Versio (5)

Samankaltaiset tiedostot
ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Versio (8)

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta

"MONIALAISIIN MERIONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN"

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

Viranomaiset kriisissä seminaari. Ensihoitokeskuksen operatiivinen toimintaohje Kj. Pekka Kainu

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

MERIPELASTUSOPAS OSC

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osavuosikatsaus ajalta

Versio (9)

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa kevät Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 247/2009 vp

Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden luokittelu

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

Tulevaisuussuunnittelua

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA JOHTOSUHTEET MERIONNETTOMUUDESSA

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Ensivaste. Eilen, tänään ja huomenna. Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Sisäministeriön asetus

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

KAINUUN MATKAILUFOORUMI Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

Lääkärihelikopteritoiminta

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

PELASTUSSUUNNITELMA. Ankkurirastit 2015

Laki laiva-apteekista

PELASTUSTOIMEN HYÖDYNTÄMINEN MERELLISISSÄ LAIVAONNETTOMUUKSISSA

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Perustuu Pelastuslain (379/2011) ja asetuksen pelastustoimesta (407/2011) vaatimuksiin.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Yhteistyösopimus. Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Sopimus Sivu 1 / 5 Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri. 1.

Lausuntopyyntö STM 2015

1600 työtuntia öljyntorjuntaa kokemukset ja kehittämistarpeet

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

Poistumiskoe velvoitetaan toteutettavaksi, mikäli

Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Tampereen sosiaalipäivystys

EVAKUOINTIKESKUKSEN PERUSTAMINEN

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM

Savonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä

Laki. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA BOLIDEN KEVITSA MINING OY ORICA FINLAND OY

Äkkilähtö-evakuointiharjoitus

ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LUKIEN

MERIPELASTUSOPAS Yleistä

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje

LÄÄKINNÄLLINEN PELASTUSTOIMINTA MERELLISESSÄ SUURONNETTOMUUDESSA

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä

STM:n nimeämien valmiustoimijoiden toiminta. Tom Silfvast

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA

Varautuminen sotelainsäädännössä

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

PELASTUSSUUNNITELMA HALIKKO -VIESTI 2014

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelu ja tavoiteorganisaatio lukien

Transkriptio:

Versio 5.11.2014 1 (5) EVAKUOITUJEN KOKOAMISKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1. Asiaan liittyviä määritelmiä Laivaevakuoinnilla tarkoitetaan aluksen päällikön käskystä tapahtuvaa ja/tai miehistön ohjaamaa ihmisten siirtymistä hädässä olevasta tai vaurioituneesta aluksesta turvaan pelastusveneisiin tai -lauttoihin tai aluksen kokoamisasemalle siirrettäväksi edelleen muihin aluksiin, helikoptereihin tai vastaaviin muihin pelastustoimiin osallistuviin kulkuvälineisiin. Joissain tapauksissa evakuointi voi tapahtua esimerkiksi saaren rantaan tai kantavalle jäälle. Aluksen evakuointia seuraa yleisesti evakuoitujen ja pelastettujen henkilöiden kuljettaminen rantaan. Siinä evakuoidut henkilöt kuljetetaan turvalliseen paikkaan, jonka lisäksi heille annetaan tarpeellinen ensihoito. Tämä on osa meripelastustoimintaa ja siten myös viranomaisjohtoista. Hallitsematon tai ohjaamaton onnettomuusalukselta poistuminen on yleisesti ottaen "omaehtoista" pelastautumista. Mikäli onnettomuudessa ollut alus kuljettaa mukana olleet ihmiset itse rantaan, tämä on kuljettamista. Evakuoitujen kokoamiskeskus (aikaisemmin puhekielessä evakuointikeskus) koostuu luokittelualueesta sekä järjestely- ja huoltoalueesta. Toiminnot on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa kaaviossa. Loukkaantuneiden hoitopaikka on osa luokittelualuetta. Loukkaantuneiden hoitopaikalla tarkoitetaan potilasluokittelun (triage) ja ensihoidon toimintoihin varattua aluetta, jonne pelastettujen joukossa olleet loukkaantuneet siirretään tai ohjataan ensihoitotoimenpiteitä varten. Järjestely- ja hoitoalueelle kuljetetaan tai ohjataan henkilöt, jotka eivät ole loukkaantuneet. Siellä henkilöiden tiedot kirjataan ja heille annetaan tarvittavaa huoltoa sekä hoidetaan kotiuttaminen, tilapäismajoitus tai jatkokuljetukset. Tukitoimintojen johtoelimen (TUJE) tehtävänä on huolehtia pääasiassa fyysisesti loukkaantumattomiin ja onnettomuuden uhrien omaisiin kohdentuvista palveluista. 2. Yleistä Onnettomuuden laajuudesta ja sijainnista riippuen saattaa olla perusteltua perustaa evakuoitujen kokoamiskeskus (jatkossa kokoamiskeskus), joka voi koostua fyysisesti erillisistä alueista. Kokoamiskeskuksen sisältämät toiminnallisuudet on kuvattu luvun lopussa olevassa kuvassa. Kokoamiskeskus perustetaan toimintaan osallistuvien tahojen toimesta siten kuin se on erikseen alueellisesti suunniteltu. Kokoamiskeskuksen toimintaan osallistuvat alueellisesti tehdyssä suunnitelmassa mainitut tahot.

2 (5) Onnettomuustilanteesta riippuen kokoamiskeskuksen luokittelualueelle saatetaan aluksi koota kaikki onnettomuudessa mukana olleet. Tulovaiheessa erotellaan kuitenkin välittömästi toisistaan loukkaantuneet ja vahingoittumattomat matkustajat omille alueilleen, koska näiden henkilöryhmien tarpeet eroavat toisistaan. Loukkaantuneet ohjataan ensihoitopalvelun johtamaan hoitopaikkaan, jossa potilasluokittelun (triage) jälkeen heidän hoitonsa jatkuu ennen kuljetusta sairaalahoitoon (ks. jäljempänä). Loukkaantumattomat matkustajat kootaan tukitoimintojen johtoelimen (TUJE) alaisuudessa toimivalle järjestely- ja huoltoalueelle. Loukkaantuneiden hoitopaikka sekä järjestely- ja huoltoalue saattavat tilanteesta riippuen sijaita samoissa tiloissa tai täysin erillään. 3. Evakuoitujen kokoamiskeskuksen sijainti ja vaatimukset Kokoamiskeskuksen sijainnille voidaan asettaa useanlaisia vaatimuksia. Tavallisesti kaikki vaatimukset eivät täyty, mutta hyvällä ennakkosuunnittelulla pyritään löytämään parhaat mahdolliset kokoamiskeskusten sijaintipaikat. Tämä edellyttää, että ennakkoon on kartoitettu ja suunniteltu riittävä määrä mahdollisia kokoamiskeskuksia, joista valitaan onnettomuuskohteen perusteella soveltuvin. Kokoamiskeskuksen sijainnille on tärkeää, että se sijaitsee lähellä onnettomuuskohdetta, mutta on kuitenkin sellaisessa paikassa, josta jatkokuljetusyhteydet hoitolaitoksiin ovat hyvät. Kokoamiskeskukseen tulisi voida kuljettaa evakuoitavia ja pelastettavia aluksilla ja helikoptereilla. Lisäksi sinne tulee olla hyvät maantieyhteydet. Kokoamiskeskus tulisi myös sijaita sellaisessa paikassa, jonka läheisyydessä miehistön ja kaluston huolto on mahdollista järjestää. Näiden lisäksi kokoamiskeskuksen eristäminen ulkopuolisilta on oltava mahdollista kohtuullisen vähäisellä miehistömäärällä. Kokoamiskeskuksen on oltava kooltaan ja ominaisuuksiltaan sellainen, että sinne voidaan sijoittaa tilapäisesti satoja ihmisiä, vaikka tarkoitus on, että kokoamiskeskuksesta ihmiset kuljetetaan joko hoitolaitoksiin tai muuhun majoituspaikkaan. Tämä edellyttää, että kokoamiskeskuksen toimintojen ylläpitäminen, kuten saniteettitilat, lämpö, ilmanvaihto ja puhtaanapito, on järjestetty riittävällä tavalla. Kokoamiskeskuksen sijainnin suunnittelu tehdään alueellisesti sen toimintaan osallistuvien tahojen kesken yhteistyössä. Tärkeää kokoamiskeskuksen sijainnille on luonnollisesti se, että eri viranomaiset ja vapaaehtoiset organisaatiot kykenevät nopeasti saamaan tarvittavan henkilöstön paikalle. Tärkeää on myös se, että sen perustamisajasta on realistinen käsitys. Suunnitelmassa on mainittava keskuksen perustamiseen normaalioloissa kuluva aika. Kustakin suunnitellusta kokoamiskeskuksesta tulee tehdä kohdekortti, josta selviää mm. seuraavat asiat: - tilan yleinen kuvaus - kenen hallinnassa tila on ja kuinka se saadaan käyttöön (ml. mistä avaimet) - mitä rajoitteita tilan käytössä on - kuinka monelle ihmiselle se soveltuu - laituri- ja laskeutumisjärjestelyt

3 (5) - tilan eristäminen ulkopuolisilta - ketkä kokoamiskeskuksessa tulisivat toimimaan - tilankäytön yleissuunnitelma (ml. työtilavaraukset eri toiminnoille ja liikennejärjestelyt) - huollolliset kysymykset - jatkokuljetusten järjestäminen - omaisten tapaamisen järjestelyt - osallistuvan henkilöstön hälytysohje 4. Evakuoitujen kokoamiskeskuksen toimijoiden hälyttäminen Kokoamiskeskuksen perustamiskäskyn antaa meripelastusjohtaja, joka valitsee keskuksen sijainnin ja nimeää sille johtavan organisaation alueellisten suunnitelmien mukaisesti. Meripelastuslain 4a :n mukaan hätäkeskuslaitos osallistuu etsintäja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan. Kokoamiskeskuksen henkilöstön hälyttäminen tulee huomioida kaikkien toimintaan osallistuvien tahojen omissa toimintasuunnitelmissa ja vasteissa. 5. Evakuoitujen kokoamiskeskuksen perustaminen ja sen tehtävät Evakuoitujen kokoamiskeskuksessa huolehditaan seuraavista tehtävistä: 1) Valmistellaan tilat kokoamiskeskuksen tehtävien hoitamiseksi 2) Järjestetään yhteys operatiiviseen meripelastustoiminnan johtajaan ja muihin tarpeellisiin tahoihin 3) Avataan yhteysnumerot ja vastataan tiedusteluihin 4) Järjestetään kokoamiskeskuksen alueelle ilmakuljetuksia varten riittävät helikopterien laskeutumis- ja odotusalueet 5) Menehtyneitä ja onnettomuudesta selvinneitä ei tule koota samaan tilaan 6) Pidetään yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta 7) Perustetaan TUJE Luokittelualueella huolehditaan seuraavista tehtävistä 8) Vastaanotetaan ja siirretään evakuoidut kuljetusvälineistä suojatiloihin 9) Huolehditaan ilman huoltajaa olevista lapsista 10) Erotetaan hoitoa tarvitsevat henkilöt loukkaantumattomista 11) Siirretään hoitoa tarvitsevat henkilöt loukkaantuneiden hoitopaikkaan 12) Loukkaantumattomat henkilöt ohjataan järjestely- ja huoltoalueelle Järjestely- ja huoltoalueella huolehditaan seuraavista tehtävistä 13) Huolehditaan ilman huoltajaa olevista lapsista 14) Kerätään ja rekisteröidään evakuoiduilta - henkilötiedot, - osoitteet, - tiedot mahdollisista kanssamatkustajista, omaisista sekä tiedot lähimmästä

4 (5) omaisesta tai yhteyshenkilöstä, jolle onnettomuudesta voidaan tarvittaessa ilmoittaa 15) Järjestetään tarvittava tulkkaus 16) Annetaan järjestely- ja hoitoalueella vaadittavat henkilö- ja kulkukortit 17) Tarkistetaan henkilöiden kunto, jossa todetaan mahdollisesti tarvittavat terveydenhuollon palvelutarpeet (esim. säännöllinen lääkitys) 18) Järjestetään psykososiaalinen tuki 19) Järjestetään yhteydet omaisiin (sis. myös puhelin- ja, internet yhteyksiä sekä mobiililaitteiden latausmahdollisuudet) 20) Ruokahuolto ja tarvittaessa vaatetetaan evakuoidut 21) Järjestetään kuljetus kokoamiskeskuksesta majoituspaikkaan tai jatkoyhteydet Evakuoitujen kokoamiskeskus toimii samalla usein myös onnettomuusalueen henkilöstön, materiaalin, ja kuljetusten huoltoetappina ja välivarastointipaikkana. Kokoamiskeskuksen toimintaan osallistuvat tahot suunnittelevat tarkemmin edellä mainittujen tehtävien järjestämisen alueellisesti ja kirjaavat valmisteluiden järjestelyvastuut eri toimialojen varautumissuunnitelmiin. Alla oleva vastuujaottelu ei ole sitova, vaan se on tarkoitettu helpottamaan alueellista varautumista ja on ohjeellinen. - Pelastusviranomainen vastaa kohdasta 2 - Poliisi vastaa kohdista 6, 14 ja 16 - Sosiaali- ja terveysviranomainen vastaa kohdista 8, 9, 10, 11, 12, 13, 17, 18, 19, 20 ja 21 - Rajavartiolaitos asettaa kohtaan 2 liittyen lisäksi yhteyshenkilön evakuoitujen kokoamiskeskukseen - Kohdista 1, 3, 4, 5, 7 ja 14 vastaavat evakuoitujen kokoamiskeskuksessa toimivat tahot erikseen suunnitellusti. Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan tulee olla mukana suunnittelemassa ja toimeen panemassa talotekniikkaan edellytetyt muutokset evakuoitujen kokoamiskeskuksen perustamistilanteessa.

5 (5)