Harjoitustyö 3 Brownfield Ryhmä 5 Tiimi 1 Meri Ahokas, Heidi Kivistö, Sirje Lappalainen, Tuomas Leinonen & Aaro Timonen
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Lähtökohdat ja tavoitteet 2 3. Korttelialueet 3 4. Julkiset ulkotilat 4 5. Liikenneverkko 4 5.1 Osayleiskaava 4 5.2 Jätkäsaari 5 6. Toteuttamisen vaikutukset 7 7. Osayleiskaavan jatkosuunnittelu ja toteutus 8 8. Suunnittelun vaiheet 9 9. Lähteet 10 1
1. Johdanto Kaupunginvaltuuston 2003 hyväksymä yleiskaava määritti Jätkäsaaren asuin- ja työpaikka-alueeksi ja sen pohjalta tehty osayleiskaava pitää sisällään alueen eri osa-alueet ja niiden käyttötarkoitukset, liikenteestä asumiseen sekä vapaa-aika ja virkistysalueista palvelurakennuksiin. Jätkäsaaren osayleiskaava on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima ja koskee 20. kaupunginosaa, eli Länsisataman aluetta Helsingin lounaisreunassa. Osayleiskaava kattaa 86 hehtaarin maa-alueen, josta suuri osa on täyttömaata vanhojen saarien ympärillä, lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan täyttömaan lisäämistä 14 hehtaarilla, jolloin käytettävä maa- ala olisi täydet 100 hehtaaria. Samaan kaupunginosaan kuuluu Ruoholahti ja alue sijaitsee kävelymatkan päästä Helsingin liikekeskustasta. Osayleiskaava ottaa huomioon sen sijainnin meren äärellä sekä Ruoholahden, Mechelininkadun ja Hietalahdenrannan muodostaman solmukohdan, eli sujuva liikenne ja rakentamisen saumattomuus ympäröiviin alueisiin tulevat olemaan tärkeässä osassa uudella asuinalueella. 2. Lähtökohdat ja tavoitteet Alueen suunnittelun taustalla on Vuosaaren sataman rakentamispäätös vuonna 2002, joka tarkoitti raskaan liikenteen sekä satamateollisuuden siirtymistä toisaalle ja näin Jätkäsaaren tavarasatama-alueen vapautumista asunto- sekä toimitilarakentamiselle. Osayleiskaava-alue kattaa 600 000 km 2 asuntorakentamista sekä palveluita ja työpaikkatiloja yhteensä 300 000 km 2, tavoitteena saavuttaa 15 000 uutta asukasta vuoteen 2023 mennessä ja kasvuvauhdin oletetaan olevan 1 000 asukasta vuodessa. Myös Länsisataman matkustajasatama kuuluu suunnittelualueeseen ja tavoitteena on parantaa sen toimintaedellytyksiä ja palveluita. Jätkäsaaren suunnittelun tavoitteena on luoda laadukas, omaleimainen, kaupunkimainen ja tiivis asuinalue, missä työ, asuminen, virkistys ja vapaa-aika yhdistyvät vaivattomasti ja tyylikkäästi. Osayleiskaavaa laadittaessa lähtökohtana on ollut valtakunnallisten käyttötavoitteiden huomioiminen, joihin kuuluvat Jätkäsaaren osalta muun muassa tiivis rakentaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sovittaen, toimivien verkostojen luominen kevyelle liikenteelle, tarkat maan pilaantumista tutkivat toimenpiteet ennen kaavan toteuttamistoimia sekä sataman sijainnin huomioiminen ilman- ja melusaasteen sekä muiden terveysriskien kannalta. 2
3. Korttelialueet Hietasaaren osa-alue ja Ruoholahtea vasten oleva reuna-alue liittävät alueen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Hietalahden rannasta alkava Välimerenkatu kulkee näiden alueiden välistä nykyisen Laivapojankadun eteläpuolella. Reuna-alueen korttelirakenne on puoliavoin ja rakennusten korkeudet pääosin 5½ 6½ kerrosta. Tästä poikkeaa hotelli, joka on selvästi korkeampi. Myös kaupunginosapuiston reunaan ja Valtamerenkadun päätteeksi on esitetty korkeampia asuinrakennuksia. Jätkäsaarenkallio sijaitsee vastapäätä Hietasaaren aluetta keskuspuiston vastakkaisella puolella. Alueen korttelirakenne kävelykujineen ja pienine aukioineen muistuttaa Hietasaaren korttelirakennetta, mutta korttelit ovat suurempia ja niihin on sijoitettu matalammat asuinrakennukset myös korttelin sisälle. Pienet toimitilarakennukset sijaitsevat korttelien pohjoisnurkissa Välimerenkadun varrella. Valtamerenkaari-alue sijoittuu Jätkäsaaren liikuntapuiston länsipuolelle ja Länsisatamanpuiston reunaan. Asuinkorttelit kiertävät uimarannan, ja osa kortteleista rajoittuu satamaan johtavaan Valtamerenkatuun. Korttelirakenne tulee suunnitella Jätkäsaaren kalliosta ja Hietasaaren alueesta poikkeavalla tavalla. Atlantinkaari sijoittuu Länsisatamanpuiston reunaan ja Atlantinkadun varteen. Korttelit ovat suuria umpikortteleita, joiden pihat on porrastettu. Asukaspuisto jakaa alueen korttelit kahteen ryhmään. Pohjoispuolisissa kortteleissa sijaitsee lastentalo ja palvelukortteli. Keskimääräinen kerrosluku on noin 6½ kerrosta, mutta alueelle tulee suunnitella selvästi tätä korkeampi rakennusosa Lauttasaaren Tallberginkadun akselin päätteeksi. Kirkkosaaren vastaisella rannalla rakentamisen tulee olla selkeästi matalampaa kuin muualla korttelissa, noin 3 4 kerrosta. Saukontorin keskus Saukontorin keskuksessa on alueen suurin palveluiden keskittymä. Keskukseen liittyy Saukonpaaden asemakaavassa oleva Saukontori. Saukonrannan asuinalue sijoittuu Jätkäsaaren luoteiskulmaan. Alueen keskuksena toimii kanavan satama-allas toreineen. Rakentaminen on alueen reunoilla kolmikerroksista ja alueen keskellä 5 6 kerroksista. Poikkeuksena Atlantinkadun varsi, jossa rakennukset ovat n. 7 kerroksisia. Saukonnokan alue sijaitsee Jätkäsaaren eteläisimmässä osassa. Korttelirakenne jäsentyy pienimittakaavaiseksi. Pihat, kujat ja aukiot muodostavat välimerellistä ilmettä. Alueella voi olla sekä kerrostalorakentamista, että tiivis- ja matalatyyppistä pientalo- ja rivitalorakentamista. Kirkkosaari, Jätkäsaaren merikirkko sijoittuu omalle saarelleen Saukonnokan ja uimarannan tuntumaan. 3
4. Julkiset ulkotilat Rannat tulevat matkustajasatamaa lukuun ottamatta olemaan julkisessa käytössä. Jätkäsaaren alue muodostaa aikanaan rantaan reitin, jolla on mahdollista niin kävely, pyöräily kuin oleskelukin. Jätkäsaaren puistojen vaikutus kaupungin rakennettujen puistojen määrälle on merkittävä, sillä puistot tulevat vastaamaan myös lähialueiden asukkaiden viheraluetarpeisiin. Keskeisin puistoista on alueen halkaiseva kaareutuva Länsisatamanpuisto. Se yhdistää Ruoholahden asuinkorttelit rantaan osayleiskaava-alueen eteläpäässä, ja on samalla alueen tunnistettavin tekijä. Poseidoninpuiston suunnittelussa on tärkeää puiston keskiakselilta avautuva näkymä merelle. Puisto voidaan jakaa toiminta-alueisiin, joissa on mahdollista oleskelu, kauttakulku ja leikit. Kasvillisuuden avulla hillitään tuulisuuden vaikutusta. Rantapuistoihin kuuluvat Jätkäsaaren lounaisrannat, Saukonrannan ja Saukonnokan kärjet. Erityisesti näissä puistoissa merenrannan ja avomeren läheisyys ohjaavat suunnittelua. Alueelle suunnitellaan lisäksi asemakaavoitusvaiheessa korttelipuistoja, jotka ovat korttelirakenteen sisällä ja mahdollistavat myös pienten lasten leikin ja asukkaiden oleskelun. Keskeisen liikunta-alueen tulee muodostamaan urheilupuisto, joka tulee sijoittumaan sataman tavaravarastosta liikuntakeskukseksi muutettavaan bunkkerin eteläpuolella. Urheilupuistoon on sijoitettu mm. kaksi täysimittaista jalkapallokenttää, jääkiekkokaukalo, pesäpallon harjoituskenttä ja skeittipuisto. Alueelle rakennetaan myös tiloja, sinne eristetyn entisen yhdyskuntajätteen, kaasunkeräysjärjestelmän suodattimien ja ympäristöseurannan havaintojärjestelmien sijoituspaikoiksi. 5. Liikenneverkko 5.1 Osayleiskaava Yleiskaavassa on määritelty kunnan liikenteen tärkeimmät suuntaviivat, kuten pääkadut, pääväylät, baanaverkko, julkisen liikenteen karkeat pääpiirteet jne. Osayleiskaavassa mennään astetta tarkemmalle tasolle. Tarkkuus voi vaihdella, mutta yleensä osayleiskaavassa määritellään jo hyvin yksityiskohtaisesti kaupunginosan tai alueen katuverkko, kävelyn ja pyöräilyn reitit ja joukkoliikenteen 4
linjat. Toisaalta esimerkiksi katujen poikkileikkaukset kuuluvat jo asemakaavan puolelle. 5.2 Jätkäsaari Alueelle tulee johtamaan vain kaksi katua. Lisäksi alueen nurkalla olevat tieliikenteen pääväylät Mechelininkatu ja Porkkalankatu ovat hyvin ruuhkaisia. Alueesta halutaan myös saada kantakaupunkimaista. Siksipä alueen liikenne on tarkoitus hoitaa mahdollisimman pitkälti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Asukaspysäköintiä on mitoitettu 1 ap / 125-150 k-m². Nämä toteutetaan maanalaisiin tiloihin. Mitoitus on varsin alhainen, joka on täysin ymmärrettävää alueelle asetettujen tavoitteiden ja liikenteellisten realiteettien valossa. Yleiseen pysäköintiin varattuja kadunvarsipaikkoja on suunniteltu 850. Länsisatamasta on jo suunnitelman mukaisesti siirtynyt pois tavaraliikenne. Henkilöliikenteen laivojen mukana kulkee kuitenkin joitakin kuorma-autoja. Lisäksi autolautat synnyttävät luonnollisesti myös paljon henkilöautoliikennettä. Satamaa on kaavassa varauduttu laajentamaan. Tavaraliikenteen siirto on laskenut tieliikenteen ajoneuvomäärän murto-osaan entisestä. Alueen rakentaminen ja porrastettu valmistuminen sekä sataman henkilöliikenteen kasvu tulevat kasvattamaan ajoneuvomäärää niin, että se ennusteiden mukaan saavuttaa lähtötason mukaisen 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2018 paikkeilla. Alueen valmistuttua (2025) määrä tulee olemaan n. 20 000. Joukkoliikenne tullaan hoitamaan ratikoilla. Kaavassa on varsin tarkasti esitetty, mitkä linjat alueella operoivat ja millaista reittiä. Alueelle tulee kolme linjaa, 6, 8 ja 2. Kaikki kulkevat Länsisataman kautta. Jätkäsaaresta tulee pääsemään ratikalla suoraan esimerkiksi Ruoholahden metroasemalle, Rautatientorille, Töölöön, Pasilaan ja Katajanokalle. Alueelle tulee tiheä kevyen liikenteen verkko joukkoliikennettä tukemaan. Se tukeutuu pääasiassa katuihin ja puistoihin. Pyöräväylät yhdistyvät Baanan eteläkärkeen Mechelininkadun jo valmistuneen alikulun kautta. Lisäksi Helsingin rantoja kiertävä kevyen liikenteen verkosto tulee laajentumaan alueelle. Liikenteen osalta ei nähdäkseni ole mitenkään erityisesti huomioitu alueen brownfield-luonnetta, eli sitä että se on vanhaa satama-aluetta. 5
. Kuva 1 ( Helsingin kaupunki 2008) 6
6. Toteuttamisen vaikutukset Osayleiskaavassa on käsitelty kattavasti suunnitelman vaikutuksia ympäristöön, liikenteeseen, maisemaan, kunnallistekniikkaan, talouteen, terveyteen sekä sosiaalisiin oloihin. Suunnitelmassa uusi asuin ja toimitila-alue on yhdistetty virkistysalueverkostoon uudella keskuspuistolla. Keskuspuisto mahdollistaa ulkoilureittien yhdistämisen alueen rantojen virkistysreiteille. Tulevaisuudessa alue tulee muokkaamaan huomattavasti Helsingin mereltä nähtävää silhuettia. Rakennetut rannat jatkavat kaupunkia länteen ja etenkin näkymät Suomenlinnasta ja Lauttasaaresta tulevat muuttumaan. Keskustan suunnalta Jätkäsaaren rakentaminen tulee näkymään erityisesti Bulevardin päästä katsottuna. Jätkäsaareen sijoittuu paljon erilaisia palveluita, jotka täydentävät myös lähikaupunginosien palveluja. Alueelle tulee kirjasto, terveysasema, liikuntapuisto, kaupunginosapuisto sekä rantoja ja rantoja kiertävä kevyen liikenteen reitti. Luontoon kohdistuvia vaikutuksia alueella on tutkittu erityisesti liittyen ranta-alueen täyttämiseen. Virtaamalaskelmien avulla on tutkittu suoria vaikutuksia veden laatuun rannan täyttöjen seurauksena. Tutkimuksen perusteella on määritelty alue, jonka sisäpuolella vaikutukset heikentävästi veden laatuun ovat pienet. Pysyviä vaikutuksia tarkastellaan edelleen. Jätkäsaaressa ei ole säilynyt juuri muuta luontoa kuin merialue, koska tavarasataman rakentamisen yhteydessä suurin osa luonnonvaroista tuhoutui. Alueelle on tulossa kuitenkin keskuspuisto ja virkistysalueita joissa pilaantuneen maa-aineksen sijoitus otetaan huomioon niin, ettei se pääse vaikuttamaan alueen kasvillisuuteen. Alueelle odotetaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä 15000 asukkaan kaupunginosaksi, mikä vaikuttaa suuresti liikennemääriin alueella. Lisäksi alueelle tulee työpaikkoja ja palveluita, jotka tulee ottaa huomioon liikennejärjestelyissä. Kolme raitiotielinjaa tulee palvelemaan aluetta eri suunnilta ja matka Jätkäsaaresta Ruoholahden metroasemalla on kohtuullinen. Autoliikenne etenkin Mechelininkadulla ja Länsisatamankadulla tulee lisääntymään. Liikenteeseen tulee myös vaikuttamaan muut rakennushankkeet, kuten länsimetro ja keskustatunneli. Alueen rakentaminen suosii kevyttä liikennettä. Asuntojen autopaikkavaatimus on Jätkäsaaressa alhaisempi kuin tavallisesti kaupunkialueella, mikä suosii kevyttä liikennettä. Palveluiden sijoittaminen lähelle asutusta ja hyvät julkisenliikenteen yhteydet tukevat ajatusta vähäautoisesta kaupunginosasta. Alueen reunoilla on toimivat liittymäkohdat niin vesi- ja energiahuollon ja tietoliikenteen verkostoihin. Lähes koko Jätkäsaaren alueella tekninen huolto 7
rakennetaan uudelleen. Vain matkustajasataman alueella osa verkosta voidaan säilyttää, mutta siitäkin suurin osa joudutaan uudelleen rakentamaan. Alueen melulähteitä ovat auto- ja raitiotieliikenne sekä matkustajasataman synnyttämät liikenteen meluhaitat. Etenkin matkustajasatama aiheuttaa meluhaittaa, mutta se kohdistuu lähinnä urheilupuistoon ja nykyisestä kappaletavaravarastosta koilliseen sijoittuviin kortteleihin. Kortteleissa sijaitsee lähinnä toimistotiloja. Osayleiskaavan taloudelliset vaikutukset on laskettu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka käsittelee sekä Jätkäsaaren osayleiskaava-alueen, että Soukonpaaden asemakaava-alueen. Kaupunki investoi Jätkäsaareen 210,3 miljoonalla eurolla. Nämä kustannukset jakautuvat seuraavasti: rakentamisen valmistelu 66,6 milj. euroa, kunnallistekniikka 66,9 milj. euroa, palveluhankkeet 83,9 milj. euroa, virkistysalueet ja rantarakenteet 36,8 milj. euroa ja liikenneväylät 4,00 milj. euroa. Kaupungin kustannusten lisäksi muita investointeja on yhteensä 78,0 miljoonaa euroa ja ne koostuvat lähinnä säilytettävien rakennusten muutostöistä ja kalliotilan rakentamisesta. Kaupungin vuosittaiset investointisummat on arvioitu vaihtelevan 13 ja 45 miljoonan euron välillä ja pienenevän kohti vuotta 2023 tasolle 5 25 miljoonaan euroon vuodessa. Kulujen etupainotteisuutta pyritään tasoittamaan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin sekä viihtyvyyteen ja palveluihin ovat positiivisia. Alueen uskotaan tarjoavan sijaintinsa ja monipuolisen asuntokantansa puolesta uusia mahdollisuuksia erilaisille asunnon tarvitsijoille. Toimitilarakentamisessa pyritään työpaikkaomavaisuuteen, mikä vaikuttaisi liikenteeseen vähentävästi ja tukee joukkoliikenteen kehittämistä. 7. Osayleiskaavan jatkosuunnittelu ja toteutus Kuvassa 2 on esitettynä Jätkäsaareen eri alueiden rakentamisaikataulu. Värien havainnollistamista voidaan huomata, että rakentaminen aloitetaan Jätkäsaaren itäja pohjois osista. Ensimmäisiä kohteita aloitettiin rakentamaan vuonna 2005 ja viimeisimpien kohteiden rakentaminen aloitetaan vuonna 2023. Rannalla sijaitsevien alueiden rakentaminen voitiin aloittaa vasta sen jälkeen kun uusi satama ja liikenneyhteydet olivat valmiit, vuonna 2008. Jätkäsaaren kaavoitukset tavoiteaikatauluna on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ensimmäisen asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Vuoden 2007 kevään tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ensimmäistä asema-kaavaehdotusta. Tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä kaupunginvaltuusto hyväksyy ensimmäisen asemakaavan sekä ensimmäinen asemakaava saa 8
lainvoiman. Tavoitteena on, että välittömästi kaupunkisuunnittelulautakunnan puollettua edellisen osa-alueen asemakaavoitusta muiden kuuden osa-alueen asemakaavoitusta jatketaan välittömästi. Jätkäsaaren eri osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Kuva 2 (Helsingin kaupunki 2008) Kuva 3 (Helsingin kaupunki 2008) 8. Suunnittelun vaiheet Kaavoitustyö laitettiin vireillä kaupungin aloitteesta, vireile tulosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, sanomalehdessä sekä kaavoituskatsauksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jätkäsaaren osayleiskaavan, jonka jälkeen järjestettiin keskustelutilaisuus. Jätkäsaaren osayleiskaava luonnos, pienoismalli ja muuta aineistoa oli esillä mielipiteitä varten josta noin kahden kuukauden päästä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jätkäsaaren osayleiskaava luonnoksen. Osayleiskaavan valmistelutyössä tehtiin myös yhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston kanssa. Keskustelutilaisuuksissa esintyyneet mielipiteet kirjattiin ylös ja julkistettiin kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilla, joukossa oli myös kirjallisia mielipiteitä. 9
Osayleiskaavaa muutettiin mielipiteiden johdosta ja muutoksia olivat mm. työpaikkarakentamisen vähentäminen, uimarannan suurentaminen sekä kunnollisen pulkkamäen lisääminen keskuspuistoon. Muutosten jälkeen järjestettiin uusi keskustelutilaisuus, sekä pienoismallit ja muut materiaalit vietiin kaupunkisuunnitteluvirastoon esille. Nähtävilläolon jälkeen saadut mielipiteet kirjattiin ylös, tilaisuudessa todettiin että uusi ehdotus on parempi ja saadut mielipiteet olivat samansuuntaisia kuin mitä aiemmin oli jo tullut esille. Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti näkyvillä ja sai 30 lausuntoa, joissa missään ei kuitenkaan vastustettu osayleiskaavan hyväksymistä. Saatujen lausuntojen perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että osayleiskaavakarttaan tehdään seuraavat muutokset: asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon asetetut melutason ohjearvot, pilaantuneet maa-alueet on selvitettävä ja kunnostettava ennen rakentamisen aloittamista sekä pohjoisimman kortteliin määräys Hietalahden pohjukassa on muutettu kerrostalovaltaisesta alueesta (AK) merkinnäksi PL/TP, joka sallii enemmän lähipalveluja ja työpaikkoja. Myös osayleiskaavaselostukseen tuli tehdä jotain muutoksia, kuten kalliopysäköintisuojan kustannukset siirtäminen pois kaupungin kustannuksista sekä eri ympäristötekijöiden selvitysten ja suunnitelmien kuvauksia lisättiin selostukseen. Näiden lisäksi tehtiin myös jotain pienempiä, lähinnä teknisiä tarkennuksia. Muutosten jälkeen osayleiskaava oli valmis hyväksyttäväksi. 9. Lähteet Helsingin kaupunki 2008. Jätkäsaaren osayleiskaava selostus 2008, kurssimateriaali Aalto-yliopiston kurssilla Yksityiset ja julkiset tilat, viitattu 12.10.2016 Kansikuva. Lemminkäinen, Saukonpaasi Helsingin Jätkäsaaressa, saatavilla osoitteesta http://www.lemminkainen.fi/asunnot/asuntohaku/saukonpaasi-helsingin-jatkasaaress a/, viitattu 12.10.2016 10