hallinnollista esiopetuksen siirtoa kokonaan varhaiskasvatukseen ei pidetä järkevänä siirrosta aiheutuvan henkilöstökustannusten lisääntymisen vuoksi. Päivähoidon henkilöstömitoitus on tiukasti säännelty päivähoitolailla, mihin on edelleen esitetty tiukennuksia varhaiskasvatuslain uudistamistyöryhmän raportissa. Perusopetuslakiin sisältyvä maininta esiopetuksen ryhmäkoosta sen sijaan on väljempi ja suositusluonteinen. ESIOPETUSTIIMIN ESITYS Esiopetustiimi esittää, että esiopetus toteutetaan jatkossakin sekä päivähoidon että koulujen alaisuudessa, mutta toteutuksen yhdessä suunnittelua tiivistetään niin, että ryhmät muodostetaan jatkossa lähikouluperiaatteen mukaisesti joko koulun tai päiväkodin tiloihin. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä, joissa voi olla järjestämispaikasta riippumatta sekä täydentävää päivähoitoa tarvitsevia että sitä tarvitsemattomia lapsia. Sekaryhmiä, joissa on esiopetusikäisten lasten lisäksi myös nuorempia lapsia, järjestetään vain poikkeustapauksessa, mikäli päivähoidossa olevien lasten määrä, hoito-

8 ajat, tilajärjestelyt tms. sitä edellyttävät. Tämä lisää yhtenäisyyttä esiopetuksen sisältöjen toteuttamiseen koulujen ja päiväkotien ryhmissä. Esiopetus toteutetaan jatkossa lähikouluperiaatteen mukaisesti niin, että esiopetusryhmä on joko koulun tai päiväkodin tiloissa ja oppilaat siirtyvät ryhmästä 1. luokalle mahdollisuuksien mukaan yhtenä ryhmänä. Tämä helpottaa lapsen koulun aloittamista. Esiopetusryhmät muodostetaan Varkon hallintopalveluissa samoja periaatteita ja oppilaaksi ottoalueita noudattaen, joilla oppilaat sijoitetaan peruskoulun 1. luokalle. Hallintopalveluissa esiopetukseen liittyvät tehtävät keskitetään eri aihealueiden työryhmille. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetusryhmäsijoitukset harkitaan tapauskohtaisesti. Koulujen ja päivähoidon yhteistyötä tiivistämällä esiopetusryhmät voidaan jatkossa muodostaa niin, että ryhmät ovat mahdollisimman täysiä huomioiden lasten ja kasvatusvastuullisten aikuisten välinen suhdeluku sekä perusopetuslain mukaiset ryhmäkokosuositukset. Samoin ryhmissä voidaan tarvittaessa antaa myös esiopetusta täydentävää päivähoitoa, mikä voi säästää resurssitarvetta päiväkodeissa. Esiopetuksen toteuttamisessa pyritään siihen, että lapsen kannalta yhtenäinen opinpolku toteutuu.