OPINNÄYTETYÖOPAS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Leena Viinamäki Kemi-Trnin ammattikrkeakulun julkaisuja Sarja C: Opetusmateriaalit 1/2008
Sivu 2/45 JULKAISIJA PUBLISHER Kemi-Trnin ammattikrkeakulu PL 504 94101 Kemi puh. +358 (0)10 38350 www.tkem.fi/kirjast/julkaisut Kemi-Trnin ammattikrkeakulu ja tekijä Taitt: Leena Viinamäki ISBN: 978-952-9785-70-4 (pdf) ISSN 1239-5099
Sivu 3/45 ALKUSANAT Ei että minun täytyisi ja että minun n pakk vaan että minä saan Yllä leva Maija Paavilaisen (1992, 47) mietelmä kuvaa mielestäni varsin hyvin pinnäytetyön tekemiseen liittyvää lumisprsessia, jssa n sekä ylä- että alamäkiä. Asiat eivät aina etene enempää tutkimusprsessissa kuin muussakaan elämässä suunnitelmien mukaan. Yllätyksiä tulee matkan varrelle. Opinnäytetöiden, tutkimusten, selvitysten ja raprttien tekeminen n pettavaista, työelämässä pärjäämistä tukevaa ja ennen kaikkea mielenkiintista. Opinnäytetyön tekemisessä (ssinmi AMK & ssinmi ylempi AMK) kertaantuu, tiivistyy ja parhaimmillaan jalstuu kk piskeluajan sald. Haasteellisia pinnäytetyön tekemisen avainkhtia vat mielenkiintisen aiheen löytäminen, pinnäytetyöprsessin knkreettinen käynnistäminen, tutkimustehtävien realistinen rajaaminen ja pinnäytetyöprsessin lpettaminen. Tämän pinnäytetyöppaan tavitteena n helpttaa liikkeelle pääsyäsi pinnäytetyön alittamisessa ja sen tekemisessä sekä hälventää siihen liittyviä vääränlaisia steretypiita, jita Sinulle n syystä tai tisesta saattanut kerääntyä. Sen tavitteena n timia myös pinnäytetyön tekprsessin käsikirjana aina pinnäytetyön aiheen valinnasta arvsanan saamiseen saakka. Opinnäytetyöpas sisältää metdlgisten, tereettisten ja empiiristen ratkaisujen tekemiseen liittyviä käytännön vinkkejä, jtka tarkentuvat Sinulle tutkimusmenetelmäpinnissasi sekä arvini mukaan myös käyttökelpisia ja mnipulisia pinnäytetyön tekemistäsi helpttavia internet-sivuistja. Olen reaaliaikaistanut tätä pinnäytetyöpasta sen edellisistä versiista (2003; 2005) liittäen siihen valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen (2004 2006) esittämät pinnäytetyön laatususitukset. Opinnäytetyöppaan ns. perustekstit vat pysyneet samina ensimmäisestä ppaasta (2003) lähtien. Samin kuin edellinenkin pas (2005), myös tämä pas sisältää Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kaikkia kulutushjelmia varten tehdyn pinnäytetyöhjeen manuaalin sisällön (2004). Kirjittaminen ja tutkiminen n mukavaa, kun sen ikein ivaltaa aivan tsi Kemissä 20.8.2008 Leena Viinamäki ylipettaja (YTT)
Sivu 4/45 SISÄLLYS ALKUSANAT 3 1. MIKÄ OPINNÄYTETYÖ? 5 1.1 Opinnäytetyön tarkitus 7 1.2 Tekijänikeudet 7 1.3 Tutkimuseettiset timintaperiaatteet 8 2. MITEN OPINNÄYTETYÖ? 9 2.1 Aiheen valinta ja hyväksyminen 11 2.2 Ohjaajan nimeäminen 11 2.3 Hankkeistaminen 12 2.4 Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen (2004 2006) pinnäytetyön laatususitukset 12 2.5 Opinnäytetyö prsessina 13 2.6 Opinnäytetyön eteneminen lukukausittain 14 3. OPINNÄYTETYÖN KONKRETIAA 15 3.1 Tutkimustyyppejä 15 3.2 Ohjaus 18 3.3 Rakenne 18 3.4 Esittämistekniset hjeet 19 3.5 Lähdemerkintähjeet 20 3.6 Tekstiviitteet 20 3.7 Lähdeluettel 22 3.8 Tiivistelmä 24 4. MILLAINEN SALDO OPINNÄYTETYÖSTÄ? 25 4.1 Oppninti 25 4.2 Arviintiperusteet 25 4.3 Julkaisusarjaan vai ei? 26 5. TUTKINTOTODISTUS ENNEN MAAILMALLE OPITTUA SOVELTAMAAN 27 LIITTEET Liite 1. Ammattikrkeakulututkinnt ppimistulsten/tutkinttavitteiden perusteella lukiteltuna 28 Liite 2. Tutkimusetiikka-, tietsuja- ja tekijänikeuskysymyksiin lähteitä 29 Liite 3. Opinnäytetyöpankki & aihealitelmake 30 Liite 4. Opinnäytetyön ideapaperi 32 Liite 5. Opinnäytetyön hankespimus 33 Liite 6. Opinnäytetyöseminaaripassi 34 Liite 7. Opinnäytetyön hjeelliset kmmentinti- ja lukukerrat 34 Liite 8. Kpiintilupa 35 Liite 9. Tutkimuslupahakemusmalli 36 Liite 10. Tutkimuksen esittelymalli 36 Liite 11. Kansilehden asettelumalli 37 Liite 12. Tiivistelmäsivun malli 38 Liite 13. Abstract -sivun malli 39 Liite 14. Opinnäytetyön arviintikartta 40 Liite 15. Opinnäytetyön arviintiphja 43 Liite 16. Maturiteettimanuaali 44 Liite 17. Tdistuspyyntölmake 45
Sivu 5/45 1. MIKÄ OPINNÄYTETYÖ? Ammattikrkeakulussa piskelu jhtaa krkeakulututkintn ja käytännön ammattitaitn. Opintjen laajuus n ssiaalialalla 210 pintpistettä (140 pintviikka) 1 ja hjeellinen piskeluaika 3,5 vutta. Tutkintn jhtavat pinnt kstuvat perus- ja ammattipinnista, harjitteluista ja pinnäytetyöstä. Samalla tavin kuin muu ammattikrkeakulupiskelu, myös pinnäytetyö n hjeistettu AMK laissa ja asetuksessa. Opinnäytetyö mudstaa yhden sakknaisuuden, jssa tiivistyy tutkintn sisältyvät muut pinnt (Kuvi 1.). Ktimaiset kielet 1. Opinnäytetyöhön valmentavat yleissivistävät pinnt Vieraat kielet 2. Opinnäytetyöhön integrituvat ammatilliset pinnt 3. Opinnäytetyöhön integrituvat tutkimusmenetelmäpinnt Tutkimusetiikka Tieteen filsfia 4. OPINNÄYTE- TYÖ Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät Metdlgiset & prduktiiviset prjektipinnt Timintatutkimus Kehittävä työn tutkimus Ammatillis-tereettiset perustiedt ja taidt Ammatillis-tereettiset syventävät tiedt ja taidt ATK-taidt Tiednhankintaidt Argumentintitaidt Innvintitaidt Kuvi 1. Opinnäytetyöhön kytkeytyvät pinnt. Asetuksessa ammattikrkeakulupinnista (15.5.2003/352) säädetään ammattikrkeakulupinnista annetun lain (9.5.2003/351) njalla pintjen laajuudesta. Sen mukaan pintjen mitituksen peruste n pintpiste. Opintjakst pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuden pintjen surittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpans vastaa 60 pintpistettä. Samaisessa asetuksessa luetellaan ammattikrkeakulututkintn jhtaviin pintihin kuuluviksi 1) perus- ja ammat- 1 ECTS n eurppalainen pintsuritusten ja arvsanjen siirt- ja kertymisjärjestelmä (Eurpean Credit Transfer and Accumulatin System), jnka lähtökhtana n piskelijan työmäärä. ECTS-järjestelmä muistuttaa pitkälti sumalaista pintviikkjärjestelmää. Yhden lukuvuden kkpäiväinen piskelu mititetaan 1600 tunniksi, mikä vastaa ECTS-järjestelmässä 60 pintpistettä. Kska pintviikkjärjestelmässä vuden piskelusta saa 40 pintviikka, vidaan pintviikt muuttaa ECTS-pisteiksi seuraavan periaatteen mukaan: 1 v = 1,5 ECTS. (Ks. esim. ECTS - Eurpean Credit Transfer and Accumulatin System URL: http://ec.eurpa.eu/educatin/prgrammes/scrates/ects/index_en.html).
Sivu 6/45 tipintja, 2) vapaasti valittavia pintja, 3) ammattitaita edistävää harjittelua sekä 4) pinnäytetyö. Opinnäytetyön tavitteena n kehittää ja sittaa piskelijan valmiuksia sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Liite 1.). Ammattikrkeakulupinnista annetun asetuksen mukaan tarkempia määräyksiä ja hjeita tutkinnista, kulutushjelmista, petussuunnitelmista, pinnista, petukseen sallistumisesta, muiden pintjen hyväksi lukemisesta, harjittelusta, pinnäytetyöstä, arviinnista ja tdistuksista annetaan ammattikrkeakulun tutkintsäännössä (Kuvi 2.). Kulutushjelmakhtaiset tutkimusmenetelmien ja pinnäytetöiden vaatimukset Ammattikrkeakulukhtaiset tutkintsäännöt Opetusministeriön linjaukset Ammattikrkeakululaki 9.5.2003/351 Asetus ammattikrkeakuluista 15.5.2003/352 Kuvi 2. Opinnäytetyön sisältöä määrittävät hjeistukset. Ennen pinnäytetyöntekprsessin alittamista Sinun kannattaa tutustua tämän pinnäytetyöppaan vinkkimateriaaliin, jta len kerännyt eri alalukujen lppuun Sinua varten helpttamaan pinnäytetyön tekemiseen liittyvää piskeluprsessiasi. REFERENSSILÄHTEITÄ Ammattikrkeakulun pinnäytetyö kehittämiskhteena. Käytännön kkemuksia ja perusteltuja puheenvurja. http://www.amk.fi/pinnaytehanke/dcs/pinnaytetykirja.pdf. Valtin säädöstietpankki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat.php (haku asiasanilla -> ammattikrkeakulu). Hakala, Juha T. 2002. Luva prsessi tieteessä. Hakala, Juha T. 2004. Opinnäytetyöpas ammattikrkeakuluille. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikrkeakulussa. Susituksia pinnäytetyötä hjaaville http://www.amk.fi/pinnaytehanke/dcs/pinnaytetyn_laadun_tekijat.pdf Teirilä, Marjatta & Jyväjärvi, Erkki 2001. Tutkielman tekijän työkirja.
Sivu 7/45 1.1 Opinnäytetyön tarkitus Kemi-Trnin ammattikrkeakulun vimassa levan tutkintsäännön mukaan pinnäytetyön tavitteena n kehittää ja sittaa piskelijan valmiuksia sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opinnäytetyön tulee khdistua kulutushjelman perustana levan tehtäväalueen kannalta tärkeään aihekknaisuuteen. Se vi lla myös sa yksi- tai mnialaista, ryhmätyönä tehtävää prjektia tai tutkimusta, jllin n vitava sittaa kunkin piskelijan pans pinnäytetyön tekprsessiin sallistumisesta. Opinnäytetyössä tulee sittaa perehtyneisyyttä pinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laatimiseen tarvittavan työpanksen tulee vastata 15 pintpistettä. Opinnäytetyön arviinnissa nudatetaan samaa arviintiasteikka kuin muissa pinnissa. Opinnäytetyö tehdään sumen kielellä tai muulla Kemi-Trnin ammattikrkeakulun petushjelmassa levalla kielellä. Vieraskielisessä kulutushjelmassa pinnäytetyö n tehtävä petuskielellä tai muulla petushjelmassa levalla kielellä. Opinnäytetyöhön n sisällytettävä jllakin Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa petettavalla vieraalla kielellä tehty tiivistelmä. Opinnäytetyössä piskelija sittaa hallitsevansa relevanttien ammatillisten tarvelähtöisten tutkimus-, kartitus-, selvitys-, prsessikuvausten, erilaisten prduktiivisten tai muiden vastaavien tutsten suunnitteleminen, laatiminen ja tteuttaminen hyödyntäen krkeakulupinnissa edellytettävää argumentintia. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun pinnäytetyön yleisellä hjeella (Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje) pyritään jakamaan tieta eri timintavaihtehdista ja ratkaisumalleista, yhtenäistämään pinnäytetyöprsessia ja arviintia sekä edistämään laadukkaiden pinnäytetöiden tekemistä. Ohje helpttaa myös kulutusaljen yhteisten pinnäytetöiden tuttamista. Ohjeessa esitellään yhteiset menettelytavat, jita eri kulutusyksiköissä svelletaan pinnäytetyöhjauksessa. Tämä hje n sveltuvin sin vimassa myös ylemmissä ammattikrkeakulututkinnissa. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa laaditut pinnäytetyöt vat julkisia. REFERENSSILÄHTEITÄ Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje. http://www.tkem.fi/sster/filet/amk_pinnaytetyhje_2005.dc Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Ssiaalialan kulutushjelman pint-pas. Opetussuunnitelmat. http://edu.tkem.fi/?deptid=11693#psit Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Tutkintsääntö (hyväksytty 23.3.2005). http://edu.tkem.fi/tiedstt/tutkintsaant_23032005hyvaksyma.dc#tutkints 1.2 Tekijänikeudet Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa laadittujen pinnäytetöiden tekijänikeudet kuuluvat työn tekijälle tai tekijäryhmälle, ellei tisin svita. Opinnäytetyön hankespimuksessa määritellään pinnäytetyön tulsten käyttö- ja kehittämisikeudet. REFERENSSILÄHTEITÄ HYVÄ TIETÄÄ 2/2004. OPINNÄYTETYÖT JA TIETOSUOJA. http://www.tietsuja.fi/uplads/jv3nj79t.rtf Lähde esiin, Opetushallituksen tuttamaa selkeää tieta tekijänikeuksista, etiikasta ja lähdekritiikistä. http://www.edu.fi/virtuaalikulu/lahdeesiin/ Tekijänikeuksien tiedtus- ja valvntakeskus. http://www.antipiracy.fi/
Sivu 8/45 1.3 Tutkimuseettiset timintaperiaatteet Opinnäytetyössä nudatettavat tutkimuseettiset timintaperiaatteet perustuvat Tutkimuseettisen neuvttelukunnan laatimiin tutkimuseettisiin hjeisiin. Neuvttelukunta n laatinut yhteistyössä sumalaisen tiedeyhteisön kanssa tutkimuseettiset hjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen lukkausten käsittelemisestä. Vaikka neuvttelukunnan kknpansta ja tehtävistä n säädetty asetuksella, hjeiden tehkkuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtiseen situmukseen nudattaa niitä. (Hyvä tieteellinen käytäntö 2002.) Tutkimuseettisen neuvttelukunnan laatimat tutkimuseettiset hjeet pyrkivät määrittelemään hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen lukkauksia mnitieteisestä näkökulmasta. Ohjeiden tavitteena n hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen kaikissa tutkimusta harjittavissa rganisaatiissa, kuten ylipistissa, tutkimuslaitksissa ja ammattikrkeakuluissa. Ohjeita vidaan nudattaa sveltuvin sin myös yritysten kanssa yhteistyössä tehtävässä tutkimus- ja kehitystyössä. (Emt.) Eri tieteenalilla n mia eettisiä nrmistja, jtka sisältävät yksityiskhtaisempia hjeita tutkijan ja tutkimuksen välisestä suhteesta. Linkkejä ja yhteystietja tällaisiin rganisaatiihin ja niiden antamiin hjeistihin n Tutkimuseettisen neuvttelukunnan ktisivuilla (http://pr.tsv.fi/tenk). Opinnäytetyön laadinnassa n nudatettava tieteen yleisiä eettisiä sääntöjä sekä vallitsevaa tietsujalakia, jihin kuuluu pyrkimys bjektiivisuuteen, tulsten ikea jhtaminen ja perustelu sekä tulsten asettaminen kriittisen keskustelun alaiseksi (http://pr.tsv.fi/tenk/julkaisuthjeet.htm). Opinnäytetyössä ei saa käyttää plagiintia. Tekstiin n merkittävä tarkat lähdeviitteet. Työn n ltava kaikilta sin piskelijan tai piskelijaryhmän maa työtä. Opinnäytetyön alittamisvaiheessa ja erityisesti ennen sen tekemiseen usein liittyvää tutkimusluvan hankkimista Sinun n syytä perehtyä tutkimuseettisiin timintaperiaatteisiin pinnäytetyön aiheesi edellyttämällä tavalla sekä keskustella hjaajiesi kanssa tutkimuseettisten timintaperiaatteiden sveltamisesta (Liite 2.). REFERENSSILÄHTEITÄ Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lukkausten käsitteleminen. http://pr.tsv.fi/tenk/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf Perustieta tietsujasta ja tutkimusetiikasta. http://retki.stakes.fi/fi/luvatjatietsuja/tutkimusetiikka_ja_tietsuja/tutkimuse tiikka_ja_tietsuja.htm Tietsujaviranmaiset. http://www.tietsuja.fi/ Tutkijan ammattietiikka. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/1999/tutkijan_ammattietiikka?lang=fi Tutkimuksen etiikka. http://www.uiah.fi/prjects/metdi/051.htm Tutkimuseettinen neuvttelukunta. http://pr.tsv.fi/tenk/julkaisuthjeet.htm Tutkimusetiikkaprtaali. http://www.cdex.vr.se/index.html Tutkimusetiikasta piskelijalle (ethenetin www-sivust). http://ethenet.jensuu.fi/piskelija/tutkimusetiikka_piskelija.html Tutkittavien infrminti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/keruuhjeet.html Viranmaisten lupasivustja. http://retki.stakes.fi/fi/luvatjatietsuja/lmakkeet/lmakkeet.htm Yhteiskuntatieteellinen tietarkist: Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä. http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html
Sivu 9/45 2. MITEN OPINNÄYTETYÖ? Opinnäytetyön aiheen valinta n jillekin piskelijille varsin helpp vaihe piskelussa, mutta tisille se vi lla yksi haastavimmista piskeluvaiheista. Aiheen valintapäätöstä tehdessäsi Sinun n hyvä arviida, millaisiin työtehtäviin pyrit hakeutumaan piskelusi päättymisen jälkeen, minkä aihepiirin tuntemusta haluat lisätä tai syventää suhteessa harjittelujaksihisi tai muuhun työkkemukseesi ssiaalialalta. Aiheen ja näkökulman valintaa helpttaa kk piskelun aikainen ajankhtaisen ssiaalialan sumalaisen ja ulkmaisen keskustelun seuraaminen muun muassa kirjallisuudesta, tieteellisistä aikakauslehdistä, TV:stä, radista, www-sivuilta. Opinnäytetyön aiheen löytämisen apuna vat erilaisten hakusanjen avulla tehtävät kirjallisuushaut kirjastjen tietkannista, pinnäytetyöpankin seuraaminen (Liite 3.), pettajien kanssa keskustelu sekä piskelun aikaisten harjittelupaikkjen tutkimuksellisten tarvekartitusten etsiminen. Opinnäytetyö vi perustua jhnkin Sinua kiinnstavan asian tutkimiseen perinteisellä tavalla, jssa hankit pinnäytetyön tekemistä varten jnkin tyyppisen tutkimusaineistn, minkä analysit ja teet tarvittavat jhtpäätökset. Opinnäytetyö vi liittyä myös esimerkiksi kehittämis- tai kkeiluprjektiin, tutekehitystyöhön, tapahtuman järjestämiseen, taiteelliseen tutkseen, kulutusprjektiin tai ppimateriaalin tuttamiseen. Perinteisen pinnäytetyön hjeellinen laajuus tekstisuudeltaan n nin 40 60 sivua tehdessäsi sen yksin. Opinnäytetyön laajuus suurenee sekä määrällisesti että laadullisesti tekijämäärän lisääntyessä. Myös prduktissa täytyy lla kirjallinen suus. Ammattikrkeakulun kirjastissa ja ppimiskeskuksissa piskelijat vivat lainata pinnäytetyötään varten aineista, tehdä tiednhakuja ja käyttää kirjastn laitteita. Kirjastt välittävät myös kauklainja. Opiskelijat vivat tehdä tiednhakuja ammattikrkeakulun masta tietverksta useista sumalaisista ja ulkmaisista tietkannista, elektrnisista lehdistä, hakuteksista ja muista aineistista. Kirjast- ja tietpalveluhenkilökunta avustaa piskelijita tiednhauissa ja tiednhaun piskelussa. OPINNÄYTETYÖN IDEALÄHTEITÄ 1 KIRJASTOJA, TIETOKANTOJA YMS. Arkistlaits. http://www.narc.fi/ Eduskunta. http://www.eduskunta.fi Elektrnisten tieteellisten aikakauslehtien sivustt. http://search.epnet.cm/lgin.asp > Academic Search Elite Etninen tasa-arv työelämässä. http://www.etna.kaapeli.fi/linkit.htm Eurpean Scial Survey. http://www.eurpeanscialsurvey.rg/
Sivu 10/45 EurStat. http://epp.eurstat.ec.eurpa.eu/prtal/page?_pageid=1090,30070682,1090_33 076576&_dad=prtal&_schema=PORTAL Eurpan uninin prtaali. http://eurpa.eu/index_fi.htm Eurpean Fundatin f Wrk and Living cnditins. http://www.eurfund.ie/ FINIDA. http://glbal.finland.fi Glbaali ssiaalityö. http://www.uta.fi/laitkset/sspl/gst/ Internatinal Scial Security Assciatin ISSA. http://www.issa.int/engl/hmef.htm Kansainvälisyyskasvatus. http://www.kansainvalisyyskasvatus.net/ Kansainvälisiä ssiaalitieteellisiä www-sivuja. http://ssig.esrc.bris.ac.uk/ kirjastt.fi>. http://www.kirjastt.fi/ III klmassektri. http://www.klmassektri.net/ E-library fr glbal welfare. http://www.glbalwelfarelibrary.rg/ New Jur Electrnic Jurnals and Newsletters http://library.gergetwn.edu/newjur/ Scial Services Abstracts. http://www.csa.cm/factsheets/ssa-set-c.php Scial Security Prgrams Thrughut the Wrld. http://www.ssa.gv/plicy/dcs/prgdesc/ssptw/ Ssiaali- ja terveysjärjestöjen tietpalvelu. http://www.ssternet.fi/cgi/tangcgi.exe/dbs/es.qry SOTKAnet indikaattripankki. http://www.stkanet.fi STAKES. http://www.stakes.fi Sumen tieteen ja teknlgian tietpalvelu. http://www.research.fi The Nrdic Scial-Statistical Cmmittee (NOSOSCO). http://www.nm-ns.dk/nssc.htm Tieteen linkkital. http://www.linkkital.fi/spt--hme.php Tilastkeskus. http://www.tilastkeskus.fi/ > Tilastkeskuksen tilastpalvelu StatFin. Tutkimusaiheiden tietarkistjen infsivu. http://www.nsd.uib.n/cessda/eurpe.html Valtineuvst. http://www.vn.fi/etusivu/fi.jsp Yhteiskuntatieteellinen tietarkist. http://www.fsd.uta.fi 2 TUTKIMUSLAITOKSIA YMS. Elinkeinelämän tutkimuslaits ETLA. http://www.etla.fi/ Eläketurvakeskus. http://www.etk.fi/ Kansaneläkelaits. http://www.kela.fi/in/internet/sumi.nsf?open > Tilastt & terveyspuntari
Sivu 11/45 Kansanterveyslaits. http://www.ktl.fi Kirkn tutkimuskeskus. http://www.evl.fi/kkh/ktk/ Kuluttajatutkimuskeskus. http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/ Kuntien eläkevakuutus. http://www.keva.fi Lapsuuden ja perheen tutkimuksen yksikkö. http://www.uta.fi/laitkset/sspl/perla/ Lääninhallitukset. http://www.laaninhallitus.fi/ Maakuntien liitt. http://www.reg.fi/ Nais-, mies- ja tasa-arvn tutkimus. http://www.uta.fi/laitkset/naistutkimus/linkit.htm Oikeuspliittinen tutkimuslaits. http://www.ptula.m.fi/ Palkansaajien tutkimuslaits. http://www.labur.fi/ Pellervn taludellinen tutkimuslaits. http://www.ptt.fi/ Siirtlaisuusinstituutti. http://130.232.32.230/index.php Ssiaalialan saamiskeskukset. http://www.stm.fi/resurce.phx/vastt/sspa/shsa/index.htx Sumen Kuntaliitt. http://www.kuntaliitt.fi Teknlgian kehittämiskeskus (TEKES). http://www.tekes.fi/ Työelämän tutkimuskeskus. http://www.uta.fi/laitkset/tyelama/xprjektit.html Työturvallisuuskeskus. http://www.tyturva.fi/keskus/ Valtin taludellinen tutkimuskeskus. http://www.vatt.fi/ 2.1 Aiheen valinta ja hyväksyminen Opinnäytetyön aihetta hyväksyttäessä varmistutaan siitä, että piskelijalla n riittävät edellytykset tehdä työ. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että piskelija n surittanut riittävän määrän pintja (120/210 tai 150/240 p) sekä hallitsee menetelmät ja välineet työn tekemiseksi (esim. tutkimustiminnan, prjektityön ja tieteellisen kirjittamisen pinnt). Opiskelija ehdttaa kiinnstavaa aihetta ja keskustelee siitä pettajan kanssa. Sen jälkeen piskelija laatii aihealitteen, jnka hyväksymisestä päättää ja ilmittaa kirjallisesti tutkimusryhmä, kulutushjelmajhtaja, vastuupettaja tai hjaava pettaja (Liite 4.). 2.2 Ohjaajan nimeäminen Ehdtuksen hjaajaksi vi tehdä piskelija, pettaja, vastuupettaja tai tutkimusryhmä. Opinnäytetyötä varten nimetään yksi tai kaksi hjaajaa, j(i)lla tulee lla aihealueelta riittävä asiantuntemus ja kulutus. Mikäli hjaaja n ammattikrkeakulun tisesta kulutusyksiköstä tai tisesta ammattikrkeakulusta, hjaaja nudattaa sen kulutusyksikön hjeita, jhn pinnäytetyö teh-
Sivu 12/45 dään. Js usean kulutusyksikön piskelijat tekevät yhdessä pinnäytetyön, aiheen hyväksymisen yhteydessä päätetään, minkä kulutusyksikön hjeita työn tekemisessä nudatetaan. 2.3 Hankkeistaminen On susiteltavaa, että pinnäytetyöt hankkeistetaan (Liite 5.). Opinnäytetyö n hankkeistettu, js se täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä: Työelämä maksaa jk ammattikrkeakululle tai piskelijalle työn tekemisestä ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Opinnäytetyön hjaukseen sallistuu nimetty työelämän edustaja ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Työyhteisön tarkituksena n alusta lähtien hyödyntää pinnäytetyön tulksia massa timinnassaan ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Hankkeistetusta pinnäytetyöstä pitää lla aina kirjallinen spimus piskelijan, taustayhteisön ja ppilaitksen välillä. Myös tekijänikeudelliset kysymykset n syytä kirjata hankespimukseen. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen hankkeistetut pinnäytetyöt kirjataan pintsuritusrekisteriin. 2.4 Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen (2004 2006) pinnäytetyön laatususitukset Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen (2004 2006) 2 esittämien pinnäytetyön laatususitusten tavitteena n kehittää, yhtenäistää ja tehstaa pinnäytetyöprsessia sekä vahvistaa pinnäytetyökulttuuria ammattikrkeakuluissa. Sinun pinnäytetyön tekijänä n hyvä perehtyä seuraaviin laatususituksiin rientituessasi pinnäytetyön tekemiseen. Laajuus Opinnäytetyön laajuus n 15 pintpistettä. Se sisältää itsenäisen työskentelyn, seminaarit ja hjauskeskustelun. Alitus Ennen pinnäytetyön alittamista piskelijalla tulee lla suritettuna ammattipintja ja menetelmäpintja siten, että hänellä n riittävät valmiudet sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Aihe Opinnäytetyön aihe valitaan ammattipintjen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T&K-työn hankkeissa tai muuten sana laajempaa kknaisuutta n susiteltavaa. Ohjaus Opinnäytetyön hjauksen tavitteena n tukea pinnäytetyön tekijän ammatillista kehittymistä. Ohjaussuhde tarkittaa situtumista prsessiin ja edellyttää kaikkien sapulten valmistautumista hjaustilanteisiin svitun mukaisesti. Tarpeenmukainen hjaus tukee pinnäytetyön tekijän itsenäistä ppimisprsessia. Opinnäytetyön tekijä, hjaava pettaja ja mahdllinen työelämähjaaja spivat pinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa hjauksen tavitteen, hjausmenetelmät, hjauksen työnjan ja seminaareihin liittyvät käytänteet ja pelisäännöt. Kirjallisen hjausspimuksen tekeminen n susiteltavaa. Ohjaava pettaja Ohjauksesta päävastuussa leva hjaava pettaja n aina pinnäytetyön tekijän tiedssa ja tavitettavissa svitulla tavalla. Ohjaavalla pettajalla n riittävä perehtyneisyys ammattikrkeakulututkintn tehtävään pinnäytetyöhön ja sen lunteeseen. 2 Lähde: Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikrkeakulussa. Susituksia pinnäytetyötä hjaaville (http://www.amk.fi/pinnaytehanke/dcs/pinnaytetyn_laadun_tekijat.pdf).
Sivu 13/45 Opas Opinnäytetyön tekijällä n käytössään ammattikrkeakulun laatima pinnäytetyön tekijän pas (verkssa), jka sisältää muun muassa pinnäytetyön hjaukseen, kirjittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviintiin liittyvät hjeet, pinnäytetyöprsessin kuvauksen ja knkreettisia havainnllistavia esimerkkejä. Tekijämäärä Opinnäytetyö tehdään yksilötyönä tai sellaisella työnjalla, että kukin piskelija vi sittaa prsessin kknaishallinnan ja yksilöllisen saamisensa. Pari- tai ryhmätyönä tekemisen sijasta susitellaan, että samaan aihepiiriin tehdään useita pinnäytetöitä. Tällä tuetaan piskelijiden vertaiskeskustelua ja yhteisppimista sekä mahdllistetaan ryhmähjaus. Tekstin rakennemallit Opinnäytetyön raprtinnissa n useita vaihtehtisia rakennemalleja, jita svelletaan työn tteuttamistavan mukaan. Keskeistä n kirjittaa työssä käytetty tietperusta näkyviin ja laatia tekstiin ppimista sittava ja lukijaa palveleva arviinti- ja phdintasa. Arviinti Arviintiin vaikuttavat tekijät vat pinnäytetyön tekijän tiedssa pinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arviinnin periaatteet, arviintikriteerit ja arviintimenettelyn. Arviinnin tulee lla kehittävää ja näyttöön perustuvaa. Tiivistelmätietkanta Opinnäytetöiden tiivistelmät tallennetaan yhteiseen tietkantaan piskelijiden, pettajien, tutkijiden ja kehittäjien käytettäviksi sekä ammattikrkeakulussa että työelämässä. Terminlgia Opinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille kulutusalille sveltuvia yhteisiä termejä, kuten pinnäytetyö, pinnäytetyön tekijä, pinnäytetyöseminaari, pinnäytetyösuunnitelma, hjaava pettaja, tekstinhjaaja, tietperusta, työelämähjaaja ja vertaisarviija. 2.5 Opinnäytetyö prsessina Opinnäytetyö n prsessi, jssa pätee sääntö: Mitä aikaisemmin alitat pinnäytetyön tekemisen, sitä vähemmän ket kiireen aiheuttamaa stressiä ja sen parempi n lpputulksesi. Aiheen rajaamiseen tarvitset useimmiten varsin laajaa perehtyneisyyttä valitsemaasi aihepiiriin ja mnipulista alan kirjallisuuden lukemista. Kirjallisuuden hankkiminen ja siihen perehtyminen vie aikaa kuten myös tutkimusluvan hankkiminen. Mlempiin n syytä varata riittävästi aikaa. Opinnäytetyön suunnittelu aihevalintineen n susiteltavaa alittaa suuntaavien pintjen alittamisen yhteydessä ja kytkeä pinnäytetyön teema tavalla tai tisella suuntaavien pintjen piskeluun. Opinnäytetyön tekeminen etenee seuraavien vaiheiden mukaan: 1. Opiskelija(t) laatii/laativat tutkimusryhmälle, kulutushjelmajhtajalle tai vastuupettaja(ji)lle aihealitteen, jnka tulee sisältää seuraavat asiat: pinnäytetyön tekijä(t) tähänastiset pintsuritukset pinnäytetyön aihe ja sen perustelut pinnäytetyön tavite yleiskuvaus työn menetelmistä aikataulu ja kustannukset pinnäytetyön mahdllinen hankkeistaminen tarvittaessa ehdtus hjaajaksi (hjaajiksi). 2. Tutkimusryhmä, kulutushjelmajhtaja tai vastuupettaja käsittelee aihealitteen ja tekee päätökset.
Sivu 14/45 3. Opiskelija laatii tutkimus- tai prjektisuunnitelman ja esittelee sen seminaarissa. 4. Opiskelija hankkii pinnäytetyölleen tarvittaessa tutkimusluvan. 5. Opiskelija tekee pinnäytetyön ja sallistuu työskentelyn aikana erityyppisiin hjausja seminaaritilaisuuksiin (Liite 6. & Liite 7.). 6. Saatuaan työn valmiiksi piskelija esittelee sen tulkset päättöseminaarissa. 7. Kypsyysnäyte n valvnnan alainen sumenkielinen kirjallinen ke, jnka tulee sittaa sumen kielen käyttämisen taita ja perehtyneisyyttä pinnäytetyössä käsiteltyyn aihekknaisuuteen. Kypsyysnäyte kirjitetaan sen jälkeen, kun pinnäytetyö n esitetty. Opinnäytetyön hjaaja antaa klme kypsyysnäytteen aihetta. Kypsyysnäytteen tarkistavat sumen kielen pettaja ja sisällön hjaaja(t). Kypsyysnäyte arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Äidinkieleltään vieraskielinen piskelija kirjittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jlla hän n tehnyt pinnäytetyönsä. 8. Opiskelija timittaa arviintia varten yksikköönsä a. käytännön mukaisesti tarvittavan määrän pinnäytetöitä paperitulsteina. Opinnäytetyön arvii(vat) hjaava(vat) pettaja(t). Arviinti pyydetään myös timeksiantajalta, mikäli työllä sellainen n. Lisäksi piskelija vi laatia työstään man arviintilausuntnsa. 9. Opiskelija timittaa hyväksytyn pinnäytetyön kulutusyksikkönsä kirjast- ja tietpalveluun vähintään kahtena kappaleena paperitulsteena. Työ sidtaan kirjaksi yhteisen käytännön mukaisesti. Sidntakustannukset maksaa piskelija. Opinnäytetyötietkantaan tallentamista varten pinnäytetyö luvutetaan kirjast- ja tietpalveluun levykkeellä tai CD-ROMilla. Mlemman tyyppiset tallenteet pitää nimetä selkeästi. Tallenteiden kanteen kirjitetaan: tekijän/tekijöiden nimet mitä levyke sisältää (pinnäytetyön nimi + mahd. tarkennus, esim. liitteet) kulutusyksikkö pinnäytetyön valmistumisvusi. Js pinnäytetyö n jstain syystä tallennettu useaan saan, niin sat nimetään selkeästi (nimiö.dc, tiivistelmä.dc, raprtti.dc jne.). Mikäli liitteet eivät le sähköisessä mudssa, ne täytyy skannata PDF- tai GIF-mutn ja liittää pinnäytetyöhön. Tiedstn paperitulsteiden luvuttamisen yhteydessä kirjast- ja tietpalvelulle luvutetaan myös pinnäytetyön kpiintilupa täytettynä ja allekirjitettuna. Kpiintiluvassa n ltava kaikkien tekijöiden allekirjitukset (Liite 8.). 10. Ohjaava pettaja tai tutkimusryhmä vi ehdttaa pinnäytetyön julkaisemista ammattikrkeakulun julkaisusarjassa tai lähettämistä pinnäytetyökilpailuihin. Opiskelija(t) vastaa(vat) itse pinnäytetyön kuluista, jita aiheutuu yleensä pstituksesta, puheluista, lähdemateriaalin hankinnasta, kpiinnista ja matkista. Js pinnäytetyö tehdään timeksiannsta tai tilaustyönä, sapulet spivat kustannusten jakamisesta. 2.6 Opinnäytetyön eteneminen lukukausittain 4. lukukausi: Miettiessäsi suuntaavien pintjen valintaa phdi myös Sinua kiinnstavia ptentiaalisia pinnäytetyösi aiheita. 5. lukukausi: Alittaessasi suuntaavien pintjen piskelun ala samanaikaisesti perehtyä valitsemasi pinnäytetyön aiheen kannalta relevanttiin kirjallisuuteen, tee alustava tutkimussuunnitelma, hanki mahdlliset tarvittavat tutkimusluvat sekä laadi tarvittaessa tutkimuksestasi esittely (Liite 9. & Liite 10.). 6. lukukausi: Alita pinnäytetyösi varsinainen tekeminen eli ns. kenttävaihe (aineistn keruu, timinnassa mukana leminen, prduktin tekeminen jne.) ja tee pääsa pinnäytetyösi kirjallisesta vaiheesta tai prduktista. 7. lukukausi: Viimeistele pinnäytetyösi.
Sivu 15/45 3. OPINNÄYTETYÖN KONKRETIAA Opinnäytetyössä kertaantuu kk piskeluajan sald. Siinä Sinun tulee sittaa perehtyneisyyttäsi pinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiuttasi tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan sekä ammatilliseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Opiskelun lppuvaiheessa pinnäytetyötä tehdessäsi Sinun tulee hallita samanaikaisesti alaasi liittyvää praktista, tereettista ja metdlgista sekä sumalaista että ulkmaista keskustelua. 3.1 Tutkimustyyppejä Opinnäytetyön painpiste vidaan jakaa esimerkiksi ennustavaan, kartittavaan, kuvailevaan ja selittävään tutkimustyyppiin. Riippumatta pinnäytetyötyypistä (kirjallinen vs. suullinen vs. tutekehityksellinen vs. timintatutkimuksellinen vs. timinnallinen) jkaisessa pinnäytetyössä n aineksia ennustavasta, kartittavasta, kuvailevasta ja selittävästä tutkimustyypistä. Opinnäytetyön pääpain n useimmiten jssakin seuraavaksi kursrisesti esiteltävistä tutkimustyypeistä, mikä suuntaa metdlgisia, tereettisia ja empiirisiä ratkaisujasi. Ennustava tutkimus ennustaa tapahtumia tai ihmisten timintja, jtka vat seurauksena ilmiöstä. Kartittava tutkimus kats, mitä tapahtuu etsii uusia näkökulmia ja löytää uusia ilmiöitä selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä kehittää hypteeseja. Kuvaileva tutkimus esittää tarkkja kuvauksia henkilöistä, tapahtumista tai tilanteista dkumenti ilmiöistä keskeisiä kiinnstavia piirteitä. Selittävä tutkimus etsii selitystä tilanteelle tai ngelmaan tavallisimmin kausaalisten suhteiden mudssa (syy-seuraus suhteita etsivä) tunnistaa tdennäköisiä syy-seuraus ketjuja. Opinnäytetyön aiheen ja analysintimenetelmän valintaasi helpttaa analyysimenetelmän ja tutkimusjukn kn (numeruksen [N]) määrittäminen. Sinun n ratkaistava, haluatk tehdä pinnäytetyösi lähinnä yksilö- vai rakennetaslta suurilla vai pienillä aineistilla. Tutkimusaineistjen numeruksen ja analyysitasn välinen suhde hjaa pinnäytetyön metdlgisia ratkaisujasi. METODOLOGIALÄHTEITÄ 1 JOHDATTELUA TUTKIMUKSEN TEKEMISEEN JA AINEISTOJEN ANALYSOIMI- SEEN Gabriele Beissel-Durrant 2004. A Typlgy f Research Methds Within the Scial Sciences. ESRC Natinal Centre fr Research Methds (NCRM) and Suthamptn Statistical Sciences Research Institute (SRI). NCRM Wrking Paper. Nvember 2004. http://www.ncrm.ac.uk/publicatins/dcuments/ncrmresearchmethdstyplgy. pdf
Sivu 16/45 Instructr's Site fr Research Design Explained. http://www.markwebtest.netfirms.cm/teachrde/start/default.html Organisaatikulttuurin analyysin metdlgisista ngelmista. http://www.paaskyset.cm/pd/stj2/jktmh1.htm Ruti, Pentti 2005. Tutetiede. http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/tutetiede/ Ruti, Pentti 2007. AMMATTIEN TIEDE. http://www2.uiah.fi/prjects/metdi/kirja.dc Web center fr scial research methds. http://www.scialresearchmethds.net/ 2 ARVIOINTITUTKIMUSTA Arviinti ssiaalipalveluissa. Katsaus arviinnin peruskysymyksiin. FinSc. http://grups.stakes.fi/nr/rdnlyres/a826d5f7-40d4-4a20-8e3e- 02194FD5AAC9/0/Ty%C3%B6papereita32001.pdf Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti käsikirja. http://inf.stakes.fi/iva/fi/index.htm Eurpean Evaluatin Sciety. http://www.eurpeanevaluatin.rg/ Evaluatin Internet Sites. http://hmepages.wmich.edu/~yunrau/swcurse/weblinks.htm Evaluatin Links and Resurces. http://www.higheredcenter.rg/eval/links.html Sumen arviintiyhdistys. http://www.finnishevaluatinsciety.net/ FinSc, Ssiaalipalvelujen evaluaatiryhmä Stakesissa. http://grups.stakes.fi/finsoc/fi/index.htm 3 KVALITATIIVISTA METODOLOGIAA Frum: Qualitative Scial Research. http://www.qualitative-research.net/fqs/fqs-eng.htm Haastattelumenetelmät. http://www.cs.uta.fi/usabsem/luvut/3-vurela.pdf Internatinal Jurnal f Qualitative Methds. http://www.ualberta.ca/~ijqm/ intute. http://www.intute.ac.uk/ Kats etenkin alasivuja http://www.intute.ac.uk/scialsciences/cgi-bin/brwse.pl?id=120360 http://www.intute.ac.uk/scialsciences/cgi-bin/brwse.pl?id=120997 http://www.intute.ac.uk/scialsciences/statistics/ Qualiti. http://www.cardiff.ac.uk/scsi/qualiti/ KvaliMOTV. http://www.fsd.uta.fi/menetelmapetus/kvali/ The Qualitative Reprt. http://www.nva.edu/ssss/qr/calls.html Yleistietja tietkneavusteiseen laadulliseen tutkimukseen tarkitetuista hjelmista & hjelmia & kirjallisuutta. http://wwwedu.ulu.fi/ss/linkkeja/muusft.htm#ty http://wwwedu.ulu.fi/ss/tm2/anht/yltalt.htm 4 KVANTITATIIVISTA METODOLOGIAA KvantiMOTV. http://www.fsd.uta.fi/menetelmapetus/hjeet/jhdant.html. SPSS-ppimisympäristö. http://www.fsd.uta.fi/menetelmapetus/spss/spss.html
Sivu 17/45 Survey-tutkimussivustja. http://www.indiana.edu/~csr/ Surv. http://www.surv.fi/ OPH Tilasttieteen perusteet. http://www.edu.fi/ppimateriaalit/tilast2.html QMSS e-lessns. Quantitative Methds in Scial Sciences. http://ccnmtl.clumbia.edu/prjects/qmss/index.html Tilastkeskuksen verkkkulu. http://www.tilastkeskus.fi/tk/tp/verkkkulu/index.html Tutkimuksen suunnittelu. http://myy.helia.fi/~taaak/t/ 5 KVALITATIIVISTA & KVANTITATIIVISTA METODOLOGIAA intute. http://www.intute.ac.uk/scialsciences/researchtls/ Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistt. http://www.fsd.uta.fi/aineistt/luettel/ Kvalitativa ch kvantitativa frskningsmetder. http://www.infvice.se/fu/bk/10000002.htm Quality & quantity. http://www.kluwernline.cm/issn/0033-5177/cntents Research Methd in the Scial Sciences: An Internet Resurce List. http://www.library.miami.edu/netguides/psymeth.html#quality Research methds. http://www.valt.helsinki.fi/staff/mmattila/emethds.htm Ssiaalitieteellisten aineistjen analyysiin kirjallisuutta/pentti Luma. http://wwwedu.ulu.fi/ss/tm2/anht/analyysi.htm Szialarbeit, Pädaggik und Szialfrschung. http://www.stephan-barth.de/szialar.htm > Szialfrschung 6 TOIMINTATUTKIMUSMETODOLOGIAA 3 Actin & Research Open Web. http://www2.fhs.usyd.edu.au/arw/ Actin research resurces. http://www.scu.edu.au/schls/gcm/ar/arhme.html HAMK. Yhteiset peruspinnt. Tutkiva ja kehittävä saaja. Tutkimus- ja kehitystyön menetelmät. Timintatutkimus. http://www.elearningcentre.hamk.fi/tk/menetelmat/timintatutkimus.html Linturi, Hannu 2000 (päiv. 26.07.2003). Timintatutkimus. http://nexusdelfix.internetix.fi/fi/sisalt/materiaalit/2_metdit/5_actix?c:d=6156 6&C:selres=61566 THE COLLABORATIVE ACTION RESEARCH NETWORK (CARN). http://www.did.stu.mmu.ac.uk/carn/whatis.shtml The Institute fr Cmmunity Research (ICR). http://www.incmmunityresearch.rg/index.htm The Institute f Develpment Studies (IDS). http://www.ids.ac.uk/ids/index.html Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (HY). http://www.edu.helsinki.fi/activity/ 3 Nämä www-sivut len saanut tutkija (HTM) Erkki Saarelta.
Sivu 18/45 3.2 Ohjaus Opiskelijalla n ikeus saada pinnäytetyöhönsä hjausta ngelma- ja valintatilanteissa. Ohjaaja kert eri vaihtehtjen eduista, haitista ja vaikutuksista. Opinnäytetyön tekijällä n vastuu tekemistään valinnista. Ohjaus kskee pääasiassa tutkimusngelman/tehtävän valintaa ja rajausta, tutkimusmenetelmän valintaa ja sveltamista, tulsten esittämistä ja tulkintaa sekä raprtin kirjittamista. Opiskelijalla n velvllisuus sallistua hjausseminaareihin ja -tilaisuuksiin ja hänellä n ikeus tarvitessaan saada hjausta. Summa summarum Opinnäytetyöllesi nimetään kaksi hjaajaa. Keskustele hjaajiesi kanssa mahdllisimman varhaisessa vaiheessa pinnäytetyösi aiheesta ja tee heidän kanssa yhteistyötä kk pinnäytetyöntekprsessin ajan. Keskustele ja svi mlempien hjaajiesi kanssa ennen kuin alat hankkia tutkimusaineista. (esim. kyselylmake tutkimusjukkn kuuluville tai henkilökhtaisten haastattelujen tekeminen, tutkimusluvan hankkiminen). Timita mlemmille hjaajillesi käsikirjitus kmmentitavaksi samaan aikaan. Keskustele hjaajiesi kanssa tutkimustulstesi julkistamisesta tiedtusvälineille. Varaa aikaa myös hjaajillesi, jtta he ehtivät perehtyä käsikirjituksiisi. HUOM! 3.3 Rakenne ATK-teknisissä kysymyksissä Sinua auttavat IT-tukihenkilöt. ATK-hjelmistjen (EXCEL, SPSS jne.) sisällöllisissä sveltamiskysymyksissä Sinua auttavat tilastllisten aineiden pettaja pinnäytetyöhjaajiesi lisäksi. Opinnäytetyön sisällöllisissä kysymyksissä saat apua hjaavilta pettajiltasi. Keskeinen sa pinnäytetyön tekemistä n sen rakenteen ja laajuuden miettiminen. On tärkeää, että eri pääluvut vat tisiinsa nähden spusuhtaisia. Opinnäytetyön rakenteen suunnittelu keskeinen sa nnistunutta tutkimusprsessia. Opinnäytetyön raprtti vidaan jakaa esimerkiksi viiteen pääsaan: Jhdannssa kuvataan lyhyesti min sanin pinnäytetyön aihe tutkimuksen khde yksilöllinen ja yhteiskunnallinen relevanssius hyvin laadittu jhdannn teksti vi lla tutkimuslupahakemukseen liitteeksi tuleva alustava tutkimussuunnitelma. Metdlgisessa esittelyssä kerrtaan tutkimustehtävät tutkimusjukk tutkimusaineist analyysimenetelmät prduktin tekprsessi. Tereettisessa tai käsitteellisessä esittelyssä kerrtaan pinnäytetyössä käytettävät tereettiset viitekehykset ja/tai käsitteet. Tulsten tarkastelusissa kerrtaan tutkimuksen tulkset. Phdintasissa kuvataan ja arviidaan tutkimusprsessia tulsten ja man ppimisprsessin kannalta kerrtaan tulsten phjalta tehtävät jhtpäätökset jatktimenpide-ehdtuksineen arviidaan tutkimustulsten lutettavuutta.
Sivu 19/45 Opinnäytetyön eri sien esittämisjärjestyssusitus Mderni järjestys: Perinteinen järjestys: 1. kansilehti (Liite 11.) 1. kansilehti 2. tiivistelmä (Liite 12.) 2. tiivistelmä 3. englannin kielinen tiivistelmä (Liite 13.) 3. englannin kielinen tiivistelmä 4. sisällysluettel 4. sisällysluettel 5. jhdant 5. jhdant 6. metdlginen si tai 6. tereettinen tai käsitteellinen si 7. tereettinen tai käsitteellinen si 7. metdlginen si 8. tulssi (analyysisi) 8. tulssi (analyysisi) 9. phdintasi 9. phdintasi 10. lähdeluettel 10. lähdeluettel 11. liitteet 11. liitteet 12. kirjastkappaleeseen arviintilehti 12. kirjastkappaleeseen arviintilehti 3.4 Esittämistekniset hjeet Opinnäytetyössä tulee lla annettujen hjeiden mukaan laadittu nimiölehti, tiivistelmä ja abstrakti, sisällysluettel, lähteet. Raprtinnista julkaistaan yksityiskhtaiset hjeet kulutusalittain. Paperin kk, kirjaisinkk ja -tyyppi sekä riviväli Teksti tulstetaan A4-kkiselle paperille 1,5-kertaisella rivinvälillä. Sivunumer asetetaan ylös keskelle. Sivujen laskeminen alitetaan kansilehdeltä ja numeridaan juksevasti liitteiden lppuun saakka. Ensimmäinen sivunumer merkitään jhdantsivulle. Liitteet tsikidaan ja numeridaan erikseen esittämisjärjestyksessä. Liitteen tsikk kirjitetaan ylätunnisteen vasempaan reunaan ja liitteen numer (esim. Liite 1) ylätunnisteen ikeaan reunaan. Kirjaisintyyppi n Times New Rman 12 tai Verdana 10. Marginaalit Vasemmalle jätetään 4 cm:n levyinen marginaali. Oikean marginaalin leveys n 2 cm. Ylä- ja alamarginaalin krkeus n 2 cm. Otsikt ja tekstikappaleet Tekstikappaleet ertetaan tisistaan tyhjällä rivillä. Otsikiden edelle jätetään kaksi tyhjää riviä ja tsikiden jälkeen yksi tyhjä rivi. Päätsikt kirjitetaan SUURAAKKOSIN (1 PÄÄOTSIKKO) ja alatsikt (2.1 Alatsikk) pienin kirjaimin. Pääluku jakaantuu vähintään kahteen alalukuun. Yleensä kaksi tsikktasa riittää. Pääluvut alkavat uudelta sivulta. Js mahdllista, älä käytä useampaa kuin kahta tsikktasa: 1. MIKÄ ON OPINNÄYTETYÖ? (pääluku) 1.1 Opinnäytetyön tarkitus (alaluku) Jhdannn susiteltava pituus n nin 1,5 2 sivua. Päälukujen susiteltava pituus n vähintään nin 5 7 sivua. Alalukujen susiteltava pituus n vähintään nin 2 3 sivua. Kirjallisuusluetteln tsikka ei numerida. Kirjallisuusluettelssa lähteet sisennetään 3 merkin verran alkaen 2. riviltä. Alaviitteet Tekstissä ei le susiteltavaa käyttää alaviitteitä. Kuvit Kuvit numeridaan juksevasti. Kuvin tsikk kirjitetaan kuvin alapulelle.
Sivu 20/45 Js tekstissä n useita kuviita, n tärkeää hulehtia, että fntistt (fnttityyppi ja fnttikk) vat samanlaiset jkaisessa kuvissa sekä kuvit vat mahdllisimman samankkisia tekstin ulkasun yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Kuviissa n hyvä susia ns. perustyyppejä ja selkeitä rastereita luettavuuden lisäämiseksi. Taulukt Taulukt numeridaan juksevasti. Taulukn tsikk kirjitetaan taulukn yläpulelle. Js tekstissä n useita taulukita, n tärkeää hulehtia, että fntistt (fnttityyppi ja fnttikk) vat samanlaiset jkaisessa taulukssa sekä taulukt vat mahdllisimman samankkisia tekstin ulkasun yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Taulukiden ulkasussa n hyvä kiinnittää humita luettavuuteen. Kuvat Kuvat numeridaan juksevasti. Kuvan tsikk kirjitetaan kuvan alapulelle. Kuvatekstit tallennetaan maan tiedstn. Spivin mustavalkvalkuvan riginaali n kiiltävälle nin 13 x 18 cm:n paperille tehty sävykäs veds. Käytä vain sellaisia kuvia, jissa n tekijänikeus. Js tekijänikeutta käytettyyn kuvaan ei le, kuvaa ei käytetä. 3.5 Lähdemerkintähjeet Tekstistä pitää aina ilmetä, mikä sa n Sinun maasi ja mikä tisesta lähteestä saatua riippumatta siitä, nk hyödyntämäsi suraa lainaa vai referintia. Lähdeviitteeseen merkitään myös sivu(t), jilta let lainannut tekstin. Tavallisin lainaamisen mut n referiva tiivistäminen kirjittajan tiivistäessä käyttämästään lähteestä ydinasian ja ilmaistessa sen min sanin. Suran lainauksen käyttö vi myös lla jskus perusteltua. Sura laina n sanatarkka sitaatti, jka merkitään lainausmerkein. Surat lainaukset, jtka ylittävät klme knekirjitusriviä, kirjitetaan tiheämmällä rivinvälillä, sisennetään ja varustetaan lähdeviitteellä. Tällöin ei lainausmerkkejä tarvita. Käytetyt lähteet kirjitetaan sekä tekstiin että lähdeluetteln. Tekstiviite hjaa kirjituksen lpussa levaan lähdeluetteln, jsta lukija saa lähteestä tarkemmat bibligrafiset tiedt, minkä vuksi lähdeviitteen ja lähdeluetteln välillä n ltava täydellinen vastaavuus. Lähdeluetteln merkitään vain se kirjallisuus, jta let tdella käyttänyt työssäsi ja jhn let viitannut tekstissäsi. Lähdeviitteiden merkitsemisessä vidaan käyttää jk nimi-vusijärjestelmää tai lppuviitejärjestelmää. Ssiaalialan kulutushjelmassa käytetään pääsääntöisesti nimivusijärjestelmää. (Ks. tark. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje.) Vit valita kaksi erilaista kirjittamistapaa: Vit kirjittaa pää- ja alatsikiden väliin muutaman lauseen jhdattelevan tekstisuuden siitä, mitä kirjitat jatkssa. Vit kirjittaa pää- ja alatsikt ilman jhdattelevaa tekstiä. 3.6 Tekstiviitteet Seuraava hjeistus perustuu lähteisiin Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkk & Sajavaara, Paula 2007. Tutki ja kirjita; Rep, Irma & Nuutinen, Tahv 2003. Viestintätait sekä Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kirjast- ja tietpalvelun esittämisteknisiin hjeisiin. Js viite khdistuu vain yhteen referituun virkkeeseen, viite sijitetaan kyseessä levan virkkeen sisään. Mallin svellusalue n petusjaks, jka vi vaihdella yhdestä ppitunnista kymmeniin tunteihin (Sininen 1981, 21).
Sivu 21/45 Js viite khdistuu useampaan kuin yhteen referituun virkkeeseen, viite katstaan itsenäiseksi lauseeksi, jka alkaa islla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, jka n sulkumerkin sisällä. Keskimäärin viiden vuden iässä lapsi n maksunut suurimman san äidinkielensä taivutussäännöistä. Tällöin myös käyttäytymisen kielellinen säätely n kehittynyt vaiheeseen, jssa lapsen puheen merkityssisällöt alkavat hjata lapsen timintja. (Lyttinen 1996, 46.) Js tekijä mainitaan j tekstissä, sulkeisiin merkitään vain vusiluku ja sivu(t). Anna-Raija Nummenmaa (1994, 46 49) n sittanut, että kulussa n lemassa pysyviä erja eri sukupulten saamassa khtelussa. Js tekijöitä n kaksi, mlemmat kirjittajat mainitaan ja-sanalla tekstissä ja &-merkillä tekstiviitteessä. Nurten asettamien ammatillisten päämäärien tteutumista pitemmällä aikavälillä tutkiessaan Karen Evans ja Walter Heinz (1994, 213 217) hahmttivat viisi erilaista ammatillista uraa, jilla he kuvasivat nurten nnistumista päämääriensä tteuttamisessa. Tutkittaessa nurten asettamien ammatillisten päämäärien tteutumista pitemmällä aikavälillä erttuu viisi erilaista ammatillista uraa, jtka kuvaavat nurten nnistumista päämäärissään. (Evans & Heinz 1994, 213 217.) Js tekijöitä n klme tai useampia, ensimmäistä kertaa lähdettä mainittaessa luetellaan &-merkin avulla kaikki nimet, jita kaikkia myös taivutetaan tarvittaessa. Myöhemmin tällaiseen lähteeseen viitattaessa riittää se, että ensimmäisen nimen jälkeen lisätään lyhenne ym. Hannu Latmaa, Heikki Pavas ja Tarja Kemppainen (1992, 13) tteavat, että jhdannssa esitellään keskeinen lähde- ja tutkimusaineist. Jhdannssa esitellään keskeinen lähde- ja tutkimusaineist ja tudaan esille, miten lähteitä n käytetty (Latmaa & Pavas & Kemppainen 1992, 13). Julkaisut sijitetaan aikajärjestykseen ja vusiluvut ertetaan tisistaan pulipisteellä. Js samalta tekijältä n samalta vudelta useita julkaisuja, julkaisut sijitetaan nimensä mukaisesti aakksjärjestykseen ja vusiluvut varustetaan vastaavasti pienaakksilla a,b,c jne. Lahjakkuutta n meillä tutkinut varsinkin Petri Uusikylä (1987; 1989; 1991; 1994). Juha Hämäläisen (1983a; 1983b) tutkimuksista n käynyt ilmi lahjakkuuden lemus. Js samissa sulkeissa viitataan eri tekijöiltä peräisin leviin lähteisiin, lähdetiedt sijitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta nurimpaan. Julkaisut ertetaan tisistaan pulipisteellä. Js lähteiden tärkeysjärjestys n merkittävä, niin ensin mainitaan päälähde, jnka jälkeen vähemmän tärkeä, mutta kuitenkin maininnan arvinen lähde varustetaan pulipisteen jälkeen merkinnällä ks. myös tai ks. lisäksi. Osm Kivinen ja Rist Rinne (1995a, 120; ks. myös Cles 1995, 12 17) erttavat 1990-luvun alkua kskevassa tutkimuksessaan klme lasten ja nurten piskelureittiä, jtka määrittyivät pääasiassa heidän vanhempiensa ssieknmisen aseman mukaan. Tekstiviitteessä n näyttävä, millin viitataan sekundaarilähteeseen (tissijaiseen lähteeseen). Vain erityisestä perustellusta syystä krkeakulutasisessa tekstissä vidaan käyttää viitteessä sekundaarilähdettä. Tällöin n mainittava sekä sekundaari- että primaari lähde. Lähdeluetteln merkitään vain sekundaarilähde, jhn tekijä n varsinaisesti tutustunut. Matti Tlnen (1996) sittaa, että itse Julius Caesar kanti syvää hulta gallialaisten itsepäisyydestä (Heikkinen 1998, 124). Js lähteenä käytetyn julkaisun kirjittaja ei le tiedssa, tekstissä käytetään viitteenä vusiluvulla ja sivunumerlla varustettua julkaisun nimeä tai mainitaan julkaisun nimen alusta 2 3 sanaa, jtka sitten samanasuisina alittavat lähdeluetteln vastaavan khdan. Kirjittajan nimen paikalle tekstissä ja lähdeluettelssa tulee esimerkiksi sellaisen san-
Sivu 22/45 malehtiartikkelin nimi, jnka kirjittaja ei le tiedssa. Samin menetellään myös lakeihin, asetuksiin ja kmiteamietintöihin viitattaessa. Virkakielikmitean mietinnössä kiinnitettiin humi kansalaisille annettavien päätösten ymmärrettävyyteen (Kieli ja virkakneist 1981, 21). Js lähteenä n hyödynnetty henkilökhtaista tiednanta, kuten esimerkiksi kirjettä, puhelinta, sähköpstia, luenta, keskustelua, niin sillin merkitään: Kemissä kululaisten iltapäivähidsta hulehtivat tulevaisuudessa eri järjestöt (Ainnen, 1999). Js lähteenä n audivisuaalinen aineist tai elektrninen media, kuten esimerkiksi elkuvat, tv-hjelmat, kasetit, levyt, internet-aineist, cd-rm -aineist tai tietknehjelmat, niin sillin käytetään mahdllisimman täsmällisiä lähteiden tekstiin merkitsemisperiaatteita: Internet-lähde: Nurten hankkima krkea kulutuskaan ei sillin välttämättä auttanut, kska krkeaa kvalifikaatitasa edellyttäneitä työpaikkja li näissä lääneissä tarjlla varsin vähän (Järvinen 2000). HUOM! Tekstiviitteeseen ei merkitä internetsitetta. Se merkitään lähdeluetteln. sähköpstilähde: Opinnäytetyöppaan kirjallisen työn esittämistekniset hjeet perustuvat Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kirjastn tietpalvelusta saatuihin hjeisiin (Kangas 2002). HUOM! Tekstiviitteeseen ei merkitä sähköpstisitetta. Se merkitään lähdeluetteln. 3.7 Lähdeluettel Lähdeluettelssa luetellaan aakksjärjestyksessä kaikki tekstissä viitatut lähteet. Lähteet merkitään lähdeluetteln ensisijaisesti kirjittajan tai kirjittajien sukunimen mukaan. Js tekijältä n useita julkaisuja, ne merkitään aikajärjestyksessä ilmestymisvuden mukaan. Js tekijä n julkaissut samana vunna useita julkaisuja, ne ertetaan tisistaan lisäämällä vusiluvun perään a, b, c jne. HUOM! Julkaistujen lähteiden vudeksi merkitään julkaisun cpyrightvusi. Julkaisemattmista töistä ilmitetaan vusi, jllin ne n tutettu. Js vutta ei vida selvittää, merkitään n.d. (n date). SANOMALEHDET: artikkelin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + ilmestymisvusi + artikkelin nimi + ilmestymispäivä + lehden san tunnus + sivunumer(t). Wilhelmssn, Peter 1996. Ennakkluuljen hyväksytyt kasvt. Helsingin Sanmat 6.1.1996, D 8. Grnw, Kira 2004. Sydämiä, siirappia, rmantiikkaa! Neljä keski-ikäistä miestä puhuu hempeitä sanja rakkaudesta. Helsingin Sanmat 13.2.2004, Nyt-viikkliite 8 11. Js ei le kirjittajaa mainittu: Yksityishenkilöiden knkurssit lisääntyneet 1996. Is Sav 12.1.1996, 7. AIKAKAUSLEHDET: artikkelin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + artikkelin nimi + aikakauslehden nimi + vusikerta + numer + kk artikkelin sivualue. Haavi-Mannila, Elina 1982. Työn laatu ja työpaikkarakkaudet. Ssilgia 19 (4), 225 236. KIRJAT: kirjan kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + kirjan nimi + pains (js useampia kuin yksi) + kustantaja + kustantajan ktipaikka. Vähätal, Kari 1998. Työttömyys ja sumalainen yhteiskunta. Gaudeamus, Helsinki. Js kirjittajia n kaksi tai useampia, kirjittajien nimet yhdistetään &-merkillä. Rinne, Rist & Salmi, Eeva 1998. Oppimisen uusi järjestys. Vastapain, Tampere.
Sivu 23/45 Js teksella n timittaja, mutta teksessa ei le nimettyjen kirjittajien artikkeleita. Piela, Ulla (tim.) 1992. Satasärmäinen nainen: elämänkertja. SKS, Helsinki. Js kyseessä n timitettu tes, jnka luvuilla n nimeltä mainitut kirjittajat, lähdemerkintä tehdään artikkelin kirjittajan nimellä, ei timittajan tai timittajien nimellä. Viimeiseksi tiedksi kirjitetaan kk artikkelin sivut. Laitinen, Merja & Phjla, Anneli & Kinnunen, Petri & Urpnen, Kyösti 2000. Päivittäis- ja hyvinvintipalvelut sekä niiden tulevaisuus phjisen periferiassa. Teksessa Niemelä, Pauli & Naukkarinen, Arv & Urpnen, Kyösti & Pamil, Sirkka- Liisa (tim.). Uusi tutkimukseen perustuva suunnittelukäytäntö Phjisen Periferian harvaan asutuilla alueilla NRBK-prjekti. Kupin ylipistn selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 29. Kupin ylipist, Kupi. 293 328. Tarvittaessa kkmateksesta kirjitetaan lisäksi erillinen lähde. Js teksella ei le nimeltä mainittua henkilötekijää, niin nimen paikalle kirjitetaan teksen nimi tai kllektiivinen tekijä. Se sijitetaan lähdeluetteln aakksjärjestyksen mukaiseen khtaan. Tekstissä viitataan lähteeseen sen klmella ensimmäisellä sanalla ja vusiluvulla. Murrsvaiheen valinnat 1993. Työhallinnn strategiset linjaukset 1990-luvun työplitiikassa. Työhallinnn julkaisu 36. Työministeriö, Helsinki. (Raprtilla ei le nimettyjä henkilötekijöitä) Valtivarainministeriö 1998. Tuttavuudella tulevaisuuteen. Julkisten palvelujen laatustrategia prjekti, 4. Sumen kuntaliitt, Helsinki. (Kllektiivinen tekijä) RAPORTIT: raprtin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + raprtin nimi + julkaisusarja + muut julkaisutiedt. Nummenmaa, Anna-Raija 1996. Kulutus, sukupuli ja elämänkulku: Nuruudesta aikuisuuteen yhteiskunnallisessa muutksessa. Työpliittinen tutkimus Nr 149. Työministeriö, Helsinki. (raprtissa yksi kirjittaja, julkaisusarja) Nummenmaa, Anna-Raija & Tarkiainen, Aki 1993. Kulutuksen ulkpulella leva nuri. Työpliittinen tutkimus Nr 44. Työministeriö, Helsinki. (raprtissa kaksi kirjittajaa, julkaisusarja) Ilmnen, Kai (tim.) 2000. Ssiaalinen pääma ja luttamus. SPhi 42, Jyväskylä. (yhden timittajan timittama tutkimusraprtti) Murrsvaiheen valinnat 1993. Työhallinnn strategiset linjaukset 1990-luvun työplitiikassa. Työhallinnn julkaisu 36. Työministeriö, Helsinki. (raprtilla ei le nimettyjä henkilötekijöitä) KOMITEAMIETINNÖT: kmiteamietinnön nimi + julkaisuvusi + numer + julkaisija + muut julkaisutiedt. Jatkuvan kulutuksen timikunnan mietintö. Kmiteamietintö 1983:62. Valtin painatuskeskus, Helsinki. LAIT: lain nimi + lain antamispäivä + lain numer. Peruskululaki 1983. 27.5.1983/476. PAINAMATTOMAT LÄHTEET (pinnäytetyöt): kirjittaja + aika + tsikk + julkaisukanava. Hyväri, Susanna 1991. YKSIN, KAKSIN JA YHDESSÄ Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutt kahteen yhdyskuntaan. Tampereen ylipist, Ssilgian ja ssiaalipsyklgian laits. Lisensiaatin työ. AUDIOVISUAALINEN AINEISTO JA ELEKTRONINEN MEDIA (elkuvat, tv-hjelmat, kasetit, levyt, Internet-aineist, cd-rm-aineist ja tietknehjelmat): Internet-lähde: tekijä + vusi + tsikk + tulstuspäivämäärä + www-site. Internetlähteet n hyvä tulstaa, kska niiden lunteen mukaisesti niitä vidaan mukata reaaliajassa tai jpa pistaa www-sivuilta. Järvinen, Taru 2000. Alueellisen kehittyneisyyden ja muuttliikkeen välinen prblematiikka. Luettu tai tulstettu 8.2.2003 <http://www. utu.fi/erill/instmigr/art/jarvinen.htm>.
Sivu 24/45 HAASTATTELU: haastatellun sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + vusi + tsikk + haastattelupäivämäärä + haastattelupaikka: Viljanen, Sakari 1998. Tutepäällikkö, Digital Equipment Crpratin Oy, Helsinki, 1.6.1998. SÄHKÖPOSTILÄHDE: sähköpstilähde: lähettäjä + vusi + aihe + päivämäärä: Kangas, Elina 2002. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun julkaisusarjan kirjitushjeet. Tulstettu 11.10.2002 sitteesta Kangas Elina RTSTO. Summa summarum Kertaa tarvittaessa keskeisimmät kielippisäännöt jk netistä: 4 Aleksis. Äidinkieli ja kirjallisuus. http://www.tavanppimateriaalit.net/aleksis7/linkkilista5.htm Kielikmpassi. http://kielikmpassi.jyu.fi/petus/ Kielippi ja kielenhult. http://inf2.inf.tampere.fi/eta/kieli2/kielip.html Kirjittajan ABC-krtti. http://webcgi.ulu.fi/ykk/abc/ Ktimaisten kielten tutkimuskeskus. http://www.ktus.fi/ Onk kielenhult hölynpölyä? http://www.cs.tut.fi/~jkrpela/sumi/hult.html Writing Research Prpsal and Reprts. http://spsp.clarin.edu/mm/rde3/c14/c14.html tai esimerkiksi teksesta Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkk & Sajavaara, Paula 2007. Tutki ja kirjita. Valitse kaikki käsky ja sen jälkeen 1) valitse pinnäytetyösi kieli (sumi, rutsi, englanti), 2) tavuta kknaisvaltaisesti ja 3) tasaa mlemmat reunat Tarkista myös 1) pinnäytetyösi rakenne, 2) ilmaisu, 3) tekstiviitteiden ja lähdeluetteln yhtäpitävyys, 4) ilmaisusi lgisuus ja 5) Tarkista viimeistelyvaiheessa lpullisen versin taittaminen eli että kuvit, taulukt, tsikt jne. sijittuvat asianmukaisesti sivulle. HUOM! Käsikirjituksen viimeistelyn tas kert saltaan kk pinnäytetyön tassta. 3.8 Tiivistelmä Tiivistelmän hje nudattaa standardia SFS 3855. Tiivistelmään kirjitetaan: Tekijän sukunimi, etunimi. Vusiluku. Opinnäytetyön nimi. Opinnäytetyö. Kemi-Trnin ammattikrkeakulu. Kulutusyksikön nimi. Sivuja 99. Liitteet 1 3. 2 videkasettia. Seuraavaksi kirjitetaan pinnäytetyön sisältö siten, että siitä ilmenee työn ngelma, tavite tai tehtävä, menetelmä, tulkset ja jhtpäätökset. Tekstissä ei viitata varsinaisen raprtin lukuihin, kuviin tai liitteisiin, vaan sen tulee lla ymmärrettävissä itsenäisenä tekstinä. Teksti kirjitetaan yhdelle A4-sivulle kappalejaka käyttäen. Asiasanat: Opinnäytteen sisällön perusteella kirjitetaan 3 7 asiasanaa pääsääntöisesti YSA:n eli yleisen sumalaisen asiasanastn mukaan. Sanat ertetaan tisistaan pilkulla. Sumenkielisen tiivistelmän lisäksi laaditaan englanninkielinen abstract. Sen tulee lla mahdllisimman lunteva käännös, jssa tetaan humin kielten ilmaisutapjen ert ja viestintätilanne. 4 Nämä www-sivut len saanut lehtri (FM) Raim Vähänikkilältä.
Sivu 25/45 4. MILLAINEN SALDO OPINNÄYTETYÖSTÄ? Opinnäytetyöseminaarissa Sinä harjittelet pinnäytetyösi suullista esittelemistä kuulijakunnalle ennalta svitun aikataulun puitteissa. Opinnäytetyöseminaarit vat julkisia. Js pinnäytetyösi n työelämälähtöinen, niin n tivttavaa, että pyydät työelämän edustajan mukaan seminaariin, jssa käsitellään pinnäytetyötäsi. 4.1 Oppninti Oppnentin tehtävänä n kriittisesti, mutta asiallisesti analysida pinnäytetyötä, sen raprtintia ja suullista esitystä. Kritiikkiä tulee esittää tarvittaessa. Se ei saa lla itseisarv sinänsä. Kritiikin tulee lla rakentavaa ja perusteltua. Opinnäytetyön päättöseminaarissa Ohjaaja avaa tilaisuuden, tteaa käsiteltävän työn aiheen ja tekijät, ppnentit sekä mahdlliset "ulkpuliset" taht kuten esimerkiksi työelämän edustajat (nin 10 min.). Opinnäytetyön tekijä esittelee pinnäytetyönsä (nin 20 25 min.). Oppnentti käyttää tämän jälkeen puheenvurn, jka parhaimmillaan n keskustelua pinnäytetyön tekijän kanssa (nin 20 25 min.). Yleiskeskustelussa kaikki sallistuvat työn arviimiseen (nin 10 min.). Opinnäytetyön hjaajat esittävät lyhyesti man käsityksensä pinnäytetyöstä (nin 20 min.). On susiteltavaa, että ppnija alittaa ja lpettaa ppnintinsa pinnäytetyön ansiita esittelemällä. Työn vahvuuksien esittely seminaarin alussa ja lpussa luvat myönteisen ilmapiirin keskustelulle. Mahdlliset puutteelliset ja virheelliset pinnäytetyön sit n hyvä mutilla rakentaviksi kysymyksiksi, kska kysymys hukuttelee aina vastaamaan. Oppnentin n perusteltava väitteensä ja ltava valmis antamaan virheellisenä pitämälleen asialle ikea tai vaihtehtinen ratkaisu. Oppnijan tehtävänä pinnäytetyön päättöseminaarissa n arviida pinnäytetyön merkittävyyttä ja sveltuvuutta ssinmin ammattikrkeakulututkinnn pinnäytetyön aiheeksi. arviida pinnäytetyön lähtökhtia eli sitä, miten pinnäytetyöntekijä n kuvannut tarkastelemansa asiakknaisuuden yleistä taustaa sekä perustellut aiheen valintansa yhteiskunnallisen relevanssiuden ja man yksilöllisen ppimisprsessinsa näkökulmasta. arviida, miten pinnäytetyöntekijä n kuvannut ja perustellut käsiteltävän aiheensa kannalta keskeisimmät sveltamansa käsitteet tai tereettiset viitekehykset suhteessa asettamiinsa tutkimuskysymyksiin. arviida, miten pinnäytetyön tekijä n nnistunut pinnäytetyönsä kannalta relevantin tutkimustiedn hankinnassa (referenssilähteiden hankinnassa) ja sen sveltamisessa pinnäytetyössään aineistn keruun ja sen analysinnin sekä jhtpäätösten tekemisen salta. arviida pinnäytetyön raprtinti- ja ilmaisutyyliä suhteessa pinnäytetyöntekijän pinnäytetyölleen asettamiin tavitteisiin. 4.2 Arviintiperusteet Opinnäytetyön arviinnissa kiinnitetään humita sekä prsessisuriutumiseen että raprtintiin. Kielen ja mudn arvii sumen kielen ja viestinnän pettaja sekä substanssisaamisen sisällönhjaaja(t) ja tarvittaessa ulkpulinen asiantuntija. Työstä annetaan yksi arvsana. Arviinti kskee aiheen valintaa, käsittelyä, suritusta, tulksia, päätelmiä, raprtintia, tieteellistä tai taiteellista tetta, työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä Liite 14. & Liite 15.).
Sivu 26/45 Arviintiin tyytymätön piskelija vi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti ikaisua arviinnin tehneeltä pettajalta tai hjaavilta pettajilta tai tutkimusryhmältä. Oikaisupyyntö n tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankhdasta, jllin Sinulla n llut tilaisuus saada arviinnin tulkset tai arviintiperusteiden sveltaminen malta khdaltasi tietsi. Js let tyytymätön tehtyyn päätökseen, vit hakea siihen ikaisua tutkintlautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun let saanut päätöksestä tiedn. Oppninti- ja seminaariesiintymiset vat Sinulle pinnäytetyön yhteydessä suritettavia pintsurituksia, jtka mlemmat vaikuttavat pinnäytetyösi arvsanaan. Opinnäytetyön arviinnissa kiinnitetään humita sen yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen relevanssiuteen, tutkimustehtävän asetteluun ja -prsessiin, tutkimuskknaisuuden hallintaan, pinnäytetyön hyödyntämismahdllisuuksiin työelämässä sekä kieli- ja muihin muttekijöihin. Opinnäytetyön arvsanaan vaikuttaa kknaisvaikutelma. Opinnäytetyö arviidaan asteiklla 1 5: 1 2=tyydyttävä; 3 4=hyvä ja 5=kiitettävä. Krkeimman arvsanan saamiseksi pinnäytetyössä edellytetään myös relevantin vieraskielisen kirjallisuuden hyödyntämistä. Krkeimman arvsanan (K5) saaneet, julkisuusarvltaan merkittävät pinnäytetyöt pyritään julkaisemaan Kemi-Trnin ammattikrkeakulun pinnäytetöiden julkaisusarjassa. Kulutushjelmat vivat palkita parhaat pinnäytetyöt mien kriteeriensä mukaan stipendeillä. 4.3 Julkaisusarjaan vai ei? Ohjaaja tai tutkimusryhmä vi esittää pinnäytetyön valitsemista ammattikrkeakulun julkaisusarjaan. Valintakriteereitä vat aiheen kiinnstavuus, hyödyllisyys, ajankhtaisuus, menetelmien spivuus ja sveltaminen sekä tulsten edustavuus, laatu ja merkitsevyys alueellisesti tai kansallisesti.
Sivu 27/45 5. TUTKINTOTODISTUS ENNEN MAAILMALLE OPITTUA SOVELTAMAAN Kypsyysnäyte n valvnnan alainen sumenkielinen kirjallinen ke, jnka tulee sittaa sumen kielen käyttämisen taita ja perehtyneisyyttä pinnäytetyössä käsiteltyyn aihekknaisuuteen (Liite 16.). Kypyysnäyte suritetaan sen jälkeen, kun pinnäytetyö n jätetty arviitavaksi pinnäytetyön hjaajalle. Kypsyysnäytteen aiheet antaa pinnäytetyön hjaaja. Kypyysnäytteestä ei anneta arvsanaa, vaan se arviidaan hyväksytty/hylätty. Äidinkieleltään vieraskielinen piskelija antaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jlla hän n tehnyt pinnäytetyönsä. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun tutkintsäännön mukaan valmistumista ja tutkinttdistuksen saamista varten n kaikkien suritusten ltava pintsuritusrekisterissä. Kun kaikki tutkintn kuuluvat pintjakst n suritettu ja rekisteröity, piskelija tilaa kulutusyksikön timiststa pintsuritusrekisteritteen sekä täyttää tdistuksenpyyntölmakkeen pinttimistn käsittelyä varten (Liite 17.). Tutkinnn hyväksyy kulutusalakhtainen tutkintkllegi (jhtryhmä tai vastaava), jka kkntuu lukuvuden aikana kerran kuukaudessa lukuun ttamatta heinäkuuta. Tuk- ja julukuussa tutkintkllegi kkntuu tarvittaessa tisen kerran kuukauden lppuun mennessä. Tutkintkllegin kkntumispäivämäärät ilmitetaan lukuvuden alkaessa. Tutkinttdistuksen ja erikistumispintjen tdistuksen allekirjittaa ammattikrkeakulun rehtri yhdessä timialajhtajan kanssa. Tdistuksen liitteenä levan pintsuritusrekisteritteen allekirjittaa tutkintjen salta timialajhtaja ja erikistumispintjen salta vastuupettaja. Muun lisäkulutuksen tdistuksen allekirjittavat timialajhtaja tai aikuiskulutusjhtaja/-vastaava. Tutkinttdistuksen saamiseksi Sinun täytyy täyttää ja palauttaa amanuenssille lmake, jsta ilmenee, että let maksanut tarvittavat maksut, muut asiat vat kunnssa sekä ppilaskuntaan että kirjastn ja että let jättänyt pinnäytetyösi asianmukaisella tavalla. Ja sitten maailmalle ppimaasi sveltamaan
Sivu 28/45 Liite 1. Ammattikrkeakulututkinnt ppimistulsten /tutkinttavitteiden perusteella lukiteltuna AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT OPPIMISTULOSTEN/TUTKINTOTAVOITTEIDEN PERUSTEELLA LUOKITELTUNA TIEDOT (knwledge) TAIDOT (skills) KOMPETENSSIT (cmpetences) Laajuus (breadth) Syvyys (depth) Kieli- ja viestintätaidt (language and cmmunicatin skills) Kgnitiiviset kmpetenssit (cgnitive cmpetences) Työelämässä vaadittavat kmpetenssit (prfessinal cmpetences) Eettiset kmpetenssit (ethical cmpetences) Ammattikrkeakulututkint Oman ammattialan laaja-alaiset perustiedt. Kattava ymmärrys tutkinnn ammatillisen tehtäväalueen sisällöistä, rajista ja tärkeimmistä sa-alueista. Yleiskuva ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä timintaympäristössä. Kyky tunnistaa ammatillisen tehtäväalueen keskeisiä ngelmakknaisuuksia ja arviida niiden erilaisia ratkaisuvaihtehtja. Tutkinnn surittaneen hankkimat tiedt perustuvat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimus- ja kehittämistimintaan tai taiteellisiin lähtökhtiin. Yhden ktimaisen kielen erinmainen ja tisen tyydyttävä tait sekä vähintään yhden vieraan kielen sellainen suullinen ja kirjallinen tait, jka n tarpeen ammatin harjittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta. Kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti asianmaiseen tehtäväalueeseen liittyvistä kysymyksistä sekä asiantuntijille että yleisölle. Työelämän edellyttämät tiet- ja viestintätekniset taidt. Kyky kansainväliseen viestintään ja vurvaikutukseen. Valmius sveltaa man alan tutkimustieta ja työtapja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedlliset ja taidlliset valmiudet. Edellytykset tisen syklin tutkintn jhtavaan kulutukseen. Valmius jatkuvaan ppimiseen Kyky sveltaa tietja ja taitja työelämässä ja työskennellä itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä sallistua työyhteisön kehittämiseen. Tehtäväalueen laaja-alaiset ammatilliset taidt ja perusedellytykset timia alan yrittäjänä. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Kyky humiida eettiset näkökulmat ja timia niiden mukaan. Ylempi Ammattikrkeakulututkint Ensimmäisen syklin tutkinta leellisesti laajentavat tiedt. Laaja-alainen ja kattava ymmärrys tutkintn kuuluvan asiantuntijuusalueen tietjen sisällöistä ja erityispiirteistä sekä niiden yhteyksistä muiden alueiden tietn. Syvällinen kuva ja tietämys asiantuntijuusalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä timintaympäristössä. Ensimmäisen syklin tutkinta syvällisemmät tiedt asiantuntijuusalueen käsitteistä, työ- sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmistä. Kyky arviida kriittisesti asiantuntijuusalueen uusia svellutuksia sekä vaativia/mnimutkaisia ngelmakknaisuuksia ja niiden erilaisia ratkaisuvaihtehtja. Tutkinnn surittaneen hankkimat tiedt perustuvat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimus- ja kehittämistimintaan tai taiteellisiin lähtökhtiin. Yhden ktimaisen kielen erinmainen ja tisen tyydyttävä tait sekä vähintään yhden vieraan kielen hyvä suullinen ja kirjallinen tait. Hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti asianmaiseen tehtäväalueeseen liittyvistä kysymyksistä sekä asiantuntijille että yleisölle. Työelämän edellyttämät tiet- ja viestintätekniset taidt. Kyky kansainväliseen viestintään ja vurvaikutukseen. Valmiudet man alan tutkitun tiedn ja menetelmien sveltamiseen uusissa ja muuttuvissa tilanteissa tai valmius itsenäiseen vaativaan taiteelliseen työhön. Valmius jatkuvaan ppimiseen. Kyky sveltaa tietja ja taitja työelämässä ja työskennellä itsenäisesti alan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä sallistua työyhteisön kehittämisen krdinintiin ja jhtamiseen. Valmiudet asiantuntijuuden ja ammatillisten taitjen jatkuvaan kehittämiseen. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Mnimutkaisten eettisten kysymysten ymmärrys ja kyky timia eettisesti. Lähde: Krkeakulututkintjen viitekehys. Kuvaus sumalaisista krkeakulututkinnista Opetusministeriön työryhmämuistiita ja selvityksiä 2005:4, sivut 28-29.
Sivu 29/45 Liite 2. Tutkimusetiikka-, tietsuja- ja tekijänikeuskysymyksiin lähteitä TUTKIMUSETIIKKA-, TIETOSUOJA- JA TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSIIN LÄHTEITÄ Guidelines fr research ethics in the scial sciences, law and the humanities. NESH 2001. http://www.etikkm.n/retningslinjer/neshretningslinjer/neshretningslinjer/enge lsk Etiikalla eteenpäin 2000-luvulla. http://www.acatiimi.fi/2000/2_00/2_00d.html Eettisiä ja tutkimuspliittisia kysymyksiä käsitteleviä aineistja. http://wwwedu.ulu.fi/ss/tm2/anht/etik.htm Gramex. http://www.gramex.fi/ Hinman, L. M. (ed.). http://ethics.sandieg.edu/ Kpist. http://www.kpist.fi/ Kpiraitti, Selkeä reitti tekijänikeuksiin. Tarkitettu lähinnä pettajille, mutta samat säännöt pätevät kaikille muillekin. http://www.kpiraitti.fi/ Kuvast. http://www.kuvastry.fi/ Oulun ylipistn pettajien ja piskelijiden eettiset hjeet. http://www.ulu.fi/petkeh/pdf/ulun_ylipistn_pettajien_ja_piskelijiden_eet tiset_hjeet.pdf Scilgical Assciatin f Ateara, New Zealand (Cde f Ethics). http://saanz.science.rg.nz/ethics.html Studienführer Szilgie. UNIVERSITÄT TRIER. http://www.uni-trier.de/uni/fb4/szilgie/studf.pdf Sumen Akatemian tutkimuseettiset hjeet. http://www.aka.fi/index.asp?id=68dc0effdacb484fa2169f563199caa3&data=1,00308b787886459385f296a5afd4fa74,4feb5f09b6d24b93a02e0482b4719bb 7&tabletarget=data_1&laytmp=aka_fi_sisa Sumen tieteen ja teknlgian tietpalvelu. http://www.research.fi/ Tekijänikeuden abc, Kpist. http://www.kpist.fi Tekijänikeus. Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/opm/tekijaenikeus/ Tekijänikeudet, netiketti ja tietsuja. http://www.edu.fi/subpage.asp?path=498;3293;14612 Tilastkeskuksen ammattieettinen pas. 2006.Tilastkeskuksen henkilöstölle, asiakkaille ja sidsryhmille tarkitettu pas ammattietiikasta. http://www.stat.fi/rg/etiikka/rg_etiikka_etiikkapas.html Test. http://www.test.fi/ Tuts. http://www.tuts.fi/ Tutkijiden ja elinkeinelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ngelmia phtineen työryhmän (TEKO) muisti. http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/tek_12.1.2001.pdf Tutkimuseettiset kysymykset ssiaalitieteissä (Jaana Kuula). http://cc.jensuu.fi/~lristi/2_02/kuu202.html Tp, Päivi. 2006. Eettiset kysymykset vanhustenhulln tutkimuksessa. http://www.stakes.fi/verkkjulkaisut/typaperit/t21-2006-verkko.pdf
Sivu 30/45 Liite 3. Opinnäytetyöpankki & aihealitelmake OPINNÄYTETYÖPANKKI 5 Ssiaalialan kulutushjelma Opinnäytetyöpankkitiminnan ideaalitilanteessa khtaavat sekä piskelijan ja ppilaitksen että työnantajan ja työelämän tarpeet. Opinnäytetyöpankin tavitteena n auttaa piskelijaa löytämään itselleen mielekäs ja työelämän tarpeita knkreettisesti palveleva pinnäytetyön aihe sekä työyhteisöä löytämään kehittämistä vaativalle asialleen spiva pinnäytetyöntekijä. Opinnäytetyöpankkitiminnan avulla arkipäiväistyy entisestään myös Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaalialan kulutushjelman piskelijiden, pettajien ja työelämän edustajien välinen yhteistyö. Opinnäytetyöpankin aihealitteet vivat liittyä tavalla tai tisella ssinmin työtehtäviin julkisella, yksityisellä tai klmannella sektrilla. Ssiaalialan kulutushjelman petussuunnitelman (2008 2009) mukaan: Ssiaalialan kulutuksen tavitteena n tuttaa vahva ssiaalialan ammattitait: yksilön ja yhteisön hyvinvinnin, timintakyvyn ja ssiaalisen sallisuuden tukeminen ssiaalialan ammatillisilla menetelmillä ja niihin liittyvällä verkstituvalla palvelu-, tutkimus- ja kehittämistiminnalla. Ammattitait sisältää: asiakastyötaidt; työyhteisöissä timimisen, hjaamisen ja jhtamisen taidt; justavan, laaja-alaisen saamisen ja valmiuden kehittää ammattialaa ja maa työtä sekä kehittämis- ja tutkimustaidt. Ssiaalialan kulutushjelmasta valmistuu ammattilaisia ssiaalipalvelujen sekä muiden yhteiskunnallisten palvelujen kehittämis-, suunnittelu- ja jhtamistehtäviin sekä eri timinta-alueiden asiakastyöhön. Ssinmit työskentelevät julkishallinnn, yhteisöjen, järjestöjen sekä yksityissektrin palveluksessa. Tästä internetistä avautuvalla lmakkeella ( interlinkki aihealitteen antajalle) työelämän edustaja, työssäppija, pettaja jne. vivat ilmittaa pinnäytetyön aiheen/aiheita pinnäytetyöpankkiin. Tästä Kemi-Trnin ammattikrkeakulun sisäisessä verkkympäristössä, intranetissa avautuvasta näkymästä ( intralinkki aihealitteita selaaville piskelijille ja pettajille) piskelija ja pettaja vivat selata pinnäytetyöpankin aihealitteita. Opinnäytetyötä hjaava pettaja vastaa aihealitteen pistamisesta pinnäytetyöntekijän ja pinnäytetyöaihealitteen lähettäneen tahn löydettyä tisensa. Opinnäytetyöpankin ylläpitämisestä nimetty vastuuhenkilö vastaa aihealitteen pistamisesta aihealitteen tekijän pinnäytetyölle asettaman taviteaikataulun määräajan ylittyessä. 5 Lisätietja Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaalialan kulutushjelman pinnäytetyöpankkitiminnasta saat ssiaalialan kulutushjelmavastaavalta ja ylipettajalta sekä ssiaali- ja terveysalan kehityspäälliköltä.
Sivu 31/45 SOSIONOMI (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄN OPINNÄYTETYÖN AIHEALOITE 1. Aihealitteen antavan taustayhteisö (nimi, puhelinnumer ja sähköpstisite): 2. Aihealitteen jättöpäivä internettiin: 3. Taustayhteisön yhteyshenkilö (nimi, puhelinnumer ja sähköpstisite): 4. Opinnäytetyön alustava työnimi: 5. Odtuksia pinnäytetyön tteuttamistavasta (tavitteet, khderyhmä, tutkimusjukn laajuus, aineistn keruumenetelmät tai muita humin tettavia asiita): 6. Odtuksia pinnäytetyön valmistumisaikataulusta: HUOM! Löytäessäsi mielenkiintisen aiheen pinnäytetyöpankista, ilmita aiheesi valinnasta pinnäytetyötäsi hjaavalle pettajalle, jtta hän vi varata aiheen pinnäytetyöpankista Sinulle sekä pistaa sen pinnäytetyöpankista.
Sivu 32/45 Liite 4. Opinnäytetyön ideapaperi IDEAPAPERI liikkeelle pääsemiseksi pinnäytetyössä Opiskelijan nimi Opinnäytetyön alustava työnimi Opinnäytetyön perustavite Opinnäytetyön idea työn lähtökhta ja knkreettiset tavitteet Opinnäytetyön khderyhmät ketä työ kskee välittömästi ja välillisesti Opinnäytetyön lähestymistapa ja näkökulma khderyhmään esim. asiakas, viranmainen ja instituuti Opinnäytetyössä mahdllisesti svellettava arviintiasetelma esim. prsessi-, tulksellisuus- ja vaikuttavuusarviinti Opinnäytetyössä tarvittavat yhteistyötaht Opinnäytetyön taustakartitus esim. yhteydet muihin vastaaviin tutkimuksiin Aikataulutus mahdllisimman tarkka työn etenemisen aikataulu
Sivu 33/45 Liite 5. Opinnäytetyön hankespimus SOPIMUS Kemi-Trnin ammattikrkeakulun xx timiala ja alla mainittu timeksiantaja spivat tällä spimuksella piskelijatyönä tehtävän pinnäytetyön tekemisestä alla mainituin ehdin. TOIMEKSIANTAJATIEDOT Timeksiantajan nimi ja site: xxx Yhdyshenkilö/työelämähjaaja: xxx Yhdyshenkilön/työelämähjaajan yhteystiedt: xxx OPPILAITOSTIEDOT Oppilaitksen nimi ja site: xxx Opinnäytetyön tekijä(t) ja yhteystiedt: xxx Opinnäytetyön hjaava(t) pettaja(t) ja yhteystiedt: xxx OPISKELIJATYÖNÄ TEHTÄVÄN OPINNÄYTETYÖN TIEDOT Opinnäytetyön nimi/aihe: xxx Työn aikataulu: xxx Opinnäytetyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa: xxx Työn tulsten tekijänikeuksista ja hyödyntämisestä svitaan seuraavaa: xxx Tulsten salassapidsta svitaan seuraavaa: xxx Työn hjaajina timivat: xxx TOIMEKSIANTAJAN OPINNÄYTETYÖSTÄ MAHDOLLISESTI MAKSAMA KORVAUS Krvaussumma: xxx Krvauksen saaja: xxx Krvauksen maksun ajankhta: xxx Js tähän spimukseen tulee muutksia, n se jkaisen sapulen uudelleen hyväksyttävä ja allekirjitettava. Tämä spimus n tehty kappaleena, yksi jkaiselle spijasapulelle. Paikka: Aika: AMK:n edustaja Timeksiantajan edustaja Opiskelija Liite. Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma Opiskelija
Sivu 34/45 Liite 6. Opinnäytetyöseminaaripassi SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMAN OPINNÄYTETYÖSEMINAARIPASSI Nimi & vusikurssi: Suuntautumispinnt: Opinnäytetyön hjaajat: ssinmipiskelija n sallistunut seuraaviin pinnäytetyöseminaareihin: Opinnäytetyön tekijä(t): 1. Opinnäytetyön nimi: Seminaarivastaavan pettajan allekirjitus: Seminaarin aika tila 2. HUOM! Opinnäytetyöseminaaripassi palautetaan pinnäytetyön ns. 1. hjaajalle. On sutavaa, että piskelija sallistuu kahden eri suuntaavien pintjen pinnäytetyöseminaariin. Liite 7. Opinnäytetyön hjeelliset kmmentinti- ja lukukerrat OHJAAVIEN OPETTAJIEN OHJEELLISET KOMMENTOINTI- JA LUKUKERRAT 1. Tutkimusaiheen esittely (ryhmähjaus) 2. Tutkimussuunnitelman hyväksymiskeskustelu (ryhmähjaus) 3. Tereettis-metdlgisen suuden jälkeinen palautekeskustelu (yksilöhjaus) 4. Tulssin kirjittamisen jälkeinen palautekeskustelu (yksilöhjaus) 5. Esitarkastusversin kmmentinti (yksilöhjaus)
Sivu 35/45 Liite 8. Kpiintilupa (http://www.tkem.fi/tiedostot/kpiintilupa.pdf)