Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 16 Sami Kokko TtT, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto
LIITU -tutkimus Laajan tutkijajoukon yhteistyö, mukana tutkijoita Usealta liikuntatieteellisen tiedekunnan tieteenalalta UKK-instituutista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta (KIHU) Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä (LIKES) Turun yliopistosta Nuorisotutkimusseurasta Folkhälsanilta Objektiivinen mitattu liikkumisen ja paikallaanolon aineisto Kertoo liikkumisen ja paikallaanolon tasot mitatusti Kohderyhmäläisten näkemyksiä ja arvioita kartoittava kysely Täydentää objektiivista liikkumisen aktiivisuustasotietoa liikuntakäyttäytymiseen yhteydessä olevista tekijöistä ja liikuntakulttuurista yleisemminkin
LIITU 16 aineisto LIITU -kyselyä laajennettiin koskemaan myös 9-vuotiaita lapsia koskemaan myös ruotsinkielisiä lapsia ja nuoria lisäämällä kyselyyn uusia kysymyksiä koskien mm. urheilun seuraamista (paikan päällä ja mediavälitteisesti), kiusaamista ja syrjintää Kyselyihin vastasi yhteensä 7565 lasta ja nuorta 367 koulusta 6411 suomenkielistä 1154 ruotsinkielistä Aikatrendivertailua tehdään WHO-Koululaistutkimuksen 06, 10 ja 14 aineistoihin LIITU 14 aineistoon
Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus
Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena edeltävän viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) poikien osuudet iän mukaan vuosina 06, 10, 14 (WHO-koululaistutkimus) ja vuonna 16 (LIITU) (%) 100 80 N = 2286 N = 3217 N = 2889 n = 899 (9v.) n = 2672 (11-15v.) % 60 48 46 46 9-v. 11-v. 24 38 33 14 17 30 21 21 44 31 13-v. 15-v. 0 06 10 14 16
Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena edeltävän viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) tyttöjen osuudet iän mukaan vuosina 06, 10, 14 (WHO-koululaistutkimus) ja vuonna 16 (LIITU) (%) 100 80 60 N = 2478 N = 3461 N = 2996 n = 901 (9v.) n = 2842 (11-15v.) 9-v. % 36 25 15 17 34 23 39 33 21 11-v. 13-v. 15-v. 0 9 10 13 13 06 10 14 16
Ruutuaika
Lasten ja nuorten osuudet 16 sen mukaan, kuinka monena päivänä viikossa ruutuaikaa kertyi yli kaksi tuntia päivässä* ikäryhmittäin jaoteltuna (n = 6628) (%) *0 päivänä = täyttää ruutuaikasuosituksen eli ruutuaikaa ei kerry yhtenäkään viikon päivänä yli kahta tunti 100 80 % 60 0 64 59 49 42 31 31 33 27 22 25 26 23 14 10 11 5 3 5 2 0 päivänä 1-2 päivänä 3-4 päivänä 5-7 päivänä 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki
Ruutuaikasuosituksen (yli kaksi tuntia päivässä) vähintään viitenä päivänä viikossa ylittävien osuudet iän mukaan vuosina 14 ja 16 (LIITU) (%) 100 80 64 % 60 55 55 39 59 33 42 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 0 14 16
Koulupäivän aikainen liikunta - välitunnit ja koulumatkaliikkuminen
Niiden koululaisten osuudet, jotka viettivät välitunnit enimmäkseen tai aina ulkona (n = 7241) (%) 100 99 99 99 99 98 99 80 % 60 53 45 49 46 41 43 Pojat Tytöt Kaikki 0 3. lk 5. lk 7. lk 9. lk
Niiden yläkoululaisten osuudet, jotka viettivät useimmat tai kaikki sisävälitunnit istuen (n = 2923) (%) 100 80 75 70 72 78 74 76 % 60 Pojat Tytöt Kaikki 0 7. lk 9. lk
Koulumatkansa aktiivisesti (kävellen tai pyörällä) kulkevien osuudet eripituisilla koulumatkoilla eri vuodenaikoina (n = 6 798) (%) 100 80 3., 5. ja 7. lk kevät/syksy % 60 9. lk kevät/syksy 3., 5., 7. ja 9. lk talvi 0 0-1,0 km 1,1-3,0 km 3,1-5,0 km yli 5 km
Ketkä lapsia ja nuoria liikuttavat?
Vähintään kerran viikossa erilaisissa liikunta- ja urheilutilaisuuksissa liikkuvien lasten ja nuorten osuudet (%). Omaehtoinen liikunta 92 Urheiluseura 53 Liikunta-alan yritys 41 Muu seura tai kerho Koulun liikuntakerhot 27 22 0 60 80 100 %
Seuratoimintaan osallistuminen
Urheiluseuratoimintaan osallistuvien poikien osuudet iän mukaan vuosina 06, 10, 14 (WHOkoululaistutkimus) ja vuonna 16 (LIITU) (%) *hieman erilainen kysymys 100 80 70 69 60 55 56 57 62 9-v. % 45 47 44 35 34 35 49 11-v. 13-v. 15-v. 0 06 10 14 16
Urheiluseuratoimintaan osallistuvien tyttöjen osuudet iän mukaan vuosina 06, 10, 14 (WHOkoululaistutkimus) ja vuonna 16 (LIITU) (%) *hieman erilainen kysymys 100 80 % 60 51 52 47 47 41 42 33 36 33 67 65 64 47 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 0 06 10 14 16
Urheiluseuratoiminnan erityispiirteitä Seuratoimintaan aloittaminen Keskimäärin 6,5 -vuotiaina, tytöt hieman aiemmin kuin pojat Aikaistunut noin vuodella, kun ikäryhmiä verrataan (11-vuotiaat n. 6-vuotiaina vrt. 15-vuotiaat n. 7-vuotiaina) Aikaistunut noin puolella vuodella, kun vuoden 14 keskiarvoa (n. 7-vuotiaina) verrataan vuoden 16 keskiarvoon (n. 6,5-vuotiaina) Seuratoiminnan lopettaminen Neljäsosa (25%) lapsista ja nuorista lopettanut Harrastus lopetettu keskimäärin 11-vuotiaana Lähes neljä viidestä (79%) olisi halukas aloittamaan uudestaan, mutta ei ole löytynyt kiinnostavaa/sopivaa lajia 13% ei ollut osallistunut seuratoimintaan koskaan Heistä puolet (51%) oli sitä harkinnut, mutta hekään eivät olleet löytäneet kiinnostavaa/sopivaa lajia
% 100 80 60 POJAT 56 53 46 1. 52 Liikunnan esteet: 5 yleisintä 3. 41 43 45 37 35 2. 53 44 46 38 38 38 37 32 33 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki % 0 100 80 60 Ei lajin ohjausta Liian kallista Ei viitsi lähteä Ei aikaa Koululiikunta ei innosta TYTÖT 1. 68 58 59 49 51 53 2. 3. 59 60 60 54 48 49 49 47 39 34 39 44 51 44 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki 0 Ei lajin ohjausta Liian kallista Ei viitsi lähteä Ei aikaa Koululiikunta ei innosta
Tässä jäi esittelemättä Raportin muu sisältö Tarkentavia tuloksia esitellyiltä aihealueilta Liikkumisen seurantalaitteiden ja sovellusten yleisyys ja käyttö Käytetyt liikuntapaikat Koettu liikunnallinen pätevyys Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle Urheilun ja liikunnan seuraaminen Arvot, syrjintä ja kiusaaminen Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon Tuloslukujen pohjalta tehdyt johtopäätökset ja toimenpidesuositukset
Kotiin viemiset LIITU-tutkimus Toteutunut nyt kaksi kertaa hyvin ja alkaa tuottaa trenditietoa, myös objektiivisesti mitatusti Liikunta-aktiivisuus Kolmasosa saavuttaa liikuntasuosituksen, liikunta hiipuu iän myötä Osa aktiivisia lapsena ja nuorena, osa lapsena, mutta passivoituu nuorena ja osa passiivisia jo lapsena kaipaavat segmentoituja toimia Kenen pitäisi tehdä ja mitä? Liikkuva Koulu ohjelma kohdentuu kouluajan liikunnallistamiseen Vanhempien tuki tärkeää vielä murrosiässäkin, erityisesti kannustajina ja mahdollistajina (kulujen maksaminen) Seuratoiminnan rooli liikunnan edistämisessä vahvistunut, erityisesti nuoremmalla iällä miten kehittää toimintaa nuorten näkökulmat huomioiden? Seuratoiminnan olennaisin tehtävä liikunnan edistämisen näkökulmasta on drop-outin ehkäiseminen Liikunnan esteinä nousevat esiin, se ettei kaikille ole tarjolla sopivaa toimintaa ja että harrastaminen on liian kallista Nämä esteet yleistyvät iän myötä ja yleistyvät liikunta-aktiivisuuden hiipuessa
Kiitos! sami.p.kokko@jyu.fi Tekijät: Sami Kokko, Anette Mehtälä, Jari Villberg, Kwok Ng, Riikka Hämylä, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari, Jorma Tynjälä, Kimmo Suomi, Kaisu Mononen, Minna Blomqvist, Pasi Koski, Mirja Hirvensalo, Timo Jaakkola, Arja Sääkslahti, Taru Lintunen, Sanna Palomäki, Pertti Huotari, Katja Rajala, Henna Haapala, Katariina Kämppi, Harto Hakonen, Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Antti Laine, Mikko Salasuo, Pertti Matilainen, Jari Parkkari, Anu Räisänen, Kati Pasanen, Arja Rimpelä, Eva Roos, Carola Ray, Sofia Hampf, Kwok Ng, Pauli Rintala ja Aija Saari