Versio 2_20/3/2014 Ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeet Erasmus+ ohjelmassa KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA 20.3.2014 lisätyt kysymykset: Mitkä ovat hakemuksen merkkirajoitukset? Vastaus: Hakulomakkeen avovastausten merkkirajoitus on 5000 merkkiä. Voiko hallintoon kuitenkin laskea työpäiviä, kun siihen on ne pienet könttäsummat? Vastaus: Kaikki projektin hallintoon, levitykseen, partneriyhteistyöhön yms. liittyvät tehtävät katetaan budjettiluokasta Hankkeen hallinto ja toteutus (Project Management and Implementation). Hanketta suunniteltaessa tulisi arvioida myös yllä mainittuihin tehtäviin liittyvien työpäivien määrää, jotta kaikki tarvittavat resurssit tulevat näkyviksi projektin toteuttajille. Hankesuunnitelmassa näitä resursseja ei kuitenkaan kysytä. Jos on hankkinut PIC koodin KA1 hankkeeseen, pitääkö tehdä se uudelleen? Vastaus: Ei, yhdellä organisaatiolla on yksi PIC koodi, jota käytetään kaikissa Erasmus+ ohjelman hauissa. Onko parempi valita hankkeelle enemmän vai vähemmän teemoja ja/tai painopisteitä? Vastaus: Painopisteitä (priorities) voi valita enintään 2 ja teemoja (topics) enintään 3. Kannattaa valita vain ne, jotka keskeisimmin liittyvät hankkeeseen. Onko GANTT Chart pakollinen myös pienissä hankkeissa? Vastaus: Erillinen aikataululiite on pakollinen kaikissa hankkeissa, mutta voi käyttää myös muuta aikataulumallia kuin GANTT Chartia. Missä vaiheessa liitteet lisätään hakemukseen? Vastaus: Liitteet voi liittää hakulomakkeeseen missä tahansa vaiheessa, viimeistään ennen kuin lähettää lomakkeen sähköisesti. Voiko hankkeessa olla mukana silent partnerita? Vastaus: Voi olla, mutta hiljaisia partnereita/tukipartnereita tms. ei listata hankehakemuksen partnerilistaan. Silent partnerit voi mainita tekstissä partneriorganisaatioiden kuvauksen yhteydessä. Jos mukana on yrityksiä silent partnerina pitääkö olla mandaattikirjeet? Vastaus: Ei tarvitse. Mandaattikirjeet tulee pyytää vain niiltä partnereilta, jotka on listattu hakemuslomakkeeseen virallisiksi partnereiksi. Voiko hankkeeseen budjetoida kotimaan matkoja? Vastaus: Vain ulkomaille suuntautuviin matkoihin voi hakea erikseen tukea. Budjettia laadittaessa on kuitenkin hyvä huomioida myös mahdolliset kotimaassa tehtävät matkat (levitys, kansalliset
kokoukset yms.). Kuluja voi kattaa hankkeen hallinto ja toteutus budjettiluokasta tai omarahoituksella. Katetaanko partnerikokousten matkakuluista myös ylläpitokustannukset (majoitus ym.)? Vastaus: Kyllä. Partnerikokoukset budjettiluokan (transnational project meetings) tukisummasta katetaan sekä matkat että elinkustannukset. Budjetoinnissa tulee huomioida, että myönnettävä tuki ei välttämättä kata kaikkia syntyviä kustannuksia ja osa kustannuksista jää katettavaksi omarahoituksella. Tästä syystä on myös tärkeää tehdä hankkeelle todellinen budjetti ja katsoa miten paljon syntyvistä kuluista jäisi omarahoituksen piikkiin. Jos järjestetään levitysseminaareja (multiplier events), mihin myönnettävää tukea voi käyttää? Vastaus: Tukea voi käyttää esimerkiksi tilavuokriin, tarjoiluihin, puhujien palkkioihin/matkakuluihin ym. Saako tukea siihen, että osallistuu muiden järjestämiin tilaisuuksiin esittelemään tuloksia? Vastaus: Muiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistumiseen ei saa erillistä tukea levitykseen liittyvät kustannukset katetaan budjettiluokasta hankkeen hallinto ja toteutus (project management and implementation). Pitääkö levitystilaisuuden olla täysin oma voiko useampi hanke yhdistää voimansa? Vastaus: Tilaisuuksia voi järjestää yhdessä muiden hankkeiden kanssa tämä on erittäin suositeltavaa. Mikä on projektikokouksen minimikesto? Vastaus: Projektikokouksille (transnational project meetings) ei ole minimikestoa, mutta opettajien/opiskelijoiden workshopeille/koulutustilaisuuksille (budjettiluokka transnational learning/teaching activities ) on määritelty vähimmäis ja enimmäiskestot. Ks. Ohjelmaopas. Miten budjetoidaan, jos samaan matkaan liittyy sekä projektikokous että opiskelijoiden workshop? Vastaus: Opiskelijoiden matkakulut budjetoidaan kategoriasta blended mobility of students, trainees, adult learners. Jos opettajan matkan sisältö muistuttaa enemmän partnerikokousta, tulee opettajien matkakulut budjetoida hankekokouksiin tarkoitetusta kategoriasta (transnational project meetings). Jos opettajan rooli liittyy erityistarpeita omaavien opiskelijoiden ohjaamiseen tai vastaavaan, opettaja merkitään hakulomakkeella tukihenkilöksi ( accompanying person ) opiskelijoiden liikkuvuuksien yhteyteen. Jos opettajat osallistuvat vähintään 5 päivän pituisiin opettajille suunnattuihin työpajoihin/koulutuksiin, haetaan työpajoihin tarkoitetusta kategoriasta (joint staff training event). Katso kuvaukset opettajien ja opiskelijoiden työpajoista ohjelmaoppaan sivuilta 244 245. Voiko F2.1 kohdan jättää tyhjäksi, jos pienimuotoinen prosessiorientoitunut hanke? Vastaus: Kyllä, pienten prosessiorientoituneiden hankkeiden tulokset ja tuotokset kuvataan hakulomakkeen kohdassa D (kysymys What results are expected during the project and on its completion?). Onko tilaisuuksien/seminaarien (multiplier events) määrää rajoitettu? Vastaus: Ei ole rajoitettu mutta euromääräisenä rajana seminaarien järjestämiselle / hanke on 30 000 euroa. 2
Mihin kuvataan partnerikokousten määrä? Vastaus: Partnerikokousten määrä kuvataan matkabudjetissa ja aikataulussa. Myös Implementation ja Project management kohdissa on hyvä kertoa tekstin sisällä kokousten määrä ja missä ne pidetään. Tehdäänkö vielä partnerisopimus, vaikka on tehty mandaattikirje? Vastaus: CIMO suosittelee, että hankkeen alussa tehdään partnerisopimukset, jossa sovitaan tarkemmin tehtävistä. Voiko hankkeessa olla partnereita ilman PIC koodia? Tuleeko hallintokulu partnerille, jolla ei ole PIC koodia? Vastaus: Tukipartneri (esim. yritys) voi olla ilman PIC koodia, mutta silloin partneria ei listata hakemuksessa partnerilistaan. Tukipartneri voidaan mainita tekstissä partneriorganisaatioiden kuvauksen yhteydessä. Partnerille, jolla ei ole PIC koodia/jota ei ole listattu partnerilistaan ei tule hallintokulua. Kuinka vakavaa on jos partnerikokouksen kokouspaikka vaihtuu suunnitellusta, mutta kulut pysyvät suurin piirtein samana? Vastaus: Paikan vaihdos on ok. On parempi, että on suunnitelma, jotta voidaan seurata onko pysytty suunnitellussa, vaikka yksityiskohtiin tulisikin pieniä muutoksia. Onkin tärkeää suunnitella kuinka usein kokouksia on. Mikäli paikan vaihdoksia tulee, kannattaa kuitenkin huomioda distance bandin mahdollinen vaikutus matkakuluihin. Voiko projektikokouksia järjestää maassa, johon ollaan levittämässä tuotetta, mutta joka ei ole hankkeen partnerimaa? Vastaus: Ohjelmamaiden ulkopuolisessa maassa ei voi pitää projektikokouksia, mutta perustellusti voi pitää myös muussa ohjelmamaassa kuin hankkeen partnereiden maissa. Esim. jonkin konferenssin yhteydessä järjestäminen voisi olla perusteltua tällaisessa maassa. Onko kattosummaa Learning/Teaching/training events kohtaan? Vastaus: Ei ole, mutta tilaisuuksien määrän ja osallistujamäärien tulee olla realistisesti mitoitettu. 28.2.2014 lisätyt kysymykset: Onko Leonardo da Vinci nimenä haudattu, kun nyt puhutaan Erasmus + ammatilliselle koulutukselle eikä Erasmus + /LdV? Vastaus: Leonardo on edelleen käytössä ns. brändinimenä Kuinka monta hakemusta yksi koulutuksenjärjestäjä/ oppilaitos voi jättää KA2 toiminnossa? Vastaus: Kumppanuushankkeissa ei hakemusmäärää ole rajoitettu. Huom. kuitenkaan sama partneriryhmä ei voi jättää kuin yhden kumppanuushankehakemuksen. Alakohtaisissa osaamisyhteenlittymissä hakemusten määrä on rajattu (ks. Ohjelmaopas) Jos syksyllä hakee akkreditointia, koskeeko se myös kumppanuushanketoimintoja vai vaan liikkuvuutta? Vastaus: Akkreditointi koskee vain liikkuvuutta (KA1 toiminto). Lähettääkö kumppanuushankkeessa vain koordinaattori hakemuksen? Vastaus: Kyllä, hankkeen koordinaattori täyttää ja lähettää yhden sähköisen hakulomakkeen koko partneriryhmän puolesta. Partnerit eivät lähetä hakemusta oman maansa kansalliseen toimistoon. 3
Jos ohjelman ulkopuolinen maa on partnerina kumppanuushankkeessa, haetaanko hanketta kansalliselta toimistolta vai keskitetysti? Vastaus: Strategisia kumppanuushankkeita haetaan kansalliselta toimistolta riippumatta partneriryhmän kokoonpanosta. Voiko kumppanina olla yritys? Vastaus: Kyllä voi, työelämän mukanaolo on erittäin toivottavaa ammatillisen sektorin hankkeissa. Onko työelämäpartneri pakollinen? Vastaus: Ei ole pakollinen, mutta työelämän mukanaolo on erittäin toivottavaa ammatillisen sektorin hankkeissa. Partneriryhmän kokoonpano tulee miettiä hankkeen teemasta käsin: millainen partneriryhmä parhaiten tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Voiko partneriryhmässä olla budjetittomia partnereita lisäämässä esim. vaikuttavuutta? Vastaus: Kyllä voi, kaikilla partnereilla ei tarvitse olla budjettiosuutta. Voiko kumppanuushankkeessa olla useampia kotimaisia partnereita? Vastaus: Samassa hankkeessa voi olla useampia suomalaisia mukana, mutta pitää huolehtia siitä, että kansainvälisyys säilyy eikä hankkeesta tule liian Suomi painotteinen. Pitääkö kumppanuushankkeessa olla nimenomaan ammatillinen oppilaitos mukana? Vastaus: Ei välttämättä, mutta ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeiden tulee kehittää ammatillista perus tai täydennyskoulutusta. Hyvässä hankkeessa on mukana myös kohderyhmän edustus. Voiko hankkeessa olla mukana myös muita koulutusasteita? Vastaus: Kyllä voi, tällöin puhutaan nk. cross sectoral hankkeista. Voivatko ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeet olla kahdenvälisiä hankkeita? Vastaus: Eivät voi. Kahdenvälisiä hankkeita voi hakea ainoastaan yleissivistävän sektorin kumppanuushankkeissa. Voiko KA2 hankkeessa liikkua myös opiskelijat kuten LLP ohjelman kumppanuushankkeissa? Vastaus: Kyllä voi. Kumppanuushankkeiden liikkuvuuden tulee tukea hankkeen tavoitteita. Kumppanuushankkeiden liikkuvuus ei kuitenkaan ole tarkoitettu esimerkiksi työssäoppimisen toteuttamiseen tätä tulisi toteuttaa liikkuvuustoiminnon (KA1) alla. Voiko hanketta hakea aiempien hankkeiden tulosten levittämiseen (vrt. LLP ohjelman accompanying measures)? Vastaus: Hankkeen toimintojen tulee sisältää myös uuden kehittämistä, pelkkää levitystoimintaa ei tueta. Hankkeen uutuusarvo ratkaisee. Miten hakulomaketta voi työstää partnereiden kesken? Saako sen ladattua sähköpostitettavaan muotoon? Vastaus: Hakulomakkeen kysymyksiä kannattaa työstää esim. word dokumentissa, jota on helpompi lähettää partnereille ja työstää. Varsinainen hakulomake on pdf lomake, joka soveltuu huonosti tekstien yhteiseen työstämiseen. Voiko hankkeen hallinnointikuluja kattaa tuotteiden tekemiseen varatusta kategoriasta? Vastaus: Tuotteiden tekemiseen varattua budjettia ei ole tarkoitettu hallinnointikuluihin. Hallintokulujen kattamiseen on oma budjettikategoria (hallintokulut). Mitä kuluja voi ostaa alihankintana? 4
Vastaus: Alihankintakuluja voivat olla esimerkiksi tuotteiden kääntäminen partnerikielille, painatuskuluja, asiantuntijapalvelujen hankkimista yms. Ohjelmaoppaassa sanotaan, että tilaisuuksia ei voi järjestää kumppanimaissa (partner countries). Vastaus: Termi kumppanimaa (partner country) tarkoittaa ohjelmaoppaassa Erasmus+ ohjelman ulkopuolisia maita, joissa ei voi järjestää hankkeen tilaisuuksia/seminaareja. Onko KA2 hankkeissa liikkuvuuksien määrille jotain rajoituksia (määrä, kesto)? Vastaus: "Liikkuvuutta" voi hankkeessa olla monenlaista: hankekokousten kestolle ei ole rajoitusta, mutta esim. opiskelijoiden työpajan kesto on vähintään 5pv. Ks. Ohjelmaoppaan sivu 98 Eligible activities, transnational teaching and learning activities sekä Annex I sivu 240 241. Onko opettajien työpajoille minimikestoa? Vastaus: Kyllä, opettajien työpajojen kesto on vähintään 5 päivää ja enintään 2 kk (transnational training, teaching and learning activities). Sisältääkö työpajojen minimikesto 5 pv matkapäivät? Vastaus: 5pv pitää olla sisällöllistä ohjelmaa ja näiltä päiviltä maksetaan elinkustannuksiin tukea. Pitääkö ohjelmaa olla koko päivän vai riittääkö puoli päivää? Vastaus: Kannattaa suunnitella laadukasta toimintaa työpajan kaikille päiville, joille tukea haetaan. Tuntimäärä ei ole ratkaiseva tuen myöntöperuste. Kysymyksiä & vastauksia on kerätty KA2 toiminnon hankekoulutuksista. Listaa päivitetään kevään aikana. 5