SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää"

Transkriptio

1 SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta ja valvonta 16 Kun sydämentahdistin on asennettu 17 Työ ja koti 17 Vapaa-aika, matkat ja kulkuneuvot 19 Tärkeimmät asiat 21 Käynnit lääkärin luona 22 Sydänsairaudet 24 Sanasto 26 Medtronic kansainvälinen yritys 30 3

4 JOHDANTO Sydämen rytmissä esiintyneet häiriöt ovat hallinneet elämääsi viime aikoina. On saattanut mennä päiviä, viikkoja tai kuukausia, jolloin elämä ei ole sujunut entiseen malliin. Tutkimusten perusteella ongelmaksi on määritetty sydämen rytmihäiriö ja sinulle on päätetty asentaa sydämentahdistin. Kun tahdistimen asennus on ajankohtainen, mielessä on monia kysymyksiä. Miten elämä muuttuu, miten tahdistin toimii, voinko käydä työssä, voinko käyttää kodinkoneita vai vaikuttavatko ne tahdistimeen. Tietoa saa mm. lääkäriltä, lehdistä ja tuttavilta. Monille saattaa silti jäädä tunne, että sydämentahdistimeen liittyy jotakin vierasta ja pelottavaa. Ajatus sairaalasta ja siellä tehtävästä toimenpiteestä, jolla sydämentahdistin asennetaan paikalleen, voi tuntua epämiellyttävältä. Se on ymmärrettävää, sillä uusia asioita tulee tässä vaiheessa eteen paljon. 4

5 Sydämen rytmihäiriöitä on hoidettu sydämentahdistimen avulla jo yli 40 vuoden ajan. Vuosien myötä laitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on entistä helpompaa. Niihin on tullut myös lisäominaisuuksia, jotka helpottavat tahdistinpotilaan elämää. Alkuaikoina tahdistimilla estettiin ja tasoitettiin liian hidasta rytmiä. Nykyisin käyttötarkoitus on laajentunut huomattavasti ja tahdistimilla pystytään hoitamaan hyvinkin monimutkaisia sydämen toiminnan häiriöitä. Kehittyneen tekniikan ansiosta sydämentahdistimet ovat entistäkin turvallisempia. Ne ovat kaikkein luotettavimpia lääkintälaitteita mitä potilaskäytössä on. Valmistaja on testannut laitteen lukemattomia kertoja, samoin lääkärit. Sydämentahdistimen asentaminen on rutiinitoimenpide, joka tehdään sairaalassa. Koska asentaminen on nopeaa ja helppoa, ongelmia ei yleensä synny. Monipuolisten teknisten ominaisuuksien vuoksi tahdistin saadaan säädettyä toimimaan yksilöllisesti. Useimmat eivät huomaa laitteen olemassaoloa alkuvaiheen jälkeen lainkaan. Elämä on kuin ennen rytmihäiriöiden alkamista. 5

6 Tässä oppaassa on kerrottu sydämentahdistimesta mahdollisimman laajasti. Siinä käydään läpi asentaminen, toiminta ja se, miten tahdistimen kanssa eletään. Tarkoituksena on antaa vastaus mahdollisimman moniin kysymyksiin ja ennen kaikkea lievittää huolta ja pelkoa, jota laitteen asentamiseen voi liittyä. Opasta voi käyttää kuukausia ja vuosia tahdistimen asentamisen jälkeenkin. Se on hakuteos, josta voi tarkistaa asioita vähitellen. Vieraat sanat on merkitty lihavoituina ja niiden selitykset ovat oppaan lopussa. Oppaan lisäksi tietoa saa aina sydänspesialisteilta ja muiltakin lääkäreiltä. 6

7 SYDÄN RAKENNE JA TOIMINTA Ihmisen sydän sijaitsee rintakehässä, rintalastan (sternum) alla. Se on niin sanottu ontto lihas, joka pumppaa verta verisuonien kautta. Sydän vastaa koko elimistön hapen ja ravinteiden saannista. Sydämessä on neljä osaa: vasen ja oikea eteinen (atrium) sekä vasen ja oikea kammio (ventriculus cordis). Oikean ja vasemman puolen välissä on väliseinä (septum). Veri pääsee virtaamaan vain yhteen suuntaan, sillä eteisten, kammioiden ja kammioihin liittyvien verisuonien välissä on sydänläppiä. Aina sydämen lyödessä veri kulkee ensin eteisistä kammioihin. Sitten kammiot supistuvat ja työntävät veren valtimoihin. Näin veri kulkee sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta puoliskosta muualle elimistöön. Sydän lyö yli kertaa päivässä ja pitää siten yllä verenkiertoa. Sydämen toiminnan sujuvuuden ja säännöllisyyden varmistaa sydämen ohjauskeskus, sinussolmuke. Se on luonnollinen sydämentahdistin, joka sijaitsee sydämen oikeassa eteisessä. 7

8 Sinussolmuke lähettää säännöllisesti heikkoja sähköimpulsseja. Impulssit siirtyvät eteis-kammiosolmukkeen (AV-solmuke) kautta sydänkammioiden johtoratoihin. Näin kaikki kammioissa sijaitsevat lihassyyt saavat komennon supistua: seurauksena on sydämen lyönti, supistuminen. Terve sydän lyö hyvin säännöllisesti, kertaa minuutissa (levossa). Syke nousee helposti yli 100 lyöntiin minuutissa, esimerkiksi fyysisen rasituksen tai kiihtymyksen aikana. Sinussolmuke on vastuussa myös tästä muutoksesta. Se saa hormoni- ja hermoärsykkeitä ja vapauttaa sitten enemmän impulsseja. Eteinen Sinussolmuke Vasemman sydänläpän taso Kammio AV-solmuke Oikean sydänläpän taso Sydämen poikkileikkaus 8

9 SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT Erilaiset sairaudet ja sydämessä tapahtuneet muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä sydämen rytmissä. Rytmi on liian hidas, lyöntejä voi jäädä väliin, rytmi on liian nopea tai tulee lisälyöntejä. Jos rytmi on liian hidas (alle 60 lyöntiä minuutissa), puhutaan bradykardiasta. Yleensä harva syke on vaaratonta terveillä ihmisillä (esim. nukkuessa tai urheilijoilla). On kuitenkin olemassa myös sydänsairauksia, joissa sydämen syke on liian harva, ja joista voi olla merkittäviä seurauksia potilaalle. Näihin kuuluvat sairas sinus -oireyhtymä, johtumishäiriöt ja bradyarytmia. Sairas sinus -oireyhtymässä sydämen taajuus laskee. Sinussolmuke antaa sähköimpulsseja liian hitaasti. Joskus lyönti voi myös jäädä väliin. Kun impulsseja lähtee välillä liian hitaasti, välillä liian nopeasti, puhutaan bradykardiatakykardia-oireyhtymästä (takykardia = yli 100 lyöntiä minuutissa). Lisäongelmia voi aiheuttaa se, että lyöntitaajuus ei nouse riittävästi rasituksen aikana (ns. kronotrooppinen vajaatoiminta). Johtumishäiriöissä sinussolmukkeen ja sydänlihaskudoksen välinen yhteys on katkennut. Tällöin sinussolmukkeen ulkopuolella syntyy yleensä hidas korvausrytmi. Usein kyseessä on eteisen (atrium) ja kammion (ventriculus cordis) välinen katkos, jolloin puhutaan AV-katkoksesta. Katkoksen vakavuus luokitellaan asteikolla I III. 9

10 Bradyarytmia tarkoittaa, että kammion syke on liian hidas ja samalla esiintyy eteislepatusta tai eteisvärinää. Eteisten syke on yli 200 lyöntiä minuutissa. Impulssit eivät siirry kammioihin (AV-katkos). Kammiot sykkivät hitaasti. Hidaslyöntisyys voi johtua myös sydämen ulkopuolisista syistä, esim. karotissinus-oireyhtymästä. Siinä kaulavaltimon hermokudos on liian herkkä. Myös jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa hidaslyöntisyyttä. Niitä kuitenkin joissakin tapauksissa tarvitaan ehdottomasti. Tällöin sydämen toiminta on turvattava sydämentahdistimen avulla. Kuvatuissa hidaslyöntisyystapauksissa elimistö ei saa riittävästi verta ja happea. Herkimmin puutokseen reagoivat aivot eli esiintyy heikotusta, pyörrytystä ja tajuttomuuskohtauksia. Myöhemmin tämä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan (ks. Sydänsairaudet). Sinussolmuke AV-solmuke AV-katkos Normaali johtoratajärjestelmä Viallinen johtoratajärjestelmä 10

11 SYDÄMENTAHDISTIN Sydämen rytmin tasaamiseksi voidaan asentaa sydämentahdistin. Tahdistinjärjestelmään kuuluu itse tahdistin ja yksi tai kaksi ohutta johdinta (elektrodia), jotka yhdistävät tahdistimen sydämeen. Nykyiset sydämentahdistimet ovat hyvin pieniä (12 cm 3 ). Niissä on paristo, impulssigeneraattori ja ohjauspiiri, joka toimii kuin pieni tietokone. Tahdistin saa virran erikoisparistosta, joka kestää 5 10 vuotta. Ohjauspiiri saa elektrodeilta jatkuvasti tietoa sydämen rytmistä ja se seuraa, lyökö sydän liian hitaasti, säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Jos rytmi on epäsäännöllinen, se tallentaa rytmihäiriötä koskevat tiedot. Jos syke on liian hidas, tahdistin antaa heikkoja sähkösignaaleja, jotka kulkevat elektrodeja pitkin ja saavat sydämen sykkimään nopeammin. Sydämentahdistin luonnollisessa koossaan 11

12 Lääkäri saa esiin kaikki tahdistimen tallentamat tiedot. Niiden avulla hoitoa voidaan täsmentää eli lääkäri säätää tahdistimen toimintaa ohjelmointilaitteen avulla. Näin tehdään myös, jos potilaan tarpeet ovat muuttuneet. Ohjelmointilaitetta käytettäessä lääkäri asettaa pienen ohjelmointipään iholle tahdistinta vasten. Laitteiden jatkuvan kehitystyön ansiosta nykyisin on saatavissa erilaisia sydämentahdistimia eri tarpeisiin. On olemassa yhden ja kahden lokeron järjestelmiä, joissa on vastaavasti yksi tai kaksi elektrodia. Yhden lokeron järjestelmässä elektrodin pää sijoitetaan joko oikeaan eteiseen tai oikeaan kammioon. Kahden lokeron järjestelmässä on yksi elektrodi oikeassa eteisessä ja yksi oikeassa kammiossa. On myös kahden lokeron järjestelmiä, joissa on vain yksi elektrodi. Se valvoo sekä eteisen että kammion toimintaa, mutta antaa sähköimpulssin vain kammioon. Sydämentahdistimen sijainti (esimerkki) 12

13 Lisäksi on olemassa taajuusmukautuvia tahdistimia, jotka ottavat huomioon rasituksen. Ne voivat olla joko yhden tai kahden lokeron järjestelmiä. Niissä käytetään yhtä tai useampaa tunnistinta, jotka havainnoivat muutokset elimistön rasituksessa. Jos esimerkiksi liikkuu reippaammin tai hengitys kiihtyy, tahdistimen taajuus nousee ja lyöntitiheys kasvaa. Kun elimistö taas rauhoittuu, tahdistimen impulssien määrä laskee. Erittäin harvoin, esim. mukulakivillä ajettaessa, tahdistustaajuus voi nousta. Se on aivan normaalia eikä siitä tarvitse huolehtia. Viime aikoina on alettu käyttää myös erityistahdistimia silloin tällöin esiintyvän sydämen eteislepatuksen tai -värinän eli eteisten liian nopean sykkeen hoitoon. Laite asennetaan paikalleen kuten sydämentahdistin. Se toimii erilaisten stimulointimallien avulla, jotka vähentävät rytmihäiriöiden esiintymistiheyttä. Jos häiriöitä kuitenkin esiintyy, se pystyy osittain palauttamaan normaalin rytmin. Sydämen stimulointi tuo uusia mahdollisuuksia myös sydämen vajaatoimintaan. Vajaatoiminnassa on usein kyse siitä, että oikean ja vasemman kammion supistumisen välillä on viive. Käytettäessä tahdistusjärjestelmää, jossa on lisäelektrodi vasenta kammiota varten, kammiot saadaan supistumaan oikeaan aikaan (resynkronointi). Vain lääkäri voi tehdä päätöksen, mikä tahdistintyyppi sopii kullekin potilaalle. 13

14 SYDÄMENTAHDISTIMEN ASENTAMINEN Sydämentahdistimen asennus on pieni toimenpide, joka tehdään yleensä paikallispuudutuksessa. Olkaluun alle tehdään viilto, josta lääkäri vie elektrodin laskimoa pitkin varovasti sydämeen. Hän mittaa tarkasti oikean sijainnin ja kiinnittää elektrodin pään sydämen seinämään. Mahdollinen toinen elektrodi asennetaan samalla tavalla. Sen jälkeen elektrodin toinen pää kiinnitetään tahdistimeen. Rintalihakseen tehdään pieni ihotasku, johon tahdistin asetetaan. Sen jälkeen viilto ommellaan kiinni. Useimmat potilaat voivat nousta jalkeille jo samana päivänä. Toimenpiteen jälkeisinä päivinä tahdistimen puoleista olkapäätä ei pidä liikuttaa liian voimakkaasti, jotta parantuminen pääsee hyvin käyntiin. Sen jälkeen on kuitenkin liikuttava normaalisti, ettei olkapää jäykisty. 14

15 Kun lopputarkastus on tehty sairaalassa, saat mukaasi tahdistinkortin. Pidä se aina mukana. Siinä on tärkeää tietoa tahdistintyypistä sekä tahdistustavasta ja -taajuudesta. Korttiin voi merkitä myös seurantatarkastusten ajankohdat. Laitteen vaihto Tahdistin kertoo hyvissä ajoin, milloin paristo on kulumassa loppuun. Koska paristo on kiinteä osa järjestelmää, koko tahdistinlaite täytyy vaihtaa. Sydänkirurgi tekee viillon vanhan arven kohdalle ja poistaa vanhan laitteen. Elektrodit ovat tiukasti paikoillaan, ja kun ne on tarkastettu, uusi laite kytketään niihin. Laite testataan ja asetetaan vanhan laitteen muodostamaan ihotaskuun. Elektrodit vaihdetaan vain jos ne ovat vioittuneet. 15

16 SEURANTA JA VALVONTA Kun sydämentahdistin on asennettu, saat vastaanottoajan seurantatarkastusta varten. Tarkastuksissa on syytä käydä säännöllisesti. Tarkastuksen aikana lääkäri tutkii ensiksi arven. Hän ottaa sydänfilmin ja tarkistaa, että järjestelmä toimii moitteettomasti. Lisäksi hän varmistaa, että paristossa on tarpeeksi virtaa. Jos terveydentilassa on tapahtunut muutoksia, hän voi tarvittaessa muuttaa järjestelmän asetuksia ohjelmointilaitteen avulla. Lääkäri kysyy, onko ongelmia ollut ja miten elämä tahdistimen kanssa sujuu. Kaikki mahdolliset tahdistimeen liittyvät asiat kannattaa ottaa esiin. Paras hoitotulos saadaan silloin, kun kaikki hoitoon vaikuttavat tekijät ovat kohdallaan: lääkärin hoito, lääkkeet, tahdistin ja sinä itse. 16

17 KUN SYDÄMENTAHDISTIN ON ASENNETTU Sydämentahdistimeen tottuu nopeasti. Kun haava on parantunut kokonaan, voit olla niin kuin ennenkin. Jos lääkäri ei kiellä, voit tehdä taas kaikkea, mikä tuntuu mukavalta, ja elää aivan normaalisti. Työ ja koti Voit palata työhön, ellei lääkäri toisin määrää. Kun yleisiä turvallisuusmääräyksiä noudatetaan ja käyttämäsi sähkölaitteet ovat moitteettomassa kunnossa, ongelmia ei ole. Voit käyttää mm. tietokonetta sekä useimpia sähkölaitteita ja kodinkoneita. Ei yleensä vaikutusta sydämentahdistimeen: sähkökirjoituskone, tietokone, kopiokone ja faksi TV, radio ja video, langattomat infrapunakuulokkeet, kodin laitteiden kaukosäätimet pesukone, pyykinkuivaaja, astianpesukone, sähköliesi pölynimuri tehosekoitin, leivänpaahdin, sähköinen tölkinavaaja mikroaaltouuni varmuuden vuoksi on kuitenkin paras olla kumartumatta mikroaaltouunin päälle, kun se on päällä induktioliesi tarkista kuitenkin käyttöohjeesta, onko siinä mainintaa soveltuvuudesta sydämentahdistimen käyttäjille 17

18 Harvoissa tapauksissa sähkölaitteiden sähkömagneettinen kenttä voi aiheuttaa ohimeneviä häiriöitä sydämentahdistimeen. Oireena voi olla huimaus, sydämentykytys tai epäsäännöllinen pulssi. Kun sammutat häiriön aiheuttaneen laitteen tai siirryt siitä kauemmaksi, tahdistin toimii taas normaalisti. Kauppojen turvaporttien läpi kannattaa varmuuden vuoksi kulkea melko nopeasti. Älä jää seisoskelemaan niiden luo. Pidä muutaman cm:n päässä: juotoskolvi, demagnetisointikoje, sähkömoottorilla toimivat laitteet (esim. hiustenkuivaaja, hiuskiharrin, partakone) matkapuhelin (15 20 cm) radiopuhelin (15 20 cm) Pidä käsivarren etäisyydellä: magneetit pyörivien moottorien sytytyspuolat (esim. autossa) sähkötyökalut (esim. porakoneet ja pyörösahat) sytytystulpalliset polttomoottorit (esim. ruohonleikkurissa) sähkökäyttöiset puutarhatyökalut sähkötyynyt ja -huovat kovaääniset (esim. stereoissa) radioamatöörilaitteiden ja LA-puhelinten antennit radio-ohjauslaitteet (esim. radio-ohjattavia lennokkeja varten) 18

19 Noudata varoituksia: valokaari- ja vastushitsauslaitteet (myös kotikäyttöiset laitteet) teollisuuden induktiouunit ja muoviteollisuudessa käytettävät sähköiset kuumennuslaitteet teräksen valmistuksessa käytettävät sähköuunit suuret generaattorit ja voimalaitokset radiolähettimet Sähkö- ja kaasukäyttöisiä laitteita ja työkaluja ei saa korjata tai huoltaa. Pidä huoli että: - kaikki koneet ja laitteet ovat moitteettomassa kunnossa - et joudu yksin käyttämään työkaluja, joissa on virtaa (mikäli mahdollista) - kaikki laitteet on asianmukaisesti maadoitettu Vapaa-aika, matkat ja kulkuneuvot Sydämentahdistin ei aseta esteitä vapaa-ajan viettoon. Voit esimerkiksi: käydä suihkussa, saunassa ja uimassa tehdä koti- ja puutarhatöitä matkustaa autolla, junalla, laivalla ja lentokoneella jatkaa normaalia sukupuolielämää jatkaa tuttuja harrastuksia käydä solariumissa 19

20 Voit harrastaa urheilua, ellei lääkäri toisin neuvo. Jos haluat tehdä jotain erityisen raskasta tai sellaista, jossa rintaan voi tulla isku tai käsivartta täytyy venyttää pitkälle, kysy ensin lääkäriltä. Pitkät matkat eivät aiheuta erityisiä ongelmia; kysy kuitenkin ensin lääkäriltä. Hän kertoo, mihin voit hätätapauksessa ottaa yhteyden kohdemaassa. Muita hyödyllisiä yhteystietoja löydät Internetistä osoitteesta Lentokentillä on turvatarkastuksen yhteydessä usein varoitusmerkinnät. Näytä tarkastajalle tahdistinkorttisi. Älä kulje turvaportin läpi, sillä tahdistin voi aiheuttaa hälytyksen. Sinua ei saa tutkia metallinpaljastimella. Jos tunnet olosi hyväksi ja lääkäri ei kiellä autolla ajoa, voit ajaa. Muista kuitenkin, että moottorin päälle ei saa kumartua sen käydessä! Moottorin sytytysjärjestelmä aiheuttaa vaaratilanteen. Varo erityisesti sytytyspuolaa, virranjakajaa ja sytytysjohtoja. Jos haluat tehdä säätöjä moottoriin, sammuta moottori aina ensin. 20

21 TÄRKEIMMÄT ASIAT Kiinnitä huomiota elimistössä tapahtuviin muutoksiin. Ilmoita lääkärille, jos sinulla on seuraavia oireita: hengitysvaikeuksia käsivarsien, jalkojen tai nivelten turvotusta rintakipuja tai pitkään jatkuva hikka asennuskohta on voimakkaan punainen ja on kuumetta asennuskohta tuntuu kipeältä voimakasta sydämentykytystä sydämen lyöntitiheys nousee tai laskee usein odottamatta Muista myös: käy seurantatarkastuksissa noudata lääkärin antamia ravitsemusta, lääkitystä ja liikuntaa koskevia ohjeita älä liikuttele tahdistinta ihon läpi. Liikuttelu voi aiheuttaa tulehduksen tai siirtää elektrodeja. älä päästä magneettia lähelle tahdistinta kysy lääkäriltä, jos aiot aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, muuttaa elinolosuhteita, lähteä pitkälle matkalle tai tehdä jotain uutta ja erilaista kerro jokaiselle hoitavalle lääkärille, että sinulla on sydämentahdistin. Näytä tarvittaessa tahdistinkortti. kysy tarvittaessa tahdistimesta tai hoidosta lääkäriltä pidä tahdistinkortti aina mukanasi Se, miten suhtaudut elämään ja tahdistinhoitoon, vaikuttaa toisiin ihmisiin. Hyvät kokemukset voivat auttaa ja rohkaista jotakuta toista, joka ehdottomasti tarvitsisi tahdistimen mutta pelkää sen käyttöä. 21

22 KÄYNNIT LÄÄKÄRIN LUONA Seurantatarkastusten lisäksi lääkäriin on oltava yhteydessä, jos ongelmia ilmenee. Esimerkiksi silloin, jos asennuspaikka näyttää tulehtuneelta (turvotusta, lämpöä, punertaa tai on kostea), rinnassa tuntuu outoa kipua, sydän lyö voimakkaasti tai on hengitysvaikeuksia. Hakeudu ensisijaisesti sydänlääkärin vastaanotolle, jos sinulla on laitetta koskevia ongelmia. Saat lääkäriltäsi tahdistinkortin. Pidä se aina mukana. Siinä on tärkeitä tietoja laitteesta sinua ja lääkäriä varten sekä sairaalan puhelinnumero. Jos kadotat sen, saat lääkäriltä uuden. Lisäksi kaikkien hoitavien lääkärien, myös hammaslääkärin, tulee tietää, että sinulla on tahdistin. Varotoimet saattavat olla tarpeen hoidon aikana ja lääkemääräyksiä tehtäessä, sillä jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. Jos sinulle on tarkoitus tehdä toimenpiteitä sairaalassa, kerro lääkärille sydämentahdistimesta. 22

23 Useimmat tavalliset toimenpiteet, kuten röntgentutkimukset, mammografia, ultraäänitutkimukset ja hammaslääkärin hoito, eivät aiheuta ongelmia. Vaara tahdistinpotilaalle! Jotkut toimenpiteet voivat kuitenkin vaikuttaa sydämentahdistimen toimintaan, esim. sädehoito, diatermia ja kauterisaatio. Vahvat magneetit, kuten ne, joita käytetään magneettiresonanssikuvauksessa (MRI), voivat hetkellisesti vaikuttaa tahdistimen toimintaan. 23

24 SYDÄNSAIRAUDET Sydänsairaudet voidaan luokitella eri näkökulmien mukaan. Seuraavassa on mainittu joitakin, joita esiintyy myös tahdistinpotilailla. Sydämen rytmihäiriöt Tätä aihetta käsitellään tarkemmin kohdassa Sydämen rytmihäiriöt sivulla 10. Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppausvoima on heikentynyt. Sydän ei jaksa enää pumpata riittävästi verta elimistön käyttöön. Sydämen vajaatoiminta voi ilmetä seuraavasti: - hengitysvaikeudet liikkuessa tai jopa levossa - nopea väsyminen ja heikko olo - vettä jaloissa (turvotus) - tiheä virtsaaminen yöllä - kohtuuttoman nopea syke tai rytmihäiriöt Vajaatoiminta voi johtua monista syistä: - infarkti - läppävika sydämessä - korkea verenpaine - sydänlihastulehdus (myokardiitti) tai - muu, tuntematon syy Sydämen vajaatoiminnan joitakin muotoja voidaan hoitaa käyttämällä erityistä stimulaattoria, joka auttaa sydämen toimintaa pysymään säännöllisenä ja parantaa näin pumppaustehoa. 24

25 Sepelvaltimotauti Sydänlihas saa tarvitsemansa hapen ja ravintoaineet sepelvaltimoiden kautta. Sepelvaltimotaudissa näissä suonissa on sakkaa, joka voi rajoittaa sydänlihaksen verensaantia rasituksen aikana. Ponnistelun tai kiihtymyksen jälkeen voi esiintyä kipua sydämessä ja puristuksen tunnetta rinnassa, mitä kutsutaan rasitusrintakivuksi (angina pectoris). Suonet voivat olla niin täynnä sakkaa, että veri pääsee hädin tuskin virtaamaan, jolloin kipua voi tuntua jo kevyenkin rasituksen jälkeen. Erityisesti näissä verisuonen tukkeutuneissa osissa veritulpat voivat aiheuttaa akuutin sydäninfarktin. Sydäninfarkti Sydäninfarktissa potilaalla on useimmiten jo sepelvaltimotauti, ja verisuoni tukkeutuu äkillisesti. Infarktille on tyypillistä voimakas kipu rinnassa, joka voi levitä vasempaan käsivarteen, kaulaan, vatsaan, selkään ja oikeaan olkapäähän. Infarkti voi vaikuttaa eri suuruisiin alueisiin sydämessä. Alueen suuruus riippuu tukkeutuneen verisuonen sijainnista. Sydänlihaksen osa, jota infarkti koskee, vaurioituu. Nopeasti ja oikealla tavalla annetun ensiavun ansiosta monet potilaat selviävät hengissä sydänkohtauksesta. Sydänkohtauksen jälkeen seurauksena voi olla mm. rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. 25

26 SANASTO Ablaatio - Sähköistä toimintaa häiritsevien sydämen rakenteiden poistaminen suurtaajuusvirtaa käyttämällä Aktivaation leviäminen - Sähköimpulssien eteneminen sydämessä Angina pectoris - Äkilliset puristuksen tunteet rinnassa, joiden lisäksi usein tuntuu pistävää kipua, ja jotka aiheuttaa sydämen riittämätön läpivirtaus Antiarytminen lääke - Lääke, jolla hoidetaan sydämen rytmihäiriöitä Aortta - Suuri valtimo, joka lähtee sydämestä Arytmia - Rytmihäiriö, epäsäännöllinen sydämen syke Asystolia - Sydämen pysähdys Ateroskleroosi - Valtimoiden kalkkeutuminen, rasva-aineiden (kolesterolin) ja kalkkeutumien kertyminen valtimon seinämään, mikä kaventaa ja kovettaa verisuonta Atrium - Sydäneteinen; veri kulkee sieltä sydänkammioon AV-katkos - Eteisen ja kammion välisen sähkönsiirron keskeytyminen AV-solmukkeen kohdalla AVNRT, AV-nodaalinen takykardia - Nopea sydämen syke, jonka aiheuttaa sairas AV-solmuke AV-solmuke Eteis-kammiosolmuke; kammion ja eteisen välissä oleva ohjauspiste, joka välittää sähköimpulssit sinussolmukkeesta kammioon Bradyarythmia - Hidas kammion syke ja samanaikainen eteislepatus tai -värinä Bradykardia - Sydämen erittäin hidas syke (alle 60 lyöntiä minuutissa) Bradykardia-takykardia-oireyhtymä - Muutos kohtuuttoman hitaasta kohtuuttoman nopeaan sykkeeseen Defibrillaatio Sähköinen rytminsiirto; hengenvaarallisen sydämen rytmihäiriön (kammiovärinän) poistaminen sähköiskun avulla Diastole - Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä Diatermia - Kudosten lämmittäminen suurtaajuisella vaihtovirralla EKG Elektrokardiogrammi, tallenne sydämen sähkövirroista levossa, rasituksessa tai pitkällä ajanjaksolla. Antaa tietoa aktivaation muodostumisesta ja etenemisestä sekä sydämen rytmihäiriöistä ja niiden syistä. Ekstrasystole - Ylimääräinen sydämen lyönti säännöllisen sykkeen ulkopuolella Elektrodin kärki - Elektrodin metallikärki, joka stimuloi sydäntä ja havaitsee aktivaation Elektrodi - Eristetty johdin, joka kytkee tahdistimen sydämeen ja välittää sähköimpulssit sydämeen Endokardium - Sydämen sisäkalvo Epikardium - Sydänlihasta päällystävä kalvo Eteislepatus Sydäneteinen sykkii yli 200 lyöntiä minuutissa Eteisvärinä Sydäneteisen hallitsematon toiminta, yli 300 lyöntiä minuutissa 26

27 Johtumishäiriöt tai häiriöt aktivaation muodostumisessa - Aktivaation epänormaali muodostuminen, joka voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin Kahden lokeron sydämentahdistin - Sydämentahdistin, joka ohjaa sekä eteistä että kammiota Kaikukardiografia - Sydämen ultraäänitutkimus Kammiolepatus - Kammio sykkii yli 250 lyöntiä minuutissa Kammiotakykardia- Kammio sykkii yli 100 lyöntiä minuutissa Kammiovärinä - Kammio sykkii yli 300 lyöntiä minuutissa, mihin liittyy kammioiden epäsäännöllinen ja hallitsematon sähköärsytys ja sydämen pysähdys Kardioversio - Sähköinen rytminsiirto; sydämen rytmin mukaisesti annettava sähköisku, jolla pyritään lopettamaan kammion tiheälyöntisyys Karotissinus-oireyhtymä - Kaulavaltimon alueen hermopunoksen yliherkkyys. Näihin hermoihin kohdistuva paine voi aiheuttaa hidaslyöntisyyttä tai lyönti voi jäädä väliin. Kauterisaatio - Kudoksen tuhoaminen/leikkaaminen sähkövirralla Kiertoaktivaatio - Sydämen sähköinen aktivaatio, jota voi esiintyä normaalisti aktivoituvan alueen ulkopuolella, ja joka voi aiheuttaa sydämentykytyksiä tai värinää Koronaariangiografia - Sepelvaltimoiden röntgenkuvaus varjoaineen avulla Korvausrytmi - Kun sydämen luonnollinen tahdistin (sinussolmuke) lakkaa toimimasta, jokin muu sydämen osa voi tuottaa hitaamman sykkeen eli korvausrytmin Laskimot - Suonet, jotka kuljettavat verta sydämeen päin Lepo-EKG - Normaali EKG; EKG:n otto levossa (makuulla) Magneettiresonanssikuvaus - Tietokoneohjattu kuvausmenetelmä, jossa käytetään magneettia Mitraaliläppä - Vasemman eteisen ja vasemman kammion välissä oleva sydänläppä Myokardiitti - Sydänlihastulehdus, johon on useita syitä Myokardium Sydänlihas Ohitusleikkaus - Kaventuneen tai tukkeutuneen sepelvaltimon kohdan kiertäminen lisäämällä luonnollista tai keinotekoista verisuonta Paineluelvytys - Ensiapu sydämen pysähdykseen; rintakehän rytminen painelu, jolla ylläpidetään verenkiertoa Pallolaajennus - Verisuonten kapeiden kohtien venytys käyttämällä erityistä pallokatetria Pitkäaikais-EKG - Sydänsähkökäyrän otto tunnin ajalta pienen kannettavan laitteen avulla Rasitus-EKG - Fyysisen rasituksen aikana (esim. kuntopyörä, kävelymatto) tehty sydänsähkökäyrä, jossa näkyy rasituksesta johtuvia häiriöitä sydämen läpivirtauksessa Sairas sinus -oireyhtymä - Sinussolmukkeen sairaus, josta seuraa hidaslyöntisyys tai jopa taukoja sydämen sykkeessä, toisinaan myös tiheälyöntisyysvaiheita Salvo - Kolme tai useampia peräkkäisiä lisälyöntejä 27

28 28 Sepelvaltimon kovettuma - Sepelvaltimoiden ateroskleroosi (kalkkeutuminen) Sepelvaltimot - Valtimot, jotka huolehtivat sydämen verensaannista Sinusarytmia - Rytmihäiriö, jonka aiheuttaa aktivaation epäsäännöllinen muodostuminen sinussolmukkeessa Sinusbradykardia - Sinussolmukkeesta johtuva hidaslyöntisyys Sinusrytmi - Sinussolmukkeen tahdistama rytmi (sydämen normaali rytmi) Sinussolmuke - Sydämen luonnollinen tahdistin, joka sijaitsee oikeassa eteisessä; koostuu erikoistuneista lihassoluista, jotka tuottavat säännöllisesti sähköimpulsseja, jotka siirtyvät sydänlihakseen ja aiheuttavat supistumisen Sinustakykardia - Sinussolmukkeesta lähtöisin oleva sydämen liian nopea syke Stimulaatio, stimuloida - Heikoilla sähköimpulsseillanärsyttäminen Supistuminen - Sydänlihaksen puristuminen kokoon, jolloin veri siirtyy eteenpäin Supraventrikulaarinen - Eteisestä tai AV-solmukkeesta tuleva Sydämentahdistin - Ihon alle asetettava laite, joka palauttaa sydämen rytmin. Sydämentahdistin stimuloi sydäntä, jos sen syke hidastuu tai muuttuu epäsäännölliseksi. Se ei stimuloi, kun sydän sykkii normaalisti. Sydämen rytmihäiriöt - Häiriöt sydämen lyöntien säännöllisyydessä; lisälyönnit, sydämentykytykset, sydämen sykkeen hidastuminen tai lyhyt katkeaminen Sydämen vajaatoiminta - Sydämen tehon lasku, jonka seurauksena elimistö ei saa tarpeeksi verta rasituksen tai (vakavissa tapauksissa) edes levon aikana Sydäninfarkti - Riittämättömästä veren saannista johtuva sydänlihaksen osan vaurio, johon liittyy usein sepelvaltimotukos Sydänläppä - Venttiili, joka säätelee veren virtausta sydämessä Sympaattinen hermosto - Autonomisen hermoston osa, joka nopeuttaa sydämen sykettä Synkopee - Lyhytaikainen tajunnan menettäminen Systole - Sydänlihaksen supistumisvaihe; veren pumppaamiseen tarvittavan paineen kehittyminen sydämessä Sädehoito - Säteilyn käyttö kasvainten hoidossa Taajuusmukautuva - Tahdistimien toiminnallinen ominaisuus. Tahdistin havaitsee fyysisen rasituksen muutokset yhden tai useamman erikoissensorin avulla ja muuttaa sydämen sykkeen sopivaksi. Takykardia - Sydämen syke, joka ylittää 100 lyöntiä minuutissa Valtimot - Verisuonet, jotka kuljettavat verta sydämestä pois päin Vasovagaalinen synkopee - Tajunnan menetys verenkierron toimintahäiriön seurauksena Ventriculus cordis - Sydänkammio Yhden lokeron sydämentahdistin - Sydämentahdistin, joka ohjaa yhtä sydämen lokeroa (eteistä tai kammiota)

29 MUISTIINPANOJA 29

30 MEDTRONIC - KANSAINVÄLINEN YRITYS Medtronic perustettiin vuonna 1949 Minnesotassa Yhdysvalloissa. Nykyisin Medtronic on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, jonka valikoimiin kuuluu innovatiivisia tuotteita taudinmääritystä ja hoitoa varten ja jolla on kansainvälinen johtoasema lääkintäteknologian alalla. Joka seitsemäs sekunti jokin tuotteemme pelastaa ihmishengen tai pidentää elämää jossain päin maailmaa. Toisaalta kutsumuksemme on pysynyt samana koko tämän ajan: tavoitteenamme on kivun vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja elämän laadun parantaminen. Tätä vaadimme itseltämme ja tuotteiltamme, ja tätä tarjoamme potilaille, heidän omaisilleen ja lääkäreille, jotka luottavat tekniikkaamme. Näin helpotamme potilaiden paluuta aktiiviseen, elämisen arvoiseen elämään. Turvallisesti. Medtronic GmbH 2000 Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä opas on laadittu yhteistyössä, lääkärien, potilaiden ja insinöörien kanssa. Sen sisältämät tiedot ovat laatimishetken mukaiset. 30

31 31

32 MEDTRONIC - KANSAINVÄLINEN YRITYS Medtronic perustettiin vuonna 1949 Minnesotassa Yhdysvalloissa. Nykyisin Medtronic on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, jonka valikoimiin kuuluu innovatiivisia tuotteita taudinmääritystä ja hoitoa varten, ja jolla on kansainvälinen johtoasema lääkintäteknologian alalla. Joka seitsemäs sekunti jokin tuotteemme pelastaa ihmishengen tai pidentää elämää jossain päin maailmaa. Toisaalta kutsumuksemme on pysynyt samana koko tämän ajan: tavoitteenamme on kivun vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja elämän laadun parantaminen. Tätä vaadimme itseltämme ja tuotteiltamme, ja tätä tarjoamme potilaille, heidän omaisilleen ja lääkäreille, jotka luottavat tekniikkaamme. Näin helpotamme potilaiden paluuta aktiiviseen, elämisen arvoiseen elämään. Turvallisesti. MEDTRONIC FINLAND OY PL 230 (Sahaajankatu 24) HELSINKI Puh. (09) Fax (09) Medtronic GmbH 2000 Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä opas on laadittu yhteistyössä, lääkärien, potilaiden ja insinöörien kans-

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas

BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN sydämen vajaatoiminnan hoitoon Potilaan opas 1 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. SYDÄN Sydän ja verenkiertojärjestelmä Mitä sydämen syke on? Sydämen johtumishäiriöt 2. SYDÄMEN

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää Rytmihäiriötahdistin Mitä potilaan tulee tietää HAKEMISTO Johdanto 4 Sydän - rakenne ja toiminta 6 Sydämen rytmihäiriöt 8 Rytmihäiriötahdistin 11 Rytmihäiriötahdistimen asentaminen 14 Rytmihäiriötahdistimen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi

Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi Sydänrytmihoito Potilasesite Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi Tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi www.biotronik.com Sisältö Johdanto 5 Sydän ja sen toimintahäiriöt 6 Sydämentahdistin 13 Asennusleikkaus

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi

Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi Sydänrytmihoito Potilasesite Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi www.biotronik.com Sisältö Johdanto 4 Sydämen toiminta 5 Sydämen vajaatoiminnan taudinkuva

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Stimulaattori kivun hoidossa

Stimulaattori kivun hoidossa OPAS Stimulaattori kivun hoidossa 1 Stimulaattorin osat ovat: Stimulaattori mikä se on? Stimulaattori on nykyisin yksi vakiintunut hoitovaihtoehto neuropaattisen eli hermovauriokivun hoidossa silloin,

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Enterra -hoito. Vatsalaukun neuromodulaatio gastropareesiin

Enterra -hoito. Vatsalaukun neuromodulaatio gastropareesiin Enterra -hoito Vatsalaukun neuromodulaatio gastropareesiin Jaska Enterra -hoito on auttanut minua enemmän kuin olin osannut toivoakaan. Nyt voin taas istua kahvilassa kahvikupin ääressä, kuten ennen vanhaan!

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Elämää sydämentahdistimen kanssa

Elämää sydämentahdistimen kanssa Tervetuloa! Näiltä verkkosivuilta löydät tietoa elämästä. Verkkosivuilta löydät tietoa myös tahdistimen toiminnasta, tahdistintyypeistä ja tahdistimen seurannasta. Mikä on sydämentahdistin? Tahdistintyypit

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Uutta elinvoimaa. rytmihäiriötahdistimen avulla. Sydänrytmihoito. Potilasesite

Uutta elinvoimaa. rytmihäiriötahdistimen avulla. Sydänrytmihoito. Potilasesite Sydänrytmihoito Uutta elinvoimaa Uutta elinvoimaa rytmihäiriötahdistimen avulla Potilasesite 363405- -B BIOTRONIK SE & Co. KG Woermannkehre 1 12359 Berlin Germany Tel +49 (0) 30 68905-0 Fax +49 (0) 30

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä? Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita

Lisätiedot

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset

Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset

Lisätiedot