1 (6) VANHUSTEN PÄIVÄKESKUSOHJAAJIEN SOHJAAJIEN MAAKUNNALLINEN LINEN TYÖKOKOUS Aika 28.9.2009 klo 9-15.00 Paikka Jyväskylä Puistokatu 35, entisen maalaiskunnan kunnantalo, valtuustosali Osallistujat: Keskisuomalaisia vanhusten päiväkeskusohjaajia 24 henkilöä OHJELMA 9.00 Aamukahvia tarjolla 9.15 9.30 Työkokouksen avaus ja osallistujien esittelykierros 9.30 10.15 Jyväskylän kaupungin ajankohtaiskuulumiset ja päiväkeskustyön näkymät Kotihoidon palvelupäällikkö Eila Ahvenainen Jyväskylän päiväkeskuksia on omana toimintana 16, yksityisiä 4 sekä kerhotoimintaa ja virtapiirejä Tavoitteena on, että jokaiselta asuinalueelta löytyy päiväkeskus. Kaikki talot ja myös asiakaskunta ovat omanlaisiaan. Toiminta suunnitellaan siksi kussakin alueen omista tarpeista lähtien. Vuoden 2009 tavoitteena uudessa Jyväskylässä on harmonisoida päiväkeskustoiminta. Maksut ja palvelujen myöntämistavat on jo yhtenäistetty. Kaikki päiväkeskukset toimivat nyt avoimina ryhminä, poikkeuksena erityiset dementiaryhmät. Hallinnollisesti päiväkeskustoiminta tapahtuu kotihoidon ja palveluasumisen yksiköiden välillä. Eräänä haasteena on selkeän työnjaon ja sitä kautta kunkin työnkuvan järjestäminen. Päiväkeskusten kehityssuunnitelma tehdään vuosittain. Tekoon osallistuvat päiväkeskusten ohjaajat. Loppuvuodesta valmistellaan vuoden 2010 suunnitelma. Tavoitteena on, että päiväkeskuksissa työskentelee ammattitaitoinen henkilöstö. Kaupungin sisäisiä päiväkeskustyön kehittämispäiviä järjestetään pari kertaa vuodessa ja parin tunnin työkokous kerran kuukaudessa. Kehittämispäivien järjestämisessä on ongelmana kaikkien mukaan saaminen, koska toimintoja ei kuitenkaan sinä päivänä haluta sulkea. Kaupungin sisäisessä verkossa tullaan jatkossa tiedottamaan päiväkeskustoiminnan asioita tehokkaammin. Tiedotusta päiväkeskustyöstä asukkaiden suuntaan on pyritty hoitamaan hyvin. Työn alla on myös yhtenäisten asiakaslomakkeiden kehittäminen. Taloudelliset leikkaukset ovat tosin hieman vaikeuttaneet kehityssuunnitelmien täysimääräistä toteuttamista. Palveluohjaus on toiminut päiväkeskustoiminnan ohessa. Tätä toimintaa on säästöjen myötä vähennetty ja myös ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat tämän vuoden juhannukselta tauolla loppuvuoden. Suurin osa päiväkeskuksista oli kesän ajan kiinni n 2 kk ajan. Muutama päiväkeskus pidettiin avoinna yhdistämällä voimavaroja. Kerhoja järjestettiin myös vapaaehtoisvoimin. Sulkuajan vaikutuksista on tehty kyselyjä ja niitä sekä säästölaskelmia tullaan VANHUSTEN PÄIVÄKESKU
2 (6) tutkailemaan perusturvalautakunnassa. Prosessi on tehnyt näkyväksi mm. sen, miten sydämellään päiväkeskustyöntekijät työtään tekevät ja kantavat todella huolta asiakkaidensa selviytymisestä. Keskustelussa tuli myös esille, että jotkut asiakkaat eivät enää liian pitkän kesätauon jälkeen ole pystyneet/jaksaneet palata päiväkeskustoiminnan pariin. Joillakin alueilla näkyy selvästi alkoholiongelmaisten vanhusten ratkeaminen, kun ryhtiä tuova päiväkeskustoiminta oli tauolla. Myös muissa kunnissa on kokemuksia kesätauoista. Yleisesti kokemus on osoittanut, että kolmenneljän viikon tauko ei vielä ole kohtalokas, koska monesti omaisetkin ovat silloin lomalla. Päiväkeskustoiminnan sulku kuormittaa vastaavasti aina kotihoitoa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekeminen on käynnistynyt Jyväskylässä. Leena Omari työstää asiaa joulukuu loppuun. Päiväkeskustyön valtakunnallisia näkymiä (mm. Ikäneuvotyöryhmän muistio Stakesin selvitys 2009/24) ja poimintoja vanhusten laatusuosituksista. Päiväkeskustoimintaa tullaa tarvitsemaan ja sitä on lisättävä tuntuvasti jatkossa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta on nostettava korjaavan työn rinnalle. Ennakoivat kotikäynnit = Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (uudempi termi). Jyväskylässä kehitettyjä Asiakirjamalleja ja asiakastyytyväisyyslomakkeita haluttiin hyödyntää laajemminkin muissa kunnissa. Eila Ahvenainen lupasi lähettää materiaaleja kiinnostuneille. Todettiin, että yhteisöverkko Sonette voisi olla tähän tarkoitukseen sopiva foorumi. Selvitettiin saataisiinko Sonetteen myös oma muilta suljettu keskustelufoorumi maakunnan päiväkeskusohjaajille. SosKes-hankkeelta saatiin saman tien vastaus: Lomakkeita voi liittää www.sonette.fi vanhuspalveluiden ohjeet, oppaat ja lomakkeet -osioon. Maakunnan muiden kollegojen hyödynnettäväksi tarkoitettuja lomakkeita voi lähettää Hanna Jakosen sähköpostiin ja mielellään niin, että lomakkeen täydellinen nimi on mukana. Suljettu keskusteluryhmä voidaan tehdä aika nopeastikin, kunhan on tiedossa ryhmän jäsenet, joille oikeudet annetaan. Ryhmän jäsenillä tulee tietenkin olla Sonetten käyttäjätunnukset, jotka he saavat kuntiensa tunnustentekijöiltä (tiedot löytyvät: Sonetten kirjautumissivu ->Kirjautumisohjeet -> Sosiaalihuollon henkilökunnan rekisteröitymisohjeet ja sieltä löytyy kuntien tunnusten tekijät). Jos kuntaa ei ole mainittu listassa, silloin me teemme tunnukset, joita voi pyytää osoitteesta soskes@koskeverkko.fi terveisin Hanna Jakonen Suunnittelija, SosKes-hanke Puh. 040 833 3258 hanna.jakonen@koske.jyu.fi. Päädyttiin siihen, että oikeudet keskusteluryhmään annetaan kaikille päiväkeskusohjaajien työkokouksissa kävijöille. Eli kaikille maakunnan päiväkeskusten työntekijöille. Aloitetaan ensin tämän päivän työkokoukseen osallistujista, joilla jo on Sonette-tunnukset. Raili toimittaa tiedot Hanna Jakoselle. Ryhmää voi täydentää myöhemmin. VANHUSTEN PÄIVÄKESKU
3 (6) 10.15-11.00 Tukena elämän iltapäivässä Päiväkeskusohjaajan käsikirjan esittely, Eila Ahvenainen Käsikirja on tuotettu osana opinnäytetyötä: Piia Lamberg & Heidi Pekkarinen, Päiväkeskus- ja ryhmätoiminta ikääntyvän arjen ja toimintakyvyn tukena, Jamk/Sosiaalialan koulutusohjelma maaliskuu 2009. Käsikirja on kokonaisuudessaan muistion liitteenä. Vastaavanlainen käsikirja on tehty aiemmin ainakin Korpilahdella. Hyviä käytännön kokemuksia on muistinvirkistysmateriaalista (MUIKKU-laatikko), jota kehitetty Keski-Suomen muistiyhdistyksen projektissa. Katsottiin vielä Virtapiiri-toiminnoista ja Kimppa-hankkeesta tehtyjä DVD-esityksiä. 11.0-11.30 Keskustelua ryhmissä Päiväkeskusohjaajan työnkuvasta Työnkuvat ovat ja saavat olla erilaisia eri paikoissa. Päivän runko tosin tuntuu olevan samanlainen kunnasta riippumatta. Työn organisoinnissa on tärkeää, että kaikilla olisi työpari jonka kanssa hommia suunnittelee ja hoitaa. Päiväkeskuksilla on laaja yhteistyöverkosto, mikä työ on myös hyvin tärkeää. Työ sisältää paljon myös hallinnollisia tehtäviä: suunnittelua, kirjaamista, tilaamista, Suunnittelutyötä ei aina ehdi tehdä työaikana. Tavoite olisi, että töitä ei tarvitsisi viedä kotiin. Vastuu toiminnasta on kokonaisvaltainen. Ohjaajat vetävät itse ryhmiä, mutta vierailijoitakin käytetään. Fyysinen tila asettaa toiminnalle rajoituksia. Päiväkeskustoiminnan vaikuttavuudesta Ennaltaehkäisyn merkitys! Osallistumiskynnys päiväkeskuksiin tulisi olla hyvin matala. Esim. kuntosalitoimintaan, tansseihin ja taidenäyttelyihin on helppo tulla mukaan Matalan kynnyksen ansiosta mukaan tulleet henkilöt kertovat vastaavasti muille päiväkeskustoiminnan mahdollisuudesta. Kesäsulun jälkeen tavallinenkin toiminta tuntui olevan arvossaan. Kävijät eivät nyt odota aina jotakin uutta ja erilaista. Toisaalta palveluneuvonnan ja terapian tarve nousi tauon jälkeen selkeästi esille. Pääasia on se, että ihmiset haluavat tulla tapaamaan toisiaan päiväkeskuksiin! VANHUSTEN PÄIVÄKESKU
4 (6) Ryhmätoiminnan organisoinnista ja vetämisestä Mikä on päiväkeskuksenne perustehtävä? Yleisen hyvinvoinnin tuottaminen, räätälöitynä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kotona asumisen tukeminen ja omaishoitajien tukeminen ovat keskeiset tehtävät. Millaisia erilaisia ryhmiä päiväkeskuksessanne toimii? Muistiryhmiä, kuulo- ja näkövammaisten ryhmiä, parkinsonryhmä, erilaisia liikuntaryhmiä, naisten ja miesten erilaisten toimintojen mukaan jakautuvia ryhmiä, musiikki ja kirjallisuusryhmät, seurakunnan ryhmät, omaishoitajien ryhmät. Kiertäviä päiväkeskuksia on varsinkin syrjäseudulla. 11.30 12.30 Lounastauko 12.30-13.15 Tutkimustietoa liikunnan merkityksestä vanhuksille ja lihasvoimien säilymisen tukemisesta Erikoistutkija Raija Leinonen Gerocenter Raija jakoi osallistujille materiaalia: Leinonen, Raija & Havas, Eino (toim): Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu III. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212/2008. Valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää (KK) ohjelman julkaisuja. Kunto-oppaita voi tilata: tilaukset@likes.fi Toiminnan vajaudet syntyvät monesti jonkin sairauden seurauksena. Lihasvoiman, muistin, tasapainon yms. heikentyminen vaikuttavat esim. kävelyä hidastavasti mikä puolestaan aiheuttaa vaikeuksia arkipäivään. Fyysinen aktiivisuus vähenee myös monesti siitä syystä, että henkilö kokee liikkumisen hankalaksi tai kivuliaaksi; syntyy oravanpyörä. Mikäli lihasvoimaan tai tasapainoon voidaan vaikuttaa parantavasti, tämä vaikuttaa kaikkeen suorituskykyyn. Lihasvoimalla on myös yhteys kuolleisuuteen. Suurempi todennäköisyys kuolla esim. lonkkamurtuman seurauksena on sellaisilla, joilla lihasvoima on heikompi. Lihasvoima ja kestävyyskunto heikkenee kaikilla ikääntyessä, myös hyväkuntoisilla. Kuitenkin yksilöllinen vaihtelu on suurta. Toimintakyky heikkenee tutkimusten mukaan 80-85 vuoden ikäisenä, jolloin lisääntyy avuntarve päivittäisissä askareissa. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän yleensä apua. Puolella 80-vuotiaista naisista on ongelmia liikkumiskyvyssä. Monet iäkkäät naiset ovat suorituskykynsä äärirajoilla huolehtiessaan tavallisista arkisista askareistaan (tuolilta ylös nouseminen, pukeutuminen, kylpeminen, portaista selviäminen, kulkuneuvojen käyttö,.) VANHUSTEN PÄIVÄKESKU
5 (6) Esimerkki: 1,2 m/sekunnissa kävelynopeus on edellytys sille, että pystyy normaaliajassa ylittämään suojatien vihreän valon palaessa. 75-vuotiaista miehistä 13% ja naisista 18% vain pystyy tähän. Toimintakyvyn heikkenemisvauhtiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Arkielämä ei saisi olla liian helppoakaan. Monelle vanhukselle riittää kunnon ylläpitäjänä kauppareissujen ja kodin siivousten hoitaminen. Kaatumistapaturmista Yleisintä on kompastuminen. n. 30 % kotona asuvista ja 50 % laitoksissa asuvista yli 65- vuotiaista henkilöistä kaatuu vähintään kerran vuoden aikana. Noin 50 % aiemmin kaatuneista kaatuu toistuvasti. Mitä vanhempi henkilö, sitä todennäköisemmin kaatumisen syy on sisäinen ei ympäristötekijät. Riskitekijöitä: lonkan alueen lihaskunnon heikkous, heikentynyt tasapaino tai yli 4 lääkettä. 13.15-14.15 Käytännön kokemuksia ja ideoita liikunnallisten menetelmien soveltamisesta ja yhteistyöstä kehittämispäällikkö Pirjo Huovinen Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelukeskus. Pirjo Huovisen tehtävänä on tutkitun tiedon siirtäminen käytännön palveluiksi Jyväskylän kaupungin organisaatiossa. Laajaa yhteistyötä tehdään yliopiston, Jamk:n, urheiluseurojen, kansalaisopiston yms. kanssa. Pirjon esittämä diaesitys on muistion liitteenä. Liikunnan pitää olla vanhuksille (ja meille kaikille) jokapäiväistä. Sen vaikutukset eivät varastoidu! Samalla kun ohjataan liikuntaa, on hyvä jakaa myös tietoa kehon toiminnasta, sairauksien ja liikunnan tai liikkumattomuuden yhteydestä yms. Oman toiminnan lisäksi on hyvä koota ja jakaa tietoa paikkakunnan kaikista liikuntapalveluista ja mahdollisuuksista. Liikunnasta tulee saada virkistystä ja hyvää oloa! Säännöllinen liikunta parantaa itseluottamusta, ryhmäliikunta vähentää masennusoireita. Kuntouttavan liikunnan tulee olla säännöllistä, monipuolista, nousujohteista, laadullista (oikeat vaatetukset, varustukset, kaikkien tulee nähdä ja kuulla, asialliset tilat, ) ja mielenkiintoista. Vanhuksille on hyvä kertoa, että hengästyminen ja hikoilu ei ole vaarallista. Nivelten kulumat eivät myöskään ole syy olla liikkumatta. Tanssi on erittäin hyvä liikuntamuoto. Musiikki ja liike yhdistelmä huoltaa myös aivoja. Jyväskylän kaupunki järjestää koulutuksia ammattilaisille. Monet näistä ovat avoimia myös muille keskisuomalaisille. Esim. Senioritanssi-ohjaaja koulutus on tulossa helmikuussa. VANHUSTEN PÄIVÄKESKU
6 (6) Pyritään tehostamaan tiedotusta näistä Kosken ja Sonette-yhteisöverkon tapahtumakalenterin kautta. www.jyvaskyla.fi/liikunta - ohjatut palvelut terveys- ja erityisliikunnan kalenteri Vinkkejä ja materiaaleja: Ikäinstituutti www.ikainst.fi puh: 09-6122 160 LIKES-tutkimuskeskus UKK-instituutti www.ukkistituutti.fi Välinekuvastot: Tevellan seniorikuvasto, Kuntoväline OY:n ja Tress:n kuvastot Ikääntyneiden ihmisten terveysliikunnan laatusuositukset STM & OPM oppaita 2004:6 Keski-Suomen liikunta järjestää mm.tilauskoulutuksia Käytiin polveilevaa ja vilkasta keskustelua iäkkäiden liikuntamahdollisuuksista. Seuraavan työkokouksen ajankohta ja organisointi Päädyttiin siihen, että ensi kevään työkokous korvautuu Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen järjestämällä koulutuspäivällä. Ajankohdaksi sovittiin Maanantai 15.2. klo 9-15.30 Työnimi: Käytännön työkaluja arkeen liikuntavinkkien koulutuspäivä vanhustyön päiväkeskusohjaajille Pirjo Huovinen otti asian järjestelyn vastuulleen. Jyväskylä järjestää tilat ja ohjelman omien asiantuntijoiden voimin. Koske huolehtii tiedonkulusta maakunnalliselle verkostolle. Koulutus on mahdollisesti avoin myös laajemmalle ammattilaisväelle, kuin vain päiväkeskusohjaajille (Esim. palvelutalojen ja vanhainkotien henkilöstölle). Tarkempaa infoa seuraa sähköpostitse. Muistion kirjasi Raili Haaki VANHUSTEN PÄIVÄKESKU