EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta - Jos QRS-kompleksi on positiivinen kytkennöissä I ja AVF, niin QRS-akseli on normaali - Tarkempi tapa määritellä: ota se kytkentä jossa QRS-kompleksi on tarkimmin bifaasinen; akseli on melko tarkasti kohtisuoraan tätä kytkentää vastaan
Hypertrofia ja eteisten laajentuma - Sydämen hypertrofia kehittyy kun sydän joutuu työskentelemään kasvavaa vastusta vastaan. - O. kammion hypetrofia: keuhkotaudit, synn. sydänviat; v. kammion hypertrofia: hypertensio, läppäviat - Laajentuman aiheuttaa volume overload; kammio laajenee mahduttaakseen sisään enemmän verta. Kammioiden laajentuma kuuluu tyypillisesti läppävikoihin (esim. aortta- ja mitraalivuoto). - Laajentuma ja hypertrofia esiintyvät usein yhdessä, ja niitä on EKG:ssa vaikea erottaa toisistaan. Klassisesti EKG:ta tulkittaessa puhutaankin eteisten laajentumisesta ja kammioiden hypertrofiasta. - Eteisten laajentuma tulkitaan P-aallosta, kammioiden laajentuma QRS-kompleksista. - Hypertrofian/laajentuman EKG-muutokset: o Kammion depolarisoitumiseen menee pidempi aika -> aalto pitenee o Kammio voi generoida suuremman virran -> aallon amplitudi kasvaa o Isompi määrä koko virrasta voi liikkua kammion läpi -> EKG:n akseli muuttuu Eteisten laajentuma - Voi diagnosoida pelkästään kytkennöistä II ja V1 - Huomaa että P-aallon muutokset ovat usein ei-patologisia! - Oikean eteisen laajentuma: o P-aallon ensimmäisen osan amplitudi kasvaa o Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle - Vasemman eteisen laajentuma: o P-aallon toisen osan amplitudi kasvaa (P-aallon terminaaliosa >1mm isoelektrisen viivan alle V1-kytkennässä) o Vielä tärkeämpi muutos: P-aallon pituus kasvaa (P-aallon terminaaliosan pituus väh. 0,04s) o Ei akselisiirtymää Kammiohypertrofia - Diagnosoidaan QRS-kompleksista useita kytkentöjä tarkastelemalla - QRS-aika voi olla lievästi pidentynyt sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa - Mikäli molemmat kammiot ovat hypertrofioituneet, niin molempien kammioiden hypertrofian merkkejä voi näkyä EKG:ssa; yleensä vasemman kammion muutokset ovat kuitenkin dominantteja - Oikean kammion hypertrofia o Akselideviaatio oikealle (QRS-akseli yli +100 astetta) o V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto - Vasemman kammion hypertrofia o (Joskus akselideviaatio (yli-15 astetta) vasemmalle) o R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä JA S-aallon kasvamista niissä kytkennöissä jotka ovat oikean kammion päällä Hyödyllisimmät amplitudikriteerit (yli 35-vuotiaille): R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm, R (V5) > 26 mm, R (V6) > 18 mm, R (V6) > R (V5) R (AVL) > 13 mm, R (AVF) > 21 mm, R (I) > 14 mm, R (I) + S (III) > 25 mm - Mahdolliset repolarisaatiomuutokset (sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa) o Alaspäin viettävä ST-välin lasku o T-aallon inversio ST-lasku ja T-inversio voivat olla yhdistyneet yhdeksi asymmetriseksi aalloksi Eteislaajentumat, kammiohypertrofiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Eteisten laajentuma Vasen - P-aallon 1. osan amplitudi kasvaa - Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle Oikea - P-aallon pituus kasvaa - P-aallon 2. osan amplitudi kasvaa Kammiohypertrofia Vasen - R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä + S- aallon kasvamista niissä kytk. jotka ovat oikean kammion päällä - Rintakytkennät: R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm - Raajakytkennät: R (AVL) > 13 mm Oikea - Akselideviaatio oikealle - V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto
Arytmiat - Arytmian syyt: HIS DEBS muistisääntö: hypoksia, iskemia/irritabiliteetti, sympaattinen stimulaatio, drugs, elektrolyyttihäiriöt, bradykardia, stretch - Arytmiat diagnosoidaan tavallisesti yhden kytkennän antamasta käyrästä - Rytmin määritys kun 1 pikkuruutu = 0,04 s -> 1 iso ruutu = 0,2 s -> 5 isoa ruutua = 1 s o 300 / isojen ruutujen lkm = BPM Sinusarytmiat - Sinustakykardia = BPM > 100 o Mahd. syitä ahtauttava sydänsairaus, vaikea keuhkotauti tai hypertyroidismi - Sinusbradykardia = BPM < 60 o Tavallinen aiheuttaja akuutti sydänlihasinfarkti - Sinusarytmia = sinusrytmi on normaali mutta hieman epäsäännöllinen - Sinuspysähdys = sinusnoodi lakkaa toimimasta -> muut sydänlihassolut rupeavat toimimaan tahdistimena. (Normaalisti nopein tahdistinalue l. sinussolmuke estää muita sydänlihassoluja tahdistamasta.) Mikäli mikään alue ei rupea tahdistamaan sydäntä, tuloksena on asystole. - EKG:ssä sinuspysähdykseltä näyttävä tila voi myös johtua katkoksesta sinusnoodin ja eteisen välillä. o Junktionaalinen rytmi Tavallisin pelastava tahdistinryhtmi Rytmi 40-60 BPM Depolarisaatio lähtee AV-noodin läheltä -> tavallista eteisten depolarisaatiota ei tapahdu -> P-aallot puuttuvat (tai ovat joskus retrogradisia = 180 astetta kääntyneitä normaalista) Sinusarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Sinus- Takykardia - BPM > 100 arytmiat Bradykardia - BPM < 60 Arytmia - Normaali mutta hieman epäsäännöllinen sinusrytmi Pysähdys - Rytmi 40-60 BPM - P-aallot puuttuvat tai ovat retrogradisia Non-sinusarytmiat: - Ektooppiset rytmit o Muualta kuin sinusnoodista peräisin olevia impulsseja o Muistuttavat sinuspysähdyksen jälkeen pelastavia tahdistinrytmejä mutta ovat pysyviä o Johtuu siitä että jokin sydämen osa on liian autonominen, tahdistaa sinussolmuketta nopeammin ja ottaa täten rytmin hallinnan itselleen. Tilan voi myös aiheuttaa esim. digitalis. - Reentrant rytmit o Johtuvat sydämen eri osiin patologisesti syntyvistä johtumisnopeuksien eroista Non-sinusarytminoitten diagnostiikka EKG:stä - Ovatko P-aallot paikalla ja normaaleita? o Kyllä -> tahdistaja eteisessä o Ei -> tahdistaja AV-noodissa tai kammiossa - Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä? o Kapeita -> tahdistaja AV-noodissa tai eteisessä o Leveitä -> tahdistaja kammiossa - Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien määrällinen suhde? o Suhde 1:1 -> tahdistaja eteisessä o Muu suhde -> tahdistaja sekä eteisessä että kammiossa - Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen? Non-sinusarytmiat: Supraventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset eteis- ja junktionaaliset lyönnit o Ennenaikaiset eteislyönnit: P-aalto poikkeavan muotoinen + lyönnit tulevat liian aikaisin o Ennenaikaiset junktionaaliset lyönnit: yleensä ei P-aaltoja (joskus retrogradiset P-aallot) o QRS-komplekti molemmissa tavallisesti kapea
Non-sinusarytmiat: Pysyvät (sustained) supraventrikulaariset arytmiat - Paroxysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia (PSVT) = AV-nodaalinen re-entrantti takykardia o Hyvin yleinen arytmia, joka ei usein viittaa minkäänlaiseen sydänsairauteen (aiheuttajana usein esim. kahvi, alkoholi tai jännitys) o Säännöllinen rytmi, BPM 150-250 o Paras EKG-diagnostinen kriteeri = pseudo-r -aallot (pienet piikit V1-kytkennän QRSkompleksissa jotka aiheutuvat superimpositoituneesta P-aallosta) o QRS-kompleksi kapea o Karotishieronta yleensä lopettaa tai helpottaa PSVT:tä - Eteisflutteri o P-aallot ilmenevät tasaisessa rytmissä (250-350 BPM) o Yleensä syynä trikuspidaaliläpän annuluksen ympäristön re-entrantti piiri o P-aaltojen välissä ei tasaviivaa, vaan P-aallot muodostavat aaltoviivan o Jokainen P-aalto ei etene AV-noodista eteenpäin vaan kuolevat siihen (AV-blokki) o Blokit määritellään P-aaltojen määrän suhteena QRS-komplekseihin, esim. 2:1 tai 3:1 o Karotishieronta suurentaa blokin suhdetta (esim. 2:1 -> 4:1) ja voi auttaa diagnoosissa - Eteisvärinä o Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi 350-500 BPM o Ei P-aaltoja o Isoelektrinen viiva on tasainen tai värisee o AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisesti (BPM 120-180) o Karotishieronta voi hidastaa kammioiden rytmiä - Multifokaalinen eteistakykardia (MAT) o Epäsäännöllinen rytmi, 100-200 BPM o Epäsäännöllisen muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia o Karotishieronnalla ei vaikutusta - Paroxysmaalinen eteistakykardia (PAT) = ektooppinen eteistakykardia o Säännöllinen rytmi (100-200 BPM) o Lämpenemisperiodi (rytmit epäsäännölliset) + viilenemisperiodi o Useimmiten esiintyy täysin terveessä sydämessä; voi myös viitata digitalismyrkytykseen o PATia ei usein voi erottaa PSVT:stä EKG:n perusteella o Karotishieronta ei lopeta PATia mutta voi hidastaa sitä hieman Ventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset kammioiden supistumiset = PVCt o Leveä ja outo QRS-kompleksi o Ei P-aaltoa (tai retrogradisia P-aaltoja) o Yksittäiset PVCt terveillä ihmisillä ovat normaaleita, mutta akuutissa infarktissa ne voivat laukaista kammiotakykardian tai kammiovärinän - Kammiotakykardia o Yli kolme PVC:tä jonossa = kammiotakykardia o Tiheys 120-200 BPM o Muodoltaan uniformi tai polymorfinen - Kammiovärinä o Preterminaalinen muutos o EKG aaltoilee spasmodisesti tai kevyesti, QRS-komplekseja ei näy - Kiihdytetty idioventrikulaarinen rytmi o Säännöllinen, kammion pelastajafokuksen aiheuttama säännöllinen rytmi (BPM 50-100) o Ei P-aaltoja, QRS-kompleksit leveät - Torsades de pointes (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) o QT-aika pidentynyt o Näyttää kammiotakylta mutta QRS-kompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan
Non-sinusarytmiat ja kammioarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva Supraventri- Ennenaik. eteislyönnit - P-aallon muoto outo - Isku tulee liian varhain kulaariset Ennenaik. - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradiset arytmiat junkt. lyönnit PSVT - Tasainen rytmi, BPM 150-250 - V1-kytkentä: pienet P-aaltopiikit (pseudo-r :t) QRS-aalloissa Eteisflutteri - Tasainen rytmi, P-aaltojen BPM 250-350 - Runsaasti P-aaltoja, ei tasaviivaa niiden välillä Eteisvärinä - Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi 350-500 BPM - Ei P-aaltoja - Perusviiva on tasainen tai värisee - AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisen epäsäännöllisesti (BPM 120-180) MAT - Epäsäännöllinen rytmi (BPM 100-200) - Eri muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia PAT - Lämpenemis- ja viilenemisperiodit - Kuin PSVT Ventrikulaariset arytmiat PVCt - Leveä ja kummallisen näköinen QRSkompleksi - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradisia Kammiotaky - BPM 120-200 - Muodoltaan uniformi tai polymorfinen Kammiovärinä - EKG aaltoilee epäsäännöllisesti (spasmodisesti tai kevyesti) - Ei minkäänlaisia QRS-aaltoja Kiihd. idioventr. rytmi TDP - Säännöllinen rytmi, BPM 50-100 - Ei P-aaltoja - QRS-kompleksit leveät - Näyttää kammiotakylta mutta QRSkompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan - QT-aika pidentynyt
Johtumiskatkokset ja -häiriöt - Johtumiskatkos = sähkön kulun viivästyminen tai estyminen normaalilla kulkureitillä - Johtumiskatkoksia on kolmenlaisia: o Sinusnoodikatkokset: kts. sinusarytmiat o AV-blokki: katkokset sinusnoodin ja Purkinjen säikeiden välillä o Haarakatkosblokki (BBB): katkos kammiosäiekimpuissa AV-blokit - I asteen AV-blokki o PR-intervalli yli 0,2 sekuntia - II asteen AV-blokki o Jokainen eteisestä lähtenyt impulssi ei pääse AV-noodin läpi -> P-aaltojen suhde QRSkomplekseihin on suurempi kuin 1:1 o Mobitz I = Wenckebach -blokki Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka kolmas tai neljäs) ei pääse läpi EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. o Mobitz II blokki Eroaa Wenckebachista siten että PR-intervallit eivät pitene säännöllisesti, vaan konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään -periaatteella EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - III asteen AV-blokki o Eteisestä ei pääse mitään läpi kammioihin ja kammiot generoivat pakorytmin (AV-dissosiaatio, käsitelty myös ylempänä kammiotakykardian yhteydessä) Haarakatkokset (BBB) - BBB diagnosoidaan QRS-kompleksin leveyttä ja koostumusta katsomalla - RBBB o Oikean kammion depolarisaatio alkaa vasta kun vasen kammio on lähes täydellisesti depolarisoitunut o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia o Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä o Oikeat rintakytkennät: ST-lasku, T-inversio - LBBB o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti ja ovat huipultaan joko tasaisia tai niissä näkyy lovi o Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-aallot leveitä ja matalia o Vasemmat rintakytkennät: ST-lasku ja T-inversio - Hemiblokit o Johtumiseste vain yhdessä vasemman kammiokimpun kolmesta säikeestä o Pääasiallinen löydös: akselideviaatio LAHB: akselideviaatio vasemmalle (-30- +90 astetta) LPHB: akselideviaatio oikealle o Hemiblokit eivät pidennä QRS-aikaa; myöskään ST-segmentit ja T-aallot eivät muutu - Bifaskikulaariblokit o Bifaskulaariblokki = RBBB + LAHB tai LPHB RBBB + LAHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio vasemmalle RBBB + LPHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio oikealle
Johtumishäiriöt ja -katkokset Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva AV-blokit I aste - PR-aika yli 0,2 sekuntia II aste: Mobitz I = Wenckebach II aste: Mobitz II III aste - Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka 3. tai 4.) ei pääse läpi - EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. - Konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään - periaatteella - EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - Täydellinen AV-dissosiaatio, P-aallot ja QRSkompleksit eivät riipu toisistaan mitenkään - Kammioiden luoma pakorytmi (30-45 BPM) BBB:t RBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia - Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä - Oikeissa rintakytkennöissä ST-lasku ja T- inversio Hemiblokit LAHB Bifask. blokki LBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti; huippu joko tasainen tai lovettu - Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S- aallot leveitä ja matalia - Vasemmissa rintakytk. ST-lasku ja T-inversio - Mahdollinen akselideviaatio vasemmalle Akselideviaatio vasemmalle (ei muuta syytä) LPHB Akselideviaatio oikealle (ei muuta syytä) - RBBB + LAHB tai LPHB Pre-eksitaatiosyndroomat - Pre-eksitaatiosyndroomissa impulssien kulku eteisistä kammioihin on nopeutunut - Impulssit kulkevat AV-noodin ohittaen lisäreittejä pitkin - Wolff-Parkinson-White syndrooma (WPW) o Eksitaatio kulkee Kentin kimppua pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) o QRS:ssä delta-aallot - Lown-Ganong-Levine syndrooma (LGL) o Eksitaatio kulkee Jamesin säikeitä pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoa - Pre-eksitaatiosyndroomiin voi tavallisesti liittyä arytmioita: o PST: QRS-kompleksit yleensä kapeita o Eteisfibrillaatio: hyvin nopeita, voivat joskus johtaa kammiovärinään
Pre-eksitaatiosyndroomat Tyyppi EKG-muutokset Kuva WPW - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) - QRS:ssä delta-aallot LGL - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoja Sydänlihasiskemia ja infarkti - Sydäninfarktin diagnoosiin kuuluu anamneesin ja statuksen otto, sydänentsyymien mittaus sekä EKG. - Akuutin sydäninfarktin kuluessa EKG:ssä nähdään kolme vaihetta: o 1) Kohonneet (hyperakuutit) T-aallot -> muutamaa tuntia myöhemmin invertoituneet T-aallot Kuvaavat (vain!) sydänlihaksen iskemiaa (Huom! T-aallon inversio voi kuvata myös mm. BBB itä ja kammiohypertrofiaa.) Infarktin aiheuttamat invertit T-aallot ovat tyypillisesti symmetrisiä Mikäli solukuolemaa on tapahtunut (todellinen infarkti), T-aallon inversio pysyy kuukausia tai jopa vuosia o 2) ST-nousu Kuvaa sydänlihasvammaa Usein varma merkki tapahtuneesta todellisesta infarktista ST-segmentti palaa perusviivalle yleensä parin tunnin päästä infarktista; pysyvänä STnousu viittaa kammioaneurysmaan ST-elevaatio voi liittyä myös useisiin muihin tiloihin sekä sitä voi näkyä myös terveellä (J-piste-elevaatio); infarktiin liittyvällä ST-elevaatiolla on kuitenkin karakteristinen muoto ja se on sulautunut yhteen T-aallon kanssa. o 3) Uusien Q-aaltojen ilmestyminen Ilmestyvät yleensä muutamien tuntien (tai päivien) kuluttua infarktista, pysyvät potilaalla yleensä loppuiän Pieniä viattomia Q-aaltoja voi olla myös terveellä (vasemmissa lateraalikytkennöissä ja alakytkennöissä); Q-aalto on patologinen kun se on a) kestoltaan yli 0,04 sekuntia ja b) amplitudiltaan vähintään kolmanneksen saman kompleksin R-aallosta - Kaukana infarktin kohdasta olevat kytkennät voivat tuottaa resiprokaalisen l. käänteisen muutoksen (esim. ST-laskun). - Infarktin lokalisointi o Inferioriset: muutokset kytkennöissä II, III ja AVF; resiprokaaliset muutokset anteriorisissa ja vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä Inf. infarktien aiheuttamat uudet Q-aallot eivät välttämättä pysy potilaalla loppuikää o Lateraaliset: muutokset kytkennöissä I, AVL, V5 ja V6; resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Anterioriset: muutokset prekordiaalikytkennöissä, resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Posterioriset: etsitään resiprokaalimuutoksia l. ST-segmentin laskua ja korkeita R-piikkejä rintakytkennöistä (etenkin kytkennästä V1 - Ei-Q-aaltoinfarkteissa ainoa nähtävä muutos ovat T-aaltojen inversio ja ST-lasku - Myös angina pectoriksessa tavallisin EKG-löydös on ST-lasku; Prinzmetalin angiinassa (verisuonten sileän lihaksen spasmista johtuva rintakipu) tavallisin löydös on ST-nousu.
Muut EKG:ssä näkyvät häiriöt - Elektrolyyttihäiriöt o Hyperkalemia T-aallot kaikissa kytkennöissä nousevat telttamaisesti Myöhemmin PR-aalto pitenee, P-aalto madaltuu ja myöhemmin katoaa Myöhemmin QRS-kompleksi levenee kunnes se sulautuu T-aaltoon, muodostaen siniaallon ja mahdollisesti myöhemmin kammiovärinän o Hypokalemia: ST-segmentit madaltuvat, T-aalto madaltuu, U-aalto ilmestyy o Kalsiumtasapainon häiriöt: hypokalsemia pitkittää QT-aikaa, hyperkalsemia lyhentää sitä - Hypotermia o Kaikki hidastuu o Diagnostinen ST-nousu: nopea nousu J-pisteeseen ja nopea tipahtaminen takaisin perustasoon ( = J-aalto tai Osbornen aalto) o Myöhemmin voi ilmestyä erilaisia arytmioita (tavallisin hidas kammiovärinä) o Lihasvärinä voi hankaloittaa EKG:n ottoa (älä sekoita värinäartefaktaa eteisflutteriin) - Lääkkeet o Digitalis Terapeuttisen annoksen vaikutus EKG:hen: ST-segmentin kuoppamainen lasku (näkyvin kytkennöissä joissa on iso R-aalto) Digitalismyrkytys EKG:ssa Sinusnoodi hidastuu tai jopa pysähtyy Johtumishäiriöt Takyarytmiat (PAT ja PVC > junktionaalirytmit > eteislepatus ja värinä) Digitalismyrkytyksen tavallisin EKG-muutosyhdistelmä on PAT + 2:1 AV-blokki o Sotaloli, kinidiini ja muut QT-aikaa pitkittävät lääkkeet QT-aaltojen piteneminen U-aallot (etenkin kinidiinin kanssa) - Muut sydänvaivat o Akuutti perikardiitti ST-nousu + T-aaltojen madaltuminen tai inversio diffuusisti Erotuksena infarktiin: Muutokset ovat diffuuseita ts. ne näkyvät useimmissa kytkennöissä T-aaltojen inversio tapahtuu yleensä vasta kun ST-segmentit ovat palautuneet Q-aaltoja ei muodostu PR-intervalli on joskus laskenut o Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia (HOCM) Vasemman kammion hypertrofia + akselideviaatio vasemmalle + mahdollisia ylimääräisiä Q-aaltoja lateraalisesti ja harvemmin inferiorisesti o Myokardiitti Johtumishäiriöt (etenkin BBB:t ja hemiblokit) - Keuhkosairaudet o Krooninen obstruktiivinen pulmonaarisairaus (COPD) Aaltojen matala amplitudi, akselideviaatio oikealle + huono R-aaltojen eteneminen (prekordiaalikytkennöissä) o Akuutti (massiivinen) pulmonaariembolia Oikean kammion hypertrofiamuutoksia + repolarisaatiomuutoksia RBBB Iso S-aalto (I) ja syvä Q-aalto (III) = S1Q3-kuvio; III:ssa myös T-aalto voi olla invertti Arytmiat (tavallisimmat sinustakykardia ja eteisvärinä) - CNS-katastrofit (esim. subaraknoidaalivuoto ja aivoinfarkti) o Diffuusia T-aaltojen inversiota ja syvenemistä/levenemistä o Prominentteja U-aaltoja o Usein sinusbradykardiaa - Urheilijan mahdollisia EKG-muutoksia o Levossa sinusbradykardia, epäspesifiset ST- ja T-aaltojen muutokset, kammiohypertrofiaan sopivia löydöksiä, epätäydellinen RBBB, monet arytmiat (esim. junktionaaliset rytmit), Wenckebach -blokki