Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Transkriptio

1 Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

2 Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Kuormituksen aiheuttamien vesistövaikutusten voimakkuus ja laajuus riippuvat mm. maankäytön alueellisesta laajuudesta, toimenpiteiden voimaperäisyydestä ja valuma-alueen ominaisuuksista. Vesistön luonnollinen rehevyystaso on aina tarkastelujen pohjana. Metsien osuus Suomen koko maapinta-alasta on noin 86 % Maatalous on toiseksi merkittävin maankäyttömuoto 7,4 % Rakennetun maan pinta-ala n. 3,1 % Turvetuotantoala n. 0,19 % 2

3 Viljelty ala 1000 ha Maatalous 3 000,0 Kesanto Viljelty ala 2 500, , , ,0 500,0 0,0 3

4 Kotieläinkeskittymät Suomessa VIITE: Sirkka Tattari, Elina Jaakkola, Jari Koskiaho, Aleksi Räsänen, Hanna Huitu, Harri Lilja, Tapio Salo, Hannu Ojanen, Anna Norman Haldén, Faruk Djodjic, Dennis Collentine, Leif Norrgren, Sofia Boqvist, Jakob Rydh Ottoson, Susanna Stenberg Lewerin, Aliaksandr Pakhomau, Christen Duus Borgeson, Gitte Rubaek, Irena Krisciukaitiene. Jokioinen : MTT Agrifood Research Finland, MTT raportti, ISSN ; 65, 69s. 4

5 1000 ha Ojitusalat Uudisojitus Kunnostusojitus

6 Turvetuotanto Pinta-alat v

7 . Ominaiskuormitusluvut Lukuihin liittyvän epävarmuuden vuoksi niiden käyttö ja tulosten merkityksen arviointi edellyttää perehtymistä itse kuormituslukuihin ja niiden taustoihin. Keskimääräiset luvut eivät kuvaa todellista kuormitusta kaikissa olosuhteissa, mikä ilmenee esim. lukujen suurena vaihteluvälinä Mitattujen seurannan aikasarjojen ja muun empiirisen tiedon karttuessa myös ominaiskuormitusluvut muuttuvat ja tarkentuvat. Kuormituslukujen ohella on oleellista tietää tarkasti myös tuotannollinen pinta-ala, jolla kuormitusta muodostuu. 7

8 8

9 9

10 Vuosien välinen vaihtelu ravinnekuormassa & valuntakorjattu pit. Viite: Sirkka Tattari, Ahti Lepistö, Jari Koskiaho, Jarmo Linjama, Markku Puustinen, Maa - ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus - havaitaanko muutoksia pitkällä jaksolla? Vesitalous 2015; 56 (2):

11 Pintavesien ekologisen tilan luokittelu perustuu biologisten, hydrologis-morfologisten ja fysikaaliskemiallisten laatutekijöiden arviointiin 11

12 MALLI OMINAISKUORMITUSLUVUT Vesistöalueen tilaa pysyvästi muuttavat ympäristöriskit: laaja-alaiset maankäyttöä koskevat muutokset Nurmiala viljan viljely eli siirtyminen säännölliseen vuosittaiseen muokkaukseen (kyntö) ilmaston lämpenemisen seurauksena haitalliset vaikutukset olisivat moninkertaiset. lisäksi ilmaston muutoksen vaikutukset Saarijärven reitin kaltaisilla turvemaapitoisilla vesistöalueilla lisäävät mineralisaatiota ja näin ollen hiilen ja typen huuhtoutumista. 12

13 LOPPUPÄÄTELMIÄ Vesistöjen tila muuttuu pitkällä aikavälillä siihen tulevien ravinnemäärien mukaan, mikä koskee sekä ravinnevirtojen kasvua että alenemista. Yksittäisen kuormittajan tai kuormittajien laajamittaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä saadaan aikaiseksi vesistövaikutuksia, mikäli kokonaisainevirtaamat pienenevät. Pieniä muutoksia ei mittauksilla pystytä todentamaan. Valtakunnallisten kuormitusarviointien tarkkuus riittää kuormituslähteiden kokonaistarkasteluun. Rajatummissa alueellisissa tarkasteluissa lopputulos voi jäädä epäselväksi. Tällaisessa tilanteessa esiin nousevia kysymyksiä ovat kuormituslähteen suhde toiseen kuormituslähteeseen tai luonnonhuuhtouman osuus kokonaisainevirtaamassa. 13

14 Lopuksi Eri aikoina ja eri lähdeaineistoihin perustuvat valtakunnalliset tai alueelliset kuormitusjakaumat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kokonaisuutta on aina tarkasteltava vastaanottavan vesistön näkökulmasta. Huomioitava on myös se, että vesistön tila-arvio voi muuttua tarkemman vesistöseurannan tuloksena, mikä taas vaikuttaa arvioon vesistön kuormituksen sietokyvystä. 14

15 Lisää aiheesta: Vesistöjen ravinnekuormituksen lähteet ja vähentämismahdollisuudet Sirkka Tattari, Markku Puustinen, Jari Koskiaho, Elina Röman ja Juha Riihimäki linkki julkaisuun: