Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää

Transkriptio

1 Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää

2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva muutostrendien perusteella koko maassa ja Uudellamaalla 3.Uudenmaan tulevaan väestökehitykseen vaikuttavat osatekijät 4.Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi LIITTEET Uudenmaan muuttoliikeanalyysit kunnittain 2

3 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen

4 Raportin lähtökohtana viisi vaihtoehtoista Uusimaa väestöprojektiota 01 VAHVA KESKITTYVÄ KASVU (VO) Voimakas väestönkasvu. Yli 0,8 % vuodessa. Kasvu ei jakaudu tasaisesti, vaan keskittyy pääkaupunkiseudulle, KUUMA-kuntiin ja Porvoon seudulle. 2,2 miljoonaa asukasta vuonna Väestö kasvaisi kolmanneksella (34,4 %) vuoteen 2050 mennessä. 02 VAHVA KASVU KAIKKIIN KESKUKSIIN (V1) Voimakas väestönkasvu. Yli 0,8 % vuodessa. Kasvu jakautuu tasaisemmin kaikkiin maakunnan keskuksiin. Pääkaupunkiseudun kasvu jää maltillisemmaksi. 2,2 miljoonaa asukasta vuonna Väestö kasvaisi kolmanneksella (33,6 %) vuoteen 2050 mennessä. 03 KOHTALAINEN KESKITTYVÄ KASVU (V2) Uudenmaan väestönkehitys ei ole yhtä voimakasta kuin Väestönkasvu asettuu 0,6-0,8 %:in välille. Väestönkasvu keskittyy vahvasti pk-seudulle, KUUMA-kuntiin ja Porvoon seudulle. 2,1 miljoonaa asukasta vuonna Väestö kasvaisi noin kolmanneksella (31,7 %) vuoteen 2050 mennessä 4 04 KOHTALAINEN HAJAUTUVA KASVU (V3) Uudenmaan kasvu on kohtalaista, mutta hajautuu tasaisesti ympäri Uuttamaata pääkaupunkiseudun kustannuksella. Kasvun hajautuminen perustuu johonkin pääkaupunkiseudun pullonkaulaan. 2,1 miljoonaa asukasta vuonna Väestö kasvaisi neljänneksellä (27,8 %) vuoteen 2050 mennessä. 05 EI KASVUA Maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle tyrehtyy, jolloin maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat ainoat maakunnan asukaslukua lisäävät tekijät. Uudenmaan sisäinen väestönkehitys eriytyisi. 1,8 miljoonaa asukasta vuonna Väestö kasvaisi vain kymmeneksellä (10,1 %) vuoteen 2050 mennessä

5 Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arvioinnin taustalla on jokaiselle Uudenmaan kunnalle tehty väestö- ja muuttoliikeanalyysi 2010-luvun kehityksestä ja MDI:n oma kunnittainen väestöennuste 5

6 2. Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva koko maan ja Uudenmaan osalta

7 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit koko maan ja Uudenmaan näkökulmasta 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 4. Väestöllinen eli demografinen käänne 7. Monipaikkaisuus ja vastavirrat 2. Liikenne ja saavutettavuus, sujuvat ja nopeat yhteydet 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 8. Digitalisaatio 3. Alueliikkuvuus 6. Alueen omiin vahvuuksiin perustuva kehittäminen 9. Villit kortit Alue- ja väestökehityksen muutostrendit aiheuttavat eriasteisia syy- ja seuraussuhteita alueiden kehitykseen ja ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Muutostrendit vaikuttavat tällä hetkellä aluerakenteeseen yhdessä ja erikseen enemmän keskittävästi kuin tasoittavasti. Muutokset ilmenevät kaikilla aluetasoilla eri mittakaavassa: maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla sekä jopa kuntien osa-alueiden tasolla.

8 3. Uudenmaan tulevaan väestönkehityksen vaikuttavat osatekijät

9 Uudenmaan määrällinen ja suhteellinen väestönlisäys vuosina Uudenmaan vuosittainen väestönlisäys on ollut keskimäärin henkilöä vuosina (kuvio 1). Uudenmaan väestönlisäys on ollut keskimäärin 1,1 % vuodessa vuosina (kuvio 2.) Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöskenaarion vahvan kasvun keskimääräisen kasvun (0,8 %) lähtökohdan joka vuosi vuoden 2005 jälkeen (kuvio 2.) ,4 1,2 1 0,8 1,06 1,03 0,81 0,70 0,67 0,88 1,06 1,11 1,20 1,07 0,97 1,09 1,15 1,19 1,13 1,05 1,11 1, , , , Suhteellinen väestönmuutos Kuvio 1. Uudenmaan määrällinen väestönlisäys vuosina Kuvio 2. Uudenmaan ja koko maan suhteellinen väestönlisäys vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

10 Uudenmaan luonnollinen väestönlisäys ja kokonaisnettomuutto vuosina Uudenmaan väkiluku kasvoi noin henkilöllä luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta vuosina Luonnollinen väestönlisäys on vähentynyt tasaisesti finanssikriisin jälkeen (kuvio 3) Uudenmaan kokonaisnettomuutto oli noin henkilöä vuosina Uudenmaan muuttovoitosta kuntien välisen nettomuuton osuus 43 % ja nettomaahanmuuton 57 %. Kuntien välinen nettomuutto on ylittänyt nettomaahanmuuton vuosina (kuvio 4.) Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 3. Uudenmaan luonnollinen väestönlisäys vuosina Kuvio 4. Uudenmaan kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

11 Uudenmaan väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Uudenmaan vuotuinen väestönvaihtelu on ollut noin henkilöstä yli henkilöön Uudenmaan väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus on alentunut tasaisesti. Kuntien välisen nettomuuton osuus on vaihdellut merkittävästi. Nettomaahanmuuton merkitys on ollut keskeinen finanssikriisin jälkeen Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 5. Uudenmaan väestönkehitys osatekijöittäin Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

12 Uudenmaan kuntien väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Uusimaa sai väestönlisäystä noin henkilöä vuosina : väestönlisäyksestä 29,4 % tuli luonnollisesta väestönlisäyksestä, kuntien välisestä nettomuutosta 38,7 % ja nettomaahanmuutosta 32 % Uudenmaan 26 kunnasta sai väestönlisäystä 14 kuntaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat positiivisia kahdeksassa kunnassa (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula ja Vantaa Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen nettomuutto olivat negatiivisia yhdeksässä kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen kaikissa kunnissa 12 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Taulukko 1. Uudenmaan kuntien väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys yhteensä Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti UUSIMAA

13 Uudenmaan kuntien eri väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus Positiivisen väestönlisäyksen kunnat Negatiivisen väestönlisäyksen kunnat Vihti Vantaa Tuusula Sipoo Porvoo Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää Helsinki Espoo -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Siuntio Raasepori Pukkila Pornainen Myrskylä Loviisa Lohja Lapinjärvi Askola Hanko Karkkila Inkoo -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 17. Uudenmaan väestönlisäystä saaneiden kuntien kasvun jakautuminen (%) väestönkehityksen osatekijöihin vuonna Kuvio 18. Uudenmaan väestöään menettäneiden kuntien kasvun jakautuminen (%) väestönkehityksen osatekijöihin vuonna Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

14 Uudenmaan nettomuutto seuduittain vuosina Uusimaa sai muuttovoittoa yhteensä 47 seudulta ja kärsi muuttotappiota 19 seudulle vuosina Uusimaa sai muuttovoittoa yli henkilöä seitsemältä seudulta (Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Vaasan, Lappeenrannan ja Kotka- Haminan seudut) ja yli henkilöä kuudelta seudulta (Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Kouvolan, Rovaniemen ja Kemi-Tornion) Uusimaa kärsi merkittävää muuttotappiota lähiseuduilleen: yli henkilöä Riihimäen seudulle, noin henkilöä Hämeenlinnan seudulle ja -755 henkilöä Salon seudulle Seutukunta Nettomuutto Riihimäen Hämeenlinnan Salon -755 Forssan -218 Åboland-Turunmaan -195 Pohjois-Lapin -136 Joutsan -131 Sisä-Savon -125 Mariehamns stad -123 Tunturi-Lapin -117 Kemi-Tornion 1107 Rovaniemen 1215 Kouvolan 1223 Kuopion 1438 Kajaanin 1507 Joensuun 1771 Kotka-Haminan 2031 Lappeenrannan 2169 Vaasan 2304 Turun 2971 Jyväskylän 4332 Tampereen 5242 Oulun 5613 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kuvio 6 ja kartta 1. Uudenmaan nettomuutto seuduittain vuosina

15 +78 hlöä päivässä Kaupunkialueiden väkiluku on kasvanut yhteensä henkilöllä välisenä aikana. Väestönlisäys on ollut keskimäärin hlöä vuodessa, henkilöä kuukaudessa ja 78,4 henkilöä vuorokaudessa.

16 5 707 Kaupunkialueiden väestönlisäys oli yhteensä onnibussillista (1 Onnibussi=89 hlöä) väestöä Puolet (51 %) väestönlisäyksestä kohdistui Helsingin seudulle, kolmasosa (31 %) Tampereen, Turun ja Oulun seuduille ja 14 % Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Seinäjoen ja Joensuun seuduille

17 Keitä istuu Helsingin seudun Onnibussissa (yksi Onnibussi=100 matkustajaa) Tulomuuttajien ikärakenne 12,2 % lasta (0-14) 32,1 % nuorta (15-24) 31,1 % nuorta aikuista (25-34) 22,5 % aikuisväestöä (35-64) 2,2 % eläkeläistä (yli 64) Muuttovoitosta ( ) 10,2 % Oulun seudulta 10,1 % Tampereen seudulta 9,0 % Jyväskylän seudulta 9,0 Turun seudulta 5,7 Vaasan seudulta 56 % muilta seuduilta Väestönkehityksen osatekijät 43,6 % luonnollinen väestönlisäys 27 % kuntien välinen nettomuutto 29,4 % nettomaahanmuutto Tulomuuttajien rakenne ( ) 56,7 % työllisiä, 13,8 % opiskelijoita, 9,2 % työttömiä ja 20,3 % muita 27,5 % korkea-asteen koulutus Työllisten tulomuuttajien keskitulot ja muiden 7738 Muuttotappiosta ( ) 35,5 % Riihimäen seudulle 21,2 % Porvoon seudulle 12,9 % Hämeenlinnan seudulle 9,5 % Raaseporin seudulle 6,8 % Salon seudulle 14,1 % muille seuduille

18 Uudenmaan nettomuuton ikärakenne vuosina Uudenmaan muuttovoitot painottuvat kahteen ikäryhmään: nuoriin vuotiaisiin ja vuotiaisiin nuoriin aikuisiin sekä pieneen muuttovoittoon yli 75-vuotiaista. Vuosi 2015 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Uusimaa sai enemmän muuttovoittoa vuotiaista nuorista aikuisista kuin vuotiaista nuorista Kaikista muista ikäryhmistä Uusimaa kärsii muuttotappiota (!) Alle vuotiaat vuotiaat Kuvio 7. Uudenmaan nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 8. Uudenmaan nettomuutto ja vuotiaiden ikäryhmissä Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

19 Uudenmaan nettomuutto työmarkkina-aseman ja koulutuksen mukaan Uusimaa hyötyy merkittävästi muuttajien rakenteesta työmarkkina-aseman mukaan: Uusimaa sai noin henkilöä muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina (kuvio 9.)Uudenmaan lisäksi työllisistä sai pientä muuttovoittoa vain Pirkanmaa (noin 600 hlöä) Uusimaa hyötyy merkittävästi myös muuttajien rakenteesta koulutusrakenteen mukaan: Uusimaa sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa noin henkilöä vuosina Uudenmaan muuttovoitot korkea-asteen tutkinnon suorittaneista kohdistuvat erityisesti vuotiaisiin nuoriin aikuisiin (kuvio 10.) Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muu* 0 Netto 2014 Netto 2015 Netto 2016 Vain perusaste Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuvio 9. Uudenmaan nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan Kuvio 10. Uudenmaan nettomuutto koulutusasteen mukaan Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

20 Työllisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen maakunnittain viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen 2017 Uusimaa sai noin henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista: muuttovoitosta noin 75 % tuli vuotiaista nuorista aikuisista. Uudellamaalla oli 23,1 AMK-opiskelijaa asukasta kohden, joka on 4:nneksi vähiten kaikista maakunnista. Uudellamaalla AMKtutkinnon suorittaneista työllisistä 87 % työskenteli Uudellamaalla viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Luku oli ylivoimaisesti korkein alueiden joukossa (kuvio 11.) Uudellamaalla oli 28,4 yliopisto-opiskelijaa asukasta kohden. Uudellamaalla yliopistotutkinnon suorittaneista 86 % työskenteli Uudellamaalla viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio 12.). Lisäksi Uusimaa keräsi noin 90 % toiseen maakuntaan työn perässä muuttaneiden muuttovirroista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työskentelee opiskelumaakunnassa Muuttanut toiseen maakuntaan Työskentelee opiskelumaakunnassa Muuttanut työn perässä toiseen maakuntaan Kuvio 11. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten sijoittuminen 5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen maakunnittain Kuvio 12. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisten sijoittuminen 5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen maakunnittain

21 Uudenmaan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot (valtionveronalaiset-, kunnallisveronalaiset-, yrittäjä- ja pääomatulot). Uusimaa hyötyi muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta LASKENNALLISESTI yhteensä noin 750 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin noin 250 miljoonaa euroa vuodessa Uudenmaan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli +154 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Vain Ahvenanmaan tulokertymä oli asukasta kohden suurempi. Uudenmaan lisäksi muuttoliikkeestä hyötyivät taloudellisesti Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, joiden yhteenlaskettu hyöty oli yhteensä noin 151 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta Kartta 2. Uudenmaan ja muiden maakuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä asukasta kohden

22 4. Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi

23 MDI:n väestöennuste ja oletukset MDI:n toteuttama väestöennuste on trendeihin pohjautuva dynaaminen väestöennuste, joka huomio jokaisen ikäluokan vanhenemisen ja tämän perusteella ikärakenteen muutosten vaikutuksen. Väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: 1) luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyys kuolleisuus), kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettomaahanmuuttoon. Väestöennustetta tarkastellessa on hyvä huomioida, että ennuste perustuu jo tapahtuneisiin muutoksiin, jotka voivat myös muuttua tulevaisuudessa. Tämä taas vaikuttaa suoraan tulevaan väestönkehitykseen. Miten syntyvyys on laskettu? Syntyvyys perustuu alueen vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan ikäryhmittäisillä erikoishedelmällisyysluvulla. Hedelmällisyyslukuina on käytetty yli asukkaan alueilla alueen omaa hedelmällisyyslukua, ja pienemmillä seuduilla taas on käytetty Uudenmaan maakunnan hedelmällisyyslukua ilman pääkaupunkiseutua. Lisäksi tästä hedelmällisyysluvusta ja KUUMA-kuntien hedelmällisyysluvusta on vähennetty -5 %, sillä kyseisillä alueilla syntyvyys on vasta viime vuosina kääntynyt laskuun, kun muulla alueella syntyvyys on laskenut jo pidemmän aikaa. Laajemman alueen hedelmällisyyslukua käytetään satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Ikäryhmissä vuotiaat on käytetty edeltävän vuoden hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Miten kuolleisuus on laskettu? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien kuolemanvaaroihin viisivuotisikäluokissa. Kuolemanvaara perustuu Uudellaamaalla kuolleisiin suhteessa vastaavan ikäluokkaan vuosien aikana. Uudenmaan arvoa on käytetty satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Ikäryhmien vuotiaat ja yli 80-vuotiaat kuolemanvaarat ovat kuitenkin koko maan arvoja, sillä satunnaisvaihtelu on erittäin suurta näissä ikäryhmissä. Kuolleisuuden laskelmissa on huomioitu odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina Miten kuntien välinen muuttoliike on laskettu? Kuntien välinen nettomuutto on laskettu alueen tulo- ja lähtömuuton perusteella vuosien aikana. Tulevan muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina Muuttoliikkeen vaikutus on laskettu jokaiselle ikäryhmälle viisivuotisikäryhmittäin, ja muuttoalttiimmissa ikäluokissa eli joissa muuttoliikkeen volyymi on suurinta, muuttoliike on laskettu yksivuotisikäryhmissä. Muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana koko ajanjakson ajan. Miten nettomaahanmuutto on laskettu? Kansainvälinen muuttoliike on laskettu alueen maahanmuutosta ja maastamuutosta vuosien aikana. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu viisivuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle viisivuotisryhmän sisällä.

24 Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) väestöennuste vuosiksi asukasta vuosien aikana eli asukasta vuodessa MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu +26 % suhteellinen väestönlisäys Kuvio 13. MDI:n väestöennuste pääkaupunkiseudun kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

25 KUUMA alueen (10 kuntaa) väestöennuste vuosina MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu asukasta vuosien aikana +7 % suhteellinen väestönlisäys Kuvio 14. MDI:n väestöennuste KUUMA-alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

26 Lohjan alueen (Lohja, Karkkila ja Siuntio) väestöennuste vuosina asukasta vuosien aikana % suhteellinen väestönlisäys MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 15. MDI:n väestöennuste Lohjan-alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

27 Loviisan alueen väestöennuste vuosina MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu asukasta vuosien aikana -18,3% suhteellinen väestönlisäys Kuvio 16. MDI:n väestöennuste Loviisan -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

28 Porvoon alueen väestöennuste vuosina asukasta vuosien aikana ,1 % suhteellinen väestönlisäys MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 17. MDI:n väestöennuste Porvoon -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

29 Raaseporin alueen väestöennuste vuosina asukasta vuosien aikana % suhteellinen väestönlisäys MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 18. MDI:n väestöennuste Raaseporin -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste ; muuttoliike ja väestönmuutokset

30 Arviot väestöprojektioista 1. Vahva keskittyvä kasvu (V0): Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöprojektion pohjana olevan 0,8 %:in vuositason joka vuosi vuodesta 2005 lähtien ja 1 %:in tason joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Nykyistä suurempi kasvu edellyttäisi kokonaishedelmällisyysasteen nousua ja muuttovoittojen kasvua sekä maan sisältä että maan rajojen ulkopuolelta. Avoimet kysymykset liittyvät asuntomarkkinoihin ja asumiseen liittyviin preferensseihin, kaupungistumiseen, pendelöintiin ja kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan. Skenaarion toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä 2010-luvun aikana tapahtuneen kehityksen sekä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella Uudenmaan asukasluvun kehitys V PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 19. Vahvan keskittyvän kasvun skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina

31 Arviot väestöprojektioista 2. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin(v1): Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöprojektion pohjana olevan 0,8 %:in vuositason joka vuosi vuodesta 2005 lähtien ja 1 %:in tason joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Vaihtoehdon toteutumisen edellytyksenä on ns. Nurmijärvi-ilmiö 2,0 eli pääkaupunkiseudun kasvupaine suuntautuu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tavoin enemmän KUUMA kuntiin ja laajemmalle vaikutusalueelle. Ilmiö liittyy ensisijaisesti kuntien väliseen nettomuuttoon aktiivi-ikäisen osalta, joka taas heijastuu syntyvyyteen. Avoimet kysymykset liittyvät asuntotuotannon monimuotoisuuteen, nuorten aikuisten asumiseen liittyviin preferensseihin sekä sujuvaan ja nopeaan liikkumiseen. Skenaarion toteutuminen on osittain mahdollista vuosien kehityksen perusteella, mutta kasvu hajautuu oletettavasti vain osaan pk-seudun ulkopuolisista kunnista ja keskuksista Uudenmaan asukasluvun kehitys v PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 20. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina

32 Arviot väestöprojektioista 3. Kohtalainen keskittyvä kasvu (V2): Väestöprojektion pohjana on 0,6-0,8 %:in vuosittainen väestönkasvu, joka vastaa 2000-luvun alun tasoa Uudellamaalla. Väestönlisäys on ylittänyt vuodesta 2005 lähtien joka vuosi em. tason. Projektion toteutuminen edellyttäisi kokonaishedelmällisyysasteen säilymistä alhaisella tasolla sekä maan sisäisten ja ulkomaisten muuttovirtojen vähenemistä nykyiseen verrattuna erityisesti pääkaupunkiseudun osalta. Alueen vetovoiman väheneminen edellyttäisi pullonkaulojen syntymistä asuntotuotantoon ja asuntomarkkinoille, koulutustarjontaan, työpaikkakehitykseen, liikenneyhteyksiin, sujuvaan liikkumiseen jne. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä 2010-luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehitykseen liittyvien muutostrendien osalta Uudenmaan asukasluvun kehitys v PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 21. Kohtalainen keskittyvä kasvu keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina

33 Arviot väestöprojektioista 3. Kohtalainen hajautuva kasvu (V3): Väestöprojektion lähtökohtana on, että pääkaupunkiseudun kasvun esteeksi nousee jokin merkittävä pullonkaula esimerkiksi asunnontuotannossa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa jne. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kuntien kasvu jää vähäisemmäksi kuin vahvan kasvun skenaariossa. Kasvu hajautuu tasaisesti koko Uudenmaan alueelle pääkaupunkiseudun kustannuksella. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi pääkaupunkiseudun muutto-, sijainti- ja paikkavetovoiman merkittävää heikkenemistä nykyiseen verrattuna. Lisäksi toteutuminen edellyttäisi kaupungistumis- ja keskittymiskehityksen merkittävää tasoittumista sekä kääntymistä vastavirroksi kaupungeista ulospäin. Skenaarion toteuminen edellyttäisi lisäksi pysyviä muutoksia asuntoja työmarkkinoiden osalta sekä seutukeskusten vetovoiman merkittävää kasvua ja imua nykyiseen verrattuna. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä 2010-luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella Uudenmaan asukasluvun kehitys v PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 22. Kohtalainen hajautuva kasvu keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina

34 Arviot väestöprojektioista 4. Ei kasvua (V4): Projektion oletuksena on, että maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle muualta maasta tyrehtyy, jolloin maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat ainoat maakunnan asukaslukua lisäävät tekijät. Muuttoliikkeen tyrehtyessä myös luonnollinen väestönlisäys heikkenee, joka taas hidastaa asukasmäärän kasvua. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi koko Uudenmaan vetovoimaisuuden merkittävää heikkenemistä. Ei kasvua vaihtoehdon toteutuminen edellyttäisi kaupungistumisen kääntymistä merkittäväksi vastavirroiksi, työpaikkakehityksen kääntymistä negatiiviseksi, liikenneinvestointien merkittävää vähenemistä, asuntomarkkinoiden täydellistä jäykistymistä ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä rajoitteita. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella. Uudenmaan asukasluvun kehitys (V4) PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 23. Ei kasvua skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina

35 Kiitos! MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI