Onko lapsella jokamiehen oikeuksia? - Lapsiasiavaltuutettu lapsen oikeuksien edistäjänä Sairaalaopetuksen seminaari Jyväskylässä 13.10.2006
Esityksen sisältö Lapsiasiavaltuutetun tehtävät ja toiminta Lasten hyvin- ja pahoinvoinnin tilasta YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja erityistä tukea tarvitseva lapsi Johtopäätöksiä kehittämistarpeista erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeuksien kannalta 2
Perustietoa lapsiasiavaltuutetusta itsenäinen viranomainen STM:n yhteydessä tukena lapsiasianeuvottelukunta viranomaiset, järjestöt, tutkimus aloitteet, kannanotot, neuvot, julkinen vaikuttaminen toimintakertomuksessa lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin arviointi verkostoituva toimintatapa ministeriöt, läänit, tutkimuslaitokset, Jyväsk. yliopisto, järjestöt, kunnat työ alkoi 1.9.2005 Jyväskylässä 3 henkinen toimisto www.lapsiasia.fi 3
Lapsiasiavaltuutetun tehtävät edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksia yleisen yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla yhteistyössä muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa työn perustana YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) ei ratkaisuvaltaa yksittäisissä lasten tai perheiden asioissa tai valtaa muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä lapsen oikeuksia valvoo jälkikäteisesti eduskunnan oikeusasiamies, läänit valvovat kuntien toimintaa 4
Lapsiasiavaltuutettu on päättäjien herättelijä yhteiskunnallinen vaikuttaja ennakoija lasten äänen vahvistin hallinnon sisäinen konsultti lapsipolitiikan yhteistyön rakentaja Lapsiasiavaltuutettu ei ole lainvalvoja asianajaja/asiamies oikeusavustaja palveleva puhelin 5
Lakisääteiset tehtävät 1) Lasten ja nuorten (alle 18 v) hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja siitä raportointi 2) Päätöksenteon seuranta ja siihen vaikuttaminen ennakoivasti lapsinäkökulmasta 3) Lasten ja nuorten mielipiteiden välittäminen päätöksentekoon 4) Tiedon välittäminen lasten kanssa työskenteleville 5) Lapsipolitiikan koordinaation parantaminen 6) YK:n lasten oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen 6
Esimerkkejä toiminnasta Lasten elinolojen seurannan tila ja puutteet valtionhallinnossa kartoitettu Toimintakertomuksessa arvio lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta valtioneuvostolle (www.lapsiasia.fi) 23 lausuntoa ministeriölle ja eduskunnalle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulma lastensuojelulain uudistus tärkein 7 aloitetta/kannanottoa mm. PARAS hankkeen lapsivaikutusten arviointi kouluasioista mm. mielenterveyssairaiden nuorten oikeus sairaalakouluopetukseen oppivelvollisuusiän täyttyessä päivähoidon henkilöstömäärä ja ryhmäkoot neuvolan ja kouluterveydenhuollon laatu ja tasa-arvo 7
Esimerkkejä toiminnasta vaikuttaminen seuraavan hallituksen ohjelmaan (kannanotto 23.10) kysely peruskoulun oppilaskuntien kautta lasten hyvinvoinnista ja osallistumisesta asiakasyhteydenotot antavat materiaalia aloitteisiin n. 500 yhteydenottoa vuoden aikana Lastenlääkäriyhd. kanssa hanke lasten sairaanhoidon laatukriteerien laadinnasta 8
Asiakasyhteydenotot syksy 2005 Kouluasiat (25 %) kouluverkko, kuljetukset, kiusaaminen Media, viihde, kulutus (15 %) lasten ym. tv-ohjelmien laatu, iltapäivälehtien lööppien kritiikki, mainonta Lapsen huolto ja tapaamisoikeus (15 %) pitkittyneet huoltoriidat Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto (10 %) esim. yhteistyö sosiaalitoimen kanssa, lapsen omat mielipiteet, läheisverkoston laiminlyöminen Muut (35 %) seksuaalinen hyväksikäyttö (viranomaisten hitaus) päivähoito (ryhmäkoot ja erityispäivähoito) terveydenhuolto (mm. neuvola-asiat) toimeentulo työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat (erit. yksinhuoltajat) muut kuntien palveluihin liittyvät asiat 9
Lapsen hyvän elämän turvaaminen Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia aikuisen tehtävä huolehtia lapsen suojelusta ja hoivasta varhainen puuttuminen ongelmiin Lapsella on oikeus olla lapsi riittävän pitkään Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat media, mainonta, viihde kasvuympäristön vaikuttajia tarvitaan vanhempien ohjausta ja median vastuuta Lasten hyvinvointi ikääntyvän Suomen elinvoima lapset ovat tulevaisuuden Suomen niukka voimavara mitä paremmin lapset voivat tänä päivänä, sitä menestyksellisempi on Suomen tulevaisuus 10
11 Lasten hyvinvoinnin polarisaatio Suurin osa lapsista voi hyvin. 15-20 %:lla lapsia on yleistyvää pahoinvointia ja oireilua Vaikeaa pahoinvointia kasautuu 5-10 prosentille lapsia ja perheitä. Erityispalveluiden kysyntä ja kustannukset kasvaneet vuosittain. lastensuojelu/huostaanotot, mielenterveys, erityisopetus kansalliseksi tavoitteeksi otettava lasten pahoinvoinnin vähentäminen välttämätöntä vahvistaa ehkäiseviä palveluita ja vanhemmuuden tukea (neuvola, päivähoito, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto) jo varhaislapsuudessa
Pahoinvointiongelmien taustalla vanhempien alkoholin ja päihteiden käyttö väkivaltaisuus mielenterveysongelmat parisuhdekriisit ja erot yksinhuoltajuus lisää riskejä sosiaalisen verkoston puutteet ja yksinäisyys toimeentulo-ongelmat ja työttömyys liika työnteko ja työn rasittavuus lasten oma päihteiden väärinkäyttö lasten oppimisvaikeudet kiusaaminen 12
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1980 1983 1987 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset siitä huostaanotettuna 13
14
Potilaita keskim. vuodessa /1000 ikäryhmän as.* 8 7 6 5 4 3 2 1 Potilaat vuoden aikana vuosina 1987-2003 ikäryhmittäin tuhatta asukasta kohden: PSYKIATRIA 0-4-vuot. 5-9-vuot. 10-14-vuot. 15-19-vuot. 15 0 1987-1989 1990-1992 1993-1995 1996-1998 1999-2001 2002-2003 Vuodet *Henkilötunnusten määrä / vuosi
YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeus hoivaan ja suojeluun riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista osallistumiseen ja vaikuttamiseen Lasten yhdenvertainen kohtelu Lapsen edun huomiointi päätöksenteossa Sopimuksen toteutumisen seuranta 5 vuoden välein, Suomen seur. raportti 2008 16
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja erityistä tukea tarvitsevat lapset Sopimuksen 23. artikla vammaisen lapsen oikeus saada erityistä hoitoa, koulutusta, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluita, ammattikoulutusta sekä virkistystä. Myös oikeus kulttuuripalveluihin ja harrastamiseen koskee erityistä tukea tarvitsevia lapsia yhtä lailla kuin muitakin lapsia. 17
Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet Suomessa Kirjattu omaan lainsäädäntöömme varsin kattavasti Perustuslaki edellyttää lasten tasavertaista kohtelua Erillislainsäädännössä on huomioitu erityistä tukea tarvitsevan lapsen tarpeet päivähoito, opetus, terveydenhoito, kuntoutus ja vammaispalvelut Ongelmat käytännön toteutuksessa 18
YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset yleisistä periaatteista kritiikkiä Suomelle lapsia koskevan yhtenäisen politiikan puuttuminen lapsen edun periaatteen riittämätön huomiointi hallinnossa ja päätöksenteossa lapsivaikutusten arvioinnin tarve riittämätön tiedottaminen lapsen oikeuksista, komitean päätelmistä sekä niiden seurannasta 19
YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle syyskuu 2005 Huomioita erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta lasten tarvitsemien palveluiden saatavuus on riippuvainen liiaksi lapsen kotikunnan voimavaroista ja osaamisesta lapsia koskevan tilastotiedon kerääminen on koordinoimatonta ja siinä on puutteita erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisen osalta (esim. vammaiset lapset) 20
YK:n lapsen oikeuksien komitea 2005 Suomelle erityistä tukea tarvitsevista lapsista korostaa ADHD ja ADD oireyhtymissä muun kuin lääkehoidon ensisijaisuutta korostaa toimia romanilasten oikeuksien turvaamiseksi suosittaa toimia koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi niin että erityinen huomio kiinnitetään vammaisiin lapsiin ja lapsiin joiden vanhemmat ovat vammaisia 21
Erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanne päivähoidossa (2001) Noin 7 % päivähoidossa olevista lapsista on arvioitu olevan erityisen tuen tarpeessa 2/3 erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta on tavallisessa päivähoidon ryhmässä ilman että ryhmäkokoa on pienennetty tai henkilöstöä lisätty 241 kuntaa ilmoitti ettei voi konsultoida erityislastentarhanopettajaa kuntoutussuunnitelma laadittu 58 prosentille erityistä tukea tarvitsevista lapsista puheterapauttipalveluiden vaje suurin 22
Peruskoulun erityisopetuksen tila Koulutuksen arviointineuvoston selvityksen mukaan Kaikki erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät ole saaneet asianmukaista opetusta resurssipulan takia Erityisopetukseen siirretyistä oppilaista neljännes kokee koulunkäyntinsä kielteisenä herättää pohtimaan koulun arjen toimintatapoja ja yhteisöllisyyden puutetta Suomessa puuttuvat yleiseen käyttöön soveltuvat mallit organisoida ja kehittää erityisopetusta kansallisesti, seudullisesti, paikallisesti ja oppilaitoksissa 23
Johtopäätöksiä lasten oikeuksien kannalta 1) Vanhemmat tarvitsevat kokoavaa tietoa erityispalveluista 24 Lainsäädäntö on pirstaleinen ja vaikeasti hahmoteltavissa Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmilta vaaditaan paljon osaamista ja aktiivisuutta Tarvittaisiin kokoavaa opasta, jossa on tietoa erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeuksista ja tarjolla olevista palveluista perheille ja lapsille eri hallinnonaloilla palveluohjauksen lisäämistä vanhempien roolin vahvistaminen kumppanina asiantuntijoiden kanssa
2) Kuntien yhteistyöllä ratkaisuja alueelliseen eriarvoisuuteen Parhaiten erityisosaamista ja palveluita on tarjolla suurissa kaupungeissa ja niiden lähellä Pienissä ja syrjäisemmissä kunnissa lapsen oikeudet voivat toteutua huonommin Yhteistyörakenteet erityisopetuksessa ja - päivähoidossa ovat huonosti kehittyneet Kuntien yhteistyötä edistettävä Valtion erityiskoulujen ohjaava rooli Sairaalakoulujen konsultoiva rooli 25
3) Itsenäistyvän nuoren palvelut Suurimmat haasteet ja kehittämistarpeet erityistä tukea tarvitsevan nuoren tukemisessa sekä väylien löytämisessä omaan ammattiin, lukioon ja työelämään lukiolainsäädäntö kaipaa täydennystä Hyviä toimintamalleja ja hankkeita on työvalmentajat, asumispalvelut vaikuttaminen ammattioppilaitoksiin erityisesti mielenterveysongelmaisten nuorten tilanne vaikea 26
4) Erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeus osallistua ja esittää mielipiteensä Koulussa suomalaiset lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi Lapsen kyky viestiä ja kommunikoida voi olla hyvin rajallinen Vanhempi on usein lapsen äänen tulkkina Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa kuultava lasta Harrastamisen mahdollisuudet liikunnassa paljon hyviä esimerkkejä 27
5) Entä jos ei ole diagnoosia? erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeudet useimmiten lainsäädännössä kytketty lääketieteellisiin perusteisiin entä jos ei ole diagnoosia? Lievissä oppimis- ym. vaikeuksissa väliinputoamisen riskit olemassa tuki lapsen tarpeen mukaan! 28
Lopuksi Lapsella on oikeus olla lapsi - riittävän pitkään ja rauhassa Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia Lasten hyvinvointi ratkaisee ikääntyvän Suomen elinvoiman pahoinvoinnin kasautuminen tulee kalliiksi 29