MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

Samankaltaiset tiedostot
MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Porvoo Timo Aro 2012

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Muuttajien taustatiedot 2005

Miten väestöennuste toteutettiin?

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Muuttoliike Janne Vainikainen

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

Kehittämispäällikkö Timo Aro Timo Aro 2013


VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Toimintaympäristön muutokset

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Muuttoliike vuonna 2014

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Muuttoliike vuonna 2016

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Väestönmuutokset 2011

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

TILASTOKATSAUS 22:2016

Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää

Tilastokatsaus 10:2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

KUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Tilastokatsaus 3:2014

TILASTOKATSAUS 2:2015

SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Vaasan muuttoliike

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät , Seinäjoki

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Vaasan muuttoliike

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Transkriptio:

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011

Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Väestö kasvaa enää vain joka kolmannessa seutukunnassa tai kunnassa. - 20 muuttovoittoisesta seutukunnasta (71) 16 sijaitsee Turku-Tampere-Lahti-Loviisa kaaren sisällä. - 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000 henkilöä muuttovoittoa yhdessä vuosikymmenessä (2000-2010) - Radanvarsikuntien (Helsinki-Tampere) osuus koko maan väestönlisäyksestä oli 81 % vuonna 2010 - Taajamissa asuu 84 % väestöstä (2005). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asuu alueella, joka on vain 2,4 % maapinta-alasta. Yli 90 % maapinta-alasta on muuttotappioaluetta - Suomen väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttoon (56 % vuonna 2009).

kuntataso seututaso maakuntataso

Kuntien demografinen kilpailukyky vuonna 2009 Suomessa - Luonnollinen väestönlisäys positiivinen 134 kunnassa (342)/ ES 0 kuntaa (17) - 105 kunnassa (342) syntyi alle 30 lasta vuodessa / ES 7 kuntaa (17) - Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 126 kuntaa (342) / ES 2 kuntaa (17): Mikkeli ja Pertunmaa - Siirtolaisuudesta sai muuttovoittoa 308 kuntaa (342) / ES 16 kuntaa (17): pl. Hirvensalmi 1 hlö

Mikkelin väkiluvun kehitys 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010

Mikkelin luonnollinen väestönlisäys vuosina 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010

Mikkelin muuttotase vuosina 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010

Mikkelin maassamuuton poikkeamat 1980-2010* Mikkelin maassamuuton keskiarvo on -16 hlöä vuosina 1980-2010. Poikkeamaluku saadaan vertaamalla keskiarvoa jokaisen vuoden muuttotaseeseen Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010

Mikkelin maassamuutto kuukausittain 2007-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010

JOHTOPÄÄTÖKSET MÄÄRÄLLISESTÄ KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeliin tulomuutti noin 23 500 henkilöä vuosina 2000-2010: keskimäärin 2 136 hlöä vuodessa, 178 hlöä kuukaudessa ja 6 henkilöä päivässä II. Mikkelin väkiluku laski yhtäjaksoisesti vuosina 1996-2008, mutta kääntyi hitaaseen uudelleennousuun vuonna 2009 III. Maassamuuton suhteen merkittävä positiivinen käänne vuonna 2009. Edellisen kerran muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuonna 1995 IV. Mikkelin muuttovoitot maassamuutosta painottuvat elo- ja syyskuuhun (koulukaupunki) ja muuttotappiot Kuva: www.istockphoto.com V. Siirtolaisuus on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1989 alkaen Timo Timo Aro Aro 2011 2011

Mikkelin muuttovoitto kunnittain 2000-2009 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Mikkelin muuttotappio kunnittain 2000-2009

Täältä tultiin Mikkeliin vuosina 2000-2009? Lähde: Tilastokeskus 1.1.2010 alueluokitus

Mikkelin nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Mikkelin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Mikkelin seutu sai senioreista kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina 2000-2009!!! - Senioreista saa eniten määrällistä muuttovoittoa Salon, Hämeenlinnan ja Lahden seudut - - Muuttovoittoisten seutujen joukossa useita perinteisiä muuttotappioalueita - - Senioreista sai muuttotappiota 19 seutua: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Vaasan, Raahen, Kemi- Tornion ja Rauman seudut Lähde: Tilastokeskus

Mikkelin nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

Mikkelin nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

Mikkelin ja Helsingin seudun välinen nettomuutto työllisten tulojen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

-7,9 Mikkelin nettomuuton tulokertymä miljoonaa euroa vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot /v Tulomuuttajan keskimääräiset tulot Lähtömuuttajan keskimääräiset tulot 13 433 14 267 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

Mikkelin nettomuutto työllisten toimialan mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007

Numerot voidaan esittää myös toisella tavalla! PENDOLINO - Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä VR:n teknisten tietojen mukaan -- Mikkeliin muutti 23 500 henkilöä vuosina 2000-2010 --Toisin sanoen Mikkeliin tuli 76 Pendolino-junan verran uusia tulomuuttajia - Jos kaikki Mikkeliin 2000-luvulla muuttaneet istutettaisiin samanaikaisesti Pendolinoihin, niin junan pituus olisi yhteensä 12 km -- Olennaista tietää, millaisilla ominaisuuksilla varattuja henkilöistä istuu junanvaunuissa

178 Timo Aro 2011

1 Junanvaunu = 100 tulomuuttajaa

Tulijat ensisijaisesti Etelä-Savosta ja pääkaupunkiseudulta Hirvensalmi; 3 hlöä Lahti; 3 hlöä Lappeenranta; 3 hlöä Helsinki; 8 hlöä Vantaa; 3 hlöä Ristiina; 6 hlöä Espoo; 3 hlöä Kouvola; 3 hlöä Jyväskylä; 5 hlöä Savonlinna; 4 hlöä Pieksämäki; 4 hlöä Juva; 4 hlöä Kuopio; 4 hlöä

Tulijoista neljä kymmenestä työllisiä ja kaksi kymmenestä opiskelijoita

Tulijoista kuusi kymmenestä 15-34-vuotiaita

Tulijoista joka viidennellä korkea-asteen tutkinto

Tulijoista pienituloisia kuusi kymmenestä

JOHTOPÄÄTÖKSET LAADULLISESTA KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeli on vetovoimainen maakunnan sisäisten muuttovirtojen osalta, mutta kärsii määrällisesti suuria muuttotappioita pääkaupunkiseudulle, Jyväskylälle, Tampereelle ja muille yliopistokaupungeille II. Kuntataloudellisesta näkökulmasta merkittävänä haasteena on muuttovoitto työvoiman ulkopuolisesta väestöstä ja työttömistä sekä samanaikainen muuttotappio työllisistä III. Mikkeli saa muuttovoittoa lapsista (alle 15-vuotiaat) ja yli 35- vuotiaiden ikäryhmistä. Muuttotappiot kohdistuvat 15-34-vuotiaisiin. Muista vastaavista kaupungeista poiketen muuttotappiollisin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat IV. Mikkelin seutu on erittäin vetovoimainen seniorien suhteen. Seutu saa määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa yli 65-vuotiaista V. Mikkeli saa muuttovoittoa perusasteen suorittaneista, mutta menettää keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita VI. Mikkeli saa muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista (yli 32 000 /v) sekä erittäin pienituloisista (alle 6 000 /v). VII. Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymän erotus on keskimäärin -2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat 13 433 /v ja lähtömuuttajan 14 267 /v

MIKSI YHDET ALUEET KASVAVAT JA TOISET TAANTUVAT? 1. ALKUETU Historiallinen kehitys, onnelliset sattumat Keskittymät laajeneminen lukkiutuminen Positiivisen hyvän kierre Puutteellinen tiedotus muutoksista Jälkihoidon kehittymättömyys 2. SIJAINTI- JA PAIKKAETU Maantieteellinen sijainti Saavutettavuus, yhteydet Pendelöinti 5. MENTAALINEN ETU: - Usko, toivo ja rakkaus - Identiteetti -Sattumat, tapahtumat -Ulkopuoliset päätökset -Pienestä suurta, vähäpätöisestä merkittävää jne. -Kasvuretoriikka -Positiiviset mielikuvat 3. DEMOGRAFINEN ETU: Keskimääräistä korkeampi syntyvyys Nopeasti lisääntynyt maahanmuutto 4. RAKENNETTU ETU Pitkäjännitteinen kehittäminen Omaehtoiset valinnat ja strategiset päätökset Ulkoinen tai sisäinen shokki uusiutuminen, positiivinen muutossykäys Kasvu-uralle pääseminen kerrannaisvaikutukset Timo Timo Aro Aro 2011 2011

Systemaattinen alueellisen keskusaseman vahvistaminen ja parvikehityksen hyödyntäminen 1

Pitkäjännitteisen, omaehtoisen ja strategisen kehittämisotteen jatkaminen (rakennettu etu ainoa keino kasvaa) 2

Kasvuretoriikka, positiivisten mielikuvien ja mainekuvan jatkuva vahvistaminen (mentaalinen etu) 3

Paluumuuttopotentiaalin hyödyntäminen erityisesti pääkaupunkiseudulla 4

Seniorit voimavarana ja mahdollisuutena 5

Osaamisrakenteeseen panostaminen kaikessa ja kaikkialla 6

Kahden samanaikaisen prosessin läpivieminen: kaupunkiseudun sisäinen eheys ja kehitysvyöhykkeiden luominen toiminnallisten kaupunkiseutujen välille 7

Kiitokset kiinnostuksesta! Lisätietoja: www.timoaro.net 045 657 7890 timokaro@gmail.com Kuvat: www. istockphoto.com