EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA"

Transkriptio

1 EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1

2 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK Master of Science (Disaster Management) AOKK, ammatillisen opettajan pätevyys Helsingin Pelastuslaitos Lääkintähelikopteri FinnHEMS 51, Rovaniemi Metropolia Ammattikorkeakoulu, ensihoidon lehtori ja tutkintovastaava 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2

3 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten sydän normaalisti toimii? Miten EKG muodostuu? Miten EKG-tulkintaa kannattaisi ryhtyä tekemään? Mitkä ovat tyypillisimmät rytmihäiriöt? Kuinka erotan ne? Mitkä tulisi hoitaa välittömästi? Potilastapauksia viestiseinän avulla 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3

4 TAVOITTEET Osallistujat saavat lisätietoa EKG:n muodostumisesta ja tekijöistä jotka vaikuttavat sen poikkeamiin Osallistujat saavat valmiuksia tunnistaa normaalin sinusrytmin sekä tyypillisimpiä rytmihäiriöitä Osallistujat saavat tietoa erityyppisten rytmihäiriöiden kliinisistä vaikutuksista Osallistujat osaavat tunnistaa välittömästi hoidettavat rytmihäiriöt sekä niiden henkeä pelastavan hoidon 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 4

5 VIESTISEINÄHARJOITUS! Ota mobiililaitteesi esille, mene sivulle Kirjoita vastauksesi seinälle: MIKÄ TEKEE MIELESTÄSI EKG- TULKINNASTA HAASTEELLISTA? MITÄ TOIVOISIT OPPIVASI TÄÄLTÄ? 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5

6 SYDÄMEN NORMAALI TOIMINTA

7 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 7

8 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA Eteisistä (atrium) veri valuu alaspäin kammioihin (ventriculus), vain loppurutistus (¼) lihasvoimalla Kammiot pusertavat veren ylöspäin, läpät estävät veren kulkemisen väärään suuntaan 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 8

9 Järkevän toimintasyklin aikaansaamiseksi eteiset toimivat hieman kammioita edellä! (AV-solmuke!) Toimintasyklin kaksi vaihetta: systole (supistusvaihe) ja diastole (lepovaihe) Systolen aikana systeemiverenkierto (aivot, keuhkoverenkierto, lihakset, sisäelimet) Diastolen aikana sydänlihaksen oma verenkierto 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 9

10 SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA Sydämessä on kahdenlaisia soluja: Johtoratasoluja, joiden tehtävänä on tuottaa impulssi sekä johdattaa se järjestelmällisesti ympäri sydäntä Tavalliset sydänlihassolut, jotka huolehtivat sydämen supistumisesta 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 10

11 SYDÄMEN JOHTOJÄRJESTELMÄ Sinussolmuke Oikean eteisen kulmassa Eteisradat (ns. internodaaliradat, ja Bachmanin kimppu) Eteis-kammiosolmuke (AV-solmuke) Eteis-kammiokimppu (Hisin kimppu) Vasen ja oikea päähaara Purkinjen säikeet 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 11

12 SÄHKÖN KULKU SYDÄMEN JOHTOJÄRJESTELMÄSSÄ Sinussolmuke tuottaa spontaanisti impulssin Impulssi leviää eteisratoihin supistuminen Impulssi etenee eteisistä kammioihin VAIN AVsolmukkeen kautta Solmuke viivästyttää impulssia 0,1s (rytmitys!) Impulssi etenee eteis-kammiokimppua pitkin vasempaan ja oikeaan päähaaraan (bundle branch) Päähaaroista impulssi etenee pikkusäikeisiin ja sitä kautta lihassoluihin, jotka supistuvat 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 12

13 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 13

14 SEPELVALTIMOT Sydämessä on kaksi pääsepelvaltimoa; oikea ja vasen Vasemmassa kaksi päähaaraa Toinen laskee väliseinää alas (LAD) Toinen kiertyy vasemmalle taakse (LCX) Oikea sepelvaltimo (RCA) kiertyy sydämen taakse ja alas Eri sepelvaltimot tuovat siis happea eri osiin sydäntä, anastomooseja vähän! Anatomisia poikkeavuuksia runsaasti! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 14

15 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 15

16 Hallitsemalla 12 (-15)- kanavaisen EKG:n tulkinnan, voi tehdä jo melko tarkkoja päätelmiä ahtautuneesta / tukkiutuneesta sepelvaltimosta Akuuttitilanteessa tämän perusteella voi ennakoida tulevia ongelmia ja varautua hoitamaan niitä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 16

17 EKG:N MUODOSTUMINEN

18 ELEKTROKARDIOGRAFIA Mitä EKG-laite on? Se on volttimittari ei mitään muuta! Kliininen vaste on arvioitava erikseen! Sähköinen toiminta mekaaninen toiminta!! Sydämen sähköistä toimintaa voidaan tarkastella iholle kiinnitettävien elektrodien kautta ns. standardikytkennöillä Kone laskee elektrodien tietoja yhdistelemällä jännitteen muutoksia ajan mukana Näin tuotetaan perinteiset 12 kytkentää 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 18

19 EKG:n 12 kanavaa Normaalissa suomalaisessa EKG:ssä otetaan 12 eri kanavaa kerralla 6 raajakytkentää (I, II, III, avr, avl, avf) 6 rintakytkentää (V1-6) Nopeus 50mm/s Nämä kytkennät tarkastelevat sydäntä eri suunnista 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 19

20 EINTHOVENIN KOLMIO / RAAJAKYTKENNÄT 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 20

21 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 21

22 LISÄKYTKENNÄT V7-V9: vas. Lapaluun alla, samalla tasolla kuin V4-V6 (5. kylkiluuväli) V4R: oik. puolella rintakehää, samalla kohtaa kuin V4 Muista merkitä poikkeavat kytkennät EKGtulosteeseen! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 22

23 12-15 kytkentää ALASEINÄ (INFERIORINEN) II III avf ETUSEINÄ (ANTERIORINEN) V1-V3 (septaalinen alue) V4 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 23

24 SIVUSEINÄ (LATERAALINEN) I avl V5-V6 TAKASEINÄ (POSTERIORINEN) V2-V4 ST- LASKUT (ns. resiprokaalimuutokset) V7-V8 (vaatii erityisjärjestelyt) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 24

25 OIKEA KAMMIO V4R 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 25

26 EKG:N PIIRTYMINEN Sähköimpulssi starttaa siis sinussolmukkeesta, ja kulkee kohti sydämen kärkeä Impulssi katsovaa elektrodia KOHTI ylöspäin Katsovasta elektrodista POIS alaspäin Poikittain katsovan elektrodin ohi (rintakytkennät)- sekä alas- että ylöspäin Erilaiset tekijät vaikuttavat sekä impulssin lähtöpaikkaan että impulssin kulkusuuntaan 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 26

27 EKG VAAKASUUNNASSA EKG:n vaakataso = AIKA (miten kauan impulssilla kestää) Mitä LEVEÄMPI kukin poikkeama on, sitä HITAAMMIN impulssi kulkee (esim. johtumishäiriöt) (Joskus kyseessä ylimääräinen johtorata!) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 27

28 EKG PYSTYSUUNNASSA EKG:n pystytaso = JÄNNITE (jota nostaa mm. sydänlihaksen paksuus) Mitä KORKEAMPI kukin poikkeama on, sitä esim. PAKSUMPI on sitä kuvaava alue (esim. kammioiden hypertrofia eli liikakasvu) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 28

29 EKG:N OSAT- ETEINEN Sinussolmuke käynnistää impulssin ja sähkö kulkee eteisten läpi muodostuu P- aalto Sähkö kulkee AVsolmukkeen läpi (tauko) muodostuu PQ-väli 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 29

30 EKG:N OSAT - KAMMIO Impulssi etenee Hisin kimppua pitkin lopulta lihassoluihin muodostuu QRSkompleksi Depolarisaation ja repolarisaation välinen aika tulisi olla isoelektrinen l. perusviivalla ST-väli 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 30

31 EKG:N OSAT - REPOLARISAATIO Depolarisaatiota seuraavan supistumisen jälkeen kammiot latautuvat eli seuraa repolarisaatio muodostuu T-aalto Refraktaariajan jälkeen muodostuu uusi spontaani impulssi sinussolmukkeessa 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 31

32 NORMAALI EKG (KYTKENTÄ II) Rytmi on SÄÄNNÖLLINEN (taajuus levossa 60-80) P-aallot ovat positiiviset ja pyöreät PQ-aika on normaali (<200ms) ja vakio Jokaista P-aaltoa seuraa QRS-kompleksi QRS- kompleksi on normaalin levyinen (<120ms) QRS-kompleksi on pääosaltaan positiivinen ST-väli kulkee perusviivan tasolla QT-aika on normaali (<440ms) T-aalto on positiivinen ja pyöreä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 32

33 EKG- TULKINTA

34 PÄÄPERIAATTEET TÄRKEIMPÄNÄ: EKG EI KERRO MITÄÄN POTILAAN KLIINISESTÄ TILASTA HOIDA SIIS POTILASTA, ÄLÄ MONITORIA! Poissulje AINA elottomuus epäselvissä tilanteissa!! Liitä EKG- oton yhteyteen tuoreet vitaalielintoiminnot (RR, HT, SpO₂, GCS) OPETTELE OTTAMAAN LAADUKAS 15-K EKG Potilas hyvässä asennossa liikkumatta, ei kosketa metalliin, iho kuivattu ja elektrodeilla hyvä kontakti Tallennus / lähetys kuten organisaatiossa sovittu 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 34

35 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 35

36 HUOLEHDI, ETTÄ ELEKTRODIT OVAT OIKEILLA PAIKOILLAAN! Vielä viimeinen vilkaisu ennen rekisteröintiä. MIKÄLI KÄYTETTÄVISSÄ ON VANHA EKG, HUOLEHDI ETTÄ SE ON SAATAVILLA Toisinaan vanhojen ja uusien muutosten välillä on hankala tehdä eroa, vertailunauha on kullanarvoinen apu! Kipu + uusi muutos on aina merkittävä löydös! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 36

37 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 37

38 EKG- TULKINNAN PIKAOPAS YLEISSILMÄYS EKG:n laatu (Perusviivan vaellus, tulkittavuus) TULISIKO OTTAA UUSI? II vs. avr peilikuvia? (avr yl. negatiivinen) KYTKENNÄT VÄÄRISSÄ PAIKOISSA? TAAJUUS, SÄÄNNÖLLISYYS Epäsäännöllinen FA? Lisälyöntejä? Epätavallisen nopea (>120) tai hidas (<50) rytmihäiriö vai kompensaatio??? 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 38

39 P-AALLOT Löytyykö? (jos ei FA? SVT? VT?) Seuraako jokaista QRS-kompleksi? (jos ei AVblokki?) PQ-AIKA >0,21s = AV-blokki 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 39

40 QRS-KOMPLEKSI Leveys >0,12s =leventynyt (Haarakatkos? Kammiorytmi? Delta-aalto?) Poikkeava muoto? Ovatko kaikki samanlaisia? (Lisälyöntejä?) QT-AIKA >0,44s = pitkä QT-aika 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 40

41 ST-VÄLI Laskut = iskemiaa (Vai peilikuvamuutokset?) Nousut = infarkti (anatomisesti oikeat alueet!) T-AALLOT Piikkimäinen? (Iskemiauhka? Elektrolyytit?) Invertoitunut (Iskemiaa? Infarktiarpi?) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 41

42 Käymällä EKG:n järjestelmällisesti läpi kohta kohdalta löydetään valtaosa rytmihäiriöistä EKG- nauhan tulee kuitenkin olla hyvälaatuinen, muuten vaarana on väärät tulkinnat ja hoidon viivästyminen! 12-kanavainen EKG on kuitenkin vain valokuva ottohetkestä ja se tulee toistaa riittävän usein tilanteen eläessä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 42

43 ST- väliin vaikuttaa lukuisat eri asiat, eivätkä kaikki ole sydämeen liittyviä tai akuutteja suhteuta sekin potilaan tilaan, taustaan ja anamneesiin Elektrolyyttihäiriöt Infarktiarvet Sydämen koko, hypertrofia johtumishäiriöt 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 43

44 NOPEAT RYTMIHÄIRIÖT

45 LISÄLYÖNNIT (VES, SVES) Kammioiden tai eteisten alueelta lähteviä lisälyöntejä Kapeat eteisistä, leveät kammioista Voivat olla monenmuotoisia saman pätkän aikana, jopa sinuslyönnin näköisiä Aiheuttavat ns. refraktaariajan joka tekee rytmistä epätasaisen Eivät harvakseltaan tulevina ole vaarallisia eivätkä välttämättä edes aiheuta oireita. Monimuotoiset ja tiheät voivat väärään kohtaan osuessaan aiheuttaa pahempia rytmihäiriöitä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 45

46 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 46

47 ETEISVÄRINÄ ELI FLIMMERI (FA) Yhtäaikaisia aktivaatiorintamia eteisten alueella Eteisimpulsseja taajuudella Eteiset eivät supistu rytmikkäästi Perusviiva söheröinen AV-solmukkeen tilasta riippuu kammiovaste! Tuoreena , kroonisena <100 (lääkitys) epäsäännöllisen epäsäännöllinen, ei siis ole löydettävissä määriteltyjä epäsäännöllisyyden hetkiä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 47

48 KLIININEN KUVA Ei yleensä vaarallinen Aiheuttaa epämiellyttävää tykytyksen ja muljahtelun tuntua Nopeana voi aiheuttaa rintakipua, jos sepelvaltimot ahtautuneet Sairaassa sydämessä voi aiheuttaa jopa hemodynamiikan romahtamisen (eteissupistus puuttuu)! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 48

49 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 49

50 ETEISLEPATUS ELI FLUTTERI Eteisten sisäinen kiertoaktivaatio F-aalto ( sahalaitakuvio ), näkyy parhaiten alaseinäkytkennöissä sekä V₁- kytkennässä Tyypillisesti säännöllinen, johtuminen puolet eteisten taajuudesta eli n (voi johtua myös 4:1, 3:1) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 50

51 KLIININEN KUVA Kliinisesti hyvin siedetty, muljumisen tunnetta Nopealla (1:1) johtumisella voi romahduttaa hemodynamiikkaa 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 51

52 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 52

53 SUPRAVENTRIKULAARINEN TAKYKARDIA Määritelmänä hyvin laaja, mukaan kuuluu kaikki eteisten tai eteis-kammiosolmukkeen alueelta lähtöisin olevat fysiologista rytmiä nopeammat rytmihäiriöt Yleisimmin akuuteissa tilanteissa tavataan ns. kiertoaktivaatiotakykardiaa, jossa aktivaatio kiertää eteisten ja kammioiden välillä eri reittejä Rytmi on kapeakompleksinen, nopea, P-aaltoja ei ole nähtävissä (tai retrogradinen kompleksin jälkeen) Taajuus , hyvin säännöllinen Tavataan myös nuorilla potilailla 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 53

54 KAHDEN TYYPPISIÄ SVT:A 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 54

55 KLIININEN KUVA Tavataan usein nuorilla ihmisillä joilla lähinnä epämiellyttävä tykyttelyn tunne, usein toistuvasti (etenkin jos ylimääräinen johtorata jota ei poltettu) Taustalla usein jotain vagaalista ärsykettä aiheuttava toiminta kuten esim. haukottelu, yskiminen, kumartuminen, syöminen, pelästyminen, fyysinen aktivaatio. Saattaa loppua spontaanistikin Jos sepelvaltimot ahtautuneet, usein iskemiaa ja rintakipua > voi johtaa myös vakavampiin rytmihäiriöihin 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 55

56 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 56

57 KAMMIOTAKYKARDIA (VT) Kammiotakykardioiden syntypaikka on kammiolihassoluissa Syntyyn tarvitaan yleensä kolmea tekijää: substraatti (arpi, hypertrofia), rakennetta muuttava tekijä (iskemia) ja hetkellinen tapahtuma (lisälyönti, lyöntitauko) Kompleksi on leveä (>140ms), P-aaltoja ei ole nähtävissä ja rytmi on tasainen Kompleksit ovat samansuuntaisia koko etuseinässä, jos avr positiivinen, antaa varmuutta (ei pakollinen) EI haarakatkoksen muotoa!! (Muutenhan kulkisi mopo tiellä?) Taajuus Joskus voi olla nähtävissä ns. capture- tai fusion-lyöntejä eli kapeampia komplekseja 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 57

58 KLIININEN KUVA Voi olla stabiili tai instabiili, riippuu taustoista ja syketaajuudesta Liittyy usein vakavaan sydänsairauteen, jolloin romahduttaa verenkierron, hapettuminen huonontuu ja tajunnan taso laskee Hoitamattomana etenee elottomuuteen asti Mikäli kammiotakykardia + reagoimaton = välitön defibrillaatio ilman synkronointia (käytännössä eloton) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 58

59 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 59

60 KAMMIOVÄRINÄ (VF) Kaoottinen tila, impulsseja syntyy joka puolella kammioita, mutta eivät johda supistumiseen Sydän on kuin pussillinen matoja Potilas on pulssiton ja reagoimaton Välitön, synkronoimaton defibrillaatio 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 60

61 NOPEAT RYTMIHÄIRIÖT NOPEA RYTMIHÄIRIÖ (EI P-AALTOJA) Säännöllinen epäsäännöllinen Leveä QRS Kapea QRS Flimmeri Flutteri Eteistakykardia VT SVT

62 NOPEIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO Kaksi hoitolinjaa: lääkkeet tai sähkö Perusperiaate on, että epävakaat nopeat rytmit hoidetaan kardioversiolla Akuuteissa mutta vakaissa tilanteissa rytmi voidaan yrittää kääntää myös lääkkeellisesti Adenosiini SVT:ssä Amiodaroni VT:ssä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 62

63 HITAAT RYTMIHÄIRIÖT

64 BRADYKARDIA Bradykardia (hidaslyöntisyys) voi liittyä lisääntyneeseen vagaaliseen tonukseen, lääkitykseen, sinussolmukkeen häiriöön tai sydäninfarktiin Matala syke on ongelma vain jos se tuottaa oireita! Mikäli P-aalto puuttuu kokonaan, puhutaan junktionaalisesta rytmistä (AV-solmukkeen alue tahdistaa kun sinussolmuke ei toimi) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 64

65 AV-KATKOKSET Toisinaan AV-solmukkeen toiminta häiriintyy eri syistä (rakenteelliset, iskemia/infarkti, lääkkeet, elektrolyytit) Tällöin impulssin johtuminen eteisistä kammioihin hidastuu tai katkeaa kokonaan Pulsaation tuottava kammiovaste voi tällöin hidastua merkittävästi, aiheuttaen oireita Tulkintaa varten kannattaa printata pitkä nauha IIkytkennästä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 65

66 I AV-KATKOS Impulssin johtuminen on hidastunut, mutta tuottaa kammiovasteen joka kerta PQ- aika on pidentynyt (>0,21s) Usein satunnaislöydös, ei aiheuta sellaisenaan oireita 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 66

67 II AV- KATKOS Mobitz I (Wenckebach) PQ- aika pidentyy progressiivisesti kunnes QRS- kompleksi jää pois Hyvänlaatuinen Rintakivun yhteydessä liittyy usein alaseinäinfarktiin ja on tällöin ohimenevä Mobitz II PQ-aika on vakio QRS- kompleksi jää satunnaisesti pois Huonompi ennuste, ennakoi usein täydellistä katkosta Liittyy usein etuseinäinfarktiin 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 67

68 MOBITZ I 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 68

69 MOBITZ II 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 69

70 III AV- KATKOS ELI TOTAALIBLOKKI Impulssit eivät johdu eteisistä kammioihin Eteiset ja kammiot elävät omaa elämäänsä eri taajuuksilla Eteisvärinä tai eteislepatus myös mahdollinen taustalla Kun impulssia ei eteisistä tule, jokin kammion johtoradan osa ottaa tahdistamisen tehtäväkseen Korvausrytmi Voi hitaana romahduttaa verenkierron! Taustalla esim. AMI, myokardiitti, kasvain, lääkevaikutukset, elektrolyyttihäiriöt 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 70

71 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 71

72 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 72

73 HITAIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO Akuuteissa tilanteissa jälleen kaksi linjaa: lääkkeet tai sähkö Mikäli potilaan tila on epävakaa (oireinen), tulisi potilas tahdistaa transkutaanisella (ulkoisella) tahdistimella Lääkkeellisenä hoitona mahdollisuuksina on atropiini (bradykardioissa) sekä isoprenaliini-infuusio Tahdistuksessa johdetaan defibrillaatioelektrodien avulla sydämen läpi pieni impulssi, jonka tarkoitus on aiheuttaa kammiosupistus halutulla taajuudella 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 73

74 HAARAKATKOKSET Mikäli impulssi ei kammioissa pääse jostain syystä kulkemaan johtoratajärjestelmää pitkin, kulkee se sydänlihassoluissa Kulku hidastuu = QRS-kompleksi levenee (>0,12s) On syntynyt haarakatkos (bundle branch block) Haarakatkokset eivät sinänsä tuota kliinisiä ongelmia, mutta yhdistettyinä muihin ongelmiin ne mm. hankaloittavat EKG-tulkintaa Tuoreen rintakivun yhteydessä uutena löydöksenä kertoo lisääntyneestä kuolemanvaarasta! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 74

75 VASEN HAARAKATKOS (LBBB) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 75

76 OIKEA HAARAKATKOS (RBBB) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 76

77 POTILASTAPAUKSIA

78 OSALLISTUMINEN ÄÄNESTYKSIIN Kirjautukaa mobiililaitteidenne selaimella osoitteeseen Äänestysten ilmaantuessa ruudullenne tarkastelkaa seinällä näkyvää EKG:tä sekä ruudullanne olevaa informaatiota potilaasta Valitkaa joku vaihtoehdoista! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 78

79 POTILASTAPAUS 1 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 79

80 POTILASTAPAUS 2 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 80

81 POTILASTAPAUS 3 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 81

82 POTILASTAPAUS 4 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 82

83 POTILASTAPAUS 5 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 83

84 POTILASTAPAUS 6 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 84

85 POTILASTAPAUS 7 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 85

86 POTILASTAPAUS 8 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 86

87 POTILASTAPAUS 9 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 87

88 POTILATAPAUS 10 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 88

89 POTILASTAPAUS 11 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 89

90 POTILASTAPAUS 12 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 90

91 POTILASTAPAUS 13 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 91

92 POTILASTAPAUS 14 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 92

93 POTILASTAPAUS 15 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 93

94 LISÄLUKEMISTA E-kirjat (esim. Oppiportista): EKG Kardiologia Facebook: 12lead ECG. I ve got the rhythm. ACLS Medical training ECG club WWW Ecg-interpretation.blogspot.fi (Ken Grauer on ÄSSÄ! Runsaasti YouTube-videoita!) Lifeinthefastlane.com Ems12lead.com Ecgguru.com 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 94

95 KIITOS! Akuuttihoitotyön ja ensihoidon konferenssi Metropoliassa

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

EKG Minna Pöntinen 11/2007

EKG Minna Pöntinen 11/2007 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE

ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Teemu Lindstedt & Jenni Tiitinen ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Opinnäytetyö Ensihoitaja AMK 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Teemu Lindstedt, Jenni Tiitinen Ensihoitaja

Lisätiedot

Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit

Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi

Lisätiedot

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio

Lisätiedot

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

SIDONNAISUUDET

SIDONNAISUUDET SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN

Lisätiedot

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA

SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Marko Heiskanen Erika Jäppinen SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.2.2016 Tekijä(t)

Lisätiedot

Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle

Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysala Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Anni Salo Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI

EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Tommi Niemi & Valtteri Sipola EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

EKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset

EKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset EKG-REKISTERÖINTI Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset Satu-Maria Rantala Emilia Vuorimaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta

Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta Laukkanen, Saara Tommiska, Veera 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017

Rytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Matias Laitinen Mikko Vatanen SYDÄMEN TRANSKUTAANINEN TAHDISTUS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Opinnäytetyö Marraskuu

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE

Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2015 EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Heino, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki

Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),

Lisätiedot

EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille

EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi, Joonas Romppainen, Riku 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi

Lisätiedot

Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset

Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ

Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu Opinnäytetyö Syksy

Lisätiedot

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA

AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA Marika Linna, Mervi Manninen, Riikka Rodrigues Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hyvinvointiala

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN TOIMIN- NAN VAIKUTUKSESTA EKG:HEN OAMK:N ENSIHOIDON OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE

VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN TOIMIN- NAN VAIKUTUKSESTA EKG:HEN OAMK:N ENSIHOIDON OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE Minna Keränen, Oskari Leskelä, Jori Sirkka VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN TOIMIN- NAN VAIKUTUKSESTA EKG:HEN OAMK:N ENSIHOIDON OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen verkko-oppimisympäristö sairaanhoitajaopiskelijan oppimisen tueksi

EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen verkko-oppimisympäristö sairaanhoitajaopiskelijan oppimisen tueksi EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen verkko-oppimisympäristö sairaanhoitajaopiskelijan oppimisen tueksi Santalahti, Annika 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Jonna Heinilä 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON

Jonna Heinilä 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON Jonna Heinilä 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2016 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON Heinilä,

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

Työn aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan

Työn aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan Työn aluksi ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Suoritetaan työnjako eli valitaan - 1 koehenkilö (perusterve, ei hengitystiesairauksia, mielellään tupakoimaton, ei paljoa rintakarvoitusta) - 1

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa

Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Tiina Huovinen Karoliina Kohonen Kimmo Rissanen Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää Rytmihäiriötahdistin Mitä potilaan tulee tietää HAKEMISTO Johdanto 4 Sydän - rakenne ja toiminta 6 Sydämen rytmihäiriöt 8 Rytmihäiriötahdistin 11 Rytmihäiriötahdistimen asentaminen 14 Rytmihäiriötahdistimen

Lisätiedot

Tietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa

Tietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa Laura Haapsaari Emma Immonen Mia Miettinen Simo Mäkelä Tietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa Menetelmien ja mahdollisuuksien kartoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK) Ensihoidon

Lisätiedot

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi

Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi Sydänrytmihoito Potilasesite Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi www.biotronik.com Sisältö Johdanto 5 Sydän ja sen toimintahäiriöt 6 Sydämentahdistin 13 Asennusleikkaus

Lisätiedot

Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle

Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle Piia Hämäläinen Jenna Koivu Opinnäytetyö Maaliskuu 2008 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA

RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA Opiskelumateriaali hoitotyön koulutusohjelmaan T E K I J Ä / T : Aleksi Rauhala

Lisätiedot

HeartScan. Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun. Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite

HeartScan. Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun. Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun HeartScan Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite Kompakti, langaton, helppokäyttöinen, nopea ja huomaamaton Tallentaa sydämen lyöntejä ja sydänkäyrää

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Mari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN

Mari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN Mari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2016 VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO

Lisätiedot

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot