JÄÄHALLIN ALUE kortteli 106 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy 19.3.2014 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI SWECO Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Vireilletulo 19.12.2013 Hyväksytty kunnanhallituksessa..2009 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2009 1
2
Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Muinaisjäännökset... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.1.6 Maaperä... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 3.3.1 Osalliset... 10 3.3.2 Vireilletulo... 10 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 11 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Kaavan rakenne... 12 4.1.1 Mitoitus... 12 4.1.2 Palvelut... 12 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 13 4.3 Aluevaraukset... 13 4.3.1 Korttelialueet... 13 4.3.2 Muut alueet... 13 4.4 Kaavan vaikutukset... 13 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 4.4.3 Muut vaikutukset... 13 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 13 3
4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 13 4.7 Nimistö... 13 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 13 5.4 Toteutuksen seuranta... 14 4
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haapaveden keskustaajamassa Pulkkilantien länslipuoella olevalla teollisuus- ja työpaikka-alueella. Alue rajautuu pohjoisessa Kotisuontiehen, idässä HakakujaaN ja lännessä ja etelässä pientaloalueisiin. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on itäosastaan rakennettua ja länsi osastaan peltoa. Edelleen viljelyskäytössä olevan pellon ja rakennetun alueen välissä on vanhaa metsittynyttä peltoa. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Länsiosassa on viljeltyä peltoa ja keskellä kuivatusojan varrella on lehtipuita kasvavaa peltoa, joka on ollut viljeltynä vanhojen karttojen perusteella viimeksi ehkä 1950-60 luvuilla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Paloasema Yritystalo Sähköalan yritys Nykyinen jäähalli. 6
3.1.4 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. 3.1.5 Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisessä omistuksessa. 3.1.6 Maaperä Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan osin haastavaa erityisesti alueen eteläosassa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 7
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaava Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. 1.vaihemaakuntakaava on hyväksytty, mutta se ei ole lainvoimainen. Kaava-alueen likimääräinen sijainti Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. 8
Yleiskaava Ote osayleiskaavasta Kaava-alueen sijainti punaisella Asemakaava Ote ajantasakaavasta. Voimassaoleva asemakaava on vuodelta 1996 9
Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nykyinen Haapaveden Luistelukeskus Oy:n omistama jäähalli on valmistunut vuonna 1996. Halli on rakennettu ja ylläpidetty pitkälti talkoovoimin. On todettu, että hallin suhteen joudutaan etsimään uusia ratkaisuja. Myös hallin kunnosta on ristiriitaisia näkemyksiä. Sijaintivaihtoehtoja pohdittaessa mietittiin myös uutta sijaintia, mutta lopulta päädyttiin olevaan paikkaan. Valtuuston päätöksen mukaisesti vanha halli tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Kaavamuutoksessa tutkitaan alueen maankäytön kehittämistarpeet myös muilta osin, lähinnä korttelin 106 osalta. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Haapaveden kaupunginvaltuusto on käsitellyt hanketta 11.11.2013. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset asukkaat ja maanomistajat Elenia Verkko Oy Pohjanmaan PPO Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto Perusturvalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöterveyslautakunta Haapavesi-Seura 3.3.2 Vireilletulo Kaava on tullut vireille 19.12.2013. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 19.12.2013 17.1.2014. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. 10
Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavan tavoitteista keskeisimpiä ovat taajamatoimintojen alueeseen liittyvät eheytyvä yhdyskunta rakenne. Ks. kohta 3.2.1 Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan mukaan alue on varattu ympäristöhaittoja tuottamatonta teollisuutta ja urheilua varten. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki oli tutkinut jäähallin sijoittumiseen useampaa eri vaihtoehtoa ja ko. paikka oli kohteista paras. Sijoitusvaihtoehtoina tutkittiin mm. nykyistä paikkaa ja urheilukentän aluetta. Muutosalueesta eli ns. varikon alueesta todettiin, että nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää, maaperän on hyvä ja p-aluetta on valmiiksi, etäisyys kouluun on kohtuullinen ja asutusta ei ole lähellä. Negatiivisena mainittiin, että teknisen osaston toiminnoille joudutaan etsimää uusi paikka. Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013, että uusi jäähalli rakennetaan nykyisen paikalle ja nykyinen jäähalli tulee hyödyntää laajasti monipuolisena harrastetilana nykyisellä paikallaan. 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaa on käsitelty Haapaveden kaupungin maankäyttötoimikunnassa: 27.11.2013 9.12.2013 17.2.2014 17.3.2014 11
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Rakenteellisesti kaava noudattaa voimassaolevaa kaavaa. Kaava-alueen pohjoislaidalla on ympäristöhaittoja tuottamattoman teollisuuden korttelialue ja muu osa on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. 4.1.1 Mitoitus Teollisuustontin osalta kaavan tehokkuus säilyy eli rakennusoikeutta on 30% vastaava osa tontin pinta-alasta (e=0.30) Rakennusoikeutta on n. 1035 m² kerrosalaneliömetriä. Urheilu- ja virkistysalueella rakennusoikeutta on 30 % tontinpinta-alasta eli n. 13000 m². 4.1.2 Palvelut Alueella on liikuntapalveluita, jotka säilyvät. 12
4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää tai ilman saastumista. Oleva teollisuustontti kotisuontien varrella. Korttelialueen rajat on tarkistettu vastaamaan maanomistusta. 4.3.2 Muut alueet VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Urheilutoimintaan varattu alue. Uusi jäähalli rakennetaan olevan paikalle ja vanha siirrettään alueen eteläosaan. Alueella on lisäksi pesäpallokenttä, joka säilyy. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Uusi halli rakennetaan olevan paikalle. Kaava-alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Alue muuttuu yleiskuvaltaan rakennetummaksi. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisen arvokasta luonnonympäristöä. Olevaa peltoa ja metsää ja peltoa poistuu rakentamisen myötä, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä. 4.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta aiheutuu kustannuksia kaupungille. Alue on julkisessa käytössä, joten virkistysmahdollisuudet säilyvät. Urheilupalvelujen tarjota parantuu. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Ks. kaavakartta ja kohta 4.3. 4.7 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 13
5.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteumista seuraa pääasiassa kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa 19.3.2014 Tapio Tuuttila DI Mikko Korhonen TkK LIITTEET Asemakaavan seurantalomake 14
Liite: Asemakaavan seurantalomake 15