LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT OY
Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Johdanto 2 1 Markkina-alueen kaupallisten palveluiden nykytilanne ja tulevaisuuden ennusteita 3 1.1 Markkina-alueen väestö 3 1.2 Osayleiskaava-alueen nykyiset palvelut, kilpailevat kaupalliset keskittymät ja uudet kaupan hankkeet 6 1.3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima markkina-alueella 7 1.4 Liikepinta-alatarve markkina-alueella 2020 9 1.5 Urheilu- ja vapaa-aikapalveluiden kehitys 11 2 Kaupalliset vaikutukset 15 2.1 Vaikutukset kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin 16 2.2 Vaikutukset palveluverkkoon 18 2.3 Vaikutukset palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen 21 2.4 Vaikutukset työpaikkakehitykseen 22 2.5 Vaikutukset verotuloihin 23 3 Merkittävimmät vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailua 25 Liite 1 Vireillä olevat kaupan hankkeet 28
Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 JOHDANTO Tampereen kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue on sijaintinsa puolesta erittäin merkittävä alue Tampereen ja ympäristökuntien näkökulmasta. Alueen kehittämisen ja muutoksen esteenä ovat vanhentuneet yleiskaavat. Osayleiskaavassa pyritään ratkaisemaan maankäyttö entistä tehokkaampana, käyttötarkoitukseltaan monipuolisempana ja rakentamisen laadun osalta korkeatasoisempana. Osayleiskaavasta on laadittu kolme alustavaa luonnosvaihtoehtoa. Näiden vaihtoehtojen kaupallisia vaikutuksia on tarkoitus arvioida tässä selvityksessä. Tavoitteena on arvioida, mitä vaikutuksia osayleiskaavavaihtoehdoilla on kaupalliseen palveluverkkoon ja palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen. Lisäksi analysoidaan vaihtoehtojen vaikutuksia palveluiden toimintaedellytyksiin ja muiden markkina-alueella sijaitsevien kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavalla on myös vaikutuksia työpaikkakehitykseen sekä palkoista saataviin verotuloihin ja kiinteistöveron määrään. Selvityksessä analysoidaan myös näitä kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Tampereen kaupungin toimeksiannosta on kaupallisten vaikutusten arvioinnin tehnyt Tuomas Santasalo Ky Pöyry Environment Oy:n alikonsulttina. Selvityksestä vastaavat KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 1 MARKKINA-ALUEEN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA Kaupallisten palveluiden nykytilannetta kuvataan tässä markkina-alueen väestön, alueen nykyisten palveluiden ja kilpailevien kaupallisten keskittymien sekä ostovoiman suhteen. Väestöstä ja ostovoimasta tarkastellaan myös ennustetietoja. Ostovoimaennusteiden pohjalta arvioidaan liiketilatarvetta markkina-alueella. Lisäksi tarkastellaan urheilu- ja vapaaajan palveluiden kehitystä. 1.1 Markkina-alueen väestö Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen tulevan kaupallisen keskittymän vaikutusalueena voidaan pitää koko Tampereen markkina-aluetta. Parkano Vilppula Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Viljakkala Suodenniemi Hämeenkyrö Ylöjärvi TAMPERE POHJOINEN Orivesi Mouhijärvi LUOTEINEN LOUNAINEN Nokia ETELÄINEN Pirkkala KESKINEN KOILLINEN Kangasala KAAKKOINEN Kuhmalahti Vamm ala Lempäälä Pälkäne Luopioinen Vesilahti Akaa Valkeakoski Urjala Kylmäkoski I-markkina-alue II-markkina-alue III-markkina-alue Lahdesjärven ja Lakalaivan markkina-alue
Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokia, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Viljakkala, Pälkäne, Kuhmalahti, Luopioinen, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi ja Vilppula. Pääasiallinen markkina-alue, johon Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupallisella keskittymällä on suurin vaikutus, on Tampereen eteläiset ja kaakkoiset osat. Toissijaiseen markkina-alueeseen kuuluvat muut Tampereen osa-alueet sekä lähi kunnat Lempäälä, Pirkkala, Kangasala ja Nokia. Toissijaisella markkina-alueella on jo merkittävästi kaupallista tarjontaa, ja tältä alueelta ostovoiman houkuttelu Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupalliseen keskittymään on jo ensisijaista markkina-aluetta vaikeampaa. Asiakkaat pysähtyvät ensisijaisesti lähempänä sijaitsevaan kauppapaikkaan, mikäli kauempana sijaitseva kauppapaikka ei ole merkittävästi vetovoimaisempi ja omaleimaisempi. Mikäli Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupalliseen keskittymään sijoittuu jokin hyvin vetovoimainen kaupallinen yksikkö tai keskittymästä muodostuu hyvin monipuolinen ja näin vetovoimainen, tämä vetää ostovoimaa koko Tampereen vaikutusalueelta. Mikäli alueelle sijoittuisi esimerkiksi Ikea, vetää tämä ostovoimaa vieläkin laajemmalta alueelta. Tampereen vaikutusalueen ulkopuolelta pääosa ostovoimasta suuntautuu kuitenkin alueen omiin keskuksiin, ja Lahdesjärven ja Lakalaivan keskittymään vain murto-osa, joten näitä alueita ei enää otettu mukaan vaikutustarkasteluun. Alueen ensisijaisella markkina-alueella asuu tällä hetkellä 58.000 asukasta, toissijaisella markkina-alueella yli 230.000 asukasta ja koko vaikutusalueella 445.000 asukasta. Markkinaalueen väestö kasvaa voimakkaasti. Erityisen voimakkaasti kasvavat lähialueet. Vuoreksen uusi asuinalue tuo yli 10.000 uutta asukasta alueelle. Samoin lähikuntien väestö on voimakkaassa kasvussa. Kauempana sijaitsevien kuntien väkiluku kasvaa hyvin hitaasti, ja joidenkin kuntien väkiluku jopa laskee. Väestöennuste perustuu Tampereen kaupungin osalta kaupungin ennusteeseen ja muiden kuntien osalta Pirkanmaa liiton käyttämään ennusteeseen, jonka pohjana on Tilastokeskuksen väestöennuste. Vuonna 2020 ensisijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan asukkaita yli 70.000 ja toissijaisella yli 260.000. Ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 40.000 asukkaalla. Koko markkina-alueella vuonna 2020 on asukkaita ennusteen mukaan 490.000 ja vuonna 2030 yli 0,5 miljoonaa.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Lahdesjärven-Lakalaivan markkina-alueen väestö 2005 ja ennuste vuosille 2010, 2020 ja 2030 2005 2010 2020 2030 Tampere - eteläinen 18 603 21 400 29 100.. Tampere - kaakkoinen 39 549 41 100 41 700.. I-markkina-alue 58 152 62 500 70 800.. Tampere - koillinen 34 137 36 000 36 400.. Tampere - keskinen 60 396 60 300 53 900.. Tampere - lounainen 31 591 33 400 31 000.. Tampere - luoteinen 11 088 11 400 14 400.. Tampere - pohjoinen 4 331 5 800 19 800.. Tampereen II-markkina-alue 141 543 146 900 155 500.. Tampere yhteensä* 204 363 213 100 229 500 235 400 Pirkkala 14 875 17 200 20 300 21 800 Lempäälä 18 248 19 600 21 800 23 000 Kangasala 26 807 28 300 31 100 32 600 Nokia 29 147 30 400 32 900 34 300 Muut II-markkina-alueet 89 077 95 500 106 100 111 700 II-markkina-alue 230 620 242 400 261 600.. Parkano 7 340 7 000 6 500 6 200 Hämeenkyrö 10 186 10 300 10 700 10 900 Ikaalinen 7 547 7 200 6 900 6 700 Viljakkala 2 080 2 300 2 500 2 700 Pälkäne 4 456 4 400 4 400 4 400 Kuhmalahti 1 120 1 200 1 200 1 300 Luopioinen 2 405 2 400 2 400 2 400 Valkeakoski 20 408 20 500 20 600 20 400 Akaa 13 789 14 600 15 600 16 200 Kylmäkoski 2 633 2 700 2 800 2 900 Urjala 5 565 5 400 5 300 5 300 Vesilahti 3 831 4 200 4 700 5 000 Ylöjärvi 23 035 23 900 26 000 27 000 Vammala 15 228 15 000 14 700 14 500 Mouhijärvi 3 014 3 100 3 200 3 300 Suodenniemi 1 359 1 300 1 300 1 300 Orivesi 8 929 8 800 8 800 8 900 Juupajoki 2 224 2 100 2 000 1 900 Kuru 2 761 2 800 2 800 2 800 Mänttä 6 525 6 300 6 000 5 800 Ruovesi 5 398 5 100 4 700 4 400 Vilppula 5 457 5 100 4 800 4 500 III - markkina-alue 155 290 155 700 157 900 158 800 Markkina-alueet yhteensä 448 730 464 300 493 500 505 900 * sis. myös alueille kohdistamattomat Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Pirkanmaan liitto
Kaupallisten vaikutusten arviointi 6 1.2 Osayleiskaava-alueen nykyiset palvelut, kilpailevat kaupalliset keskittymät ja uudet kaupan hankkeet Nykyiset vähittäiskaupan palvelut alueella painottuvat auto- ja varaosakauppaan. Lakalaivan alueella on tällä hetkellä jonkin verran moottoriajoneuvojen kauppaa, varaosakauppaa, huoltoa ja korjausta. Alueella toimii mm. Biltema. Alue on yksi autokaupan keskittymistä Tampereella. Lahdesjärven alue painottuu tukkukauppaan, toimistoihin sekä teolliseen toimintaan. Taatalan kaupunginosassa, osayleiskaava-alueen pohjoisosassa on vähittäiskaupan suuryksikkö Euromarket. Tällä hetkellä koko alueella on kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa noin 55.000 k-m 2, josta Lakalaivassa on 38.000 k-m 2 ja Taatalassa lähes 17.000 k-m 2 sekä Lahdesjärven alueella 500 k-m 2. Lahdesjärven tulevan kauppa-alueen kanssa kilpailevia seudullisia kauppakeskittymiä on lähiseudulla useita. Tampereen keskusta on alueen pääkeskus ja kaupallinen tarjonta painottuu keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Keskustassa on Tampereen ainoat kauppakeskukset. Keskustaa ollaan kehittämässä. Koskikeskus laajenee ja uusi merkittävä kaupallinen keskittymä rakennetaan Koskikeskuksen eteläpuolelle Ratinaan. Nekalan alue on oyk-aluetta lähin kaupallinen keskittymä. Sen painottuu rautakauppaan, Nekalassa on mm. K-Rauta Rauta-Otra ja Starkki. Hatanpään alue painottuu auto- ja varaosakauppaan Lakalaivan tavoin. Sarankulmaan on myös sijoittunut jonkin verran vähittäiskauppaa, pt-kauppaa, rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa mm. S- market, Agrimarket ja Maatalous-Kesko. Alue painottuu kauppaa enemmän työpaikkaalueena. Turtolassa ja Sammonkadun alueella on hypermarketteja ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Turtolassa on Citymarket, KodinYkkönen sekä muuta sisustuskauppaa, kodintekniikkakauppaa ja urheilukauppaa. Sammonkadun alueella on Prisma, Halpahalli, kodintekniikkakauppaa mm. Gigantti ja huonekalukauppaa mm. Asko ja Isku. Alue on kohtalaisen täynnä ja uusien kaupallisten palveluiden sijoittaminen alueelle on haastavaa. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä lähialueella. Partolassa on mm. mm. Citymarket, S-market, Bauhaus, Vapaa Valinta ja Hong Kong. Tämän lisäksi Partolassa on kodinsisustuskauppaa. Alueella on myös Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa mm. Lindex, KappAhl, Dressmann ja VeroModa. Partolan alue on laajenemassa. Kangasalan puolella merkittävä kaupallinen keskittymä on Lentola, jonne on sijoittunut mm. Prisma, Hong Kong sekä rautakauppaa ja puutarhakauppaa. Myös Lentolan kaupallista aluetta laajennetaan, alueelle suunnitellaan uutta liikekeskusta nykyisten palveluiden viereen. Lielahden alue Tampereen keskustan pohjoispuolella on merkittävä kauppa-alue Tampereella. Lielahti on sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan keskittymä painottuen tilaa vaativaan erikoiskauppaan, mutta palvelee enemmän Tampereen pohjoispuolen ja pohjoispuolisien kuntien asukkaita. Lielahdessa avattiin maaliskuussa Plantagenin myymälä ja alueelle on tulossa Prisma. Lielahden laajentuminen ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen kaupalliseen kehittämiseen. Ideapark Lempäälässä on markkina-alueen merkittävin kaupallinen keskus Tampereen ulkopuolella. Ideaparkissa on päivittäistavarakauppaa, tavaratalokauppaa, kodintekniikkakauppaa, sisustus- ja huonekalukauppaa, muotikauppaa sekä muuta pientä erikoiskauppaa. Ideapark on kooltaan yli 100.000 k-m 2 ja sen vaikutusalue on erittäin laaja. Ideapark avattiin
Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 joulukuussa 2006, joten sen vaikutus muihin kaupallisiin keskittymiin alkaa vähitellen näkyä. Ideaparkilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä 60.000 k-m 2. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on Hervannan aluekeskus, jonka kaupallista keskustaa ollaan kehittämässä. Nykyistä liikekeskustaa laajennetaan Kauppakeskus Duoksi, jonne tulee päivittäistavarakauppaa sekä erikoiskauppaa. Kauppakeskus toimii aluekeskuksena palvellen lähinnä paikallisia asukkaita. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen ollaan suunnittelemassa mittavaa Vuoreksen uutta asuinaluetta. Alueelle suunnitellaan myös kaupallinen keskusta, joka palvelee alueen asukkaita. Vuoreksen pohjoisosaan Lahdespohjaan on kaavoitettu alue tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Alue kytkeytyy toiminnallisesti Lahdesjärven kaupallisiin alueisiin. Mainittujen kaupallisten keskittymien laajennusten ja uusien kaupallisten keskittymien lisäksi alueella on muitakin kaupan hankkeita vireillä (ks. liite 1). Hankkeita on selvittänyt Suunnittelukeskus Pirkanmaan liiton toimeksiannosta raportissa Tampereen kaupunkiseudun kaupan mitoitus ja sijoitusselvitys - päivitys 1.4.2004". Tämän raportin tietoja on päivitetty Tampereen ja Ideaparkin osalta. Hankkeet ovat hyvin eri valmiusasteella, osa vasta alkuvaiheen suunnittelussa ja osa jo rakenteilla tai jo rakentunut. Suunnittelun edetessä kerrosalat voivat siis vielä muuttua tai ovat jo muuttuneet vuoden 2004 tilanteesta. Yhteenveto antaa kuitenkin karkean arvioin kaupan hankkeista markkina-alueella. Yhteensä Tampereen kaupunkiseudulla on Lahdesjärven ja Lakalaivan alueiden lisäksi kaupan hankkeita yli 800.000 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa on noin 65.000 k-m 2 ja erikoiskauppaa yli 750.000 k-m 2. 1.3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima markkina-alueella Alueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoimalaskelmat perustuvat kuntapohjaisiin lukuihin. Ostovoimalaskelma antaa suuntaa alueen asukkaiden käytettävissä olevista rahamääristä, mutta se ei kerro, mihin ja missä ne toteutuvat myynteinä. Ostovoimaennuste perustuu kulutuksen muutoksiin sekä ansiotasossa odotettavaan muutokseen ja niiden tasaisen nousevaan kehitykseen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli talouden kehitys taantuu, on tällä vaikutusta ostovoimaennusteisiin. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän päivittäistavarakauppaan kohdistuvaan ostovoimaan kuin erikoiskauppaan tai palveluihin kohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat peruskulututusta. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi ennusteita tehdään. Ensisijaisella markkina-alueella oli vuonna 2005 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 340 miljoonaa euroa, autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien ostovoimaa alueella oli 490 miljoonaa euroa. Toissijaisen markkina-alueen vähittäis- ja autokaupan sekä ravintolatoiminnan ostovoima oli yhteensä 1,8 mrd i ja koko markkina-alueen yhteensä 3,4 mrd i.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2005 milj. euroa I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue, muut III-markkinaalue Markkinaalueet yht. Päivittäistavarakauppa 152 369 135 364 1 020 Tilaa vaativa kauppa 61 148 78 138 425 Muu erikoiskauppa 130 316 163 288 897 Erikoiskauppa yhteensä 191 464 241 426 1 322 Vähittäiskauppa yhteensä 342 833 377 789 2 341 Ravintolat ja kahvilat 48 116 60 106 330 Auto- ja varaosakauppa 102 247 130 229 708 Vk, ak ja ravintolat yht. 491 1 196 567 1 124 3 379 I-markkina-alue: Tampere eteläinen ja kaakkoinen II-markkina-alue: muut Tampereen alueet, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Lempäälä III-markkina-alue: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Viljakkala, Pälkäne, Kuhmalahti, Luopioinen, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Lähde: Santasalo Ky 2007 Suunnittelukeskuksen Pirkanmaan palveluverkkoselvitykseen verrattuna (Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kaupan mitoitus ja sijoitusselvitys - päivitys 1.4.2004) ostovoima on Tampereella 2000-luvulla kasvanut vuoteen 2005 mennessä jo lähes niin paljon kuin selvityksessä ennustettiin ostovoiman kasvan vuoteen 2010 mennessä. Vähittäiskaupan kasvu on 2000-luvulla ollut siis erittäin voimakasta ja kasvun ennustetaan yhä jatkuvan, mutta maltillisemmin. Ostovoiman kasvusta pääosa on seurausta alueen väestön voimakkaasta kasvusta. Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Varsinkin tilaa vaativa erikoiskauppa (huonekalu, kodintekniikka, rauta) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aikaan ja kodin viihtyisyyteen. Kodintekniikka kehittyy jatkuvasti, samoin mm. kodinsisustus on Ikean esimerkin ja tämän seurauksena kotimaisten toimijoiden myötä ollut erittäin voimakkaasti kasvava toimiala ja kasvu näyttää jatkuvan. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialan keskittymiä rakennetaan erityisesti väestön kasvualueille. Myös muuhun erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa, muttei niin nopeasti kuin tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima. Samoin kasvaa päivittäistavarakaupan ostovoima, mutta muuta kauppaa hitaammin. Vuonna 2020 ensisijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa 945 miljoonaa euroa eli lähes kaksinkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna. Toissijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan toimialan ostovoimaa yli kolme miljardia euroa ja koko markkina-alueella kuusi miljardia euroa.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2020 milj. euroa Liiketilan lisätarve on laskettu markkina-alueen ostovoiman kasvun perusteella käyttäen nykyisiä keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Näin saadaan bruttotilantarve, mikä kertoo uuden vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan tilantarpeen markkina-alueella olettaen, että koko ostovoiman kasvu toteutuisi uusissa myymälöissä. Laskelma ei kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Tähän vaikuttaa sekä kuntien nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen että kuntien luomat mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoi- I-markkinaalue II-markkinaalue Tre II-markkinaalue muut III-markkinaalue Markkinaalueet yht. Päivittäistavarakauppa 243 535 323 488 1 590 Tilaa vaativa kauppa 140 309 177 267 893 Muu erikoiskauppa 262 575 322 485 1 643 Erikoiskauppa yhteensä 402 883 499 752 2 535 Vähittäiskauppa yhteensä 645 1 418 822 1 240 4 125 Ravintolat ja kahvilat 63 139 78 118 399 Auto- ja varaosakauppa 236 519 296 445 1 497 Vk, ak ja ravintolat yht. 945 2 076 1 196 1 803 6 020 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2030 milj. euroa Tampere II-markkinaalue muut III-markkinaalue Markkinaalueet yht. Päivittäistavarakauppa 894 376 542 1 812 Tilaa vaativa kauppa 542 216 311 1 070 Muu erikoiskauppa 1 008 393 564 1 965 Erikoiskauppa yhteensä 1 550 609 875 3 034 Vähittäiskauppa yhteensä 2 445 985 1 417 4 847 Ravintolat ja kahvilat 244 96 138 478 Auto- ja varaosakauppa 913 362 518 1 793 Vk, ak ja ravintolat yht. 3 602 1 442 2 073 7 117 I-markkina-alue: Tampere eteläinen ja kaakkoinen II-markkina-alue: muut Tampereen alueet, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Lempäälä III-markkina-alue: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Viljakkala, Pälkäne, Kuhmalahti, Luopioinen, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Lähde: Santasalo Ky 2007 Vuodesta 2020-2030 ostovoiman ennakoidaan kasvavan hitaammin kuin aikaisemmin. Pitkän aikavälin ennustuksissa on merkittävästi epävarmuustekijöitä, joten ennuste on vain suuntaa antava. Vuoden 2030 asukasluvut koskevat koko Tamperetta, joten aluekohtaisia ostovoima ei ole laskettu. Tampereella arvioidaan olevan vähittäis-, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa vuonna 2030 yhteensä 3.6 miljardia euroa ja koko markkina-alueella 7,1 miljardia euroa. 1.4 Liikepinta-alatarve markkina-alueella 2020 Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilatarvetta markkina-alueella. Laskelma pohjautuu markkina-alueen ostovoiman kasvuun. Laskelmaan on otettu mukaan vain ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen ostovoiman kasvu. Ensisijaisen markkinaalueen ostovoiman kasvu on suurin potentiaali Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue voi myös hyödyntää toissijaisen markkina-alueen ostovoiman kasvua. Sekä ensisijaisella että toissijaisella markkina-alueella on kuitenkin myös muita kaupan hankkeita, jotka pohjautuvat alueen ostovoiman kasvuun. Kauempana sijaitsevien kuntien ostovoiman kasvu suuntautuu ensisijaisesti muualle.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 hin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Liiketilatarpeessa ei ole otettu huomioon Ideapark-kauppakeskusta, mutta se vie osa kasvavasta ostovoimasta. Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuisi uusiin myymälöihin Tampereen asukkaiden ostovoiman kasvusta aiheutuva lisätarve on yhteensä 550.000 k-m 2. Ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen (sis. Tampereen) liiketilan lisäystarve vuonna 2020 mennessä on 770.000 k-m 2. Tästä suuri osa voi kohdistua Tampereelle. Koko lisätarpeesta 330.000 kohdistuu keskusta-alueille ja 440.000 muille alueille. Vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2020 mennessä Brutto k-m 2 I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue muut Tampereen alueet yht. Muut alueet Päivittäistavarakauppa 13 000 24 000 17 000 37 000 53 000 37 000 16 000 Tilaa vaativa kauppa 72 000 145 000 89 000 217 000 305 000 61 000 244 000 Muu erikoiskauppa 61 000 119 000 73 000 180 000 253 000 202 000 51 000 Erikoiskauppa yhteensä 132 000 264 000 162 000 396 000 558 000 263 000 295 000 Vähittäiskauppa yhteensä 145 000 287 000 179 000 433 000 611 000 301 000 311 000 Ravintolat ja kahvilat 11 000 17 000 13 000 28 000 41 000 33 000 8 000 Auto- ja varaosakauppa 28 000 58 000 35 000 86 000 121 000 0 121 000 Vk, ak ja ravintolat yht. 185 000 362 000 227 000 547 000 773 000 333 000 440 000 Lähde: Santasalo Ky 2007 Bruttotilantarve kertoo maksimin, mitä ostovoiman kasvun pohjalta alueella liiketilaa tarvitaan lisää. Ostovoiman kasvusta osa kuitenkin toteutuu nykyisissä myymälöissä myynnin kasvuna. Nettotilantarve on laskettu olettaen, että noin kolmasosa ostovoiman kasvusta toteutuu myyntinä uusissa myymälöissä, päivittäistavarakaupassa puolet. Tämä on minimi, johon kaavoituksessa vähintään tulisi varautua. Nettotilantarve vuoteen 2020 mennessä on tamperelaisten ostovoimasta laskettuna noin 200.000 k-m 2, joka kohdistuu kokonaan Tampereelle. Koko ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen lisätarve on yhteensä 270.000 k-m 2. Tästä 120.000 kohdistuu keskustaalueille ja 150.000 muille alueille. Jo rakennettu Ideapark vie osan liiketilatarpeesta. Vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2020 mennessä Netto k-m 2 I-II markkinaalueet yht. Keskustaalueet I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue muut Tampereen alueet yht. I-II markkinaalueet yht. Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 7 000 12 000 8 000 18 000 27 000 19 000 8 000 Tilaa vaativa kauppa 24 000 48 000 30 000 72 000 102 000 20 000 81 000 Muu erikoiskauppa 20 000 40 000 24 000 60 000 84 000 67 000 17 000 Erikoiskauppa yhteensä 44 000 88 000 54 000 132 000 186 000 88 000 98 000 Vähittäiskauppa yhteensä 51 000 100 000 62 000 150 000 213 000 106 000 106 000 Ravintolat ja kahvilat 4 000 6 000 4 000 9 000 14 000 11 000 3 000 Auto- ja varaosakauppa 10 000 19 000 12 000 29 000 40 000 0 40 000 Vk, ak ja ravintolat yht. 64 000 125 000 78 000 189 000 267 000 117 000 149 000 Lähde: Santasalo Ky 2007
Kaupallisten vaikutusten arviointi 11 1.5 Urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden kehitys Urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden kehitystä on analysoitu Tilastokeskuksen yritystilaston ja kulutustilaston pohjalta. Yritystilastosta saadaan alan yritysten liikevaihto ja toimipaikkamäärä. Tilasto koskee koko Suomena. Kulutustilaston pohjalta voidaan arvioida kotitalouksien käyttämää rahamäärää urheilu- ja viihdepalveluihin. Urheilupaikkojen (mm. urheilukentät, -hallit, kuntosalit, uimahallit, tenniskentät) toimipaikkamäärä vuonna 2005 oli yhteensä 673, elokuvateattereita oli yhteensä 119, huvipuistoja 26 ja muita viihdepalvelualan (mm. tanssisalit, -lavat, sirkukset, tivolit, nukketeatterit) toimipaikkoja 311. Urheilupaikkoja oli suhteessa vähittäiskauppojen määrään 2,3 %. Urheilupaikkojen toimipaikkamäärä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla, kun taas vähittäiskaupan toimipaikkamäärä on säilynyt saman suuruisena. Urheilu- ja viihdepalveluiden ja vähittäiskaupan toimipaikkamäärä Suomessa vuosina 2000-2005 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9213 Elokuvien esittäminen 126 123 121 121 127 119 9233 Huvipuistot 34 33 27 28 24 26 9234 Muut viihdepalvelut 263 280 283 297 301 311 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 561 583 615 630 658 673 52 Vähittäiskauppa 29 263 29 094 28 807 28 732 29 008 29 055 Urheilupaikat suhteessa vähittäiskauppaan 1,9 % 2,0 % 2,1 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % Lähde: Tilastokeskus Urheilu- ja viihdepalveluyritysten liikevaihto suhteessa vähittäiskauppaan on hyvin pieni. Urheilupaikkojen liikevaihto vuonna 2005 oli yhteensä 215 miljoonaa euroa, eli vain alle prosentin vähittäiskaupan liikevaihdosta. Liikevaihto pitää sisällään mm. lipputulot sekä urheilupaikan vuokran esim. urheiluseuroille. Elokuvateatterien, huvipuistojen ja muiden viihdepalveluiden liikevaihto oli kullakin toimialalla noin 50 miljoonaa euroa eli yhteensä 150 milj. i. Urheilupaikkojen liikevaihto on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Toimiala on kasvanut viidessä vuodessa yli 50 %. Huvipuistojen liikevaihto on kasvanut noin 20 %, muiden viihdepalvelujen noin 40 %. Elokuvateattereiden liikevaihto kasvoi 2000-luvun alussa parina ensimmäisenä vuotena, mutta on tämän jälkeen ollut laskussa. Samanaikaisesti vähittäiskauppa on kasvanut noin 25 %. Urheilu- ja viihdepalveluiden ja vähittäiskaupan liikevaihto Suomessa vuosina 2000-2005 milj. euroa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9213 Elokuvien esittäminen 47 48 55 55 53 49 9233 Huvipuistot 43 44 45 49 50 52 9234 Muut viihdepalvelut 37 50 45 44 49 52 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 142 157 189 191 209 215 52 Vähittäiskauppa 21 010 22 261 22 923 23 833 24 902 25 847 Urheilupaikat suhteessa vähittäiskauppaan 0,7 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % Lähde: Tilastokeskus
Kaupallisten vaikutusten arviointi 12 160 Liikevaihdon kehitys (v. 2000 = 100) 150 140 130 120 Elokuvien esittäminen Huvipuistot Muut viihdepalvelut Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Vähittäiskauppa 110 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Tilastokeskus Kulutustutkimuksesta saadaan tietoa, kuinka paljon ihmiset käyttävät rahaa urheiluun ja viihteeseen. Viimeisin kulutustutkimus on tehty vuonna 2001/2002. Tällöin kulttuuri- ja vapaaajan palveluihin kulutettiin vuodessa yhteensä 1,5 mrd i, josta Etelä-Suomen osuus oli noin kolmannes. Urheilukilpailuihin, teatteri-, konsertti- ja oopperalippuihin sekä messuihin käytettiin yhteensä 464 miljoonaa euroa vuodessa. Näiden osuus koko kulutuksesta on alle prosentin ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kahdeksan prosenttia. Suhteessa vaatemenoihin, urheilu-, teatteri- ja konserttilippuihin sekä messuihin käytetään rahaan noin viidennes. Pääkaupunkiseudulla osuus on selvästi suurempi kuin muualla Suomessa.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Kotitalouksien kulutusmenot yhteensä 2001/2002 milj. /vuosi KOKO UUSIMAA ETELÄ- MAA Uusimaa PKS SUOMI A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 8 090 2 216 1 487 2 904 A02 Alkoholijuomat ja tupakka 1 738 523 346 684 A03 Vaatteet ja jalkineet 2 098 703 505 737 A04 Asuminen ja energia 17 596 4 965 3 379 6 323 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 3 027 900 605 1 119 A06 Terveys 2 179 675 469 750 A07 Liikenne 9 014 2 853 1 887 2 978 A08 Tietoliikenne 2 243 670 474 762 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 6 056 1 919 1 406 2 171 A094 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 1 493 450 331 559 A0941101 Urheilukilpailut ja ravit 298 111 89 104 A0942101 Teatterit, oopperat ja konsertit 152 67 56 53 A0942202 Messut, maatalousnäyttelyt ym. 14 7 3 4 Kilpailut, teatterit ja messut yht. 464 185 149 161 A10 Koulutus 12 5 4 5 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 110 44 34 29 A12 Muut tavarat ja palvelut 2 789 1 002 763 1 004 A01_12 Kulutusmenot yhteensä 61 345 18 560 12 804 21 731 Urheilukilpailujen, konserttien ja messujen suhde vaatemenoihin 22 % 26 % 29 % 22 % Urheilukilpailujen, konserttien ja messujen osuus vapaa-ajan kulutuksesta 8 % 10 % 11 % 7 % Urheilukilpailujen, konserttien ja messujen osuus koko kulutuksesta 0,8 % 1,0 % 1,2 % 0,7 % Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus Kansantalouden tilinpidosta saadaan jonkin verran kehitystietoa kulutuksesta. Urheilukilpailujen, teatterien, konserttien ja messujen osuus kulutuksesta on arvioitu kulutustutkimuksen pohjalta. Toimialan osuus koko kulutuksesta on pysynyt kohtalaisen vakaana, mutta selkeää määrällistä kasvua kulutuksessa on ollut. Virkistys, kulttuuri ja koulutus ovat kasvaneet samaa vauhtia kuin koko kulutus, eli keskimäärin 4,5 prosentin vuosivauhdilla.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 2000-2005 Milj. euroa 2000 2001 2002 2003 *2004 *2005 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 11 386 12 349 12 741 13 282 13 282 13 637 Vaatetus ja jalkineet 2 893 3 046 3 211 3 397 3 574 3 772 Asuminen 15 540 16 473 17 452 18 383 19 015 19 773 Sisustus ja kodinhoito 3 049 3 264 3 382 3 629 3 937 4 267 Terveys 2 401 2 569 2 791 2 907 3 075 3 293 Kuljetus ja tietoliikenne 10 133 10 194 10 751 11 712 12 001 12 239 Virkistys, kulttuuri ja koulutus 7 393 7 758 7 973 8 276 8 774 9 234 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 4 020 4 267 4 298 4 517 4 803 5 040 Sekalaiset tavarat ja palvelut 6 019 6 401 6 733 6 147 6 486 6 894 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 62 834 66 321 69 332 72 250 74 947 78 149 Urheilukilpailut, teatterit, konsertit, messut* 478 502 516 536 568 598 * arvio Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 2000 2001 2002 2003 *2004 *2005 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 18 % 19 % 18 % 18 % 18 % 17 % Vaatetus ja jalkineet 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Asuminen 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % Sisustus ja kodinhoito 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Terveys 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % Kuljetus ja tietoliikenne 16 % 15 % 16 % 16 % 16 % 16 % Virkistys, kulttuuri ja koulutus 11,8 % 11,7 % 11,5 % 11,5 % 11,7 % 11,8 % Hotellit, kahvilat ja ravintolat 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Sekalaiset tavarat ja palvelut 10 % 10 % 10 % 9 % 9 % 9 % Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Urheilukilpailut, teatterit, konsertit, messut* 0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Kulutuksen vuosimuutos Milj. euroa 2000 2001 2002 2003 *2004 *2005 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 4,2 % 8,5 % 3,2 % 4,2 % 0,0 % 2,7 % Vaatetus ja jalkineet 0,2 % 5,3 % 5,4 % 5,8 % 5,2 % 5,5 % Asuminen 4,6 % 6,0 % 5,9 % 5,3 % 3,4 % 4,0 % Sisustus ja kodinhoito 8,5 % 7,1 % 3,6 % 7,3 % 8,5 % 8,4 % Terveys 10,6 % 7,0 % 8,6 % 4,2 % 5,8 % 7,1 % Kuljetus ja tietoliikenne 7,5 % 0,6 % 5,5 % 8,9 % 2,5 % 2,0 % Virkistys, kulttuuri ja koulutus 7,6 % 4,9 % 2,8 % 3,8 % 6,0 % 5,2 % Hotellit, kahvilat ja ravintolat 5,3 % 6,1 % 0,7 % 5,1 % 6,3 % 4,9 % Sekalaiset tavarat ja palvelut 20,0 % 6,3 % 5,2 % -8,7 % 5,5 % 6,3 % Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 6,9 % 5,5 % 4,5 % 4,2 % 3,7 % 4,3 % Urheilukilpailut, teatterit, konsertit, messut* 7,6 % 4,9 % 2,8 % 3,8 % 6,0 % 5,2 % Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 2 KAUPALLISET VAIKUTUKSET Osayleiskaavojen vaihtoehtojen kaupallisten vaikutusten arviointi perustuu markkina-alueen nykyiseen palvelurakenteeseen ja ostovoimaennusteisiin sekä vaihtoehtojen luomiin mahdollisuuksiin osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavavaihtoehdoissa liikerakentaminen vaihtelee. Oheiseen tauluun on koottu kaavavaihtoehtojen mahdollistama liikerakentaminen. Liikerakentaminen on jaettu toimialakohtaisesti kaavan sallimissa puitteissa. Erikoiskauppa pitää sisällään myös jonkin verran muita kaupallisia palveluita esimerkiksi ravintola- ja kahvilatoimintaa. Oyk-vaihtoehtojen liikerakentaminen A B C k-m 2 k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 16 000 16 300 18 700 Tilaa vaativa erikoiskauppa 213 000 333 000 351 000 Erikoiskauppa 108 000 151 000 165 000 Yhteensä 337 000 500 300 534 700 Oyk-vaihtoehtojen liikerakentaminen Vähennettynä nykyiset liikerakennukset A B C k-m 2 k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 8 000 8 300 10 700 Tilaa vaativa erikoiskauppa 166 000 286 000 304 000 Erikoiskauppa 107 000 150 000 164 000 Yhteensä 281 000 444 300 478 700 80 %:n toteutuminen 224 800 355 400 383 000 Päivittäistavarakaupan osalta on arvioitu, että kaavan mahdollistamia pieniä (alle 400 m 2 ) päivittäistavarakauppoja tulee alueelle jonkin verran. Näitä ei todennäköisesti tule alueelle arvioitua määrää. Pt-kaupan pinta-ala ei siis vaihtoehdoissa todennäköisesti toteudu niin suurelta osin kuin arviossa. Toisessa laskelmassa on myös otettu huomioon nykyinen liikerakentaminen alueella. Eli kokonaisuudessaan kaavan mahdollistama liikerakentaminen ei ole uutta kerrosalaa. Osittain nykyiset liikerakennukset saattavat korvautua uusilla rakennuksilla. Todennäköisesti koko kaavojen mahdollistama liikerakentaminen ei tule toteutumaan. Laskelmassa on tehty myös arvio siitä, että maksimissaan 80 % rakennusoikeudesta toteutuu tarkastelujaksolla (vuoteen 2020 mennessä).
Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 2.1 Vaikutukset kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin Ostovoiman ja liiketilatarpeen pohjalta voidaan arvioida, miten uusi keskittymä vastaa markkinoilla olevaan kysyntään. Löytyykö uudelle kaupalliselle keskittymälle kysyntää? Kun rakennetaan uusi kaupallinen keskittymä, sillä voi olla myös vaikutuksia jo olemassa olevien kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin. Lisäksi sillä voi olla vaikutuksia muiden uusien kaupallisten keskittymien kehittämiseen. I- ja II-markkina-alueen lisäliiketilatarve vuoteen 2020 mennessä Brutto Netto k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 53 000 27 000 Tiva ja autokauppa 426 000 142 000 Muu erikoiskauppa ja ravintolat 294 000 98 000 Yhteensä 773 000 267 000 Oheisessa taulussa on ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen liiketilatarve I- ja IImarkkina-alueella. Yhteensä uutta liiketilaa I- ja II-markkina-alueella tarvitaan 267.000-773.000 k-m 2. Tästä tilan tarpeesta Ideapark vie osan, sillä Ideaparkin rakentaminen ei vielä näy selvityksen tilastoissa. Kokonaistarve on siis hieman laskettua pienempi. Ideapark saa ostovoimaa myös Lahdesjärven I- ja II-markkina-alueiden ulkopuolelta, joten Ideaparkin pinta-alaa ei voi kokonaisuudessaan vähentää liiketilatarpeesta. Lahdesjärven ja Lakalaivan lisäksi on kaupan hankkeita Tampereen kaupunkiseudulla vireillä yli 800.000 k-m 2 (ks. liite 1). Alueella on siis on mahdollisesti tulossa ylikapasiteettia jonkin verran. Kauppayritykset tekevät viimekädessä omat laskelmansa, mihin kannattaa sijoittua ja todennäköisesti ei kaikki suunnitelmissa oleva kerrosala tule toteutumaan. Kaavoituksella tulee kuitenkin luoda mahdollisuuksia, mutta realistisissa määrin. Lahdesjärven ja Lakalaivan sijainti suhteessa markkinoihin on hyvin keskeinen. Alue on hyvin saavutettavissa sekä etelästä, idästä ja lännestä. Myös Tampereen keskustasta päin alue on hyvin saavutettavissa. Lähin kilpaileva keskittymä on Partola. Myös Vuoreksen ja Hervannan aluekeskukset kilpailevat Lahdesjärven ja Lakalaivan kanssa ainakin jonkin verran alueen tarjonnasta riippuen. Lahdesjärvi ja Lakalaiva kilpailee myös Ratinan uuden kauppakeskuksen kanssa, mikäli alueelle tulee paljon keskustatoimintoja. A-vaihtoehto A-vaihtoehdon liiketilavertailu A-vaihtoehto mahdollistaa liikerakentamista alueella kaikkein vähiten. Uuden liikerakentamisen todennäköinen kokonaismäärä jää hieman pienemmäksi kuin markkina-alueen nettolisäliiketilatarve. Lisäliiketilatarve Lisäliike- Brutto Netto rakent. k-m 2 k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 53 000 27 000 8 000 Tiva ja autokauppa 426 000 142 000 166 000 Muu erikoiskauppa ja ravintolat 294 000 98 000 107 000 Yhteensä 773 000 267 000 281 000 80 %:n toteutuminen 224 800
Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Päivittäistavarakaupan lisäys vaihtoehdossa ei ole merkittävä. Nykyinen Euromarket jää paikalleen ja P-alueille voidaan sijoittaa pieniä (400 m 2 ) pt-kauppoja. Näitä ei todennäköisesti kovin monta alueelle sijoitu. Eli siis uusia päivittäistavarakauppoja ei tässä vaihtoehdossa juurikaan synny. Markkinoiden pt-kaupan toimintaedellytyksiin A-vaihtoehdolla ei siis ole vaikutusta. Lisää erikoiskauppaa alueelle voidaan rakentaa runsas 100.000 k-m 2. Tämä vastaa markkinoiden koko nettotilantarvetta. Tilaa vaativa erikoiskauppa voi saada alueella lisää liiketilaa 160.000 k-m 2. Tämä on hieman enemmän kuin nettotilantarve markkina-alueella, mutta huomattavasti pienempi kuin bruttotilantarve. Erikoiskaupalle on alueella siis A-vaihtoehdon luomien mahdollisuuksien mukaista tarvetta. Ostovoimaa riittää myös muille kaupallisille keskittymille ja kehityshankkeille. B-vaihtoehto B-vaihtoehdossa lisää liiketilaa alueelle saa rakentaa selvästi enemmän kuin A-vaihtoehdossa. Mikäli alueen liikerakentamisesta toteutuu 80 %, se on jonkin verran enemmän kuin markkina-alueen nettomäärä, mutta alle puolet bruttotilantarpeesta. B-vaihtoehdon liiketilavertailu Lisäliiketilatarve Lisäliike- Brutto Netto rakent. k-m 2 k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 53 000 27 000 8 300 Tiva ja autokauppa 426 000 142 000 286 000 Muu erikoiskauppa ja ravintolat 294 000 98 000 150 000 Yhteensä 773 000 267 000 444 300 80 %:n toteutuminen 355 400 B-vaihtoehdossa Lahdesjärven alueelle siirtyy alueen pohjoisosista Euromarket. Tämän lisäksi alueelle voi sijoittaa pieniä alle 400 m 2 myymälöitä A-vaihtoehdon tavoin. Näiden määrä alueella jää todennäköisesti vähäiseksi, ja pt-kaupan kerrosala ei nykytilanteeseen merkittävästi muutu. Euromarketin siirtyessä pois alueen pohjoisosista voi Koivistonkylään mahdollisesti sijoittua uusi pienempi lähikauppa (alle 400 m 2 ). Alueen asukasluku on sen verran suuri, että pienelle pt-kaupalle alueella on kysyntää. Muutoin ei B-vaihtoehdolla ole markkinoiden pt-kaupan toimintaedellytyksiin vaikutusta. Sekä tilaa vaativan erikoiskaupan että muun erikoiskaupan liiketilarakentaminen oyk-alueella on vaihtoehdossa B suurempaa kuin alueen nettotilantarve, mutta selkeästi vielä pienempää kuin bruttotarve. Erikoiskaupalle on markkina-alueella B-vaihtoehdon luomien mahdollisuuksien mukaista tarvetta. Ostovoimaa riittää myös nykyisille kaupallisille keskittymille, mutta niiden tulee kehittyä, jotta ne onnistuvat säilyttämään myyntinsä markkinoilla. Markkinaalueen muille kaupan kehityshankkeille jää tarvetta vähemmän kuin A-vaihtoehdossa. Eli niiden kehittäminen saattaa hidastua ja osa jää toteutumatta. C-vaihtoehto C-vaihtoehdossa liiketilarakentamista on kaikkein eniten. Ei kuitenkaan merkittävästi enemmän kuin B-vaihtoehdossa. C-vaihtoehdossa Euromarket siirtyy Lakalaivan alueelle, ja muualle on mahdollista sijoittaa pieniä pt-kaupan yksiköitä kuten B-vaihtoehdoissa. Euromarketin siirtyessä pois alueen pohjoisosista voi Koivistonkylään mahdollisesti sijoittua uusi pienempi lähikauppa (alle 400 m 2 ). Alueen asukasluku on sen verran suuri, että pienelle ptkaupalle alueella on kysyntää. Asukasluku hieman kasvaa nykyisestä, mikä entisestään lisää kysyntää.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 C-vaihtoehdossa olisi mahdollista sijoittaa Lakalaivan keskustatoimintojen alueelle Euromarketin lisäksi alle 2000 m 2 -suuruinen supermarket. Tämän toteuttamista hidastaa lähialueen vähäinen asukasmäärä sekä alueen nykyinen toimialarakenne. Vaikutukset alueen muiden pt-kauppojen toimintaedellytyksiin jäävät tässäkin vaihtoehdossa vähäisiksi, sillä päivittäistavarakaupan lisäliikerakentaminen jää kokonaisuudessaan vähäiseksi. C-vaihtoehdon liiketilavertailu Lisäliiketilatarve Lisäliike- Brutto Netto rakent. k-m 2 k-m 2 k-m 2 Päivittäistavarakauppa 53 000 27 000 10 700 Tiva ja autokauppa 426 000 142 000 304 000 Muu erikoiskauppa ja ravintolat 294 000 98 000 164 000 Yhteensä 773 000 267 000 478 700 80 %:n toteutuminen 383 000 Sekä tilaa vaativan erikoiskaupan että muun erikoiskaupan liiketilarakentaminen oyk-alueella on vaihtoehdossa C suurempaa kuin alueen nettotilantarve, mutta pienempää kuin bruttotarve. Erikoiskaupalle on markkina-alueella C-vaihtoehdon luomien mahdollisuuksien mukaista tarvetta. Ostovoimaa riittää myös nykyisille kaupallisille keskittymille, mutta niiden tulee kehittyä, jotta ne onnistuvat säilyttämään myyntinsä markkinoilla. Markkina-alueen muille kaupan kehityshankkeille jää tarvetta vähemmän kuin A- ja B-vaihtoehdoissa. Eli niiden kehittäminen saattaa hidastua ja osa jää toteutumatta. 2.2 Vaikutukset palveluverkkoon Osayleiskaava luo mahdollisuudet uuden kaupallisen keskittymän syntyyn markkina-alueella. Kaupallisen keskittymän rakenne, tarjonta ja vetovoimaisuus ovat eri vaihtoehdoissa erilaiset. A-vaihtoehto A-vaihtoehdossa kaupan rakentaminen painottuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Market-alue jää alueen pohjoisosiin erilleen muusta kaupallisesta keskittymästä. Lakalaivan alue painottuu autokaupan keskittymänä ja sillä on laajentumismahdollisuuksia. Alue on kohtalaisen täyteen rakennettu, joten alueen luonne ei tule merkittävästi nykyisestä muuttumaan ellei nykyinen toiminta siirry muualle. PK-alue kehätien ja kolmostien risteyksen tuntumassa on potentiaalinen kauppa-alue, joka tosin sijoittuu hieman irralleen koko alueen tulevasta kaupallisesta painopisteestä eli Lahdesjärven alueesta. Lahdesjärven puolella on mahdollisuuksia merkittävämpään muutokseen kaupallisessa tarjonnassa. Alueen koillisosa, eli T-alue tulee säilymään nykyisen kaltaisena, eikä alueelle todennäköisesti tule merkittävästi kaupallista tarjontaa. Osayleiskaava-alueen keskiosissa on mahdollisuuksia suurelle vetovoimaiselle erikoiskaupan keskittymälle. Mikäli tällainen alueelle saadaan, vetää se puoleensa muutakin kaupallista toimintaa ja oyk-alueen muidenkin tonttien kiinnostavuus kasvaa. Alueella on mahdollisuuksia tilaa vaativan kaupan keskittymälle, mutta myös muulle tähän liittyvälle erikoiskaupalle (sisustuskauppa, urheilukauppa) tai esimerkiksi sisustustavaratalolle. Keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa ei alueelle todennäköisesti hakeudu, mitä voidaan pitää positiivisena asiana.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 19 Alue tulee kilpailemaan markkina-alueen muiden tilaa vaativan kaupan keskittymien kanssa samoin kuin Ideaparkin kanssa. Ideaparkista puuttuvat rautakauppa sekä autokauppa, joten näiden toimialojen tarjonta ei tule kilpailemaan Ideaparkin kanssa. A-vaihtoehdossa alue tulee siis painottumaan tilaa vaativan kaupan alueena eikä se näin ollen tule kilpailemaan Hervannan eikä Vuoreksen uuden aluekeskuksen kanssa. Lahdespohjan uusi mahdollinen tilaa vaativan kaupan alue kytkeytyy Lahdesjärven alueeseen, joten näillä voi olla synergiaetuja keskenään. B-vaihtoehto B-vaihtoehdossa alueen kaupallinen keskittymä on selvästi suurempi eikä mahdollisesti niin hajanainen kuin A-vaihtoehdossa. Palvelut ovat monipuolisempia kuin A-vaihtoehdossa. Näin ollen alue on vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi kuin A-vaihtoehto. Lakalaivan alue painottuu autokaupan keskittymänä ja sillä on enemmän laajentumismahdollisuuksia kuin A-vaihtoehdossa. Tosin alue on kohtalaisen täyteen rakennettu, joten alueen luonne ei tule merkittävästi nykyisestä muuttumaan ellei nykyinen toiminta siirry muualle. Kehätien ja kolmostien risteyksen tuntumassa on potentiaalinen kauppa-alue, joka kytkeytyy paremmin muuhun aktiiviseen kaupalliseen toimintaan kuin A-vaihtoehdossa, mikäli lähialueille tulee nykyistä enemmän kaupallista toimintaa. Osayleiskaava-alueen koillisosa Lahdesjärven puolella, eli T-alue tulee säilymään nykyisen kaltaisena, eikä alueelle todennäköisesti tule merkittävästi kaupallista tarjontaa. Alueen pohjoisosasta Euromarket siirtyy alueen keskiosiin ja pohjoisosiin voidaan sijoittaa muuta kaupallista toimintaa. Tämä toiminta jää irralleen muusta kaupallisesta toiminnasta alueella. Alue ei kytkeydy suoraan myöskään Nekalan rautakauppa-alueeseen. Mikäli alueelle rakentuu päivittäistavarakauppa, se palvelee lähiasuntoalueita. Euromarketin siirtyminen oyk-alueen keskiosiin parantaa alueen kaupallista vetovoimaa. Vetovoimaisimmat kauppapalvelut keskittyvät KM-alueelle ja tämän alueen eteläpuolelle. Automiehenkadun eteläpuolisen alueen toteutuminen on todennäköisempää tässä vaihtoehdossa kuin A-vaihtoehdossa, sillä kaupallinen keskittymä kokonaisuudessaan olisi vetovoimaisempi kuin A:ssa. Alue tulee kilpailemaan markkina-alueen muiden market-alueiden ja tilaa vaativan kaupan keskittymien kanssa samoin kuin Ideaparkin kanssa. Mikäli kaupallisesta keskittymästä tulee kauppakeskusmainen, jonne tulee merkittävästi keskustatoimintoja, alue kilpailee merkittävästi Ratinan uuden kauppakeskuksen kanssa. Tällöin se myös kilpailisi A-vaihtoehtoa enemmän Vuoreksen keskustan kanssa samoin kuin Hervannan kanssa. Vuoreksen tarjonta saattaa jäädä suppeammaksi, kuin mitä on suunniteltu. Sekä Hervanta että tuleva Vuores ovat kuitenkin luonteeltaan aluekeskuksia, joten niiden rooli palveluverkossa on toinen kuin oyk-alueen kaupallisella keskuksella. Lahdespohjan uusi mahdollinen tilaa vaativan kaupan alue kytkeytyy Lahdesjärven alueeseen, joten näillä voi olla synergiaetuja keskenään. Lahdespohjan tiva-alueen toteutuminen tässä vaihtoehdossa on kuitenkin todennäköisesti hitaampaa kuin A-vaihtoehdossa.
Kaupallisten vaikutusten arviointi 20 C-vaihtoehto C-vaihtoehto painottuu kauppaan A- ja B-vaihtoehtoja enemmän. Vaihtoehto luo mahdollisuuksia monipuolisen kaupallisen keskittymän synnylle. Kaupallista tarjontaa sijoittuu merkittävästi sekä Lakalaivan että Lahdesjärven alueelle. Lakalaivan alueelle on mahdollista muodostaa selkeä keskusta, jonka kaupallinen tarjonta olisi keskusmaista. Mikäli Tampereelle halutaan seudullinen keskustan ulkopuolinen pt- ja erikoiskaupan keskus, Lakalaivan alue olisi tähän ihanteellinen, laajalta alueelta erittäin hyvin saavutettavissa. Lakalaivan alueen toteutuminen saattaa olla vaikeaa, sillä alueella on jo merkittävästi toimintaa, jonka tulisi muutoksen tieltä siirtyä muualle. Nykyisen rakenteen vuoksi alueen toteutuminen yhtenä kokonaisuutena on haastavaa. Alueesta tulee tehdä kokonaissuunnitelma, sillä muuten uhkana on, että alue toteutuu palasina, eikä näin muodosta viihtyisää ja vetovoimaista kokonaisuutta. Lakalaivan keskusta-alueen puutteena voidaan pitää lähiasutuksen vähäisyyttä. Merkittävä kauppakeskus tarvitsee riittävän määrän lähiasukkaita toimiakseen täyspainoisesti. Tällainen kauppakeskittymä toimisi paremmin, mikäli se toimii aluekeskuksena. Lähiasutuksen kasvattaminen parantaisi keskuksen vetovoimaa. Toteutuessaan keskustamaisena tai kauppakeskuksena alue kilpailisi merkittävästi Ratinan tulevan kauppakeskuksen kanssa ja jonkin verran myös Vuoreksen tulevan aluekeskuksen ja Hervannan uuden kauppakeskuksen kanssa. Vuoreksen aluekeskuksen tarjonta jäisi todennäköisesti suppeammaksi, kuin nyt on suunniteltu. Mikäli Lakalaivan alue rakentuu enemmän Lielahden tavoin autokaupunkina, ei lähialueen asukkailla ole niin suurta merkitystä. Keskustahakuisten erikoiskauppojen sijoittuminen alueelle olisi tällöin vähäisempää eikä alue kilpailisi niin merkittävästi Ratinan eikä Vuoreksen ja Hervannan kanssa. C-alueen pohjoispuolelle kehätien ja kolmostien risteysalueen tuntumaan voidaan tässä vaihtoehdossa sijoittaa urheilu- ja viihdekeskus. Urheilu- ja viihdepalvelut ovat olleet viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja tulevat todennäköisesti kasvamaan edelleen ihmisten panostaessa enemmän vapaa-ajan palveluihin. Alue on hyvin saavutettavissa laajaltakin markkina-alueelta eli koko Tampereen vaikutusalueelta. Urheilu- ja viihdeareena sijoittuisi hyvin kaupallisen toiminnan laidalle. Tosin näiden synergiaetu saattaa jäädä vähäiseksi. C-vaihtoehdossa Euromarket siirtyy Lakalaivaan ja Euromarketin nykyinen alue muutetaan asuinalueeksi. Alue soveltuu tässä vaihtoehdossa paremmin asuinalueeksi kuin kaupan alueeksi. Alueelle voidaan rakentaa pieni päivittäistavarakauppa, joka turvaisi alueen lähipalveluita. Lahdesjärven puolelle on mahdollista sijoittaa myös merkittävästi kaupallista toimintaa. Alueesta muodostuu vetovoimainen erikoiskaupan keskittymä, jonne voi sijoittaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa että muuta erikoiskauppaa. Keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa ei alueelle todennäköisesti hakeudu. Lakalaivan ja Lahdesjärven kauppa-alueet muodostavat yhdessä vetovoimaisen keskittymän, jotka saavat toisiltaan synergiaetua. Lakalaivan alue tulee toteutumaan vasta pitkällä aikavälillä, joten synergiaetu lyhyellä aikavälillä jää saamatta, mikä vaikuttaa koko alueen vetovoimaisuuteen. Lahdespohjan uusi mahdollinen tilaa vaativan kaupan alue kytkeytyy Lahdesjärven alueeseen, joten näillä voi olla synergiaetuja keskenään. Tässä vaihtoehdossa alueiden yhdistymi-
Kaupallisten vaikutusten arviointi 21 nen on mahdollista, mikäli alueiden väliset nykyiset työpaikka-alueet muuttuvat osittain kaupan alueiksi. Lahdesjärven puoleiset erikoiskaupan alueet tulevat vaihtoehdossa toteutumaan todennäköisesti ensimmäisenä. Nämä kilpailevat markkina-alueen muiden tilaa vaativan kaupan alueiden kanssa. Näillä ei ole kovin suurta merkitystä Vuoreksen aluekeskuksen synnylle, sillä tarjonta keskuksissa on erilainen. Lakalaivan C-alueen toteutuminen pitkällä aikavälillä muuttaa alueen tarjonnan painopistettä enemmän keskustamaisemmaksi ja näin monipuolisemmaksi, jolloin alueesta tulee entistä vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi. 2.3 Vaikutukset palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen Uudella kaupallisella keskittymällä on vaikutuksia palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu muissa kaupallisissa keskittymissä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kaupallisen keskittymän myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, kun keskittymä rakennetaan alueelle, jossa palvelut ennestään ovat heikot tai yhteys uuteen kauppapaikkaan on nykyistä parempi. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä lisääntyy hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. A-vaihtoehto A-vaihtoehdossa päivittäistavarakaupan tarjontaan ei tule merkittäviä muutoksia, joten ptkaupan saavutettavuuteen ei vaihtoehdolla ole vaikutusta. Tilaa vaativaa kauppaa ja tähän liittyvää erikoiskauppaa tulee alueelle merkittävästi lisää. Lähialueiden asukkaiden palveluiden saavutettavuus paranee näiden toimialojen osalta. Ostovoiman voimakkaan kasvun ansiosta A-vaihtoehdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia muiden kilpailevien kauppapaikkojen toimintaedellytyksiin. Ostovoimaa riittää laskelmien mukaan sekä oyk-alueen kaupoille että kilpaileville kauppapaikoille. Näin ollen muiden markkina-alueiden kaupallisten keskittymien tarjonnan tasoon ei A-vaihtoehdolla ole vaikutusta, joten palveluiden alueellinen saavutettavuus ei huonone näidenkään lähialueilla oyk:n vaikutuksesta. B-vaihtoehto B-vaihtoehdossa on mahdollista sijoittaa osayleiskaava-alueelle monipuolisempi kaupallinen keskittymä kuin A-vaihtoehdossa. Euromarketin siirtyminen oyk-alueen keskiosiin huonontaa nykyisen Euromarketin lähialueiden päivittäistavarakaupan saavutettavuutta. Aikaisemmin Euromarkettiin on voinut kulkea jalan, mutta tässä vaihtoehdossa markettiin täytyy kulkea autolla. Nykyisen Euromarketin alueelle saattaa sijoittua pienempi lähikauppa, joka hieman parantaa tilannetta. Lähikaupan tarjonta jää kuitenkin selvästi suppeammaksi kuin Euromarketin. Peltolammin asukkaiden päivittäistavarakaupan tarjonta monipuolistuu ja saavutettavuus paranee, kun hypermarket siirtyy hieman nykyistä lähemmäksi. Euromarketin siirrolla ei ole merkitystä muiden alueiden päivittäistavarakaupan saavutettavuuteen. Tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan palvelut oyk-alueella vahvistuvat, mikä vaikuttaa positiivisesti lähialueen asukkaiden erikoiskaupan palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen. Vuoreksen aluekeskuksen erikoiskaupan palvelut saattavat tämän vaihtoehdon myötä