Monitavoitearviointi turvetuotannon vesistöhaittariskien arvioinnissa Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava TASO-hankkeen kuulumisia kyläilta 13.10.2011, Karstula Hannu Onkila Ylitarkastaja Keski-Suomen ELY-keskus 13.10.2011 Esityksen sisältö on kokoelma Hannun, Mikko Dufvan (SYKE) ja Mika Marttusen (SYKE) esitys- ja työaineistoja.
Keski-Suomen liiton TURVAselvityshankkeen päävaiheet Tutkitut turvevarat Teknillis-taloudellinen tuotantosoveltuvuuden arviointi Suolinnustoon perustuva arviointi Suon kasvillisuusarvoihin perustuva arviointi Vesistöriskien arviointi 206 suota (ELY)
Arvioitujen soiden sijainti ja kokonaispinta-alat 1. jakovaiheen vesistöalueilla
Työn tavoitteet Luoda kaavoittajalle yleispiirteinen aineisto, jonka avulla kaavan aluevaraukset voidaan optimoida vesistöriskien suhteen. Kehittää maakuntakaavojen turveteemaa palveleva vesistöriskien arviointityökalu.
Arviointitavan valinta Turvetuotannon vesistöhaitat millaisia ne ovat? Haitat kenelle, mihin? Ihmisen elinympäristölle, eliöstölle vai molemmille? Millainen olisi hyvä arviointitapa tilanteessa, jossa aineisto on runsas (206 suota), resursseja on niukalti ja aikaa tarkasteluun enintään muutama tunti suota kohti, tuotannon lopullinen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa, jolloin absoluuttisten haittojen määrittäminen on mahdotonta. ELY ja SYKE kehittivät monitavoitearviointiin perustuvan suhteellisen arviointitavan, jossa haittojen esiintymisriski arvioidaan suokohtaisesti alapuolisten vesistöjen ja niiden ranta-alueiden tilan sekä käyttö- ja suojeluarvojen perusteella.
Monitavoitearvioinnin arkinen esimerkki - limonadin valinta Päämäärä Hyvän limonadin valinta Kriteerit Väri Ympäristöhaitat Hinta Koko Kotimaisuus Vaihtoehdot Luomulimu Pepsi Jaffa
Päämäärä Hyvän limonadin valinta Kriteerit Väri Ympäristöhaitat Hinta Koko Kotimaisuus Arvioidaan vaihtoehdot kriteerien suhteen -selvitetään Luomulimun hinta, pakkauskoko, kotimaisuusaste jne. -sama Pepsille jne. Vaihtoehdot Luomulimu Pepsi Jaffa
Päämäärä Hyvän limonadin valinta Kriteerit Väri Ympäristöhaitat Hinta Koko Kotimaisuus 0,15 0,08 0,40 0,25 0,12 KRITEERIEN VÄLINEN MERKITTÄVYYS Jotta yhteismitattomat kriteerit voidaan koota yhteen, täytyy edellisessä vaiheessa kerätty kriteeritieto normalisoida (esim. 0-1). Vaihtoehdot Normalisoinnissa menetetään tieto kriteerien merkittävyydestä, mikä tulee määritellä Luomulimu uudelleen arvioimalla Pepsi kriteeripainot Jaffa vaikutuserojen perusteella.
Päämäärä Hyvän limonadin valinta Luomulimu 0,43 Kriteerit Väri Ympäristöhaitat Hinta Koko Kotimaisuus Ns. additiivisessa mallissa vaihtoehtojen hyvyysarvo saadaan laskettua kriteerien saamista arvoista kriteerikohtaisilla painoilla painotettuna summana. Vaihtoehdot Luomulimu Pepsi Jaffa 0,43 0,21 0,36
Monitavoitearviointi ja vesistöhaitat Työssä on kysymys esimerkin kaltaisesta valintatilanteesta. Etsitään arviontiaineistosta suot, joiden tuotannon vesistöhaittariskit ovat vähäiset (tai merkittävät) suhteessa muihin soihin. Monitavoitearvioinnin keskeisiä vaiheita ovat: 1) vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, 2) niiden mittaaminen ja 3) niihin liittyvien arvostusten selvittäminen ja 4) huomioiminen tuloksissa (mallintaminen). Mitkä ovat soiden vertailun kannalta relevantit arviointikriteerit? Kriteerien reunaehtoina: selittävyys, kattavuus, ymmärrettävyys, tiedon helppo saatavuus ja mahdollisimman vähäinen päällekkäisyys. Kriteerit määriteltiin ELY-keskuksen ja SYKEn asiantuntijayhteistyössä. Niitä tarkennettiin kriteerien arvottamistyöpajassa (12.4.2011) saadun palautteen pohjalta.
Rantarakennuspaikat, lähialue Virkistyksellinen arvo Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesistön arvo Haittariski Matkailullinen arvo Suojeluarvot Kalataloudellinen arvo Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Vireillä olevat ja toteutuneet kunnostuskohteet Herkkyys kuormitukselle Veden väri VPD kuormitusalenematavoite Erämaisuus Ravinnekuormituksen vähentämistavoite ph tavoite (havaittu alhainen ph) Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän tilan rajalla olevat vesistöt Muu kuormitus Rantarakentamisen tehokkuus Kuormitustiedot (ELY:n kooste vuosilta 1998-2006) Tavoite Kriteerit Alakriteerit Mittarit
Vaihtoehdot (206 kpl) Kriteerit Haittariski Vesistön arvo Herkkyys kuormitukselle Suojeluarvot Kalataloudellinen arvo Matkailullinen arvo Virkistyksellinen arvo Veden väri VPD kuormitusalenematavoite Erämaisuus Muu kuormitus SUO1 SUO2 SUO3 SUO4 SUO5 SUO6 SUO7 SUO8 SUO9
Vesistön arvo Suon tuotantosoveliai suus (vesistöriski) Herkkyys kuormituksel le Virkistykse llinen arvo Matkailulli nen arvo Suojeluarv ot Kalataloud ellinen arvo Veden väri VPD kuormitusalenemata voite Erämaisuu s Muu kuormitus Rantarakennuspaikat, lähialue Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Vireillä olevat ja toteutun. kunnostuskohteet Ravinnekuormituksen vähentämistavoite ph tavoite (havaittu alhainen ph) Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän tilan rajalla olevat vesistöt Rantarakentamisen tehokkuus Lukumäärä (sis. kaavavarannon) Lukumäärä (sis. kaavavarannon) 0 = ei uimarantoja 1 = vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 2 = vähintään yksi uimaranta lähialueella 0 = ei ole 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2 = vähäistä merkittävämpää (esim. useita rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) 0 = alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1 = tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 2 = tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja(useita toimijoita) 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1 = Tavoite kunnostaa (TPO) 2 = Hanke vireillä tai kunnostus tehty Väriluku, Hav.pist. keskiarvojen keskiarvo mg Pt/l 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä UIMARANTA Tehokkuusluku rak/km 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 2= muu kuin Natura lähialueella 3= Natura kaukoalueella 4= Natura lähialueella SUO RAKENNUKSET RANNALLA Lähialueen raja (10 km vesietäisyys) Ensim. Vast.ot. VPD vesistön Kuormitustiedot (ELY:n kooste vuosilta 1998-2006) Vastaanottavan vesistön virtaama Valuma-alueen ominaiskuormitus kg P/km2 Lähtövirtaama m3 Tarkastelualueen alaraja (etäisyysriippuva tarkastelusäde ensimmäisellä yli 100 ha järvellä)
Vesistön arvo Suon tuotantosoveliai suus (vesistöriski) Virkistykse llinen arvo Matkailulli nen arvo Suojeluarv ot Kalataloud ellinen arvo Veden väri Rantarakennuspaikat, lähialue Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Vireillä olevat ja toteutun. kunnostuskohteet Lukumäärä Lukumäärä 0 = ei uimarantoja 1 = vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 2 = vähintään yksi uimaranta lähialueella 0 = ei ole 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2 = vähäistä merkittävämpää (esim. useita rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) 0 = alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1 = tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 2 = tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja(useita toimijoita) 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1 = Tavoite kunnostaa (TPO) 2 = Hanke vireillä tai kunnostus tehty Väriluku, Hav.pist. keskiarvojen keskiarvo mg Pt/l 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 2= muu kuin Natura lähialueella 3= Natura kaukoalueella 4= Natura lähialueella SUO Herkkyys kuormituksel le VPD kuormitusalenemata voite Erämaisuu s Ravinnekuormituksen vähentämistavoite ph tavoite (havaittu alhainen ph) Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän tilan rajalla olevat vesistöt 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä LEIRINTÄALUE, HOTELLI TMS. VUOKRATTAVAT LOMAMÖKIT JA -OSAKKEET Muu kuormitus Ensim. Vast.ot. VPD vesistön Rantarakentamisen tehokkuus VETEEN TUKEUTUVA RETKEILY Kuormitustiedot (ELY:n kooste vuosilta 1998-2006) Vastaanottavan vesistön virtaama Tehokkuusluku rak/km Valuma-alueen ominaiskuormitus kg P/km2 Lähtövirtaama m3
Tuloksena arvioinnista saatiin valtava määrä soiden alapuolisia tarkastelualueita kuvaavia lukuja (kriteeritieto), joista tuli jalostaa kunkin suon tuotantosoveltuvuutta kuvaava arvo. Kerätty kriteeritieto oli monin tavoin yhteismitatonta, asteikoiltaan erilaista ja eriarvoista. Kunkin kriteerin data yhteismitallistettiin normalisoimalla se asteikolle 0-1 Vaihtoehdon kokonaisarvo Kriteeri 1 Kriteeri 2 Kriteeri 3 Asteikko: 5 Erittäin merkittävä myönteinen vaikutus 0 Ei vaikutusta - 5 Erittäin merkittävä kielteinen vaikutus Yksikkö: Henkilötyövuosi (htv) Yksikkö: Euroa ( ) MUUNNOS ASTEIKOLLE 0-1 1 VE C 1 MUUNNOS ASTEIKOLLE 0-1 VE B 1 MUUNNOS ASTEIKOLLE 0-1 VE A VE B 0 VE A -5 5 KERTOMINEN PAINOKERTOIMELLA VE A 0 VE C 50 250 htv KERTOMINEN PAINOKERTOIMELLA VE C 0 VE B 1 4 M KERTOMINEN PAINOKERTOIMELLA Yhteenlaskettu pistearvo = Pistearvo kriteerin Pistearvo kriteerin 1 suhteen + 2 suhteen + Pistearvo kriteerin 3 suhteen
Kriteeritiedon normeerauksessa menetettiin absoluuttiset arvot ja tieto kriteerien merkittävyydestä. Kriteerien painoarvot tuli arvioida kriteerien välisten vaikutuserojen suuruutta vertailemalla. 12.4. järjestettiin kriteerien arvottamistyöpaja, johon osallistuivat Keski- Suomen liitto, VAPO Oy, SYKE ja ELY-keskus. SYKEn räätälöimä matemaattinen malli tuotti tuloksen, joka perustui mitattuun kriteeritietoon ja arvottajien näkemyksiin kriteerien välisestä merkittävyydestä.
Suot luokiteltuna sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella (1/4). Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin. Suurin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite Luokkajako Luokka 4: Suurin riski Luokka 3 Luokka 2 Pienin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite Pienin käyttöja suojeluarvo Suuri nkäyttö- ja suojeluarvo Luokka 1: Pienin riski Periaatekuva soiden jaosta neljään luokkaan. Akseleiden asteikot kuvaavat suon järjestyslukua muihin soihin nähden siten, että pienin mahdollinen arvo = 1 ja suurin = 206.
Tulosaineistoa voidaan tutkia erittelevästi useista tarkastelukulmista: Arvottajatahoihin perustuvat näkökulmat, kuten ELYn tulos jne. Tasapainonäkökulma, jossa kaikki kriteerit oletetaan samanarvoisiksi Teemanäkökulmat, kuten suojelu- ja käyttöpainotteinen Kriteeritietoon perustuvat kriteerikohtaiset tuloskuvaukset
Mitä tulokset kuvaavat? Tuloksen kuvaavat suon käyttöönotosta aiheutuvaa haitallisten vesistövaikutusten riskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. On tärkeää muistaa työn suhteellinen luonne. Ei arvioida soiden tuotantokäytön absoluuttisia haittoja vaan niiden välisiä haittaeroja. Mitä tulokset eivät kuvaa? Tulokset eivät ole ennusteita vesistövaikutuksista. Tulokset eivät kuvaa, minkälaisia vaikutuksia tarkasteltavan suon turvetuotantoon ottamisella on vesistön vedenlaatuun, ekologiseen tilaan tai vesistön eri käyttömuodoille. Suokohtainen arviointitulos ei kuvaa useiden soiden yhdenaikaisesta käytöstä aiheutuvia riskejä.
Yhteisvaikutusten tarkastelu Ok? Käytetty suokohtainen suhteellinen arviointitapa ei ota huomioon soiden tuotannon yhteisvaikutuksia. Riski vesistöhaittojen todennäköisyydelle kasvaa, kun useita soita laskee samoihin vesistöihin. Koska tuotannon lopullista sijaintia ja laajuutta ei tiedetä, tarkastelu on mielekkäintä tehdä tunnistustasoisena. Tunnistetaan valuma-alueet, joilla tuotantopotentiaali on erityisen suuri ja soiden yhdenaikaista käyttöä tulisi välttää. Yhteisvaikutusten riskiä on mielekästä arvioida vasta, kun kaavan lopulliset aluevaraukset ovat tiedossa. Tarkastelu hakee muotoaan kaavoittajan kanssa käytävien keskustelujen pohjalta.