EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
|
|
- Marjut Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1
2 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK Master of Science (Disaster Management) AOKK, ammatillisen opettajan pätevyys Helsingin Pelastuslaitos Lääkintähelikopteri FinnHEMS 51, Rovaniemi Metropolia Ammattikorkeakoulu, ensihoidon lehtori ja tutkintovastaava 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2
3 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten sydän normaalisti toimii? Miten EKG muodostuu? Miten EKG-tulkintaa kannattaisi ryhtyä tekemään? Mitkä ovat tyypillisimmät rytmihäiriöt? Kuinka erotan ne? Mitkä tulisi hoitaa välittömästi? Potilastapauksia viestiseinän avulla 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3
4 TAVOITTEET Osallistujat saavat lisätietoa EKG:n muodostumisesta ja tekijöistä jotka vaikuttavat sen poikkeamiin Osallistujat saavat valmiuksia tunnistaa normaalin sinusrytmin sekä tyypillisimpiä rytmihäiriöitä Osallistujat saavat tietoa erityyppisten rytmihäiriöiden kliinisistä vaikutuksista Osallistujat osaavat tunnistaa välittömästi hoidettavat rytmihäiriöt sekä niiden henkeä pelastavan hoidon 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 4
5 VIESTISEINÄHARJOITUS! Ota mobiililaitteesi esille, mene sivulle Kirjoita vastauksesi seinälle: MIKÄ TEKEE MIELESTÄSI EKG- TULKINNASTA HAASTEELLISTA? MITÄ TOIVOISIT OPPIVASI TÄÄLTÄ? 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5
6 SYDÄMEN NORMAALI TOIMINTA
7 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 7
8 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA Eteisistä (atrium) veri valuu alaspäin kammioihin (ventriculus), vain loppurutistus (¼) lihasvoimalla Kammiot pusertavat veren ylöspäin, läpät estävät veren kulkemisen väärään suuntaan 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 8
9 Järkevän toimintasyklin aikaansaamiseksi eteiset toimivat hieman kammioita edellä! (AV-solmuke!) Toimintasyklin kaksi vaihetta: systole (supistusvaihe) ja diastole (lepovaihe) Systolen aikana systeemiverenkierto (aivot, keuhkoverenkierto, lihakset, sisäelimet) Diastolen aikana sydänlihaksen oma verenkierto 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 9
10 SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA Sydämessä on kahdenlaisia soluja: Johtoratasoluja, joiden tehtävänä on tuottaa impulssi sekä johdattaa se järjestelmällisesti ympäri sydäntä Tavalliset sydänlihassolut, jotka huolehtivat sydämen supistumisesta 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 10
11 SYDÄMEN JOHTOJÄRJESTELMÄ Sinussolmuke Oikean eteisen kulmassa Eteisradat (ns. internodaaliradat, ja Bachmanin kimppu) Eteis-kammiosolmuke (AV-solmuke) Eteis-kammiokimppu (Hisin kimppu) Vasen ja oikea päähaara Purkinjen säikeet 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 11
12 SÄHKÖN KULKU SYDÄMEN JOHTOJÄRJESTELMÄSSÄ Sinussolmuke tuottaa spontaanisti impulssin Impulssi leviää eteisratoihin supistuminen Impulssi etenee eteisistä kammioihin VAIN AVsolmukkeen kautta Solmuke viivästyttää impulssia 0,1s (rytmitys!) Impulssi etenee eteis-kammiokimppua pitkin vasempaan ja oikeaan päähaaraan (bundle branch) Päähaaroista impulssi etenee pikkusäikeisiin ja sitä kautta lihassoluihin, jotka supistuvat 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 12
13 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 13
14 SEPELVALTIMOT Sydämessä on kaksi pääsepelvaltimoa; oikea ja vasen Vasemmassa kaksi päähaaraa Toinen laskee väliseinää alas (LAD) Toinen kiertyy vasemmalle taakse (LCX) Oikea sepelvaltimo (RCA) kiertyy sydämen taakse ja alas Eri sepelvaltimot tuovat siis happea eri osiin sydäntä, anastomooseja vähän! Anatomisia poikkeavuuksia runsaasti! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 14
15 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 15
16 Hallitsemalla 12 (-15)- kanavaisen EKG:n tulkinnan, voi tehdä jo melko tarkkoja päätelmiä ahtautuneesta / tukkiutuneesta sepelvaltimosta Akuuttitilanteessa tämän perusteella voi ennakoida tulevia ongelmia ja varautua hoitamaan niitä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 16
17 EKG:N MUODOSTUMINEN
18 ELEKTROKARDIOGRAFIA Mitä EKG-laite on? Se on volttimittari ei mitään muuta! Kliininen vaste on arvioitava erikseen! Sähköinen toiminta mekaaninen toiminta!! Sydämen sähköistä toimintaa voidaan tarkastella iholle kiinnitettävien elektrodien kautta ns. standardikytkennöillä Kone laskee elektrodien tietoja yhdistelemällä jännitteen muutoksia ajan mukana Näin tuotetaan perinteiset 12 kytkentää 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 18
19 EKG:n 12 kanavaa Normaalissa suomalaisessa EKG:ssä otetaan 12 eri kanavaa kerralla 6 raajakytkentää (I, II, III, avr, avl, avf) 6 rintakytkentää (V1-6) Nopeus 50mm/s Nämä kytkennät tarkastelevat sydäntä eri suunnista 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 19
20 EINTHOVENIN KOLMIO / RAAJAKYTKENNÄT 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 20
21 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 21
22 LISÄKYTKENNÄT V7-V9: vas. Lapaluun alla, samalla tasolla kuin V4-V6 (5. kylkiluuväli) V4R: oik. puolella rintakehää, samalla kohtaa kuin V4 Muista merkitä poikkeavat kytkennät EKGtulosteeseen! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 22
23 12-15 kytkentää ALASEINÄ (INFERIORINEN) II III avf ETUSEINÄ (ANTERIORINEN) V1-V3 (septaalinen alue) V4 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 23
24 SIVUSEINÄ (LATERAALINEN) I avl V5-V6 TAKASEINÄ (POSTERIORINEN) V2-V4 ST- LASKUT (ns. resiprokaalimuutokset) V7-V8 (vaatii erityisjärjestelyt) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 24
25 OIKEA KAMMIO V4R 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 25
26 EKG:N PIIRTYMINEN Sähköimpulssi starttaa siis sinussolmukkeesta, ja kulkee kohti sydämen kärkeä Impulssi katsovaa elektrodia KOHTI ylöspäin Katsovasta elektrodista POIS alaspäin Poikittain katsovan elektrodin ohi (rintakytkennät)- sekä alas- että ylöspäin Erilaiset tekijät vaikuttavat sekä impulssin lähtöpaikkaan että impulssin kulkusuuntaan 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 26
27 EKG VAAKASUUNNASSA EKG:n vaakataso = AIKA (miten kauan impulssilla kestää) Mitä LEVEÄMPI kukin poikkeama on, sitä HITAAMMIN impulssi kulkee (esim. johtumishäiriöt) (Joskus kyseessä ylimääräinen johtorata!) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 27
28 EKG PYSTYSUUNNASSA EKG:n pystytaso = JÄNNITE (jota nostaa mm. sydänlihaksen paksuus) Mitä KORKEAMPI kukin poikkeama on, sitä esim. PAKSUMPI on sitä kuvaava alue (esim. kammioiden hypertrofia eli liikakasvu) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 28
29 EKG:N OSAT- ETEINEN Sinussolmuke käynnistää impulssin ja sähkö kulkee eteisten läpi muodostuu P- aalto Sähkö kulkee AVsolmukkeen läpi (tauko) muodostuu PQ-väli 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 29
30 EKG:N OSAT - KAMMIO Impulssi etenee Hisin kimppua pitkin lopulta lihassoluihin muodostuu QRSkompleksi Depolarisaation ja repolarisaation välinen aika tulisi olla isoelektrinen l. perusviivalla ST-väli 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 30
31 EKG:N OSAT - REPOLARISAATIO Depolarisaatiota seuraavan supistumisen jälkeen kammiot latautuvat eli seuraa repolarisaatio muodostuu T-aalto Refraktaariajan jälkeen muodostuu uusi spontaani impulssi sinussolmukkeessa 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 31
32 NORMAALI EKG (KYTKENTÄ II) Rytmi on SÄÄNNÖLLINEN (taajuus levossa 60-80) P-aallot ovat positiiviset ja pyöreät PQ-aika on normaali (<200ms) ja vakio Jokaista P-aaltoa seuraa QRS-kompleksi QRS- kompleksi on normaalin levyinen (<120ms) QRS-kompleksi on pääosaltaan positiivinen ST-väli kulkee perusviivan tasolla QT-aika on normaali (<440ms) T-aalto on positiivinen ja pyöreä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 32
33 EKG- TULKINTA
34 PÄÄPERIAATTEET TÄRKEIMPÄNÄ: EKG EI KERRO MITÄÄN POTILAAN KLIINISESTÄ TILASTA HOIDA SIIS POTILASTA, ÄLÄ MONITORIA! Poissulje AINA elottomuus epäselvissä tilanteissa!! Liitä EKG- oton yhteyteen tuoreet vitaalielintoiminnot (RR, HT, SpO₂, GCS) OPETTELE OTTAMAAN LAADUKAS 15-K EKG Potilas hyvässä asennossa liikkumatta, ei kosketa metalliin, iho kuivattu ja elektrodeilla hyvä kontakti Tallennus / lähetys kuten organisaatiossa sovittu 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 34
35 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 35
36 HUOLEHDI, ETTÄ ELEKTRODIT OVAT OIKEILLA PAIKOILLAAN! Vielä viimeinen vilkaisu ennen rekisteröintiä. MIKÄLI KÄYTETTÄVISSÄ ON VANHA EKG, HUOLEHDI ETTÄ SE ON SAATAVILLA Toisinaan vanhojen ja uusien muutosten välillä on hankala tehdä eroa, vertailunauha on kullanarvoinen apu! Kipu + uusi muutos on aina merkittävä löydös! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 36
37 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 37
38 EKG- TULKINNAN PIKAOPAS YLEISSILMÄYS EKG:n laatu (Perusviivan vaellus, tulkittavuus) TULISIKO OTTAA UUSI? II vs. avr peilikuvia? (avr yl. negatiivinen) KYTKENNÄT VÄÄRISSÄ PAIKOISSA? TAAJUUS, SÄÄNNÖLLISYYS Epäsäännöllinen FA? Lisälyöntejä? Epätavallisen nopea (>120) tai hidas (<50) rytmihäiriö vai kompensaatio??? 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 38
39 P-AALLOT Löytyykö? (jos ei FA? SVT? VT?) Seuraako jokaista QRS-kompleksi? (jos ei AVblokki?) PQ-AIKA >0,21s = AV-blokki 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 39
40 QRS-KOMPLEKSI Leveys >0,12s =leventynyt (Haarakatkos? Kammiorytmi? Delta-aalto?) Poikkeava muoto? Ovatko kaikki samanlaisia? (Lisälyöntejä?) QT-AIKA >0,44s = pitkä QT-aika 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 40
41 ST-VÄLI Laskut = iskemiaa (Vai peilikuvamuutokset?) Nousut = infarkti (anatomisesti oikeat alueet!) T-AALLOT Piikkimäinen? (Iskemiauhka? Elektrolyytit?) Invertoitunut (Iskemiaa? Infarktiarpi?) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 41
42 Käymällä EKG:n järjestelmällisesti läpi kohta kohdalta löydetään valtaosa rytmihäiriöistä EKG- nauhan tulee kuitenkin olla hyvälaatuinen, muuten vaarana on väärät tulkinnat ja hoidon viivästyminen! 12-kanavainen EKG on kuitenkin vain valokuva ottohetkestä ja se tulee toistaa riittävän usein tilanteen eläessä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 42
43 ST- väliin vaikuttaa lukuisat eri asiat, eivätkä kaikki ole sydämeen liittyviä tai akuutteja suhteuta sekin potilaan tilaan, taustaan ja anamneesiin Elektrolyyttihäiriöt Infarktiarvet Sydämen koko, hypertrofia johtumishäiriöt 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 43
44 NOPEAT RYTMIHÄIRIÖT
45 LISÄLYÖNNIT (VES, SVES) Kammioiden tai eteisten alueelta lähteviä lisälyöntejä Kapeat eteisistä, leveät kammioista Voivat olla monenmuotoisia saman pätkän aikana, jopa sinuslyönnin näköisiä Aiheuttavat ns. refraktaariajan joka tekee rytmistä epätasaisen Eivät harvakseltaan tulevina ole vaarallisia eivätkä välttämättä edes aiheuta oireita. Monimuotoiset ja tiheät voivat väärään kohtaan osuessaan aiheuttaa pahempia rytmihäiriöitä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 45
46 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 46
47 ETEISVÄRINÄ ELI FLIMMERI (FA) Yhtäaikaisia aktivaatiorintamia eteisten alueella Eteisimpulsseja taajuudella Eteiset eivät supistu rytmikkäästi Perusviiva söheröinen AV-solmukkeen tilasta riippuu kammiovaste! Tuoreena , kroonisena <100 (lääkitys) epäsäännöllisen epäsäännöllinen, ei siis ole löydettävissä määriteltyjä epäsäännöllisyyden hetkiä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 47
48 KLIININEN KUVA Ei yleensä vaarallinen Aiheuttaa epämiellyttävää tykytyksen ja muljahtelun tuntua Nopeana voi aiheuttaa rintakipua, jos sepelvaltimot ahtautuneet Sairaassa sydämessä voi aiheuttaa jopa hemodynamiikan romahtamisen (eteissupistus puuttuu)! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 48
49 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 49
50 ETEISLEPATUS ELI FLUTTERI Eteisten sisäinen kiertoaktivaatio F-aalto ( sahalaitakuvio ), näkyy parhaiten alaseinäkytkennöissä sekä V₁- kytkennässä Tyypillisesti säännöllinen, johtuminen puolet eteisten taajuudesta eli n (voi johtua myös 4:1, 3:1) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 50
51 KLIININEN KUVA Kliinisesti hyvin siedetty, muljumisen tunnetta Nopealla (1:1) johtumisella voi romahduttaa hemodynamiikkaa 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 51
52 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 52
53 SUPRAVENTRIKULAARINEN TAKYKARDIA Määritelmänä hyvin laaja, mukaan kuuluu kaikki eteisten tai eteis-kammiosolmukkeen alueelta lähtöisin olevat fysiologista rytmiä nopeammat rytmihäiriöt Yleisimmin akuuteissa tilanteissa tavataan ns. kiertoaktivaatiotakykardiaa, jossa aktivaatio kiertää eteisten ja kammioiden välillä eri reittejä Rytmi on kapeakompleksinen, nopea, P-aaltoja ei ole nähtävissä (tai retrogradinen kompleksin jälkeen) Taajuus , hyvin säännöllinen Tavataan myös nuorilla potilailla 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 53
54 KAHDEN TYYPPISIÄ SVT:A 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 54
55 KLIININEN KUVA Tavataan usein nuorilla ihmisillä joilla lähinnä epämiellyttävä tykyttelyn tunne, usein toistuvasti (etenkin jos ylimääräinen johtorata jota ei poltettu) Taustalla usein jotain vagaalista ärsykettä aiheuttava toiminta kuten esim. haukottelu, yskiminen, kumartuminen, syöminen, pelästyminen, fyysinen aktivaatio. Saattaa loppua spontaanistikin Jos sepelvaltimot ahtautuneet, usein iskemiaa ja rintakipua > voi johtaa myös vakavampiin rytmihäiriöihin 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 55
56 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 56
57 KAMMIOTAKYKARDIA (VT) Kammiotakykardioiden syntypaikka on kammiolihassoluissa Syntyyn tarvitaan yleensä kolmea tekijää: substraatti (arpi, hypertrofia), rakennetta muuttava tekijä (iskemia) ja hetkellinen tapahtuma (lisälyönti, lyöntitauko) Kompleksi on leveä (>140ms), P-aaltoja ei ole nähtävissä ja rytmi on tasainen Kompleksit ovat samansuuntaisia koko etuseinässä, jos avr positiivinen, antaa varmuutta (ei pakollinen) EI haarakatkoksen muotoa!! (Muutenhan kulkisi mopo tiellä?) Taajuus Joskus voi olla nähtävissä ns. capture- tai fusion-lyöntejä eli kapeampia komplekseja 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 57
58 KLIININEN KUVA Voi olla stabiili tai instabiili, riippuu taustoista ja syketaajuudesta Liittyy usein vakavaan sydänsairauteen, jolloin romahduttaa verenkierron, hapettuminen huonontuu ja tajunnan taso laskee Hoitamattomana etenee elottomuuteen asti Mikäli kammiotakykardia + reagoimaton = välitön defibrillaatio ilman synkronointia (käytännössä eloton) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 58
59 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 59
60 KAMMIOVÄRINÄ (VF) Kaoottinen tila, impulsseja syntyy joka puolella kammioita, mutta eivät johda supistumiseen Sydän on kuin pussillinen matoja Potilas on pulssiton ja reagoimaton Välitön, synkronoimaton defibrillaatio 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 60
61 NOPEAT RYTMIHÄIRIÖT NOPEA RYTMIHÄIRIÖ (EI P-AALTOJA) Säännöllinen epäsäännöllinen Leveä QRS Kapea QRS Flimmeri Flutteri Eteistakykardia VT SVT
62 NOPEIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO Kaksi hoitolinjaa: lääkkeet tai sähkö Perusperiaate on, että epävakaat nopeat rytmit hoidetaan kardioversiolla Akuuteissa mutta vakaissa tilanteissa rytmi voidaan yrittää kääntää myös lääkkeellisesti Adenosiini SVT:ssä Amiodaroni VT:ssä 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 62
63 HITAAT RYTMIHÄIRIÖT
64 BRADYKARDIA Bradykardia (hidaslyöntisyys) voi liittyä lisääntyneeseen vagaaliseen tonukseen, lääkitykseen, sinussolmukkeen häiriöön tai sydäninfarktiin Matala syke on ongelma vain jos se tuottaa oireita! Mikäli P-aalto puuttuu kokonaan, puhutaan junktionaalisesta rytmistä (AV-solmukkeen alue tahdistaa kun sinussolmuke ei toimi) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 64
65 AV-KATKOKSET Toisinaan AV-solmukkeen toiminta häiriintyy eri syistä (rakenteelliset, iskemia/infarkti, lääkkeet, elektrolyytit) Tällöin impulssin johtuminen eteisistä kammioihin hidastuu tai katkeaa kokonaan Pulsaation tuottava kammiovaste voi tällöin hidastua merkittävästi, aiheuttaen oireita Tulkintaa varten kannattaa printata pitkä nauha IIkytkennästä! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 65
66 I AV-KATKOS Impulssin johtuminen on hidastunut, mutta tuottaa kammiovasteen joka kerta PQ- aika on pidentynyt (>0,21s) Usein satunnaislöydös, ei aiheuta sellaisenaan oireita 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 66
67 II AV- KATKOS Mobitz I (Wenckebach) PQ- aika pidentyy progressiivisesti kunnes QRS- kompleksi jää pois Hyvänlaatuinen Rintakivun yhteydessä liittyy usein alaseinäinfarktiin ja on tällöin ohimenevä Mobitz II PQ-aika on vakio QRS- kompleksi jää satunnaisesti pois Huonompi ennuste, ennakoi usein täydellistä katkosta Liittyy usein etuseinäinfarktiin 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 67
68 MOBITZ I 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 68
69 MOBITZ II 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 69
70 III AV- KATKOS ELI TOTAALIBLOKKI Impulssit eivät johdu eteisistä kammioihin Eteiset ja kammiot elävät omaa elämäänsä eri taajuuksilla Eteisvärinä tai eteislepatus myös mahdollinen taustalla Kun impulssia ei eteisistä tule, jokin kammion johtoradan osa ottaa tahdistamisen tehtäväkseen Korvausrytmi Voi hitaana romahduttaa verenkierron! Taustalla esim. AMI, myokardiitti, kasvain, lääkevaikutukset, elektrolyyttihäiriöt 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 70
71 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 71
72 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 72
73 HITAIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO Akuuteissa tilanteissa jälleen kaksi linjaa: lääkkeet tai sähkö Mikäli potilaan tila on epävakaa (oireinen), tulisi potilas tahdistaa transkutaanisella (ulkoisella) tahdistimella Lääkkeellisenä hoitona mahdollisuuksina on atropiini (bradykardioissa) sekä isoprenaliini-infuusio Tahdistuksessa johdetaan defibrillaatioelektrodien avulla sydämen läpi pieni impulssi, jonka tarkoitus on aiheuttaa kammiosupistus halutulla taajuudella 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 73
74 HAARAKATKOKSET Mikäli impulssi ei kammioissa pääse jostain syystä kulkemaan johtoratajärjestelmää pitkin, kulkee se sydänlihassoluissa Kulku hidastuu = QRS-kompleksi levenee (>0,12s) On syntynyt haarakatkos (bundle branch block) Haarakatkokset eivät sinänsä tuota kliinisiä ongelmia, mutta yhdistettyinä muihin ongelmiin ne mm. hankaloittavat EKG-tulkintaa Tuoreen rintakivun yhteydessä uutena löydöksenä kertoo lisääntyneestä kuolemanvaarasta! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 74
75 VASEN HAARAKATKOS (LBBB) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 75
76 OIKEA HAARAKATKOS (RBBB) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 76
77 POTILASTAPAUKSIA
78 OSALLISTUMINEN ÄÄNESTYKSIIN Kirjautukaa mobiililaitteidenne selaimella osoitteeseen Äänestysten ilmaantuessa ruudullenne tarkastelkaa seinällä näkyvää EKG:tä sekä ruudullanne olevaa informaatiota potilaasta Valitkaa joku vaihtoehdoista! 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 78
79 POTILASTAPAUS 1 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 79
80 POTILASTAPAUS 2 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 80
81 POTILASTAPAUS 3 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 81
82 POTILASTAPAUS 4 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 82
83 POTILASTAPAUS 5 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 83
84 POTILASTAPAUS 6 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 84
85 POTILASTAPAUS 7 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 85
86 POTILASTAPAUS 8 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 86
87 POTILASTAPAUS 9 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 87
88 POTILATAPAUS 10 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 88
89 POTILASTAPAUS 11 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 89
90 POTILASTAPAUS 12 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 90
91 POTILASTAPAUS 13 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 91
92 POTILASTAPAUS 14 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 92
93 POTILASTAPAUS 15 (EKG) 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 93
94 LISÄLUKEMISTA E-kirjat (esim. Oppiportista): EKG Kardiologia Facebook: 12lead ECG. I ve got the rhythm. ACLS Medical training ECG club WWW Ecg-interpretation.blogspot.fi (Ken Grauer on ÄSSÄ! Runsaasti YouTube-videoita!) Lifeinthefastlane.com Ems12lead.com Ecgguru.com 21/4/17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 94
95 KIITOS! Akuuttihoitotyön ja ensihoidon konferenssi Metropoliassa
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotEKG Minna Pöntinen 11/2007
EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotEKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net
EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN
LisätiedotELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE
Teemu Lindstedt & Jenni Tiitinen ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Opinnäytetyö Ensihoitaja AMK 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Teemu Lindstedt, Jenni Tiitinen Ensihoitaja
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotSami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotEKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet
EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA
Marko Heiskanen Erika Jäppinen SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.2.2016 Tekijä(t)
LisätiedotKardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysala Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Anni Salo Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotEKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI
Tommi Niemi & Valtteri Sipola EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun
LisätiedotEKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset
EKG-REKISTERÖINTI Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset Satu-Maria Rantala Emilia Vuorimaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotYleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta
Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta Laukkanen, Saara Tommiska, Veera 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotKARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Matias Laitinen Mikko Vatanen SYDÄMEN TRANSKUTAANINEN TAHDISTUS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotLEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI
LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotJanne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE
Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2015 EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Heino, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotEkg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki
Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotEKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille
EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi, Joonas Romppainen, Riku 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi
LisätiedotSydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA
Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotJenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ
Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotSYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää
SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotAKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA
AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA Marika Linna, Mervi Manninen, Riikka Rodrigues Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hyvinvointiala
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotVERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN TOIMIN- NAN VAIKUTUKSESTA EKG:HEN OAMK:N ENSIHOIDON OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE
Minna Keränen, Oskari Leskelä, Jori Sirkka VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN TOIMIN- NAN VAIKUTUKSESTA EKG:HEN OAMK:N ENSIHOIDON OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE VERKKO-OPPIMATERIAALI SYDÄMEN SÄHKÖISEN
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotEKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotEKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen verkko-oppimisympäristö sairaanhoitajaopiskelijan oppimisen tueksi
EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen verkko-oppimisympäristö sairaanhoitajaopiskelijan oppimisen tueksi Santalahti, Annika 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu EKG:n ottaminen ja tulkinta - toiminnallinen
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotJonna Heinilä 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON
Jonna Heinilä 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON Hoitotyön koulutusohjelma 2016 12-KANAVAISEN LEPO EKG: N REKISTERÖINTI - OPETUSMATERIAALI EURAN KOTIHOITOON Heinilä,
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotHOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotTyön aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan
Työn aluksi ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Suoritetaan työnjako eli valitaan - 1 koehenkilö (perusterve, ei hengitystiesairauksia, mielellään tupakoimaton, ei paljoa rintakarvoitusta) - 1
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotRytmihäiriöpotilas ensihoidossa
Tiina Huovinen Karoliina Kohonen Kimmo Rissanen Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon
LisätiedotRytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää
Rytmihäiriötahdistin Mitä potilaan tulee tietää HAKEMISTO Johdanto 4 Sydän - rakenne ja toiminta 6 Sydämen rytmihäiriöt 8 Rytmihäiriötahdistin 11 Rytmihäiriötahdistimen asentaminen 14 Rytmihäiriötahdistimen
LisätiedotTietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa
Laura Haapsaari Emma Immonen Mia Miettinen Simo Mäkelä Tietotekniikka EKG-tulkinnan itseopiskelussa Menetelmien ja mahdollisuuksien kartoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK) Ensihoidon
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotTärkeää tietoa sydämentahdistimestasi
Sydänrytmihoito Potilasesite Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi www.biotronik.com Sisältö Johdanto 5 Sydän ja sen toimintahäiriöt 6 Sydämentahdistin 13 Asennusleikkaus
LisätiedotIäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle
Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle Piia Hämäläinen Jenna Koivu Opinnäytetyö Maaliskuu 2008 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotRYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA Opiskelumateriaali hoitotyön koulutusohjelmaan T E K I J Ä / T : Aleksi Rauhala
LisätiedotHeartScan. Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun. Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite
Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun HeartScan Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite Kompakti, langaton, helppokäyttöinen, nopea ja huomaamaton Tallentaa sydämen lyöntejä ja sydänkäyrää
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotMari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN
Mari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2016 VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
Lisätiedot