PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013

Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan tuotantoalue... 1 2.2 Vesistö... 2 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 2 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN... 3 5 VESISTÖTARKKAILU... 5 5.1 Tarkkailun toteutus... 5 5.2 Vesistötarkkailun tulokset... 5 6 KALASTUSTIEDUSTELU V. 2013... 8 7 YHTEENVETO... 10 8 VIITTEET... 11 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Puuronevan tarkkailun havaintopaikat Puuronevan veden laatu ja kuormitus 2013 Vesistötarkkailutulokset 2013 Veden laatu Hoikkaojassa ja Piehinginjoessa 1995 2013 Tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Raahessa sijaitsevan Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Tähtinen & Kananen 2006) mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Vuonna 2009 sovittiin, että korvauksena virheestä vuonna 2013 tehdään sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Tässä raportissa esitellään Puuronevan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2013. 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS 2.1 Puuronevan tuotantoalue Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalue sijaitsee Raahessa noin 8 km Vihannin kirkonkylästä luoteeseen. Suon sijainti on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1. Suo ojitettiin vuonna 1979 ja tuotanto aloitettiin vuonna 1981. Vuonna 2013 tuotannossa oli 35 ha ja tuotannosta oli poistunut 8,6 ha. Jälkikäytössä oli 60 ha. Puuronevan vesienkäsittelynä on kaksi laskeutusallasta, eristysojat sekä sarkaojien allassyvennykset ja lietteenpidättimet. Nykyiset vesiensuojeluratkaisut on toteutettu vuonna 1998. Kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta Piehinginjokeen. Lohkolle 1 tehtiin noin 10 ha kosteikko vuonna 2011. Kuva 1 Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailupisteiden sijainti.

2.2 Vesistö Piehinginjoen vesistöalueen pinta-ala on 176 km 2 ja järvisyys 0,43 %. Puuroneva sijaitsee Piehinginjoen yläosan alueella (56.004), jonka pinta-ala on 37 km2 (Ekholm 1993). Puuronevan tuotannossa olevan alan osuus (35 ha) on 0,20 % Piehinginjoen valumaalueesta ja 0,95 % Piehinginjoen yläosan valuma-alueesta. Vesistöalueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemän vuosien 2000 2003 veden laatuun perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Piehinginjoen vedenlaatu on välttävä paitsi joen yläosalla Niemenjärvessä tyydyttävä (SYKE:n Herttatietokanta). Joen tilasta ei ole tehty ekologista luokittelua. Joki on kuitenkin paikallisesti merkittävä virkistyskäyttökohde. Piehinginjoen merkittävin typpikuormittaja on ollut metsätalous ja ennen kaikkea metsäojitus. Metsätalouden osuus ihmisen aiheuttamasta typpi- ja fosforikuormituksesta on ollut noin puolet ja maatalouden hieman vähemmän. Turvetuotannon, metsälannoituksen ja metsän uudistamisen aiheuttama vesistökuormitus on vain muutama prosentti metsäojituksen ja maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta (Miilumäki 1993). 2 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2013 (toukokuu 2013-lokakuu 2013) Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoasemalla keskilämpötila oli 12 C, joka oli 1,7 o C pitkän ajan keskiarvoa (1981 2010) korkeampi (kuva 2). Erityisesti alkukesä oli tavanomaista lämpimämpi. Kuva 2 Kuukausittaiset keskilämpötilat Siikajoen Revonlahdella tarkkailukaudella sekä vertailukaudella 1981-2010 (Ilmatieteen laitos 2013). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 344 mm. Vuosien 1981 2010 keskimääräinen sadesumma samalla jaksolla on 343 mm, eli tarkkailukausi oli kokonaisuutena sademäärältään tavanomainen (kuva 3). Kesäkuu oli kuitenkin selvästi keskimääräistä sateisempi, mutta vastaavasti elo-syyskuussa satoi selvästi tavanomaista vähemmän.

3 Kuva 3 Kuukausittaiset sademäärät Siikajoen Revonlahdella tarkkailukaudella sekä vertailukaudella 1981-2010 (Ilmatieteen laitos 2013). 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Puuronevalla toteutettiin kesällä 2013 päästötarkkailua ottamalla vedenlaatunäytteet laskeutusaltaan 2 alapuoliselta mittapadolta. Päästötarkkailun tulokset ovat liitteenä 2. Näytteet otettiin 23.5. 3.10.13 kahden viikon välein. Puuronevan kuivatusvesien virtaamamittausta ei voida edellisvuoden kokemusten perusteella toteuttaa luotettavasti, joten Puuronevalla ei mitattu virtaamaa kesällä 2013. 3.9.2013 mittapadon kautta ei virrannut vettä eikä näytettä saatu otettua. Puuronevan kesän valumaveden laatu oli kokonaisuutena lähellä edellisvuosien ja Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tarkkailussa vuonna 2013 olleiden laskeutusallaskohteiden tasoa (taulukko 1). Kesän 2013 valumavedet olivat selvästi happamia, keskimääräisen ph-arvon oltua kuitenkin edellisvuosia suurempi. Veden CODMn-, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kesinä 2008 ja 2009. Ainoa merkittävä ero kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten kohteiden veden laatuun oli kiintoaineessa jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä enemmän. Taulukko 1 Puuronevan keskimääräinen veden laatu kesällä 2013 sekä vertailuna vuosina 2008 2009 ja kaikkien PPO:n laskeutusaltaallisten päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Puuroneva 2013 8 5,6 21 34 15 1475 25 957 11500 20 Puuroneva 2009 7 5,4 17 35 13 1787 < 5 1200 4500 17 Puuroneva 2008 7 4,7 18 34 3,5 1971 7,8 1600 6700 21 Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot 2013 66 5,9 20 37 12 1335 24 619 10858 9,7 Kesän 2013 ominaispäästöt arvioitiin Puuronevalta lähteneen keskimääräisen veden laadun ja SYKE:n vesistömallijärjestelmän Piehinginjoen yläosan valuma-alueen (56.004) arvoista. Ominaispäästöt on esitetty liitteessä 2 ja taulukossa 2. Nettopäästöt laskettiin käyttämällä arvioitua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 2013

4 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2013) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille 16.2.2004). Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2013 olivat pääasiassa pienempiä kuin kesinä 2008 ja 2009. Puuronevan kesän 2013 ominaispäästöarvot olivat typen, raudan ja kiintoaineen osalta suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin (taulukko 2). Taulukko 2 Puuronevan ominaispäästöt kesällä kesällä 2013 sekä vertailuna vuosina 2008 2009 ja kaikkien PPO:n laskeutusaltaallisten päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Puuroneva 2013 123 0,20 0,10 12 0,35 11 100 142 0,10 8,3 134 Puuroneva 2009 169 0,35 0,13 18 0,02 12 45 171 0,15 13 151 Puuroneva 2008 248 0,45 0,05 27 0,03 22 90 277 0,18 20 250 Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot 2013 217 0,40 0,40 11 0,30 7,5 84 62 0,20 7,6 56 Puuronevan päästöt Piehinginjokeen vuonna 2013 on esitetty taulukossa 3. Päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden ominaispäästöjen perusteella lukuun ottamatta kesäaikaa, jolloin on käytetty Puuronevan omia ominaispäästöjä. Käytetty laskenta-aineisto sekä laskentatapa on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014). Taulukossa 4 on esitetty Puuronevan tuotantokauden aikaiset päästöt Piehinginjokeen. Taulukko 3 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt vuonna 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Suo Purku- tuotan- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö nossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Puuroneva 56.004 35 8,6 44 4 617 19 401 3 541 14 274 3 285 Taulukko 4 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt kesällä 2013. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P Kok.N Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintoaine aine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 5,4 0,01 0,5 6,2 0,00 0,36 5,8

5 VESISTÖTARKKAILU 5 5.1 Tarkkailun toteutus Lähialueen vesistötarkkailua toteutetaan tarkkailuohjelman mukaan samoina vuosina kuin tehostettua päästötarkkailua. Vuonna 2008 inhimillisen erehdyksen vuoksi tekemättä jääneen vesistötarkkailun vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu. Vesistönäytteet otettiin Puuronevan kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella neljä kertaa: touko-, elo- ja syyskuussa. Tarkkailupiste Pie29 sijaitsee Piehinginjoessa noin 2 km Puuronevan alapuolella (liite 1). Puuronevan yläpuolinen tarkkailupiste sijaitsee Hoikkaojassa. Havaintopaikka Koordinaatit Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32) 715866 254027 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) 715684 253844 5.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuoden 2013 vesistötarkkailutulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty tarkkailupisteiden vedenlaadut näytekerroittain vuosina 1995 2013 (Hertta-tietokanta). Vuonna 2008 vesistötarkkailunäytteet jäivät ottamatta, joten ko. vuodelta ei veden laatutietoja ole saatavilla. Taulukossa 5 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuonna 2013 sekä vertailuna pitkän ajan keskiarvot vuosilta 1995 2013. Tarkkailupisteiden hapen kyllästysasteen, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä veden värin kehitys vuosina 1995 2013 on esitetty kuvassa 4. Puuronevan yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) happitilanne oli touko- ja heinäkuussa hyvä, mutta elo-syyskuussa välttävä (liite 3). Vesi oli lievästi hapanta ja ph vaihteli vähän: välillä 6,5 6,7. Sähkönjohtavuus oli normaalien luonnonvesien tasoa. Hoikkaojan vesi oli veden värin perusteella runsashumuksista ja COD Mn -arvon perusteella humuksista/runsashumuksista. Veden väri- ja COD Mn -arvot sekä kiintoainepitoisuus pienenivät hieman loppukesästä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 3,3 11 mg/l. Keskimääräiset kokonaistyppi- (613 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (30 µg/l) kuvasivat rehevää vesistöä (liite 3). Vuonna 2013 Hoikkaojan vedenlaatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja (taulukko 5). Kiintoaine- ja rautapitoisuudet sekä COD Mn -arvot Taulukko 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuonna 2013. Vertailuna pitkän ajan keskiarvot v. 1995 2013 (Hertta-tietokanta). Havaintopaikka O2 O2 ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri kyll. tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32), Puuronevan yläpuoli ka 2013 6,7 71 6,6 2,7 7,1 613 31 4,9 30 4,8 20 3625 263 ka 1995-2013 7,2 68 6,5 3,2 3,6 609 23 58 33 6,4 16 3171 172 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29), Puuronevan alapuoli ka 2013 6,8 65 6,1 7,5 22 1145 355 17 44 21 32 7100 334 ka 1995-2013 8,2 72 6,2 6,2 11 943 271 93 42 21 25 6505 284

6 olivat kuitenkin hieman suurempia kuin keskimäärin ja vesi oli myös ruskeampaa kuin keskimäärin. Kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa keskimääräiseen. Puuronevan alapuolella Piehinginjoessa (Pie29) happitilanne oli välttävä tai tyydyttävä (liite 3). Vesi oli heinäkuuta (ph 4,4) lukuun ottamatta lievästi hapanta (ph 6,2 6,9). Heinäkuussa vesi oli myös selvästi kirkkaampaa kuin muulloin, jolloin vesi oli sekä värin että COD Mn -arvon perusteella runsashumuksista. Sähkönjohtavuusarvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa, mutta suurempia kuin Hoikkaojassa ja heinäkuussa arvo oli koholla. Piehinginjoen (Pie29) kiintoainepitoisuudet olivat varsin korkeita: keskimäärin 22 mg/l. Keskimääräiset kokonaistyppi- (1 145 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (4 µg/l) kuvasivat rehevää vesistöä. Vuonna 2013 Piehinginjoen keskimääräinen veden laatu oli kauttaaltaan keskimääräistä heikompi (taulukko 5). Kuvassa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laadut vuosina 1995 2013 (joka vuodelta ei näytteitä). Hoikkaojan happitilanne on ollut usein keväisin Kuva 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus ja veden väriarvo keskimäärin vuosina 1995 2013.

7 huono, mutta muutoin kyllästysasteissa ei ole ollut kovin suuria eroja havaintopaikkojen välillä. COD Mn - ja väriarvot sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin korkeampia Puuronevan alapuolisella pisteellä. Fosforin suhteen erot ovat olleet pienempiä. Kuvassa 5 on esitetty Hoikkaojan, Piehinginjoen sekä Puuronevan veden laadut samanaikaisesti otetuilla tarkkailukierroksilla. Kuva 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laatu vuonna 2013. Kuvissa on lisäksi esitetty Puuronevan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä.

Samanaikaisesti otettujen näytteiden keskiarvopitoisuudet kesällä 2013: 8 Havaintopaikka COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Hoikkaoja (Pie32) 20 7,1 30 613 Puuroneva, läht. 24 22 39 1700 Piehinginjoki (Pie29) 32 22 44 1145 Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi oli laadultaan heikompaa kuin Puuronevan tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Myös Puuronevan kuivatusvesi oli yleensä heikompilaatuista kuin yläpuolella Hoikkajoessa. Kokonaistyppipitoisuus oli jokaisella näytekerralla Puuronevan valumavedessä selvästi korkeampi kuin Hoikkaojassa. Erityisen suuri ero oli epäorgaanisessa typessä, jonka pitoisuudet olivat Hoikkaojassa erittäin pieniä. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat Puuronevan valumavedessä heinäkuun näytekertaa lukuun ottamatta suurempia kuin Hoikkaojassa. Vedenlaatutuloksiin perustuvan vertailun perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. Tähän viittaa osaltaan heinäkuun tarkkailukerta jolloin Puuronevan veden laatu oli kiintoaineen ja COD Mn :n osalta parempaa kuin yläpuolella Hoikkaojassa, mutta Piehinginjoen tarkkailupisteen vesi oli silti selvästi laadultaan heikompaa kuin yläpuolella Hoikkaojassa. 6 KALASTUSTIEDUSTELU V. 2013 Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehtiin kalastustiedustelu tammi-helmikuussa 2014. Tiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna kaikille Piehinkijoen yläosan rantatilallisille. Tiedustelualue kattaa noin 18 km Piehinginjoen yläosaa välillä Puuroneva-Poikajokisuu. Selvitysalueella rantatiloja omisti yhteensä 101 yksityistä henkilöä. Tiedustelun otanta oli 100 taloutta, joista tiedusteluun vastasi 82 %. Aiemmissa tiedusteluissa v. 2000 2008 tiedustelun otantana on ollut ympäristölupahakemusten maanomistajaluettelot, joka ovat kohdentuneet samalle Puuronevan alapuoliselle alueelle, mutta aiemmin mukana olleita tiloja on ollut vain 35. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 5 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 6. Piehinginjoen yläosalla kalasti 17 taloutta v. 2013 (taulukko 6). Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 1,6 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli yhteensä vajaa 30. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapa sekä mato-onkikalastusta. Käytössä oli noin 10 katiskaa, heittovapaa ja mato-onkea (taulukko 6). Näiden lisäksi käytettiin satunnaisesti madekoukkuja ja pilkkionkia. Kalastus painottui nousuhauen pyyntiin touko-kesäkuulle. Katiskoilla pyydettiin keskimäärin vajaa kuukausi ja heittovavoilla 4 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli v. 2013 vähäinen eli vajaa 50 kg (taulukko 6). Saaliista yli 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti särkeä ja taimenta.

9 Kalastus Piehinginjoen yläosalla on ollut tyypillistä nousukalan pyyntiä keväällä, jolloin saaliit voivat vaihdella huomattavasti vuosittain esimerkiksi erilaisista tulva- ja virtaamatilanteista johtuen. Kalastus on ollut kaikkina vuosina lähinnä katiskoilla ja heittovavoilla tapahtuvaa nousuhauen pyyntiä. Pieni talouskohtainen saalis viittaa siihen, että kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. Kalastajamäärä v. 2013 oli aiempaa suurempi johtuen edellisiä tiedusteluja kattavammasta otannasta. V. 1995 Piehinginjoen yläosalla tehtyyn kalastustiedusteluun vastasi 20 taloutta, joista kalasti 8 (Vapo Oy 1996). Heidän kokonaissaaliinsa oli 56 kg eli keskimäärin 7 kg/talous. Hauen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Kalastajamäärä väheni alueella jo 1990-luvun lopulla, sillä v. 1995 kalastajia lienee ollut selvitysalueella 14 15. Rapuhavaintoja viime vuosilta ei ollut yhdelläkään kalastajalla. Kahdella kalastajalla oli yksittäinen rapuhavainto noin 10 vuoden takaa. V. 2000 yksi ilmoitti koeravustaneensa v. 1997 ja 1998, jolloin oli saanut noin 10 rapua. Taulukko 6 Pyynti- ja saalistiedot Piehinginjoen yläosalla v. 2000 2013. 2000 2003 2008 2013 Kalastavat taloudet 10 11 6 17 Pyydykset (kpl) Verkot - 1 - - Katiskat 16 13 4 11 Heittovavat 7 11 4 10 Koukut - 5-6 Mato-onget 3 1 2 7 Pilkkionget - 3-2 Saalis (kg) Hauki 50 126 2 34 Ahven 5 60-6 Taimen 1,5 1-1 Made - - - 4 Lahna 0,5 15 - - Särki 5 30-2 Yhteensä 62 232 2 47 Saalis kg/talous 6 21 0,3 3 Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoja kommentoineet pitivät kalastusta eniten haittaavina tekijöinä veden heikkoa laatua ja metsäojitusten kuormitusta, joita kommentoi 58 67 % vastaajista (taulukko 7). Turvetuotannon kuormitusta kommentoi vajaa puolet vastaajista ja pyydysten likaantumista, vesistön liettymistä sekä vesikasvien runsautta kolmannes vastaajista. Kalojen makuvirheitä ei pidetty kovin isona ongelmana; niitä kommentoi vain 1 kalastaja. Kalastajista 2 arvioi, että vesistössä ei esiinny erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. veden heikkoa laatua, Nordic Mines Oy:n kaivoksen jätevesiä ja virtaaman suurta vaihtelua. Muutama vuosi sitten hyvin kuivana kesänä Piehinginjoessa ilmoitettiin olleen paljon kuolleita kaloja. Piehinginjoen veden laadun muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana kommentoi 12 kalastajaa v. 2013. Kalastajista 4 ei osannut sanoa asiasta mitään. Kalastajista 4 arvi-

10 oi, että muutoksia ei ole tapahtunut ja samoin 4 arvioi, että vesi on samentunut/tummunut tai että kalat ovat hävinneet. Lisäksi tulvien arvioitiin lisääntyneen. Taulukko 7 Kalastajien (n = 12) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Piehinginjoen yläosalla v. 2013. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 17 Veden heikko laatu 58 Pyydysten likaantuminen 33 Särkikalojen runsaus - Turvetuotannon kuormitus 42 Kalojen makuvirheet 8 Vesistön liettyminen 33 Vesikasvien runsaus 33 Metsäojitusten kuormitus 67 7 YHTEENVETO Raportissa esitetään Vapo Oy:n Puuronevan tarkkailutulokset vuodelta 2013. Päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Korvauksena virheestä vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Puuronevalla oli vuonna 2013 tuotannossa 35 ha ja tuotannosta oli poistunut 8,6 ha. Jälkikäytössä oli 60 ha. Puuronevan vuoden 2013 COD Mn -päästöt (brutto) olivat 4 617 kg/a, fosforipäästöt 19 kg/a, typpipäästöt 401 kg/a ja kiintoainepäästöt 3 541 kg/a. Puuronevan kesän valumaveden laatu oli kokonaisuutena lähellä edellisvuosien ja Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tarkkailussa vuonna 2013 olleiden laskeutusallaskohteiden tasoa. Ominaispäästöt kesällä 2013 olivat pääasiassa pienempiä kuin kesinä 2008 ja 2009. Kesän 2013 ominaispäästöarvot olivat typen, raudan ja kiintoaineen osalta suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Puuronevan vesistötarkkailu toteutettiin Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteillä. Puuronevan päästöjen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön arvioitiin samanaikaisesti otettujen Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailu- ja Puuronevan päästötarkkailunäytteiden vedenlaatuja vertaillen. Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi Puuronevan alapuolella oli laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Puuronevan valumaveden laatu oli yleisesti heikompi kuin yläpuolella Hoikkaojassa. Vedenlaatutuloksiin perustuvan vertailun perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua ja erityisesti typen osalta. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehdyn kalastustiedustelun mukaan joen yläosalla kalasti 17 taloutta vuonna 2013. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapakalastusta. Kokonaissaalis oli vajaa 50 kg, josta vajaa kolme neljännestä oli haukea. Sen lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti särkeä ja taimenta. Ka-

11 lastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät veden heikkoa laatua sekä metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitusta. 8 VIITTEET Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 26. Vesi- ja ympäristöhallitus, Painatuskeskus. Helsinki 1993. Ilmatieteen laitos (2013). Ilmastokatsaus-lehdet: toukokuu 2013-syyskuu 2013. Miilumäki, J. 1993. Selvitys Piehinginjoen veden laatuun vaikuttaneista tekijöistä. Rovaniemen metsäoppilaitos. Tutkielma Pöyry Finland Oy (2014). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2013. Moniste. Tähtinen, P. & Kananen, I. 2006. Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Vapo Oy (1996). Puronevan turvetuotantoalueen vesien johtaminen Penikkaojan kautta Piehinginjokeen, Vihanti. Lupahakemus Pohjois-Suomen vesioikeuteen. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013.

Puuronevan tarkkailu v. 2013 Kohde: Puuroneva, la2 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 PL20, Tutkijantie 2A Liite 2 90570 Oulu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 (7158688-3396204) Kunta: Raahe Koodinaatit: Vesistöalue: Piehinkijoki Projekti: 16UEC0081 Purkuvesistö: Penikkaoja-Piehinginjoki Tarkkailuluokka: Tuotanto Mittapadon valuma-alue: 52,0 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 23.5.13 6,0 34 38 1 400 19 20.5.-26.5. 0 0,0 313 7,0 204 0,2 8,4 114 2 la2 3.6.13 6,4 39 54 20 1 100 5 430 11000 23 27.5.-2.6. 13,0 745 16,6 239 5,3 180 0,2 0,09 5,1 0,02 2,0 51 106 3 la2 25.6.13 4,5 7,6 13 1 300 14 3.6.-24.6. - 456 10,1 67 0,1 11 123 4 la2 8.7.13 3,9 8,8 10 2,0 2 100 64 1 600 8 500 6,5 25.6.-7.7. 20,0 2189 48,7 774 17,2 131 0,1 0,03 31 0,95 24 126 97 5 la2 22.7.13 5,7 9,7 17 1 100 11 8.7.-21.7. 13,0 745 16,6 464 10,3 87 0,2 9,8 98 6 la2 8.8.13 6,3 36 62 22 1 800 5 840 15000 38 22.7.-7.8. 15,0 1066 23,7 350 7,8 242 0,4 0,15 12 0,03 5,7 101 256 7 la2 22.8.13 5,7 13 30 1 500 22 8.8.-2.9. 12,0 610 13,6 415 9,2 104 0,2 12 175 8 la2 3.9.13 3.9. 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 la2 19.9.13 6,5 19 45 1500 25 4.9.-20.9. 12,0 610 13,6 216 4,8 79 0,2 6,2 104 10 la2 3.10.13 5,6 4,7 6,0 1500 5,7 21.9.-2.10. 13,0 745 16,6 321 7,1 29 0,0 9,3 35 Jakelu: TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5,6 21 34 15 1475 25 957 11500 20 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 410 9,1 123 0,2 0,10 12 0,35 11 100 142 keskihajonta 0,9 13 19 11 341 34 594 3279 10 Nettokuormitus g/ha d 0,1 8,3 134 SYKSY keskiarvo 5,6 4,7 6,0 1500 5,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 25.6.13 Pato vuoti, näyte vuodosta 3.9.13 Ei vettä. Allas puhdistettu juuri. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

Puuroneva, la2 Liite 2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 50 näyte 56.004 40 30 20 10 0 mg/l Kiintoaine g/ha/d 40 280 35 240 30 200 25 160 20 120 15 10 80 5 40 0 0 23.5.13 3.6.13 25.6.13 8.7.13 22.7.13 8.8.13 22.8.13 3.9.13 19.9.13 3.10.13 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 µg/l 80 Kokonaisfosfori g/ha/d 0,5 µg/l 2200 Kokonaistyppi g/ha/d 40 60 0,4 2000 1800 1600 35 30 40 0,3 0,2 1400 1200 1000 800 25 20 15 20 0,1 600 400 200 10 5 0 23.5.13 3.6.13 25.6.13 8.7.13 22.7.13 8.8.13 22.8.13 3.9.13 19.9.13 3.10.13 0,0 0 23.5.13 3.6.13 25.6.13 8.7.13 22.7.13 8.8.13 22.8.13 3.9.13 19.9.13 3.10.13 0 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 kuormitus 2013 pitoisuus 2013

PUURONEVAN VESISTÖTARKKAILU 2013 Tulokset Nablabs Oy aika/ näkö- kok. näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- Kiintoaineen väri kok.n NH4-N NO2-N kok.p PO4-P CODMn Fe paikka syv. syv. syv. tila joht. aine hehkutushäviö NO3-N m m m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hoikkaoja, Niemijärven luusua (Pie32) 23.5.2013 0,3 0,3 0,1 16,3 7,9 81 6,5 2,3 10 275 570 89 12 28 6,0 23 3 400 8.7.2013 0,3 0,3 0,1 20,1 7,8 86 6,7 2,4 11 300 630 6,0 < 5 30 3,0 20 3 800 8.8.2013 0,3 0,3 0,1 19,4 6,3 69 6,6 3,1 3,3 250 580 12 < 5 26 4,0 19 4 000 19.9.2013 0,3 0,3 13,2 4,8 46 6,7 3,0 4,1 225 670 17 < 5 36 6,0 17 3 300 Keskiarvo 0,3 0,3 0,1 17,3 6,7 71 6,6 2,7 7,1 263 613 31 4,9 30 4,8 20 3625 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) 23.5.2013 0,4 0,8 0,4 10,7 7,2 65 6,2 4,0 9,0 400 1 100 330 34 29 14 38 4 100 8.7.2013 0,7 0,8 0,4 15,1 5,9 59 4,4 12,0 30 25 60 1 200 520 22 30 10 31 5 100 8.8.2013 0,3 0,8 0,4 16,1 6,2 63 6,7 6,0 28 14 600 1 300 310 < 5 65 33 39 11 000 19.9.2013 0,3 0,6 0,3 11,0 7,9 71 6,9 8,1 22 11 275 980 260 10 50 26 21 8 200 Keskiarvo 0,4 0,7 0,4 13,2 6,8 65 6,1 7,5 22 17 334 1145 355 17 44 21 32 7100 Liite 3

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2013 (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Havainto paikka Otto piste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh tavuus Kiinto aine Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua Pie32 27.4.95 7,6 56 5,4 2,2 2,7 529 31 25 16,8 1410 70 Pie32 6.6.95 8,7 95 6,7 3,1 4,4 534 31 40 14,9 2620 175 Pie32 18.7.95 6,7 72 6,8 2,9 3,3 562 14 23 12,8 2720 150 Pie32 20.9.95 9,2 79 6,6 3,2 1,9 583 21 35 10,7 2500 150 ka 1995 8,1 76 6,4 2,9 3,1 552 24 31 14 2313 136 Pie32 17.4.96 3,9 27 6 4,5 1,7 792 27 33 12,1 150 Pie32 3.6.96 9,1 91 6,7 3 1,9 494 29 28 11,5 110 Pie32 2.7.96 7 71 6,6 3,4 2,3 424 180 29 10,8 80 Pie32 4.9.96 6,4 63 6,7 3,4 1,3 574 10 28 11,1 100 ka 1996 6,6 63 6,5 3,6 1,8 571 62 30 11 110 Pie32 26.3.97 5,4 38 6,2 5 0,5 698 21 30 17,8 150 Pie32 18.6.97 8,2 82 7 3,4 4,1 393 16 25 14,1 140 Pie32 17.7.97 7,4 83 6,7 3,6 2 384 10 24 13,8 250 Pie32 7.8.97 6,9 77 7,1 2,9 5,9 639 6 29 14,6 150 Pie32 17.9.97 7,3 65 6,9 2,9 3,3 531 11 35 12 100 ka 1997 7,0 69 6,8 3,6 3,2 529 13 29 14 158 Pie32 26.3.98 3,1 21 6 5 0,5 705 24 194 26 9 15,6 125 Pie32 3.6.98 10,2 90 6,8 2,7 1,2 464 2 65 20 3 13,6 60 Pie32 15.7.98 6,3 68 6,5 2,7 2 502 9 34 24 3 13,9 60 Pie32 1.9.98 9,2 82 6,7 3,6 1,7 560 23 37 27 8 16,5 200 ka 1998 7,2 65 6,5 3,5 1,4 558 15 83 24 6 15 111 Pie32 29.3.99 2,1 15 5,9 4,2 1,9 860 64 240 33 13 21 200 Pie32 21.6.99 7,1 76 6,4 4,2 1,2 670 8 19 30 6 18 200 Pie32 20.7.99 7,2 78 6,7 2,8 2,7 510 8 17 36 5 18 240 Pie32 1.9.99 8,3 81 6,6 3 1,6 560 12 21 30 16 16 200 ka 1999 6,2 63 6,4 3,6 1,9 650 23 74 32 10 18 210 Pie32 15.3.00 6,4 44 6 3,6 0,5 830 16 220 29 9 15 125 Pie32 6.6.00 8,7 81 6,3 2,4 3,1 470 7 2 29 4 20 200 Pie32 25.7.00 6,1 66 6,4 2,7 2,2 490 7 2 46 6 19 175 Pie32 20.9.00 7,9 68 6,3 2,6 0,5 560 9 4 43 9 15 150 ka 2000 7,3 65 6,3 2,8 1,6 588 10 57 37 7 17 163 Pie32 21.3.01 5,3 37 5,7 3,2 0,5 2400 26 210 25 11 20 200 Pie32 7.6.01 8,4 81 6,5 2,8 3,5 400 7 3 34 6 18 175 Pie32 3.7.01 6,7 72 6,4 3,2 1,7 330 7 2 27 5 19 175 ka 2001 6,8 63 6,2 3,1 1,9 1043 13,3 72 29 7,3 19 183 Pie32 26.3.02 5,1 36 5,8 3,7 1,2 700 61 220 43 21 21 200 Pie32 26.6.02 8,2 86 6,8 2,7 2,7 490 6 2 26 2 13 175 Pie32 11.7.02 7 77 6,3 2,9 3,1 380 8 3 28 4 15 175 Pie32 19.9.02 8,7 71 6,9 3 1 420 12 7 34 4 13 200 ka 2002 7,3 68 6,5 3,1 2,0 498 22 58 33 8 16 188 Pie32 30.3.03 2,6 18 6,1 4,5 3 760 42 270 51 20 14 200 Pie32 9.6.03 8,3 88 6,8 3,5 1,1 430 11 3 30 5 14 150 Pie32 31.7.03 7,1 86 6,9 3,3 1,5 430 10 2 28 1 13 175 Pie32 10.9.03 9,7 95 7 2,9 4,1 490 3 2 45 3 13 120 ka 2003 6,9 72 6,7 3,6 2,4 528 17 69 39 7 14 161 Pie32 15.3.04 8,2 57 6,1 3,5 0,5 710 41 140 42 10 15 150 Pie32 15.6.04 8,4 82 6,6 2,7 4,4 450 3 2 34 4 15 125 Pie32 19.7.04 8,2 89 6,7 2,9 7,5 600 7 2 45 3 15 150 Pie32 22.9.04 8,5 92 6,4 2,7 5,6 560 6 34 29 3 21 175 ka 2004 8,3 80 6,5 3,0 4,5 580 14 45 38 5 17 150

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2013 (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Havainto paikka Otto piste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD tavuus aine Mn mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie32 15.3.05 7,5 52 5,9 4 0,5 660 36 170 26 8 21 175 Pie32 21.6.05 6,9 75 6,5 2,8 5,8 480 6 2 50 6 18 200 Pie32 7.7.05 6,3 70 6,6 3 3,5 450 23 3 37 12 18 200 Pie32 1.9.05 8,8 86 7 3,1 5,5 710 5 3 41 1 16 175 ka 2005 7,4 71 6,5 3,2 3,8 575 18 45 39 7 18 188 Pie32 3.5.06 25 6,16 3,9 23,6 926 100 482 41 9 19,9 372 Pie32 3.7.06 7,2 79 6,78 3 4,8 590 20 5 34 4,5 16 150 Pie32 24.8.06 6,3 63 6,6 3,3 2,4 640 47 5 33 5,4 16 160 Pie32 25.9.06 8,1 69 6,47 3,3 11 840 22 54 62 12 16 160 ka 2006 7,2 59 6,5 3,4 10,5 749 47 137 43 8 17 211 Pie32 19.4.07 7,2 57 5,76 2,3 3,2 620 5 67 73 2,3 18 200 Pie32 11.7.07 8,3 90 6,92 2,9 4,7 630 2 31 26 1 17 190 Pie32 15.8.07 7,5 85 6,91 3,1 4,3 560 9 5 32 2,9 16 170 Pie32 11.9.07 8,9 80 6,8 3,1 4 560 5 5 39 2,6 16 150 ka 2007 8,0 78 6,6 2,9 4,1 593 5 27 43 2 17 178 Pie32 22.4.09 2,9 20 5,8 8,6 770 60 130 38 11 24 4 500 200 Pie32 6.7.09 8,3 76 6,8 2,6 1,6 540 5 < 5 28 5 19 3 400 200 Pie32 5.8.09 7,2 78 6,7 2,8 5,1 630 20 < 5 25 2 17 3 200 150 Pie32 18.9.09 8,2 74 6,6 2,7 5,4 640 18 < 5 23 3 13 3 200 150 ka 2009 6,7 62 6,5 2,7 5,2 645 26 34 29 5,3 18 3575 175 Pie32 23.5.13 7,9 81 6,5 2,3 10 570 89 12 28 6,0 23 3 400 275 Pie32 8.7.13 7,8 86 6,7 2,4 11 630 6,0 < 5 30 3,0 20 3 800 300 Pie32 8.8.13 6,3 69 6,6 3,1 3,3 580 12 < 5 26 4,0 19 4 000 250 Pie32 19.9.13 4,8 46 6,7 3,0 4,1 670 17 < 5 36 6,0 17 3 300 225 ka 2013 6,7 71 6,6 2,7 7,1 613 31 4,9 30 4,8 20 3625 263 ka 1995-2009 7,2 68 6,5 3,2 3,6 609 23 58 33 6,4 16 3171 172 Fe Väri

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2013 (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Havainto paikka Ottop iste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh tavuus Kiinto aine Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Piehinginjoki, Kahlonkangas Pie29 27.4.95 10,3 72 5,2 3,2 6,8 871 164 32 30,1 1750 60 Pie29 6.6.95 8,2 84 6,5 4,5 5,3 751 105 33 29 4870 350 Pie29 18.7.95 7,9 77 6,6 6,5 7,9 605 63 37 14,5 7370 350 Pie29 20.9.95 13,1 109 6,9 7,9 4,9 783 346 37 9,7 7270 300 ka 1995 9,9 86 6,3 5,5 6,2 753 170 35 21 5315 265 Pie29 17.4.96 9 62 6 5 4,9 1590 754 48 14,5 140 Pie29 3.6.96 9 87 6,3 4,9 4,1 807 112 30 23,8 175 Pie29 2.7.96 8,9 85 6,6 5,8 8,8 766 13 37 18 250 Pie29 4.9.96 7,9 73 6,6 7,2 8,5 998 259 41 15,4 425 ka 1996 8,7 77 6,4 5,7 6,6 1040 285 39 18 248 Pie29 26.3.97 8,4 58 6,1 6,1 6,3 840 334 29 19,9 200 Pie29 18.6.97 9 84 6,7 5,8 8,3 769 183 38 24,6 300 Pie29 17.7.97 7,4 74 6,6 6,5 10 655 176 48 19,1 200 Pie29 7.8.97 5,9 59 6,7 5,4 11 1540 417 44 26,7 350 Pie29 17.9.97 7,1 61 6,5 5,7 6,3 1440 541 48 22,4 250 ka 1997 7,6 67 6,5 5,9 8,4 1049 330 41 23 260 Pie29 26.3.98 8,7 60 6,3 6,7 7,9 868 422 108 33 27 16,3 150 Pie29 3.6.98 6 3,7 3,3 847 89 115 19 7 30,6 120 Pie29 15.7.98 6,3 62 6,2 4,3 17 1060 114 65 52 21 35 100 Pie29 1.9.98 9,1 76 5,6 4,4 5,7 1030 194 70 35 18 38,8 400 ka 1998 8,0 66 6,0 4,8 8,5 951 205 90 35 18 30 193 Pie29 29.3.99 7,8 54 6,1 5,5 14 1500 750 380 47 34 14 150 Pie29 21.6.99 7,6 77 6,4 4,9 6,3 1100 78 57 40 20 31 300 Pie29 20.7.99 7 69 6,1 8,3 14 1600 790 96 47 20 30 480 Pie29 1.9.99 8 74 6,5 7,6 5,7 1000 420 150 41 25 16 350 ka 1999 7,6 69 6,3 6,6 10,0 1300 510 171 44 25 23 320 Pie29 15.3.00 9,9 68 6,2 5,6 3,9 920 360 97 37 10 18 225 Pie29 6.6.00 7,8 67 5,6 4,3 5,4 970 210 63 29 8 4,8 300 Pie29 25.7.00 6,2 63 6,1 4,2 16 620 110 27 46 19 43 350 Pie29 20.9.00 7,6 63 6,3 4,6 5,2 450 57 35 39 19 23 250 ka 2000 7,9 65 6,1 4,7 7,6 740 184 56 38 14 22 281 Pie29 21.3.01 8,6 59 6,2 6,4 7,6 1600 460 93 32 22 18 250 Pie29 7.6.01 7,9 72 6,1 3,5 2,4 740 52 50 24 8 33 250 Pie29 3.7.01 7,2 71 6,3 4,6 16 650 180 44 43 13 39 450 ka 2001 7,9 67 6,2 4,8 8,7 997 231 62 33 14 30 317 Pie29 26.3.02 8,3 57 5,8 3,7 2,2 620 160 160 28 13 25 175 Pie29 26.6.02 9,3 85 6,9 6,4 8,1 600 110 48 42 24 16 225 Pie29 11.7.02 7,7 77 6,4 5,7 17 750 280 41 47 39 28 275 Pie29 19.9.02 9,6 73 6,5 10,5 7,6 960 680 130 33 16 12 200 ka 2002 8,7 73 6,4 6,6 8,7 733 308 95 38 23 20 219 Pie29 30.3.03 6,3 44 6 6,4 15 2200 540 890 150 100 24 200 Pie29 9.6.03 7,7 73 6,2 5,1 4,5 810 260 15 35 14 27 275 Pie29 31.7.03 6,2 89 6,4 8,1 11 1000 430 50 49 20 28 300 Pie29 10.9.03 8,7 71 6,6 7,2 4,5 270 82 57 34 21 10 250 ka 2003 7,2 69 6,3 6,7 8,8 1070 328 253 67 39 22 256 Pie29 15.3.04 9,8 67 6,3 7,2 13 740 430 68 49 31 16 200 Pie29 15.6.04 7,8 71 6,4 4,7 8,9 650 110 30 35 13 29 250 Pie29 19.7.04 7,6 6,3 4,9 15 530 110 32 36 17 32 350 Pie29 22.9.04 6 53 5 4,5 6,4 1200 120 140 38 8 52 350 ka 2004 7,8 64 6,0 5,3 10,8 780 193 68 40 17 32 288

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2013 (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Havainto paikka Ottop iste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD tavuus aine Mn mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie29 15.3.05 8,6 59 6,2 6,5 6,9 760 360 82 39 26 24 275 Pie29 21.6.05 7,6 72 6,5 5,6 9,3 710 83 49 50 25 29 300 Pie29 7.7.05 8 78 6,8 7,3 17 600 170 75 52 30 24 300 Pie29 1.9.05 8,5 74 6,2 8,3 9,7 1100 410 88 40 16 25 300 ka 2005 8,2 71 6,4 6,9 10,7 793 256 74 45 24 26 294 Pie29 3.5.06 72 5,78 4,2 5,2 1098 194 124 31 7 27,7 278 Pie29 3.7.06 7,7 76 6,84 6,9 17 880 150 86 56 28 22 470 Pie29 24.8.06 8,7 78 6,9 8,4 8,3 600 39 93 45 23 14 420 Pie29 25.9.06 12 94 6,73 13 29 870 330 130 38 15 19 200 ka 2006 9,5 80 6,6 8,1 14,9 862 178 108 43 18 21 342 Pie29 19.4.07 10 74 5,49 3,7 3,6 970 110 55 33 4,4 29 280 Pie29 11.7.07 7,9 79 6,69 6,4 27 1200 320 250 58 19 28 560 Pie29 15.8.07 6,6 68 5,22 9 31 960 220 61 34 11 32 230 Pie29 11.9.07 9 78 5,7 7,6 16 770 180 27 37 11 22 190 ka 2007 8,4 75 5,8 6,7 19,4 975 208 98 41 11 28 315 Pie29 22.4.09 10,5 73 6,1 13 870 340 34 54 23 30 7 600 250 Pie29 6.7.09 8,5 85 6,7 5,6 13 690 49 21 53 23 25 7 600 400 Pie29 5.8.09 8,2 78 6,5 7,5 18 1 200 490 8 53 23 28 7 000 450 Pie29 18.9.09 8,6 74 6,3 5,9 19 1 000 300 < 5 42 22 25 6 200 300 ka 2009 9,0 78 6,4 6,3 16 940 295 16 51 23 27 7100 350 Pie29 23.5.13 7,2 65 6,2 4,0 9,0 1 100 330 34 29 14 38 4 100 400 Pie29 8.7.13 5,9 59 4,4 12,0 30 1 200 520 22 30 10 31 5 100 60 Pie29 8.8.13 6,2 63 6,7 6,0 28 1 300 310 < 5 65 33 39 11 000 600 Pie29 19.9.13 7,9 71 6,9 8,1 22 980 260 10 50 26 21 8 200 275 ka 2013 6,8 65 6,1 7,5 22 1145 355 17 44 21 32 7100 334 ka 1995-2009 8,2 72 6,2 6,2 11 943 271 93 42 21 25 6505 284 Fe Väri

Piehinginjoen yläosan kalastustiedustelu vuodelta 2013 Liite 5 Arvoisa vastaanottaja Piehinginjoen yläosalla tehdään vuotta 2013 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään alueen kalastajamääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalueen kalataloustarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin vuodelta 2008. Tiedustelu on lähetetty kaikille Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 30.1. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 0103328254 1. Kalastitteko Piehinginjoen yläosalla v. 2013 (rastita) Kyllä >> vastatkaa myös muihin kysymyksiin En kalastanut En kalasta alueella tulevina vuosinakaan 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

3. Käytössä olleet pyydykset v. 2013 Pyydystyyppi Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (tammi-joulu) Verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis Piehinginjoen yläosalta v. 2013 Hauki Ahven Made Lahna Särki Taimen Nieriä Muu, mikä? Rapu kg kg kg kg kg kg kg kg kpl Piehinginjoki 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Piehinginjoella? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Turvetuotannon kuormitus Kalojen makuvirheet Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojitusten kuormitus Muu, mikä?

6. Havainnot ravusta, milloin, montako? 7. Onko Piehinginjoen veden laatu muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? (rastita) En osaa sanoa Ei ole muuttunut On muuttunut, miten? 6. Lisätietoja, kommentteja Kiitos

PIEHINGINJOEN YLÄOSAN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 2013 LIITE 6 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä x/talous = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet taloudet selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta taloutta kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä kaikkia talouksia kohti tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastavia talouksia 1,00 17 1,0 17 katiskat kpl 0,500 8,5 1,3 11 heittovavat kpl 0,571 9,7 1,0 10 mato-onget kpl 0,214 3,6 2,0 7 pilkkionget kpl 0,071 1,2 2,0 2 koukut kpl 0,071 1,2 5,0 6 hauki kg 0,714 12,1 2,8 34 ahven kg 0,071 1,2 5,0 6 made kg 0,071 1,2 3,0 4 särki kg 0,071 1,2 2,0 2 taimen kg 0,071 1,2 0,5 1

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 90571 Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. 010 33280 Faksi 010 33 28250 www.poyry.fi Päiväys 28.5.2014 Sivu 1 (1) Asia Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2013 Toimitamme ohessa Puuronevan turvetuotantoalueen tarkkailuraportin vuodelta 2013. Oulussa 28.5.2014 Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Raahen ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Kalliokoski Suomen ympäristökeskus (vain pdf) Pöyry Finland Oy/Ari Nikula