EKG Minna Pöntinen 11/2007



Samankaltaiset tiedostot
EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Anatomia ja fysiologia 1

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Rytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

Miten tulkitsen lapsen EKG:n?

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Rytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

RYTMIHÄIRIÖPOTILAAN TURVAL- LINEN HOITO PIRKANMAAN PE- LASTUSLAITOKSELLA

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN

Käypä hoito -suositus

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS

Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

VALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito

RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Flekainidiasetaatti 100 mg.

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Käypä hoito - päivitys

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Valtimotaudin ABC 2016

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

EKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE

Kamppailulajiharrastajille tyypilliset lepo-ekg-käyrässä näkyvät sydänmuutokset

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Akuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi.

Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Transkriptio:

EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta - Jos QRS-kompleksi on positiivinen kytkennöissä I ja AVF, niin QRS-akseli on normaali - Tarkempi tapa määritellä: ota se kytkentä jossa QRS-kompleksi on tarkimmin bifaasinen; akseli on melko tarkasti kohtisuoraan tätä kytkentää vastaan

Hypertrofia ja eteisten laajentuma - Sydämen hypertrofia kehittyy kun sydän joutuu työskentelemään kasvavaa vastusta vastaan. - O. kammion hypetrofia: keuhkotaudit, synn. sydänviat; v. kammion hypertrofia: hypertensio, läppäviat - Laajentuman aiheuttaa volume overload; kammio laajenee mahduttaakseen sisään enemmän verta. Kammioiden laajentuma kuuluu tyypillisesti läppävikoihin (esim. aortta- ja mitraalivuoto). - Laajentuma ja hypertrofia esiintyvät usein yhdessä, ja niitä on EKG:ssa vaikea erottaa toisistaan. Klassisesti EKG:ta tulkittaessa puhutaankin eteisten laajentumisesta ja kammioiden hypertrofiasta. - Eteisten laajentuma tulkitaan P-aallosta, kammioiden laajentuma QRS-kompleksista. - Hypertrofian/laajentuman EKG-muutokset: o Kammion depolarisoitumiseen menee pidempi aika -> aalto pitenee o Kammio voi generoida suuremman virran -> aallon amplitudi kasvaa o Isompi määrä koko virrasta voi liikkua kammion läpi -> EKG:n akseli muuttuu Eteisten laajentuma - Voi diagnosoida pelkästään kytkennöistä II ja V1 - Huomaa että P-aallon muutokset ovat usein ei-patologisia! - Oikean eteisen laajentuma: o P-aallon ensimmäisen osan amplitudi kasvaa o Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle - Vasemman eteisen laajentuma: o P-aallon toisen osan amplitudi kasvaa (P-aallon terminaaliosa >1mm isoelektrisen viivan alle V1-kytkennässä) o Vielä tärkeämpi muutos: P-aallon pituus kasvaa (P-aallon terminaaliosan pituus väh. 0,04s) o Ei akselisiirtymää Kammiohypertrofia - Diagnosoidaan QRS-kompleksista useita kytkentöjä tarkastelemalla - QRS-aika voi olla lievästi pidentynyt sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa - Mikäli molemmat kammiot ovat hypertrofioituneet, niin molempien kammioiden hypertrofian merkkejä voi näkyä EKG:ssa; yleensä vasemman kammion muutokset ovat kuitenkin dominantteja - Oikean kammion hypertrofia o Akselideviaatio oikealle (QRS-akseli yli +100 astetta) o V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto - Vasemman kammion hypertrofia o (Joskus akselideviaatio (yli-15 astetta) vasemmalle) o R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä JA S-aallon kasvamista niissä kytkennöissä jotka ovat oikean kammion päällä Hyödyllisimmät amplitudikriteerit (yli 35-vuotiaille): R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm, R (V5) > 26 mm, R (V6) > 18 mm, R (V6) > R (V5) R (AVL) > 13 mm, R (AVF) > 21 mm, R (I) > 14 mm, R (I) + S (III) > 25 mm - Mahdolliset repolarisaatiomuutokset (sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa) o Alaspäin viettävä ST-välin lasku o T-aallon inversio ST-lasku ja T-inversio voivat olla yhdistyneet yhdeksi asymmetriseksi aalloksi Eteislaajentumat, kammiohypertrofiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Eteisten laajentuma Vasen - P-aallon 1. osan amplitudi kasvaa - Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle Oikea - P-aallon pituus kasvaa - P-aallon 2. osan amplitudi kasvaa Kammiohypertrofia Vasen - R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä + S- aallon kasvamista niissä kytk. jotka ovat oikean kammion päällä - Rintakytkennät: R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm - Raajakytkennät: R (AVL) > 13 mm Oikea - Akselideviaatio oikealle - V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto

Arytmiat - Arytmian syyt: HIS DEBS muistisääntö: hypoksia, iskemia/irritabiliteetti, sympaattinen stimulaatio, drugs, elektrolyyttihäiriöt, bradykardia, stretch - Arytmiat diagnosoidaan tavallisesti yhden kytkennän antamasta käyrästä - Rytmin määritys kun 1 pikkuruutu = 0,04 s -> 1 iso ruutu = 0,2 s -> 5 isoa ruutua = 1 s o 300 / isojen ruutujen lkm = BPM Sinusarytmiat - Sinustakykardia = BPM > 100 o Mahd. syitä ahtauttava sydänsairaus, vaikea keuhkotauti tai hypertyroidismi - Sinusbradykardia = BPM < 60 o Tavallinen aiheuttaja akuutti sydänlihasinfarkti - Sinusarytmia = sinusrytmi on normaali mutta hieman epäsäännöllinen - Sinuspysähdys = sinusnoodi lakkaa toimimasta -> muut sydänlihassolut rupeavat toimimaan tahdistimena. (Normaalisti nopein tahdistinalue l. sinussolmuke estää muita sydänlihassoluja tahdistamasta.) Mikäli mikään alue ei rupea tahdistamaan sydäntä, tuloksena on asystole. - EKG:ssä sinuspysähdykseltä näyttävä tila voi myös johtua katkoksesta sinusnoodin ja eteisen välillä. o Junktionaalinen rytmi Tavallisin pelastava tahdistinryhtmi Rytmi 40-60 BPM Depolarisaatio lähtee AV-noodin läheltä -> tavallista eteisten depolarisaatiota ei tapahdu -> P-aallot puuttuvat (tai ovat joskus retrogradisia = 180 astetta kääntyneitä normaalista) Sinusarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Sinus- Takykardia - BPM > 100 arytmiat Bradykardia - BPM < 60 Arytmia - Normaali mutta hieman epäsäännöllinen sinusrytmi Pysähdys - Rytmi 40-60 BPM - P-aallot puuttuvat tai ovat retrogradisia Non-sinusarytmiat: - Ektooppiset rytmit o Muualta kuin sinusnoodista peräisin olevia impulsseja o Muistuttavat sinuspysähdyksen jälkeen pelastavia tahdistinrytmejä mutta ovat pysyviä o Johtuu siitä että jokin sydämen osa on liian autonominen, tahdistaa sinussolmuketta nopeammin ja ottaa täten rytmin hallinnan itselleen. Tilan voi myös aiheuttaa esim. digitalis. - Reentrant rytmit o Johtuvat sydämen eri osiin patologisesti syntyvistä johtumisnopeuksien eroista Non-sinusarytminoitten diagnostiikka EKG:stä - Ovatko P-aallot paikalla ja normaaleita? o Kyllä -> tahdistaja eteisessä o Ei -> tahdistaja AV-noodissa tai kammiossa - Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä? o Kapeita -> tahdistaja AV-noodissa tai eteisessä o Leveitä -> tahdistaja kammiossa - Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien määrällinen suhde? o Suhde 1:1 -> tahdistaja eteisessä o Muu suhde -> tahdistaja sekä eteisessä että kammiossa - Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen? Non-sinusarytmiat: Supraventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset eteis- ja junktionaaliset lyönnit o Ennenaikaiset eteislyönnit: P-aalto poikkeavan muotoinen + lyönnit tulevat liian aikaisin o Ennenaikaiset junktionaaliset lyönnit: yleensä ei P-aaltoja (joskus retrogradiset P-aallot) o QRS-komplekti molemmissa tavallisesti kapea

Non-sinusarytmiat: Pysyvät (sustained) supraventrikulaariset arytmiat - Paroxysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia (PSVT) = AV-nodaalinen re-entrantti takykardia o Hyvin yleinen arytmia, joka ei usein viittaa minkäänlaiseen sydänsairauteen (aiheuttajana usein esim. kahvi, alkoholi tai jännitys) o Säännöllinen rytmi, BPM 150-250 o Paras EKG-diagnostinen kriteeri = pseudo-r -aallot (pienet piikit V1-kytkennän QRSkompleksissa jotka aiheutuvat superimpositoituneesta P-aallosta) o QRS-kompleksi kapea o Karotishieronta yleensä lopettaa tai helpottaa PSVT:tä - Eteisflutteri o P-aallot ilmenevät tasaisessa rytmissä (250-350 BPM) o Yleensä syynä trikuspidaaliläpän annuluksen ympäristön re-entrantti piiri o P-aaltojen välissä ei tasaviivaa, vaan P-aallot muodostavat aaltoviivan o Jokainen P-aalto ei etene AV-noodista eteenpäin vaan kuolevat siihen (AV-blokki) o Blokit määritellään P-aaltojen määrän suhteena QRS-komplekseihin, esim. 2:1 tai 3:1 o Karotishieronta suurentaa blokin suhdetta (esim. 2:1 -> 4:1) ja voi auttaa diagnoosissa - Eteisvärinä o Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi 350-500 BPM o Ei P-aaltoja o Isoelektrinen viiva on tasainen tai värisee o AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisesti (BPM 120-180) o Karotishieronta voi hidastaa kammioiden rytmiä - Multifokaalinen eteistakykardia (MAT) o Epäsäännöllinen rytmi, 100-200 BPM o Epäsäännöllisen muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia o Karotishieronnalla ei vaikutusta - Paroxysmaalinen eteistakykardia (PAT) = ektooppinen eteistakykardia o Säännöllinen rytmi (100-200 BPM) o Lämpenemisperiodi (rytmit epäsäännölliset) + viilenemisperiodi o Useimmiten esiintyy täysin terveessä sydämessä; voi myös viitata digitalismyrkytykseen o PATia ei usein voi erottaa PSVT:stä EKG:n perusteella o Karotishieronta ei lopeta PATia mutta voi hidastaa sitä hieman Ventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset kammioiden supistumiset = PVCt o Leveä ja outo QRS-kompleksi o Ei P-aaltoa (tai retrogradisia P-aaltoja) o Yksittäiset PVCt terveillä ihmisillä ovat normaaleita, mutta akuutissa infarktissa ne voivat laukaista kammiotakykardian tai kammiovärinän - Kammiotakykardia o Yli kolme PVC:tä jonossa = kammiotakykardia o Tiheys 120-200 BPM o Muodoltaan uniformi tai polymorfinen - Kammiovärinä o Preterminaalinen muutos o EKG aaltoilee spasmodisesti tai kevyesti, QRS-komplekseja ei näy - Kiihdytetty idioventrikulaarinen rytmi o Säännöllinen, kammion pelastajafokuksen aiheuttama säännöllinen rytmi (BPM 50-100) o Ei P-aaltoja, QRS-kompleksit leveät - Torsades de pointes (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) o QT-aika pidentynyt o Näyttää kammiotakylta mutta QRS-kompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan

Non-sinusarytmiat ja kammioarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva Supraventri- Ennenaik. eteislyönnit - P-aallon muoto outo - Isku tulee liian varhain kulaariset Ennenaik. - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradiset arytmiat junkt. lyönnit PSVT - Tasainen rytmi, BPM 150-250 - V1-kytkentä: pienet P-aaltopiikit (pseudo-r :t) QRS-aalloissa Eteisflutteri - Tasainen rytmi, P-aaltojen BPM 250-350 - Runsaasti P-aaltoja, ei tasaviivaa niiden välillä Eteisvärinä - Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi 350-500 BPM - Ei P-aaltoja - Perusviiva on tasainen tai värisee - AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisen epäsäännöllisesti (BPM 120-180) MAT - Epäsäännöllinen rytmi (BPM 100-200) - Eri muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia PAT - Lämpenemis- ja viilenemisperiodit - Kuin PSVT Ventrikulaariset arytmiat PVCt - Leveä ja kummallisen näköinen QRSkompleksi - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradisia Kammiotaky - BPM 120-200 - Muodoltaan uniformi tai polymorfinen Kammiovärinä - EKG aaltoilee epäsäännöllisesti (spasmodisesti tai kevyesti) - Ei minkäänlaisia QRS-aaltoja Kiihd. idioventr. rytmi TDP - Säännöllinen rytmi, BPM 50-100 - Ei P-aaltoja - QRS-kompleksit leveät - Näyttää kammiotakylta mutta QRSkompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan - QT-aika pidentynyt

Johtumiskatkokset ja -häiriöt - Johtumiskatkos = sähkön kulun viivästyminen tai estyminen normaalilla kulkureitillä - Johtumiskatkoksia on kolmenlaisia: o Sinusnoodikatkokset: kts. sinusarytmiat o AV-blokki: katkokset sinusnoodin ja Purkinjen säikeiden välillä o Haarakatkosblokki (BBB): katkos kammiosäiekimpuissa AV-blokit - I asteen AV-blokki o PR-intervalli yli 0,2 sekuntia - II asteen AV-blokki o Jokainen eteisestä lähtenyt impulssi ei pääse AV-noodin läpi -> P-aaltojen suhde QRSkomplekseihin on suurempi kuin 1:1 o Mobitz I = Wenckebach -blokki Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka kolmas tai neljäs) ei pääse läpi EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. o Mobitz II blokki Eroaa Wenckebachista siten että PR-intervallit eivät pitene säännöllisesti, vaan konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään -periaatteella EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - III asteen AV-blokki o Eteisestä ei pääse mitään läpi kammioihin ja kammiot generoivat pakorytmin (AV-dissosiaatio, käsitelty myös ylempänä kammiotakykardian yhteydessä) Haarakatkokset (BBB) - BBB diagnosoidaan QRS-kompleksin leveyttä ja koostumusta katsomalla - RBBB o Oikean kammion depolarisaatio alkaa vasta kun vasen kammio on lähes täydellisesti depolarisoitunut o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia o Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä o Oikeat rintakytkennät: ST-lasku, T-inversio - LBBB o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti ja ovat huipultaan joko tasaisia tai niissä näkyy lovi o Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-aallot leveitä ja matalia o Vasemmat rintakytkennät: ST-lasku ja T-inversio - Hemiblokit o Johtumiseste vain yhdessä vasemman kammiokimpun kolmesta säikeestä o Pääasiallinen löydös: akselideviaatio LAHB: akselideviaatio vasemmalle (-30- +90 astetta) LPHB: akselideviaatio oikealle o Hemiblokit eivät pidennä QRS-aikaa; myöskään ST-segmentit ja T-aallot eivät muutu - Bifaskikulaariblokit o Bifaskulaariblokki = RBBB + LAHB tai LPHB RBBB + LAHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio vasemmalle RBBB + LPHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio oikealle

Johtumishäiriöt ja -katkokset Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva AV-blokit I aste - PR-aika yli 0,2 sekuntia II aste: Mobitz I = Wenckebach II aste: Mobitz II III aste - Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka 3. tai 4.) ei pääse läpi - EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. - Konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään - periaatteella - EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - Täydellinen AV-dissosiaatio, P-aallot ja QRSkompleksit eivät riipu toisistaan mitenkään - Kammioiden luoma pakorytmi (30-45 BPM) BBB:t RBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia - Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä - Oikeissa rintakytkennöissä ST-lasku ja T- inversio Hemiblokit LAHB Bifask. blokki LBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti; huippu joko tasainen tai lovettu - Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S- aallot leveitä ja matalia - Vasemmissa rintakytk. ST-lasku ja T-inversio - Mahdollinen akselideviaatio vasemmalle Akselideviaatio vasemmalle (ei muuta syytä) LPHB Akselideviaatio oikealle (ei muuta syytä) - RBBB + LAHB tai LPHB Pre-eksitaatiosyndroomat - Pre-eksitaatiosyndroomissa impulssien kulku eteisistä kammioihin on nopeutunut - Impulssit kulkevat AV-noodin ohittaen lisäreittejä pitkin - Wolff-Parkinson-White syndrooma (WPW) o Eksitaatio kulkee Kentin kimppua pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) o QRS:ssä delta-aallot - Lown-Ganong-Levine syndrooma (LGL) o Eksitaatio kulkee Jamesin säikeitä pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoa - Pre-eksitaatiosyndroomiin voi tavallisesti liittyä arytmioita: o PST: QRS-kompleksit yleensä kapeita o Eteisfibrillaatio: hyvin nopeita, voivat joskus johtaa kammiovärinään

Pre-eksitaatiosyndroomat Tyyppi EKG-muutokset Kuva WPW - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) - QRS:ssä delta-aallot LGL - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoja Sydänlihasiskemia ja infarkti - Sydäninfarktin diagnoosiin kuuluu anamneesin ja statuksen otto, sydänentsyymien mittaus sekä EKG. - Akuutin sydäninfarktin kuluessa EKG:ssä nähdään kolme vaihetta: o 1) Kohonneet (hyperakuutit) T-aallot -> muutamaa tuntia myöhemmin invertoituneet T-aallot Kuvaavat (vain!) sydänlihaksen iskemiaa (Huom! T-aallon inversio voi kuvata myös mm. BBB itä ja kammiohypertrofiaa.) Infarktin aiheuttamat invertit T-aallot ovat tyypillisesti symmetrisiä Mikäli solukuolemaa on tapahtunut (todellinen infarkti), T-aallon inversio pysyy kuukausia tai jopa vuosia o 2) ST-nousu Kuvaa sydänlihasvammaa Usein varma merkki tapahtuneesta todellisesta infarktista ST-segmentti palaa perusviivalle yleensä parin tunnin päästä infarktista; pysyvänä STnousu viittaa kammioaneurysmaan ST-elevaatio voi liittyä myös useisiin muihin tiloihin sekä sitä voi näkyä myös terveellä (J-piste-elevaatio); infarktiin liittyvällä ST-elevaatiolla on kuitenkin karakteristinen muoto ja se on sulautunut yhteen T-aallon kanssa. o 3) Uusien Q-aaltojen ilmestyminen Ilmestyvät yleensä muutamien tuntien (tai päivien) kuluttua infarktista, pysyvät potilaalla yleensä loppuiän Pieniä viattomia Q-aaltoja voi olla myös terveellä (vasemmissa lateraalikytkennöissä ja alakytkennöissä); Q-aalto on patologinen kun se on a) kestoltaan yli 0,04 sekuntia ja b) amplitudiltaan vähintään kolmanneksen saman kompleksin R-aallosta - Kaukana infarktin kohdasta olevat kytkennät voivat tuottaa resiprokaalisen l. käänteisen muutoksen (esim. ST-laskun). - Infarktin lokalisointi o Inferioriset: muutokset kytkennöissä II, III ja AVF; resiprokaaliset muutokset anteriorisissa ja vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä Inf. infarktien aiheuttamat uudet Q-aallot eivät välttämättä pysy potilaalla loppuikää o Lateraaliset: muutokset kytkennöissä I, AVL, V5 ja V6; resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Anterioriset: muutokset prekordiaalikytkennöissä, resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Posterioriset: etsitään resiprokaalimuutoksia l. ST-segmentin laskua ja korkeita R-piikkejä rintakytkennöistä (etenkin kytkennästä V1 - Ei-Q-aaltoinfarkteissa ainoa nähtävä muutos ovat T-aaltojen inversio ja ST-lasku - Myös angina pectoriksessa tavallisin EKG-löydös on ST-lasku; Prinzmetalin angiinassa (verisuonten sileän lihaksen spasmista johtuva rintakipu) tavallisin löydös on ST-nousu.

Muut EKG:ssä näkyvät häiriöt - Elektrolyyttihäiriöt o Hyperkalemia T-aallot kaikissa kytkennöissä nousevat telttamaisesti Myöhemmin PR-aalto pitenee, P-aalto madaltuu ja myöhemmin katoaa Myöhemmin QRS-kompleksi levenee kunnes se sulautuu T-aaltoon, muodostaen siniaallon ja mahdollisesti myöhemmin kammiovärinän o Hypokalemia: ST-segmentit madaltuvat, T-aalto madaltuu, U-aalto ilmestyy o Kalsiumtasapainon häiriöt: hypokalsemia pitkittää QT-aikaa, hyperkalsemia lyhentää sitä - Hypotermia o Kaikki hidastuu o Diagnostinen ST-nousu: nopea nousu J-pisteeseen ja nopea tipahtaminen takaisin perustasoon ( = J-aalto tai Osbornen aalto) o Myöhemmin voi ilmestyä erilaisia arytmioita (tavallisin hidas kammiovärinä) o Lihasvärinä voi hankaloittaa EKG:n ottoa (älä sekoita värinäartefaktaa eteisflutteriin) - Lääkkeet o Digitalis Terapeuttisen annoksen vaikutus EKG:hen: ST-segmentin kuoppamainen lasku (näkyvin kytkennöissä joissa on iso R-aalto) Digitalismyrkytys EKG:ssa Sinusnoodi hidastuu tai jopa pysähtyy Johtumishäiriöt Takyarytmiat (PAT ja PVC > junktionaalirytmit > eteislepatus ja värinä) Digitalismyrkytyksen tavallisin EKG-muutosyhdistelmä on PAT + 2:1 AV-blokki o Sotaloli, kinidiini ja muut QT-aikaa pitkittävät lääkkeet QT-aaltojen piteneminen U-aallot (etenkin kinidiinin kanssa) - Muut sydänvaivat o Akuutti perikardiitti ST-nousu + T-aaltojen madaltuminen tai inversio diffuusisti Erotuksena infarktiin: Muutokset ovat diffuuseita ts. ne näkyvät useimmissa kytkennöissä T-aaltojen inversio tapahtuu yleensä vasta kun ST-segmentit ovat palautuneet Q-aaltoja ei muodostu PR-intervalli on joskus laskenut o Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia (HOCM) Vasemman kammion hypertrofia + akselideviaatio vasemmalle + mahdollisia ylimääräisiä Q-aaltoja lateraalisesti ja harvemmin inferiorisesti o Myokardiitti Johtumishäiriöt (etenkin BBB:t ja hemiblokit) - Keuhkosairaudet o Krooninen obstruktiivinen pulmonaarisairaus (COPD) Aaltojen matala amplitudi, akselideviaatio oikealle + huono R-aaltojen eteneminen (prekordiaalikytkennöissä) o Akuutti (massiivinen) pulmonaariembolia Oikean kammion hypertrofiamuutoksia + repolarisaatiomuutoksia RBBB Iso S-aalto (I) ja syvä Q-aalto (III) = S1Q3-kuvio; III:ssa myös T-aalto voi olla invertti Arytmiat (tavallisimmat sinustakykardia ja eteisvärinä) - CNS-katastrofit (esim. subaraknoidaalivuoto ja aivoinfarkti) o Diffuusia T-aaltojen inversiota ja syvenemistä/levenemistä o Prominentteja U-aaltoja o Usein sinusbradykardiaa - Urheilijan mahdollisia EKG-muutoksia o Levossa sinusbradykardia, epäspesifiset ST- ja T-aaltojen muutokset, kammiohypertrofiaan sopivia löydöksiä, epätäydellinen RBBB, monet arytmiat (esim. junktionaaliset rytmit), Wenckebach -blokki