VASTAUS PERTTU TUOMAALAN VALTUUSTOALOITTEESEEN OSALLISTUMISESTA TEKESOHJELMAAN "INNOVATIIVISET JULKISET HANKINNAT" 2400/11.111/2014 KaKeL 164 Valmistelu ja lisätiedot: Hankintapäällikkö Tuure Marku, puh. 040 489 1908, sähköposti: tuure.marku@porvoo.fi Valtuutettu Perttu Tuomaala on tehnyt aloitteen osallistumisesta TEKES-ohjelmaan Innovatiiviset julkiset hankinnat. Aloitteessa todetaan, että väestön ikääntymisestä johtuva kuntapalveluiden kysynnän kasvu ja työvoiman entistä pienempi saatavuus, sekä teollisuuden rakennemuutoksesta seurannut heikko talouskasvu edellyttävät innovaatioita erilaisten kuntapalveluiden tuotantotavoissa, jotta palvelut voidaan ylipäätään säilyttää. Aloitteessa todetaan lisäksi, että paikalliset yritykset voivat parhaimmillaan tuottaa palveluita innovatiivisesti, joustavasti ja matalammin kustannuksin kuin kaupunki itse ja, että porvoolaiset yritykset ja mahdollisesti myös heidän työntekijänsä maksavat veroja Porvooseen. Aloitteessa ehdotetaan, että Porvoon kaupunki osallistuu TEKES-ohjelmaan Innovatiiviset julkiset hankinnat" yhteistyössä Posintra Oy:n ja Porvoon yrittäjät ry:n kanssa. Vastauksena aloitteeseen todetaan seuraavaa: Porvoon kaupunki osallistuu hankekumppanina Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteiseen tutkimusja kehittämishankkeeseen. MORFEUS -hanke on laajuudeltaan yhteensä 1 000 000 euroa, ajalla 1.1.2015-30.6.2017. Hanke on osa Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmaa. Monitieteisessä MORFEUS-hankkeessa tutkitaan kehittävän toimintatutkimuksen otteella hyvinvointipalvelujen monitoimijaisia ekosysteemejä ja kehitetään niitä palvelumuotoilun, tietomallintamisen ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavoilla huomioiden myös hankintoja ja toimijoiden välisiä sopimuksia. Sopimukset halutaan nähdä prosessina, vuoropuheluna toimijoiden välillä, ei vain erillisenä ja usein vaikeaselkoisena paperina. Tarkastelun kohteena ovat ekosysteemin toimijat eli hyvinvointialan yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä toimijoiden väliset suhteet. Tavoitteena on edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja entistä
asiakasystävällisempien palvelukokonaisuuksien syntyä. Hankekumppanit edustavat kattavasti palveluekosysteemin osapuolia Uudeltamaalta kuntasektorilta, hyvinvointipalveluiden tuottajista sekä digitaalisten työvälineiden ja konsulttipalveluiden tuottajista. Hankekumppanit edustavat kattavasti palveluekosysteemin osapuolia Uudeltamaalta kuntasektorilta, hyvinvointipalveluiden tuottajista sekä digitaalisten työvälineiden ja konsulttipalveluiden tuottajista. Hankekumppanit ovat Pelastakaa lapset ry, Sosiaalitaito Oy, Mielenterveyden keskusliitto, Kalliolan setlementti, A-klinikkasäätiö, Uudenmaan liitto, Sininauhaliitto, Porvoon kaupunki ja Porvoon ammattiopisto sekä Espoon kaupunki, Softability Group, HUS, Solita, Helsingin Diakonissalaitos ja FCG Oy. Kotihoidon SAKARI -hankkeen kehitystyön aikana Porvoossa vahvistui näkemys ikäihmisten neuvonnan ja palveluohjauksen keskittämisen tarpeesta. Osana asiakaspalvelun ja palvelutuotannon kehittämistä kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on aloittanut vuonna 2014 ikäihmisten palvelujen keskitetyn neuvonta- ja palveluohjausyksikön toiminnan suunnittelun ja toimeenpanon toteutuksen. Kotihoidon arkirutiineja ja aikatauluja on organisoitu Porvoossa uudella tavalla. Nykyisillä resursseilla on pystyttävä vastaamaan edelleen kasvavaan kotihoidon kysyntään. Kehittämistyö on tuottanut tehokkuutta ja enemmän aikaa asiakastyöhön. Kehitystyötä on tehty puolitoista vuotta kestäneessä SAKARI-hankkeessa (Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla). Hankkeen yhteistyötahoina ovat olleet Sosiaali- ja terveysministeriö, Espoon kaupunki ja kuntayhtymä Eksote sekä asiantuntijatukea tarjonnut Nordic Healthcare Group. Muutosten myötä tuottavuus Porvoon kotihoidossa on parantunut hankkeen aikana 12 prosentilla, asiakkaan luona vietetyn ajan osuus hoitajien työajasta noussut 24 prosentilla ja sijaisten kustannukset laskeneet 37 prosentilla. Kotihoidon kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä asiakkaiden luona vietetyn ajan määrää ja vähentää hoitajien kiireen tuntua. SAKARI -hankkeessa on hyödynnetty kotihoidon tuottavuudesta väitöstutkimuksen tehneen Johan Groopin osaamista. Vanhuspalvelulain sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja laatusuosituksen mukaisesti Porvoo haluaa turvata ikäihmisten
arvokkaan kotona asumisen entistä pidempään, oikeanlaisten ja oikea-aikaisten palvelujen tukemana. Porvoon ikärakenteen muutoksesta johtuva ikäihmisten palvelujen nopeasti kasvava kysyntä luo vallitsevassa taloustilanteessa suuria haasteita palvelujen tuotannolle. Resurssien niukkuuden takia on entistä tärkeämpää varmistaa, että palvelut vastaavat asiakkaiden todellisia tarpeita, jotta raskaimpien palvelumuotojen (esim. tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon) mahdollinen tarve voitaisiin välttää, tai sitä kyettäisiin ainakin myöhentämään, ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona selviytymisen edellytysten parantuessa. Palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi ikäihmisille tulisi tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöityjä palveluita. Tähän haasteeseen vastatakseen Porvoo haluaa keskittää kaikki ikäihmisten palvelujen neuvonta- ja palveluohjaustoiminnot yhteen yksikköön. Toiminta käynnistyy marraskuussa. Neuvonnan ja palveluohjauksen keskittämisen tavoitteena on varmistaa asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja parantaa palveluohjauksen laatua. Kun esimerkiksi palvelutarpeen selvittäminen keskitetään rajatulle, siitä vastaavalle joukolle, kunnan palveluiden myöntämisperusteiden tulkinta yhdenmukaistuu. Lisäksi kohdennettujen resurssien uskotaan parantavan palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelmien laatimisen laatua. Kaupunkikehitys ja hankintapalvelut teettivät keväällä 2015 hankintatoimen ja elinkeinopolitiikan yhteistarkastelun projektin, joka toteutettiin Timo Kivistö Consulting Oy:n kehittämän analysointikonseptin avulla. Projektissa tarkasteltiin kaupungin vuoden 2014 hankinta-aineiston perusteella, kuinka paljon hankinnoista ohjautuu kaupungin sisälle ja kuinka paljon ulkopuolelle: - näiden työllistävät vaikutukset - verotulovaikutukset - välilliset vaikutukset niin henkilökunnalle maksettujen palkkojen kautta ja yritystoiminnan välillisten vaikutusten kautta Tavoitteena oli tehdä ylätason tarkastelu kaupungin kaikista hankinnoista toimittajatyypin mukaan (julkinen, kolmas sektori, yritykset), jakautuminen yrityssektorilla (suuret, keskisuuret, pienet), kaupungin hankintojen työllistäminen henkilötyövuosissa toimialoittain ja verotulovaikutukset sekä alueellinen suuntautuminen (Porvoo, naapurit + seutu, pääkaupunkiseutu, muu Uusimaa, muu Suomi). Selvityksessä analysoitiin työllistämisen kannalta merkittävimmät potentiaalit ja millä hankintakonsepteilla hankinnat voidaan enemmän ohjata omalle paikkakunnalle. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan osa-alueita, jossa kaupungin sisällä ei ole
potentiaalisia toimittajia. Projektityön tuloksena kaupungilla on ylätason mitattu ja analysoitu tieto kaupungin hankintojen suuntautumisesta Porvooseen ja seudulle sekä kyseisten asioiden työllisyys- ja verotulopotentiaali. Tulosten pohjalta hankkivat yksiköt toimialoittain jatkavat selvitystyötä millä tavalla ja missä hankinnoissa suuntautumista voidaan ohjata enemmän Porvooseen tai seudulle. Innovatiiviset julkiset hankinnat TEKES-ohjelmaan hakeminen ja rahoituksen saaminen edellyttää hankintaa, jonka kokoluokka on sellainen, että sillä on vaikutuksia toimialan kehittämiseen vähintäänkin alueellisesti. Innovatiivisen hankinnan suunnittelun ja valmistelun tulee sisältää yhteistyötä potentiaalisten tarjoajien ja loppukäyttäjien kanssa. Lisäksi innovatiivista hankintaa varten tulee varata riittävä budjetti ja muut resurssit. Hankintalain tavoitteena on mm. markkinoilla olevan kilpailun hyödyntäminen, ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutuminen, avoimuus ja suhteellisuus. Porvoon kaupunki ei voi hankinnoissaan määrätä mikä on tarjoavan yrityksen kotipaikka tai asettaa siitä ehtoja kilpailutukseen osallistumisesta. Ohjelma edellyttää yhteistyötä potentiaalisten tarjoajien kanssa ilman alueellista rajausta. Innovatiiviset julkiset hankinnat voivat TEKES:n mukaan olla mm. 1. Uuden tuotteen tai palvelun ostaminen Markkinoilta ei löydy hankintayksikön tarpeeseen vastaavaa tuotetta tai palvelua valmiina. Hankinta edellyttää olemassa olevien ratkaisujen selkeää parantamista tai kokonaan uuden tai parannetun version kehittämisen. Hankinta kohdistuu kehitettävän tuotteen tai palvelun ostamiseen. 2. Esikaupallinen hankinta Kun markkinoilta ei löydy hankintatarpeen mukaista tuotetta tai palvelua valmiina ja olemassa oleva kysyntä on liian vähäistä kannustamaan yrityksiä kehitystyöhön omalla riskillään, julkinen toimija voi kilpailuttaa tutkimus- ja kehitystyön. Esikaupallinen hankinta kohdistuu tutkimus- ja kehitystyön ostamiseen. 3. Katalyyttihankinta Markkinoilla voi olla kysyntää kehitteillä oleville uusille ratkaisuille esimerkiksi prototyyppivaiheessa, mutta markkinoillepääsyn pullonkaulana on luottamuksen puute uuden ratkaisun suorituskykyä tai toiminnallisuutta kohtaan. Julkinen toimija voi toimia kärkikäyttäjänä ja tarjota testiympäristön uuden ratkaisun viimeistelyyn, toiminnalliseen testaamiseen ja suorituskyvyn todentamiseen. Katalyyttihankinnoilla pienennetään yritysten markkinariskiä ja nopeutetaan markkinoille pääsyä. Toisin kuin
esikaupallisissa hankinnoissa, katalyyttihankinta kohdistuu pääasiassa lähes valmiiseen tuotteeseen tai palveluun. Porvoon kaupungilla ei ole tällä hetkellä valmistelussa hankintaa tai selvillä olevaa tarvetta, joka täyttäisi Innovatiiviset julkiset hankinnat TEKES-ohjelman vaatimukset. Valmisteilla olevan hankintalain uudistuksen keskeisinä tavoitteina on parantaa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisissa kilpailutuksissa, selkeyttää lainsäädännön keskeistä termistöä, joustavoittaa suorahankintaa, huomioida aiempaa paremmin laatutekijöitä kuten työllisyyteen, ympäristöön ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyviä asioita sekä nostaa hankintojen kansalliset kynnysarvot lähemmäksi EU-direktiivin tasoja. Hankintalain uudistuksessa on uutena hankintatapana innovaatiokumppanuus. Sen avulla on tarkoitus edistää uusia tuoteja palveluinnovaatioita, joita hankintaa tekevä organisaatio kehittää yhdessä tuotetta tai palvelua tarjoavan toimijan kanssa. Tavoitteena on tukea uusia toimintatapoja keksiviä yrityksiä ja saada niille onnistuneita referenssejä. Samalla edistetään uusien toimintatapojen käyttöönottoa julkishallinnon organisaatiossa. Usein pitkän ja raskaan TEKES-ohjelman sijaan Porvoon kaupungin kannattaa valita kevyempi ja ketterämpi innovaatiokumppanuus hankintatapana, kun uudistuva hankintalaki sen mahdollistaa. Laajoissa ja vaikutuksiltaan suurissa hankinnoissa TEKES rahoituksen mahdollisuus huomioidaan myös jatkossa hankintojen suunnittelussa ja hankintatapaa valittaessa. Porvoon kaupunki on pyytänyt lausunnot aloitteeseen Porvoon Yrittäjät ry:ltä ja Posintra Oy:ltä. Molemmissa lausunnoissa nostettiin esiin tarve selvitystyölle, jolla pyritään kartoittamaan uusien ratkaisuiden ja innovaatioiden tarjontaa Porvoon yrityskentässä. Selvitystyön tulosten perusteella arvioidaan TEKES-ohjelmaan osallistumisen mahdollisuutta. Selvitystyö annetaan Posintra Oy:lle toimeksiantona ja toteutetaan syksyn 2016 aikana. Porvoon kaupunki, Porvoon Yrittäjät ry ja Posintra Oy kokoontuvat selvitystyön valmistuttua määrittelemään asiaa tarkemmin. Kaupungin hankintapalvelut käyttää sähköistä kilpailutusjärjestelmää hankintojen kilpailuttamiseen. Järjestelmän uutena ominaisuutena on hankintakalenteri, jota käyttämällä kaupunki voi ilmoittaa suunnitteilla olevista keskeisistä hankinnoista ja lisätä näin tiedotusta tulevien hankintojen ja hankintatarpeiden osalta. Hankintakalenteri otetaan hankintapalveluiden toimesta käyttöön kesäkuussa 2016. Porvoon kaupungin ja yrittäjien tapaamisessa 13.4.2016 aiheena
olivat kaupungin hankinnat. Keskusteluissa todettiin mm. tarve järjestää hankinta-aiheisia tapaamisia säännöllisesti. Alustavan suunnitelman mukaan hankinta-aiheisia tilaisuuksia järjestetään kahdesti vuodessa syys-lokakuussa ja maalis-huhtikuussa. Tilaisuuksien tarkoituksena on esitellä kaupungin tulevia ja suunnitelmissa olevia tärkeimpiä hankintoja, käsitellä muita ajankohtaisia hankinta-asioita sekä kehittää kaupungin ja yritysten välistä tietojenvaihtoa. Uuden kansallisen hankintalain voimaantulo on viivästynyt TEM:n aiemmin ilmoittamasta aikataulusta ja nyt tiedossa olevana tavoitteena on, että uusi hankintalaki tulee voimaan loppuvuodesta 2016. Uusi hankintadirektiivi on kuitenkin tullut voimaan 18.4.2016 ja ylimenoajalla kaupungin tulee direktiivin lisäksi noudattaa hankinnoissaan vielä voimassa olevaa lakia julkisista hankinnoista. Lain voimaantulon viivästymisen takia uuden hankintalain mahdollistamia hankintatapoja kaupungin hankintojen toteuttamiseksi tulee tarkastella lain voimaantulon jälkeen. Liite: Valtuutettu Perttu Tuomaalan aloite 22.9.2014. Akj: Edellä mainittu annetaan vastauksena valtuutettu Perttu Tuomaalan aloitteeseen. Päätös: Edellä esitetty annettiin vastauksena valtuutettu Perttu Tuomaalan aloitteeseen. KH 10.10.2016 306 Liite: aloite 22.9.2014 Kj: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan kaupunkikehityslautakunnan esityksen vastauksenaan Perttu Tuomaalan aloitteeseen. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa yllä olevan kaupunkikehityslautakunnan esityksen vastauksenaan Perttu Tuomaalan aloitteeseen.