Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
|
|
- Hannes Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
2 Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi Rytmihäiriöt jaotellaan sen mukaan missä kohdassa sydäntä impulssi syntyy Eteisperäiset rytmihäiriöt syntyvät eteisissä Esim. eteisvärinä tai -lepatus Eteis-kammiosolmukkeen tahdittamaa rytmiä sanotaan nodaaliseksi rytmiksi Kammioperäiset rytmihäiriöt Esim. kammiotakykardia tai värinä
3 Rytmihäiriöt Sinusrytmi Ihmisen normaali rytmi, syketaajuus levossa yleensä 50-80/min Autonominen hermosto säätelee syketaajutta Nousee esim. rasituksessa Sinusbradykardia tarkoittaa matalaa sykettä Voi johtua esim. lääkityksestä (beettasalpaajat, digoksiini, verapamiili) Sairaan sinuksen oireyhtymästä Hetkellisesti vagushermon ärsytyksestä Esim. karotispoukaman herkkyys, vatsakipu tai oksentelu Sinustakykardia tarkoittaa nopeaa sykettä Voi johtua esim. Kivusta, kuumeilusta, kuivumasta, anemiasta, kilpirauhasen liikatoiminnasta, matalasta verenpaineesta tai hypoksemiasta
4 Rytmihäiriöt Sinusrytmi Sairaan sinuksen oireyhtymä (sick sinus syndrome) Sinussolmukkeen toiminta huononee ja aiheuttaa pulssin mataluutta Syndroomaan voi liittyä ajoittaiset nopeat tykytykset ja ajoittainen matala pulssi Syndroomaa voi provosoida tietyt lääkkeet Esim. beettasalpaajat Yleensä ilmenee vanhemmalla iällä Voi aiheuttaa huimausta/pyörtymistä Hoitona Rytmiä hidastavien lääkkeiden lopetus Tarvittaessa sydämen tahdistin
5 Rytmihäiriöt Lisälyönnit Eteisistä tai AV-solmukkseesta lähtevät lisälyönnit ovat supraventrikulaarisia (SVES) Kammioista lähtevät lisälyönnit ovat ventrikulaarisia (VES) Oireena yleensä muljahtava tunne minkä jälkeen sydän tuntuu jättävän lyönnin väliin (kompensatorinen tauko) Esiintyy kaikilla ihmisillä Terveessä sydämessä hyvänlaatuinen ilmiö mutta sairaan sydämen lisääntyvä kammiolisälyöntisyys voi edeltää kammiotakykardiaa/-värinää Perusteelliset jatkoselvittelyt indisoitu jos taustalla sydänsairaus
6 Rytmihäiriöt Supraventrikulaarinen takykardia (SVT) Esiintyy sekä nuorilla että vanhemmilla Tavallinen syy nuoren terveen ihmisen sydämen tykytyksiin Yleensä johtuvat kaksijakoisen AV-solmukkeen kiertoaktivaatiosta Luonteeltaan nopeasti alkavia ja loppuvia (kuin katkaisijasta ) P /min EKG:ssä yleensä tasainen kapeakompleksinen takykardia P-aallot eivät yleensä näy Vagusärsytys voi lopettaa arytmian Valsalvaus (esim. ruiskuun puhaltaminen), karotishieronta Mikäli vagusärsytys ei auta, voidaan yleensä takykardia lopettaa adenosiini i.v. boluksella
7 Rytmihäiriöt Eteisvärinä Altistavia tekijöitä Ikä Merkittävin eteisvärinälle altistava yksittäinen tekijä Yli 50-vuotiailla vaara sairastua eteisvärinään kasvaa yli kaksinkertaiseksi jokaista kymmentä ikävuotta kohden N. 2/3:lla todettavissa eteisvärinälle altistava sairaus. Altistavia tekijöitä ovat esim. kohonnut verenpaine sydämen vajaatoiminta sydämen läppäviat Sepelvaltimotauti diabetes lihavuus kilpirauhasen liikatoiminta Uniapnea krooniset keuhkosairaudet Väliaikaisia eteisvärinää laukaisevia tekijöitä ovat esim. alkoholin liikakäyttö ("krapulaflimmeri") akuutti sydäninfarkti Perikardiitti Myokardiitti keuhkoembolia.
8 Rytmihäiriöt Eteisvärinä Esiintyy myös terveessä sydämessä Yleensä alkaa levossa Potilaalla voi olla kestävyysurheilu -tausta Oireena epäsäännöllinen tykytys ja mahdollisesti suorituskyvyn lasku Voi olla myös oireeton Kammiotaajuus akuutisti voi olla hidas (vanhukset, käytössä esim. beettasalpaaja) tai korkea esim /min
9 Rytmihäiriöt Eteisvärinä Eteisvärinään voi liittyä valtimoembolian riski Voi aiheuttaa esim. aivoverenkiertohäiriön Embolialle altistavat Sydämen systolinen vajaatoiminta Kohonnut verenpaine Ikä 65 vuotta Diabetes Aiempi aivohalvaus tai TIA Valtimosairaus Naissukupuoli (jos ikä on 65-vuotta) Tupakointi Mikäli potilaalla on riskitekijöitä, antikoagulaatiohoidon aloitus tärkeätä Varfariini (Marevan ) NOAC (Novel Oral Anticoagulants) Dabigatraani (Pradaxa ), apiksabaani (Eliquis ), rivaroksabaani (Xarelto ) ja edoksabaani (Lixiana )
10
11 Rytmihäiriöt Eteisvärinä Hoitolinjaus Linjataan potilas joko rytminhallintaan tai sykkeenhallintaan Rytminhallinnassa pyritään palauttamaan ja ylläpitämään sinusrytmiä Tarvittaessa kardioversiot akuutissa kohtauksessa Tarvittaessa estolääkityksen aloitus Beettasalpaajat Antiarytmiset lääkkeet, esim. flekainidi Tarvittaessa katetri-/kryoablaatio Sykkeenhallinnassa rytmiksi jää flimmeri ja pyritään optimoimaan kammiovaste Syketaajuutta hidastava lääkitys Ensisijaisesti beettasalpaajat Pulssitavoitteena esim. levossa 60 80/min ja kevyessä rasituksessa /min.
12 KSSHP:n flimmerin hoitoketjuohjeistus
13 Rytmihäiriöt Eteislepatus Syntymekanismina eteisissä kiertävä sähköinen aktivaatiorintama EKG:ssä tyypillisesti F-aalto alaseinäkytkennöissä Kammiotaajuus johtumissuhteen mukaan (esim. 3:1) Akuutti kohtaus yleensä vastaa huonosti hidastavalle lääkitykselle Akuutin kohtauksen hoitona kardioversio Pitkittyneessä lääkitykselle huonosti vastaavassa tai tiheästi uusiutuvassa eteislepatuksessa katetriablaatio hyvä hoito Antikoagulaatiohoito samojen periaatteiden mukaan kuin eteisvärinässä
14 Rytmihäiriöt Kammiotakykardia (VT) Kammiotakykardia on kolmen tai useamman peräkkäisen kammiolyönnin sarja Jaetaan QRS morfologian mukaan Yhdenmukainen VT Liittyy yleensä sydäninfarktin jälkitilaan ( arpitakykardia ) Monimuotoinen VT Liittyy yleensä akuuttiin sydänlihasiskemiaan Kääntyvien kärkien VT (Torsades de pointes) Liittyy pitkään kammioiden repolarisaatioaikaan (EKG:ssä QT ajan pidentymiseen) QT-aikaa pidentävät lääkkeet Bradykardinen perusrytmi (esim. totaaliblokki) Elektrolyyttihäiriöt kuten hypomagnesemia tai kalemia Perinnöllinen pitkä QT -oireyhtymä
15 Rytmihäiriöt Kammiotakykardia (VT) Yhdenmuotoinen VT Monimuotoinen VT Kääntyvien kärkien VT
16 Rytmihäiriöt Kammiotakykardia (VT) Hoito Pulssiton VT Elvytys ja kardioversio heti kun defibrillaattori paikalla Potilas tajuissaan Kardioversio humautuksessa Lääkkeellinen kääntöyritys esim. amiodaronilla Toistuvien kääntyvien kärkien VT:iden estoon voi kokeilla Magnesiumia 1-2g i.v. Ylitahdistusta joko asentamalla tahdistin tai nostamalla syketaajuutta esim. isoprenaliinillä Pyritään hoitamaan taustalla olevaa syytä, esim. sydänlihasiskemian hoito PCI? Elektrolyyttihäiriön korjaus
17 Rytmihäiriöt Kammiovärinä (VF) Kammiovärinässä kammioissa nopea järjestäytymätön sähköinen aktiviteetti Sydän ei pysty kierrättämään verta Oireena äkillinen elottomuus Hoitona välitön elvytys ja kardioversio heti kun defibrillaattori paikalla Tarvittaessa elvytyksen aikana amiodaronin tai lidokaiinin anto
18 Rytmihäiriöt Kammiotakykardia (VT) ja -värinä (VF) Estohoidot Perussyyn mahdollisimman hyvä hoito Rytmihäiriölääkkeiden aloitus (kardiologi) ICD:n (intracardiac defibrillator) asennus
19 Johtumishäiriöt Eteis-kammiojohtumishäiriöt Eteis-kammiokatkoksissa signaalin kulku eteiskammiosolmukkeessa on jo heikentynyt tai estynyt Jaetaan kolmeen asteeseen I AV katkos EKG:ssä PQ aika pidentynyt Yleensä hyvänlaatuinen ilmiö Voi liittyä lääkitykseen II AV katkos Osa P aalloista jää johtumatta kammioihin Jaetaan kahteen alaryhmään Mobiz I -häiriössä(wenckebachin ilmiössä) AV-johtuminen pitenee kunnes jää johtumatta Mobiz II -häiriössä AV johtumisaika vakio mutta välillä P aallot jäävät johtumatta Wenckebachin ilmiö yleensä hyvänlaatuinen eikä tarvitse hoitoa Mobiz II johtumishäiriö voi ennakoida totaaliblokkia ja yleensä tarvitaan sydämen tahdistin III AV katkos (totaaliblokki) P-aallot eivät johdu kammioihin Tarvitaan lähes aina tahdistin
20 Wenckebach Mobiz Totaaliblokki
21
22 Elvytys Elvytyslääkkeet Verenkiertoa parantavat lääkkeet Adrenaliini on elvytyksen peruslääke, vaikka sen hyödystä sydänpysähdyksissä ei ole tasokasta tutkimusnäyttöä. Adrenaliinin käyttö lisää verenkierron palautumisen todennäköisyyttä, mutta näyttöä siitä, että se parantaisi sekundaariselviytymistä, ei ole. Adrenaliinin suonensisäinen kerta-annos on aikuisella 1 mg. Kammiovärinä- ja kammiotakykardiatilanteessa ensimmäinen adrenaliiniannos annetaan kolmannen defibrillaatioiskun jälkeen, jolloin se saattaa parantaa sepelvaltimoiden verenvirtausta ja siten defibrillaation onnistumista. Monitoroidun potilaan kammiovärinässä, jonka hoito aloitetaan viiveettä, voi olla mielekästä lykätä adrenaliinin annostelua myöhemmäksi. Sykkeettömässä rytmissä (PEA) ja asystolessa ensimmäinen adrenaliiniannos annetaan heti suoniyhteyden avaamisen jälkeen. Adrenaliiniannos toistetaan joka toisen 2-minuuttisen PPE-jakson alussa (3 5 minuutin välein). Kapnografian avulla voidaan tunnistaa spontaanin verenkierron palautuminen jo painelujakson aikana. Jos ETCO2 on selvästi nouseva, pidättäydytään adrenaliinin annosta. Jos sykettä ei kuitenkaan seuraavassa rytmin analysointihetkessä todeta, annetaan adrenaliini tässä vaiheessa. Elvytys -käypä hoito suositus 2016
23 Elvytys Elvytyslääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Näyttö rytmihäiriölääkkeiden hyödyllisyydestä kammiovärinän tai sykkeettömän kammiotakykardian hoidossa on heikkoa. Minkään rytmihäiriölääkkeen ei ole todettu lisäävän sairaalasta kotiutumisia. Rytmihäiriölääkettä annetaan heti adrenaliinin jälkeen kammiovärinään, jos se jatkuu tai uusiutuu kolmannen defibrilloinnin jälkeen. Amiodaroni on ensisijainen rytmihäiriölääke, ja sen kerta-annos on aikuisilla ensin 300 mg ja sitten viidennen defibrilloinnin tai rytmin analysoinnin jälkeen 150 mg. Toistuvassa VF/VT-tilanteessa käytetään tarvittaessa boluksen jälkeen amiodaroni-infuusiota (900 mg/vrk). Rytmihäiriölääkettä kannattaa antaa aikaisin etenkin potilaille, joilla verta kierrättävä rytmi saavutetaan vain lyhytaikaisesti (toistuva VF tai VT), ja monitoroituina kammiovärinään meneville potilaille. Elvytys -käypä hoito suositus 2016
24 Elvytys Elvytyslääkkeet Muut elvytyslääkkeet Liuotushoitoa elvytyksen aikana harkitaan, kun sydänpysähdyksen taustalla on epäilty tai todettu keuhkoembolia. Rutiininomainen liuotushoito ei ole hyödyksi. Jos liuotushoito annetaan, elvytystä tulee jatkaa normaalia pidempään, ainakin 60 minuuttia. Magnesiumsulfaattia voidaan elvytyksen aikana käyttää kääntyvien kärkien kammiotakykardian yhteydessä. Kerta-annos on 2 g, ja se voidaan toistaa minuutin kuluttua. Kalsiuminsalpaajan aiheuttamassa myrkytyksessä voidaan antaa 10 ml 10-prosenttista kalsiumkloridia (6,8 mmol Ca2+). Trisyklisten masennuslääkkeiden aiheuttamassa myrkytyksessä tai hyperkalemiassa annetaan natriumbikarbonaattia (7,5 % 100 ml). Rutiininomaisesta natriumbikarbonaatin antamisesta ei ole hyötyä, vaikka sydänpysähdyksen aikana potilaat ovat yleensä metabolisessa asidoosissa. Elvytys -käypä hoito suositus 2016
25 Elvytys Elvytetyn potilaan jatkohoito Hengitys Varmistetaan riittävä ventilaatio ja happeutuminen Lisähappi Pulssioksimetriatavoite on % Ventiloidaan n. 20/min muutaman minuutin ajan sydämen käynnistymisen jälkeen Sydänpysähdyksen aikana muodostunut hiilidioksidikuorma purkautuu. Jos käytössä kapnografi EtCO2 tavoite 4 4,5 kpa
26 Elvytys Elvytetyn potilaan jatkohoito Verenkierto Verenpaine ja sykkeen tunnustelu 3 5 minuutin välein Systolinen tavoitepaine yli 100 mmhg (MAP yli mmhg) Verenkiertoa lamaavia lääkkeitä (beetasalpaaja) ei anneta ennen kuin verenkierron tila on vakiintunut. Elvytyksen aikana annettu adrenaliini aiheuttaa takykardiaa ja usein rytmihäiriöitä noin 5 minuutin ajan. Adrenaliinin vaikutuksen loputtua kliininen ongelma on useammin hypotensio kuin hypertensio. Otetaan EKG. Taustalla voi olla akuutti sydäninfarkti
27 Elvytys Elvytetyn potilaan jatkohoito Verenkierto jatkuu Hypotensiivinen ja bradykardinen potilas Hoidetaan ensin bradykardia Atropiini 0,1 mg i.v. /10 painokiloa kohti, tarvittaessa toistetusti ad 3 mg. Jos atropiinistä huolimatta syke on alle 35/min» voidaan antaa adrenaliinia boluksena 0,05 mg erissä i.v.» Ellei adrenaliini auta, aloitetaan ulkoinen tahdistus. Hypotensiivinen, normaali pulssitaajuus Nesteytetään suolaliuoksella ml i.v. Noradrenaliini-infuusio Tarvittaessa kombinoidaan dobutamiiniin.
28 Elvytys Elvytetyn potilaan jatkohoito Verenkierto jatkuu Hypotensiivinen ja takykardinen potilas Jos kyseessä on muu kuin sinusperäinen takykardia ja hemodynamiikka on huono, tehdään kardioversio Nesteytetään suolaliuoksella ml. Jatketaan nesteytystä, jos syke hidastuu ja paine nousee. Aloitetaan noradrenaliini-infuusio Hypertensiivinen potilas Varmistetaan, että sedaatio on riittävä Tajuttomuuden väistymisen merkkejä ovat kyynelehtiminen ja intubaatioputken kakominen» Esim. morfiinia 2 4 mg erissä i.v. tai oksikodonia 2 3 mg erissä i.v.» Esim. diatsepaamia 2,5 5 mg erissä i.v. Sydänpotilaan hypertension primaarilääke on nitraatti. Pyritään pitämään syketaajuus alle 100/min. Aloitetaan beetasalpaus, esimerkiksi metoprololi 1-2 mg i.v. erissä.
29
30
EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotUudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys
Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys Tom Silfvast Ensimmäiset ohjeet 1966 päivitetty noin 6 vuoden välein Suositusprosessit 2000-luvulla kirjallisuuden kattava analysointi kansainväliset
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotMalli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011
Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotSydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotJohdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA. Tom Silfvast
ELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA Tom Silfvast 1 SYDÄMEN (= VERENKIERRON ) PYSÄHTYESSÄ Tajunnan menetys 5 sekunnissa lyyhistyminen Usein samaan aikaan lyhytkestoinen 5 10 sekunnin jäykistelyvaihe,
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotHypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille
Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia
LisätiedotRytmihäiriöiden hoito on vaativin osa myrkytysten
Myrkytykset Sinikka Pohjola-Sintonen ja Juhani Partanen Suurin osa myrkytyspotilaiden sairaalakuolemista johtuu rytmihäiriöstä. Lääkkeen yliannos on osallisena lähes kaikissa tahallisissa myrkytyksissä.
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotEKG Minna Pöntinen 11/2007
EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta
LisätiedotSydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon
Rytmihäiriölääkkeet: opintotavoi>eesta Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon Ilari Paakkari 211112 Sydämen elektrofysiologian peruscedot AkuuEhoidon lääkkeet Pitkäaikaishoidon aloi>aminen ja harkinta
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
Lisätiedot1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen
Hätätilanteet.0 Lapsen elvytys Outi Peltoniemi, Elisa Nurmi Määritelmä Tässä luvussa lapsella tarkoitetaan alle murrosikäistä lasta. Murrosiän saavuttanutta lasta hoidetaan kuten aikuista. Vastasyntyneen
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät
Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotHätäensiapu ja ensihoito. Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY
Hätäensiapu ja ensihoito Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY Luennon sisältö Preoperatiivinen vaihe Potilaan rauhoittaminen ja sedaatio Ongelmat toimenpiteen
LisätiedotElvytys Päivitetty 3.2.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: Atropin Stragen, 0,1 mg/ml solution for injection in pre-filled syringe Atropin Stragen, 0,2 mg/ml solution for injection in pre-filled syringe RMP:
LisätiedotToiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.
Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi Lauri, Mikko Syventävien opintojen tutkielma Sisätautien klinikka Oulun yliopisto huhtikuu 2017 LT
LisätiedotTiina Heliö, dos., kardiologi HYKS
Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotalol Mylan 160 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Sotalolihydrokloridi 160 mg.
1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotalol Mylan 160 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sotalolihydrokloridi 160 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
Lisätiedot