1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Esiopetuksen toiminta-ajatus 5 2. Esiopetuksen oppimisympäristön kuvaus 5 3. Esiopetuksen mahdolliset painotukset 5 4. Esiopetuksessa noudatettavat täsmennetyt kasvatusja oppimistavoitteet 5 5. Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen 6 5.1 Kieli ja vuorovaikutus 6 5.2 Matematiikka 7 5.3 Ympäristö- ja luonnontieto 8 5.4 Terveys 9 5.5 Fyysinen ja motorinen kehitys 9 5.6 Taide ja kulttuuri 10 5.6.1 Musiikki 11 5.6.2 Kuvataide 11 5.6.3 Käsityö 12 5.7 Etiikka ja katsomus 12 6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestäminen 13 6.1 Erityinen tuki 13 6.2 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen yksilöllistäminen 13 7. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen 14 7.1 Opetuskieli 14 7.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät 14 8. Yhteistyö 15 8.1 Yhteistyö kotien kanssa 15 8.2 Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 15 8.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 16 9. Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 16
2 10. Esiopetuksen järjestäminen yhdistetyissä ryhmissä 16 10.1 3-6 vuotiaat päivähoidossa 17 10.2 Esiopetus yhdysluokassa perusopetuksen kanssa 17 11. Lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet 17 12. Lapsen kehittymisen ja opettamisen seuranta sekä arviointi 18 13. Toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi 18 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen suunnitelma (liitetään opetussuunnitelmaan myöhemmin) 19 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS 20 Liite 3 Koulutulokastiedote 24 Liite 4 Esiopetustodistus 25
3 JOHDANTO Ulvilan kaupungin esiopetussuunnitelma on päivitetty syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana. Esiopetussuunnitelman pohjana on Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (42/011/2003), mikä korvasi pykälät 8, 11, 19 ja 20. Tähän kaupungin esiopetussuunnitelmaan pohjautuen esiopetusta antavat yksiköt laativat yksikkökohtaisen esiopetussuunnitelman ja yhdessä huoltajien kanssa lapsen esiopetussuunnitelman. Esiopetussuunnitelman päivityksen taustalla on ollut paitsi edellä mainittu opetushallituksen muutos, myös Kullaan ja Ulvilan kuntaliitos. Sekä Kullaan kunnassa että Ulvilan kaupungissa on ollut oma esiopetussuunnitelma. Kuntaliitoksen myötä on ollut tarkoituksenmukaista, että Ulvilan kaupungissa on yksi esiopetussuunnitelma. Ulvilassa annetaan esiopetusta erilaisissa ympäristöissä, sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä. Tässä esiopetussuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon kaikkien esiopetusta antavien yksiköiden toimintakulttuuri. Sisällöt on esitetty siten, että kukin yksikkö voi valita itselleen sopivat toimintatavat. Ulvilassa esiopetusta toteutetaan sekä sosiaali- että koulutoimen hallinnoimana. Sosiaalitoimen alaisuudessa esiopetusta toteutetaan seuraavissa yksiköissä: - Päiväkoti Kuusipirtti - Päiväkoti Metsätähti - Päiväkoti Satumetsä - Päiväkoti Tuulenpesä - Päiväkoti Harjunpää, Harjunpään koulun tiloissa - Kaasmarkun koulussa pienten lasten koulu, jossa esikoulu ja 1-2 luokka toimivat samassa tilassa. Esiopetus on sosiaalitoimen hallinnoimaa ja alkuopetus koulutoimen. Koulutoimen alaisuudessa esiopetusta annetaan: - Koskin koulussa, jossa toimii erillinen esiopetusluokka. - Leineperin Antti Ahlströmin koulussa esikoulu ja 1-2 luokka toimivat yhdysluokkana. Tämän esiopetussuunnitelman toteutusta varten koulutoimenjohtaja on nimennyt työryhmän, jossa on ollut mukana mahdollisuuksien mukaan Kullaan ja Ulvilan aikaisempiin esiopetussuunnitelmiin osallistuneita henkilöitä, sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmän jäseniä. Tarkoitus on ollut antaa esiopetukselle viitekehys, jota eri esiopetusyksiköt voivat soveltaa itselleen sopivalla tavalla.
4 Työryhmän jäsenet ovat päivitystyön eri vaiheessa valmistelleet esiopetussuunnitelman sisältöä omissa yksiköissään. Esiopetusta antavien yksiköiden palaute on huomioitu työryhmän kokouksissa. Esiopetussuunnitelmasta on pyritty tekemään työväline kaikissa esiopetusyksiköissä toimiville henkilöille. Työryhmä on ollut Kalliomäki Anne, Leineperin Antti Ahlströmin koulu, puheenjohtaja Heikkilä Jonna, Harjunpään koulu Järvenpää Eija, Tuettu esiopetus Ketola Pia, Päiväkoti Satumetsä Laihomäki Eija, Päiväkoti Metsätähti Lammila Outi, Koskin koulun esiopetus Lehtovirta Eija, Päiväkoti Tuulenpesä Mäkelä Marja, Ulvilan seurakunta Sandberg Marja, Vanhankylän koulu Erkkola Kirsti, sihteeri
5 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua, opettaa toimimaan eettisesti oikein, noudattamaan sääntöjä ja arvostamaan toisia ihmisiä. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä tuetaan ja seurataan. Mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia pyritään ennalta ehkäisemään. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja lapsen kiinnostus suunnataan uusiin kohteisiin. Esiopetuksessa luodaan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus, päivähoito ja perusopetus muodostavat yhdessä ehjän kokonaisuuden, joka tukee kasvua ja oppimista lapsen tarvitsemalla tavalla. 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Oppimisympäristö on positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottava. Lapselle annetaan mahdollisuus havaitsemiseen, elämyksiin ja pohdintaan. Lasta ohjataan oppimaan leikin, vuorovaikutuksen ja tutkivan asenteen avulla. Fyysinen ympäristö on esteettisesti miellyttävä ja se tarjoaa mahdollisuuden sekä toiminnallisuuteen että omaan rauhaan. 3. ESIOPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET Esiopetusyksikkö voi oman arvopohjansa ja painotuksensa perusteella valita mahdollisen painotusalueensa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunta, ympäristö- ja luonnontieto tai montessoripedagogiikka. Näitä ratkaisuja käytettäessä on erityisen tärkeää, että lapsen huoltaja saa riittävästi tietoa käytettävästä toiminta-ajatuksesta ja opetuksen erityistavoitteista. 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT TÄSMENNETYT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Esiopetus on tavoitteellista toimintaa, opetusta ja kasvatusta. Se yhdistää varhaiskasvatuksen ja koulun maailmat toisiinsa. Esiopetus ei kuitenkaan ole vain valmentautumista oppivelvollisuuskouluun, vaan sillä on erillinen, arvokas merkityksensä osana lapsen jatkuvaa kasvua ja oppimista. Esiopetuksen tavoitteena on, että - lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu - lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät - lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimiseen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti - lapsi säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen - lapsi pohtii oikeaa ja väärää
6 - lapsi toimii vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä: harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä, opettelee hyviä tapoja sekä ihmisten erilaisuuden hyväksymistä - lapsi harjoittelee arkipäivän tilanteissa selviytymistä - lapsi omaksuu terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ikävaiheensa mukaisesti - lapsi tutustuu paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä myös muihin kulttuureihin - lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään monipuolisesti. 5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen omaan elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuva laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyt kokonaisuudet ja positiivisten oppimiskokemusten saaminen ovat yksittäisten sisältöjen ohella tärkeitä. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Seuraaviin sisältöihin tutustutaan esiopetuksen työtapojen avulla lapsen omien taitojen ja kehitystason mukaisesti: 5.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa kokemustensa ja oppimiensa käsitteiden avulla. Lapsen tunne-elämää, luovuutta ja itsetuntoa vahvistetaan tukemalla lapsen ajattelua, sosiaalisuutta, tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymistä ja oppimisprosessia kielen avulla. Tavoitteita: Sisältöjä: - lapsen kasvaminen aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi - tunteista, toiveista, mielipiteistä ja ajatuksista keskusteleminen - havaintojen ja päätelmien ilmaiseminen suullisesti - keskusteluun osallistuminen ja vuoron odottaminen - kielellisen tietoisuuden sekä sana- ja käsitevaraston kehittyminen - lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvien taitojen oppiminen kiinnostuksen ja kehitystason mukaisesti - keskittymiskyvyn kehittyminen - lapsi saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan - lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja ja loruja, jolloin hän saa aineksia ajatteluunsa - mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen tutkimiseen ja havainnointiin. - roolileikit ja dramatisointi - omien kokemusten kertominen - äänne-, tavu- ja sanaleikit - äänenkäytön harjoitukset
7 - luku- ja kirjoitussuuntaharjoitukset - kuva- ja leikkilukeminen - hienomotoriikan ja liikeratojen harjoitukset - satujen, kertomusten, runojen ja lorujen kuunteleminen ja tuottaminen. 5.2 MATEMATIIKKA Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lapsen käsitystä matematiikasta avarretaan leikkien, laulujen, tarinoiden, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla. Tavoitteita: Sisältöjä: - myönteisen asenteen synnyttäminen ja tukeminen - ongelmanratkaisun, keskittymisen, kuuntelemisen, kommunikoinnin ja ajattelun taitojen tukeminen - matemaattisten peruskäsitteiden ymmärtäminen ja selittäminen - ajantajun kehittyminen - lukujonotaitojen harjoitteleminen. 1. Lukukäsitteet - lukusanojen tunnistaminen, nimeäminen ja tuottaminen (1-10) - lukumäärän ymmärtäminen - järjestyslukusanat (1.-10.) - rahayksiköt - lukujen luettelu ylös- ja alaspäin - luvun seuraajan tai edeltäjän määritys, kahden luvun välissä olevan luvun määritys. 2. Vertailu ja sarjoittaminen - suuri - pieni, suurempi - pienempi, suurin - pienin - yhtä monta, enemmän, vähemmän - koon, muodon, värin ym. mukaan lajitteleminen - vähän paljon ei yhtään, tyhjä täynnä. 3. Avaruudelliset suhteet - oman kehon ja tilan hahmottaminen - sijainti: lähellä, kaukana, ulkona, sisällä, vieressä jne. - suunnat: vasen - oikea, eteenpäin, ylös ym. 4. Geometriset perusmuodot - ympyrä, kolmio, neliö, suorakulmio.
8 5. Aikakäsitteeseen tutustuminen - vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat - kalenteri - kellonajat (tunnit ja puolet tunnit) - eilen, tänään, huomenna - vähän aikaa - kauan, hidas nopea. 6. Mittaaminen - suuruus-, korkeus-, pituus- ja painojärjestys - koko, tilavuus, paino. 7. Rakentelu - hiekka- ja lumirakentelu - rakentelua eri välineillä. 5.3 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Oppimisen lähtökohtana ympäristö- ja luonnontiedossa on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Kokemukset ja tiedot auttavat lasta ymmärtämään paremmin ihmistä, ympäristöä ja niiden välistä vuorovaikutusta. Tämä taas lisää luontoon kohdistuvaa kunnioitusta ja kiinnostusta. Tavoitteita: Sisältöjä: - oman lähiympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä huolehtiminen esim. työvälineiden laittaminen paikoilleen - luonnonsuojelun tärkeyteen tutustuminen - elämyksellisyys ja kokemuksellisuus sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä liikkumisessa - lähiympäristön kasveihin ja eläimiin tutustuminen - ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin tutustuminen. - ympäristön ja luonnon tarkkailu ja niissä tapahtuvat muutokset - retket - liikennekasvatus - kasvun seuraaminen - elävä ja eloton luonto - tutkimus; sulaminen, jäätyminen ym. - luonnonsuojelu; kierrätys, siisteys, jokamiehenoikeudet ym. - koti- ja lemmikkieläimet, luonnonvaraiset eläimet - ihminen; keho, aistit ym.
9 5.4 TERVEYS Esiopetuksessa lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa lasta opastetaan terveisiin elämäntapoihin ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Lapsen terveellisiä ruokailutottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan tulemaan toimeen muiden kanssa. Tavoitteita: Sisältöjä: - omasta terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen ja niiden edistäminen - hyvät ruokailutavat. - terveellinen ja monipuolinen ravinto - käsien pesu, nenäliinan käyttö, wc-käyttäytyminen - kengännauhojen sitominen, vaatteiden sijoittaminen oikeille paikoilleen - sään ja tilanteen mukainen pukeutuminen - ulkoilu ja liikunta. 5.5 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Päivittäinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja harjaannutetaan liikkumisen ja leikin avulla. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Esiopetuksen liikuntakasvatus on toiminnallista, monipuolista ja leikinomaista. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lapsi oppii ottamaan toiset huomioon; auttamaan, tukemaan ja odottamaan vuoroaan. Liikunnassa lapsella on mahdollisuus purkaa energiaansa hyväksytyllä tavalla. Liikunta auttaa monien käsitteiden oppimista ja sen avulla voidaan tukea esim. kielellisten, musiikillisten, kuvallisten ja matemaattisten taitojen ja valmiuksien omaksumista. Tavoitteita: - liikunnan ilon kokeminen sekä myönteisen asenteen luominen liikuntaa kohtaan - persoonallisuuden, ajattelun ja myönteisen minäkuvan kehittyminen
10 - oman kehon tuntemuksen ja hallinnan lisääminen - fyysisen kunnon edistäminen - perusliikuntataitojen ja koordinaatiokyvyn kehittyminen - sääntöjen noudattaminen, ryhmässä toimiminen ja toisten huomioon ottaminen - erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen. Sisältöjä: 1. Hienomotoriset harjoitukset - pukeutuminen - kynän ja saksien käyttö. 2. Perusliikuntamuotojen harjoittaminen - kävely, juoksu, erilaiset hypyt (suuntaa, tasoa, aikaa ja voimaa muunnellen) - heittäminen ja kiinniottaminen. 3. Voimistelu - hernepussit, pallot, hyppynarut, vanteet - kiipeily - tasapainoilu - pyöriminen ja ryömiminen - kuperkeikka. 4. Musiikkiliikunta - laululeikit - laulun ja lorun ym. rytmin mukaisesti liikkuminen - tanhu ja liikuntaleikit. 5. Muut liikuntalajit - yleisurheilu - hiihto - luistelu - suunnistuksen alkeet (kuvasuunnistus ym.) - jalkapallo - sähly - uinti/uimakoulu. 5.6 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen omalla toiminnalla taito- ja taidekasvatuksessa tuetaan kykyä havainnoida esteettisyyttä sekä luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun kehittymistä. Lapsi harjoittelee motorisia taitojaan ilmaisun eri alueilla. Työskennellessään lapsi harjaantuu pitkäjänteisyyteen ja vastuuseen oman työnsä edistymisestä. Lasta ohjataan arvioimaan omaa työtään sen eri vaiheissa. Onnistumisen kokemukset esimerkiksi laulamisessa, soittamisessa, liikkumisessa ja maalaamisessa lisäävät lapsen itseluottamusta.
11 5.6.1 MUSIIKKI Musiikkikasvatuksessa on tavoitteena luoda lapselle oppimisympäristö, joka herkistää lasta kuunteluun ja rohkaisee häntä musiikilliseen itseilmaisuun. Lapsi voi osallistua omien taitojensa mukaisesti ja hänellä on mahdollisuus kokea onnistumisen elämyksiä. Tavoitteita: Sisältöjä: - musiikin perusasioihin tutustuminen (ääni, rytmi ja melodia) - monipuolisen musiikin kuunteleminen - erilaisiin soittimiin tutustuminen - musiikin tuottamisen ja ilon kokeminen - rytmitajun kehittäminen. - ääni (hiljainen - voimakas, korkea matala) - perusrytmi - laulaminen - kuunteleminen (hiljaisuus, elävä musiikki, äänitteet) - soittaminen (keho- ja rytmisoittimet yms.) - laululeikit - musiikkimaalaus. 5.6.2 KUVATAIDE Kuvataiteeseen esiopetuksessa tutustutaan piirtäen, maalaten, muovaillen, rakennellen ja liikkuen. Tavoitteita: Sisältöjä: - piirtämisen, maalaamisen, muovailun ja rakentelun työskentelytapoihin tutustuminen ja työvälineiden käyttö - havaintokyvyn harjaannuttaminen - välineiden ja työtilan siisteydestä huolehtiminen - omien ja muiden töiden arvostaminen - esteettisyyden kokeminen - taiteeseen tutustuminen. - liitu- hiili-, tussi- ja lyijykynäpiirrokset - vesi-, peite- ja sormivärityöt - muovailu- ja massatyöt - rakentelu eri materiaaleilla esim. hiekka ja lumi, sommittelutyöt.
12 5.6.3 KÄSITYÖ Käsitöissä lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja tekniikoihin. Lapsi oppii arvostamaan kädentöitä arkielämän hyödyllisinä taitoina. Käsityö tyydyttää lapselle ominaista toiminnan tarvetta: tekemistä, kokemista ja keksimistä. Siinä yhdistyy luontevalla tavalla käsitteellinen ajattelu ja taitojen soveltaminen käytäntöön. Tärkeää käsitöissä on lapsen oma suunnittelu, luova tekeminen sekä oman työn arviointi sen eri vaiheissa. Esiopetuksessa käsityö sisältää askartelun, tekstiilityön ja teknisen työn. Tavoitteita: Sisältöjä: - erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja tekniikoihin tutustuminen - ohjeiden mukaan toimiminen - lapsen kannustaminen omaan suunnitteluun - silmän ja käden koordinaation sekä hienomotoriikan kehittäminen. 1. Askartelu - eri materiaalien leikkaaminen, liimaaminen ja repiminen - paperin rypistely - taittelutyöt - luonnonmateriaalityöt. 2. Tekstiilityö - kankaan leikkaaminen ja liimaaminen - helppojen töiden ompelu - kankaanpainanta - langan pujotus neulaan - pujottelutyöt - erilaiset lankatyöt (solmut ja tupsut). 3. Tekninen työ - maalaaminen - liimaaminen - naulaaminen - hiominen. 5.7 ETIIKKA JA KATSOMUS Esiopetuksen eettisessä ja uskontokasvatuksessa on tärkeää myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen ja yhteistyö kodin kanssa. Eettinen kasvatus perustuu siihen, että lasta kunnioitetaan yksilönä ja rohkaistaan häntä ilmaisemaan tunteitaan ja hallitsemaan niitä. Seurakunta ja esiopetus toimivat aktiivisesti yhteistyössä järjestämällä seurakuntahetkiä ja huomioimalla kirkolliset juhlapyhät.
13 Tavoitteita: Sisältöjä: - lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ja myönteisen minäkuvan tukeminen - lapselle annetaan mahdollisuus saada vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin - kirkkovuoden juhliin osallistuminen ja eläytyminen - hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen - perusturvallisuuden, hiljentymisen ja hartauden kokeminen - suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia ja elämänkatsomuksia kohtaan. - kirkolliset juhlapyhät, niihin liittyvät tavat ja kristillinen sanoma - perhepiirin tapahtumat (kaste, häät ym.) - hiljentyminen, rukous, hartauden ja rauhallisuuden kokeminen - hengellinen musiikki, lasten virret - oikea ja väärä - anteeksi pyytäminen ja -antaminen - omien oikeuksien puolustaminen toiset huomioon ottaen. 6. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6.1 ERITYINEN TUKI Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevat psyykkisen tai sosiaalisen tuen piiriin kuuluvat lapset. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lasten, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden (11-vuotinen oppivelvollisuus) piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi sekä lasten, jotka otetaan/siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana, tulee saada erityistä tukea esiopetuksessa. Erityinen tuki sisältää oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja kuntouttamisen. Tärkeää on eri ammattiryhmien yhteistyö, mm. tehostettu perhetyö ja neuvolatoiminta, lapsipsykologi, perheterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti, erityislastentarhanopettaja, Tuettu esiopetus ja Olavin koulu. 6.2 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN ESIOPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan. Lapsen esiopetus on leikinomaista, toiminnallista, lapsen kehitystasos-
14 ta lähtevää oppimista ryhmässä ja yksilönä. Työskentelyn perustana ovat yleisen esiopetussuunnitelman tavoitteet. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa (LIITE 1). Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet sekä opetukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja oppilashuoltopalvelut, niistä vastaavat tahot sekä edistymisen seuranta ja arviointi. Jos lapsi on otettu/siirretty erityisopetukseen, lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (LIITE 2). Erityisopetus esiopetuksen yhteydessä järjestetään pääasiassa muun opetuksen ohessa samanaikaisesti tai pienryhmä ja yksilötyöskentelynä. Erityistä tukea tarvitsevista lapsista voidaan muodostaa myös oma ryhmä (Tuettu esiopetus). Erityistä tukea tarvitseva lapsi voi aloittaa esikoulun myös Olavin erityiskoulun esiopetusryhmässä. Mikäli tuen tarpeessa oleva lapsi saa esiopetusta tavallisessa lapsiryhmässä, sekä henkilökunta että lapsi saa tukea ja ohjausta kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Opetusta järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyminen perusopetukseen tapahtuu yhteistyössä perusopetuksesta ja esiopetuksesta vastaavan henkilöstön sekä huoltajan kanssa. 7. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUK- SEN JÄRJESTÄMINEN 7.1 OPETUSKIELI Esiopetuksen opetuskielestä on säädetty perusopetuslain 10 :ssä (1288/99). Lapsen äidinkielen taitojen kehittämiseen tähtäävää esiopetusta on annettava esiopetuksen yleiskielellä. Ulvilassa esiopetuskielenä on suomi. 7.2 ERI KIELI -JA KULTTUURIRYHMÄT Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus järjestetään Ulvilassa esiopetusta antavissa yksiköissä. Esiopetuksessa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin (viittomakieliset, maahanmuuttajat, kaksikieliset) kuuluvan lapsen kulttuuritausta otetaan huomioon sekä tuetaan hänen kehitystään ja oppimistaan yksilöllisesti. On myös tärkeätä, että lapsi oppii kunnioittamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään.
15 8. YHTEISTYÖ 8.1 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Esiopetuksen ja kotien yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, mahdollistetaan lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstön tehtävänä on tukea kotien kasvatustyötä sekä vastata osaltaan lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta esiopetuksen aikana. Tietoja ja kokemuksia lapsesta vaihdetaan yhteisissä keskusteluissa. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, juhlat, teematapahtumat, retket, erilaiset tiedotteet ja reissuvihko. Vanhemmat osallistuvat esiopetuksen toimivuuden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Esiopetuksessa laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Jos lapsella on entuudestaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen VASU, esiopetussuunnitelma liitetään siihen. 8.2 YHTEISTYÖ MUUN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN KANSSA Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapselle kehityksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Lapsi siirtyy turvallisesti ja joustavasti esiopetuksesta perusopetukseen. Tarvittaessa kiertävät erityislastentarhanopettajat tai koulupsykologi järjestävät kouluvalmiuden ryhmätutkimuksen. Lapsi voidaan ohjata myös psykologin yksilötutkimuksiin. Yhteistyössä vanhempien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa pyritään löytämään lapselle sopiva koulumuoto. Vuosittain laaditaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Esioppilaan siirtyessä kouluun hänestä laaditaan yhdessä vanhempien kanssa koulutulokastiedote. Syksyllä laaditaan esiopetuksen työsuunnitelma, joka voidaan antaa lähikouluille. Esiopetus toimii siltana muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä. Myös varhaiskasvatuksen sisäinen yhteistyö pyritään säilyttämään kiinteänä. Eri ammattiryhmien yhteistyöllä luodaan positiivinen oppimisympäristö ja ilmapiiri erityisosaamista hyväksikäyttäen.
16 8.3 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Yhteistyötä tehdään koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Yhteistyötahoja ovat mm. sosiaali-, koulu-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä seurakunta ja eri järjestöt. 9. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Oppilashuolto on tärkeässä osassa Ulvilan varhaisen puuttumisen toimintamallissa. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetus vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä edistämällä, tukemalla ja seuraamalla lapsen oppimisen valmiuksien kehittymistä. On tärkeää, että jokaisen lapsen kohdalla havaitaan erityisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, puututaan siihen ja ohjataan lasta ja perhettä avun saamiseksi sekä saadaan tarvittavat lisäresurssit ohjaavaa ja kuntouttavaa työtä varten. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Sosiaalitoimen alaisuudessa oppilashuoltoryhmästä käytetään nimeä päivähoidon tukiryhmä. Päivähoidon tukiryhmään ja perusopetuksen oppilashuoltoryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi, erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja ja terveydenhoitaja, joiden tehtävänä on yhdessä henkilöstön kanssa lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Ryhmän toiminta on luottamuksellista. Esiopetuksen kuljetuksissa noudatetaan yleiselle turvallisuudelle asetettuja tavoitteita ja ohjeita. Kuljetukset järjestetään lainsäädännön ja sosiaalilautakunnan vahvistamien päätösten mukaisesti. Sekä päiväkodeissa että kouluissa tulee olla toimintaohjeet, jotka koskevat lapsen hakemista päiväkodista, liikennekäyttäytymistä, pelastautumista ja eri kriisitilanteiden hoitoa hätätilanteissa. 10. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN YHDISTETYISSÄ RYHMISSÄ Esiopetusta voidaan järjestää myös erilaisissa yhdistetyissä ryhmissä sekä päiväkodeissa että kouluissa.
17 10.1 3-6 VUOTIAAT PÄIVÄHOIDOSSA Esioppilaiden päivä voi sisältää esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa 3-6 vuotiaiden ryhmässä. Osa toiminnasta voi olla koko lapsiryhmän yhteistä toimintaa ja osa esioppilaiden omaa toimintaa. Viikkotunteja on 19. Kellonajat ja esiopetuspäivät on määritelty päiväkodin esiopetuksen työsuunnitelmassa. Esiopetusaika sisältää päivittäin sisältö-alueitten mukaista toimintaa, leikkiä, ulkoilua ja ruokailua. Esiopetuksen pedagogiselle toteuttamiselle voidaan varata koko päiväkodin oppimisympäristön lisäksi oma tila ja välineet. Esiopetus ei ole paikkaan sidonnainen vaan sitä voidaan toteuttaa myös erilaisissa ympäristöissä kuten liikuntasali, luonto, teatterit, näyttelyt jne. Esioppilaan päivähoito-osuuden aikana korostuvat erityisesti eri-ikäisten ja erilaisten lasten huomioon ottaminen sekä sosiaaliset kontaktit leikkitilanteissa ja ulkoilussa. 10.2 ESIOPETUS YHDYSLUOKASSA PERUSOPETUKSEN KANSSA Esiopetus voi toimia yhdysluokassa 1-2 -luokan kanssa. Viikkotunteja esiopetusluokalla voi olla 18-21. Esioppilaat toimivat koulutoimen alaisuudessa. Esiopetus järjestetään esiopetussuunnitelman mukaisesti, mutta esioppilaat ovat samassa luokassa ollessaan kiinteästi yhteydessä myös alkuopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Esiopettajana toimii 1-2 - luokan opettaja. Luokalla voi olla käytössään myös koulunkäyntiavustaja. Perusopetuksen yhteydessä voi toimia myös esiopetus, jossa esioppilaat ja 1-2 -luokka toimivat samassa tilassa. Tilassa on erilaisia oppimista tukevia oppimisympäristöjä. Tavoitteena on vuosiluokkiin sitoutumaton esi- ja alkuopetus, joka yhdistää varhaiskasvatuksen ja koulun maailmat toisiinsa joustavasti ja lapsilähtöisesti. Opetuksellisesti työnjako perustuu koulutukseen; luokanopettaja vastaa perusopetuksesta, lastentarhanopettaja esiopetuksesta ja koulunkäyntiavustaja oppimaan ohjaamisesta. Tällaisessa esiopetuksessa tehdään erityisesti yhteistyötä sosiaali- ja koulutoimen välillä. 11. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Esiopetusvuoden alkaessa laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma, jonka tarkoitus on turvata lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota yksilön kehityksen kannalta olennaisimpiin tekijöihin. Vanhemmat arvioivat lapsensa kasvua ja kehitystä ja ilmaisevat omia toiveitaan ja mahdollisia huolenaiheita esiopetusvuotta silmälläpitäen. Suunnitelma voi sisältää myös lapsen käsitystä omista vahvuuksistaan ja toiveistaan omalle oppimiselle. Esiopetuksesta vastaava opettaja kokoaa näiden sekä oman ammatillisen näkemyksensä pohjalta esiopetusvuoden tärkeimmät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.
18 12. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI Arvioinnin tarkoituksena on löytää lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lisäksi arviointi auttaa tunnistamaan mahdollisia tuettavia alueita kehityksessä ja käyttäytymisessä sekä löytämään ratkaisuja näiden selvittelyyn ja tukemiseen. Arviointi perustuu esiopetuksen yleisten tavoitteiden ja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen. Arviointiin ja uusien tavoitteiden asetteluun osallistuvat opettaja ja lapsen vanhemmat sekä lapsi omien edellytyksiensä mukaan. Lapselle annettava palaute on sanallista ja kannustavaa. Itsearviointi vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta oppimisesta, edistää kasvua ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta. Oman toiminnan arviointia harjoitellaan erilaisten keskustelujen avulla. Tärkeää on, että yhdessä arvioidaan myös lapsiryhmän toimintaa ja kehittymistä. Itsearvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia lomakkeita. Esiopetusvuoden lopulla laaditaan koulutulokastiedote. Tiedotteessa arvioidaan koulutulokkaan sosiaalisia taitoja, työskentelytaitoja, motoriikkaa ja hahmotusta sekä kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia. Koulutulokastiedote siirtyy lapsen uudelle opettajalle esiopettajan ja alkuopettajan tavatessa kevätkeskustelussa. Alkuopettajat ja esiopettajat tapaavat palautteen merkeissä vielä seuraavana syksynä. Tässä opetussuunnitelmassa on liitteenä malli koulutulokastiedotteesta (LIITE 3). Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus. Todistus ei sisällä henkilökohtaista arviointia (LIITE 4). 13. TOIMINNAN JATKUVA SEURANTA JA ARVIOINTI Esiopetuksessa toiminta on tavoitteellista ja suunniteltua, joten tavoitteiden toteutumista ja toimintaa arvioidaan koko ajan. Toiminnan aikana arvioidaan kulunutta vuotta ja tehdään mahdollisesti muutoksia seuraavaa vuotta varten. Esiopettajat arvioivat omaa toimintaansa itsearvioinnin ja henkilökohtaisten arviointien avulla. Vanhemmat arvioivat esiopetuksen toimintaa vastaamalla toimintaa arvioivaan kyselyyn. Ulvilassa on käytössä päivähoidon laatukäsikirja, johon sisältyy mm. esiopetussuunnitelma. Laatukäsikirja on sekä henkilöstön että vanhempien käytettävissä.
19 LIITE 1 Liite 1 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen suunnitelma (liitetään opetussuunnitelmaan myöhemmin)
20 LIITE 2 ULVILAN KAUPUNKI HOJKS- Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Nimi lapsiryhmä Lähiosoite postinumero -toimipaikka Syntymäaika Huoltaja/huoltajat Diagnoosi / lausunto / pulma Kuntoutuspalvelut, lääkitys Muuta (sisarukset, neuvola, muut yhteistyötahot) HOJKS:n laadintapäivä Palaveriin osallistujat Huoltajan / huoltajien allekirjoitus ( allekirjoitus on tiedonsiirtolupa: henkilökunta saa luvallamme olla yhteydessä muihin lapsen kanssa tekemisissä oleviin tahoihin ) Seurantapalaveri ja siihen osallistujat
21 1. Lapsen vahvuudet ja voimavarat lapsi vanhemmat päivähoidon henkilökunta 2. Pulmat / kuntoutettavat alueet 3. Tavoitteet 4. Menetelmät
22 5. Seurantapalaverit pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus pvm..20 Muuta Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus
23 5. Seurantapalaverit pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus pvm..20 Kokoonkutsuja pvm..20 Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus Huoltajan/huoltajien allekirjoitus Muuta Kokoonkutsuja Huoltajan/huoltajien allekirjoitus
24 KOULUTULOKASTIEDOTE pvm LIITE 3 Lapsen nimi synt.aika Päiväkoti / ryhmä Lastentarhanopettaja KIINNOSTUNEISUUS JA VAHVAT ALUEET 1. SOSIAALISET TAIDOT / TYÖSKENTELYTAIDOT Osaa Osaa vaihtelevasti Harjoittelee Lapsi ratkaisee erimielisyyksiä myönteisin keinoin Lapsen leikki onnistuu yhdessä muiden kanssa Lapsi uskaltaa osallistua, yrittää ja uskoo osaavansa Lapsi keskittyy toimintaan Lapsi noudattaa sääntöjä ja ohjeita Lapsi suorittaa annetut tehtävät loppuun Muuta 2. MOTORIIKKA JA HAHMOTUS Osaa Osaa vaihtelevasti Harjoittelee Lapsi tunnistaa ja nimeää kehonsa osat Lapsi tietää/tuntee suunnat Lapsi hyppii yhdellä jalalla Lapsi heittää ja ottaa kiinni pallon Lapsi hallitsee saksiotteen ja osaa leikata Lapsi hallitsee kynäotteen Kätisyys, oikeakätinen vasenkätinen vaihtaa kättä Muuta 3. KIELELLISET VALMIUDET Osaa Osaa vaihtelevasti Harjoittelee Lapsi kuuntelee satuja ryhmätilanteessa ja muistaa kuulemansa Lapsi kertoo ja kuvailee asioita ja tapahtumia Lapsi ymmärtää ohjeita ryhmätilanteissa ja toimii niiden mukaan Lapsi kirjoittaa etunimensä Lapsella on lukemisen valmiuksia (riimittelee, tunnistaa ja erottelee äänteitä) Lapsi osaa/ei osaa lukea Muuta 4. MATEMAATTISET VALMIUDET Osaa Osaa vaihtelevasti Harjoittelee Lapsi luettelee luvut 0-10 lukuloruna Lapsi tietää numeron ja määrän vastaavuuden Lapsi tunnistaa kolmion, neliön ja ympyrän Muuta Vanhempien allekirjoitus:
LIITE 4 25
26 1