ALE! Ale alkaa ma 27.12.

Monipuolinen kirppis keskellä Kokkolaa. kesäajat: MA-PE 10-18, LA 10-15 www.ykkoskirppis.fi Pitkänsillank. 12 Kla Puh. 0400 780 732 Ykköskirppis 12 Pitkäsillankatu Kaarlelank. Te r ve t u l oa! Snelmannink. Hoidamme kaiken. Pyydä ilmainen esittely. Myynti 0400 387 188 Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.fi Nro 30 21.12.2010 Seuraava Kymppisanomat ilmestyy 11.1.2011. Muuttomyynti jatkuu Uusia eriä alennettu -50% TORTTUKAHVIPÄIVÄ Ylivieskan Agrimarketissa ke 22.12. 2010 klo 8.00-16.30 MOOTTORISAHAN TERÄKETJUT 325 1,3 mm ja 1,5, mm 56-lenkkiä 19.80 3 kpl Laippa + 3 ketjua 34,50 Sahaviilat 8,40 / 6 kpl 4,8 mm PELLETTIPOLTIN TAKKAAN NYT 119 (235 ) tulikukko PUUPELLETIT Säkit 20 kg ja 500 kg, heti varastosta! Irto toimitusmyynti. VILLASUKAT 3 paria 9,80 TYÖSUKAT 6 paria 10,00 Hyvä valikoima lämpimiä KÄSINEITÄ Poistoja 5 Rautatiekatu 6 84100 Ylivieska puh. 08-420717 Palvelemme ma-pe 10-18, la 10-14 Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, siunattua rauhallista Joulun aikaa jokaiseen kotiin! www.asuntobjorndahl.fi Isokatu 5, Kla Myynti 010-440 2600 Heidi 040-5373801 Veikko 0400-263190 Nyt raju tilinpäätösetu asiakkailemme! Kaikista Suomen Rehun nautakarjan kivennäisistä pois -100-150 ALE! Ale alkaa ma 27.12. /lava /ssk Kampanja on voimassa toimituksissa 15.11. 31.12.2010. Koskee suoria toimituksia. Minimitilaus 1 lava tai 1 ssk. Alennus lasketaan hinnastohinnasta. Hintaan lisätään alv 13% sekä rahti. Lypsykivennäisissämme on nyt enemmän vitamiineja. Näin ne vastaavat paremmin talviaikana lisääntyvään vitamiinintarpeeseen. Valitse Lypsy Namino, Viher Hertta tai Farmarin Lypsykivennäinen! kysy lisää myyjiltämme! Bio Luvil 8 kg pyykinpesuainetta 29,95 + KAUPAN PÄÄLLE 2 pll (=1.5. l) Sunlight astianpesuainetta VÄLIPÄIVÄ TARJOUS! Kaikki normaalihintaiset tuotteet -20% Tarjous koskee myymälä/varasto tai tilausvalikoiman tuotteita. Tarjous voimassa 27.-31.12. (ei koske poisto/tarjoustuotteitta, ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja) Ratakatu 22 YLIVIESKA AVOINNA ark. 8-16.30. Esko p. 010 7684931, Kauko p. 010 7684932 Leenalan väki toivottaa Hyvää Joulua! Päivi Saunamäki, 050 4120 888, leenala@sisustusleenala.fi Leenalan Huonekaluliike Niittykatu 1, 67100 Kokkola P. 06 8313 829, 050 3422 100 www.sisustusleenala.fi Palvelemme Vko 52: Ma- To 10-18, Pe 10-15 Myös sopimuksen mukaan; Soita Päivi/050 4120 888 Tule nauttimaan joulukahvit Agrimarketiin pimeän ajan piristykseksi ja hyödynnä hyvät myymälätarjoukset. DeLaval 1 + on Suomen suosituin jauhepesuaine... DeLaval 1 + emäspesuaine 2 x 25 kg 180 4 x 25 kg 340 Tervetuloa! Aktiiviraha MasterCard -kortilla saat joustavasti ostokset mukaan ilman käsirahaa ja JOPA 10 kk EDULLISTA MAKSUAIKAA. Hanki koko vuoden tarve! JD- polkutraktorit + lelut EDULLISESTI Vielä ehtii pukinkonttiin! Moottorikelkkailussakin turvallisuus on kaiken A & O. Sivu 4 Tonttukylä on täynnä elämää. Sivu 5 Tiernapojat Linnakallion savusaunan löylyissä. Sivu 10-11

2 Nro 30 21.12.2010 PÄÄKIRJOITUS KATI JÄRVENPÄÄ Päätoimittaja Armas joulu jo kutsuu meitä Mistä joulu on tehty? Jokaisen omista jouluperinteistä: Pipareista, riisipuurosta, kinkusta, kävelyretkistä lumiseen metsään, kynttilänvalosta, hiljentymisestä, rentoutumisesta ja rauhoittumisesta. Jouluperinteiden vaalimisesta ei saa tehdä kuitenkaan stressiä itselleen, riittää kun kodin siivoaa vähän normaalisiivousta paremmin, vaihtaa pöydälle jouluisen pöytäliinan ja kaivaa kaapista esille vaikkapa muutaman olkipukin ja kynttilän. Muistan omasta lapsuudestakin monta mukavaa joulumuistoa. Saamani lahjat eivät ole jääneet mieleen, vaan se jouluinen tunnelma, ja jännityksen tunne, kun pukki ovella kolkuttaa. Toivonkin hartaasti, että omille lapsilleni jää myös jouluistamme mieleen pysyviksi muistoiksi yhdessä tehdyt jouluvalmistelut, ja jouluaaton rauhallinen sekä hyvän olon hetken mukava tunnelma. KOLUMNI Nykyajan vempeleitten tärkeys Tollakon pieneen päähän pukkelehti väkisellä ajatus, että pittää kommentoijja näitä nykyajan vempeleitä ja niijjen tärkeyttä. Ensinnähi vaikka tämä kännykkä. Tollakko ku on tämmönen vanaha jäärä, niin muistaa semmosennii ajan, että syrijäkylällä oli yks kyläpuhelin, josta kyläläiset kävivät soittamasa lyhyesti vain hirvijän tärkijät asijat. Nykysin monilla saattaa olla jopa kolomekki kännykkää kokoajan käytösä. Yks sojottaa koko ajan käläkättimen eesä, johon sen kantaja kokoajan puhua puputtaa ja toinen on vyöllä ja kolomas taskusa, ja niitäki pittää vähänväliä kouria esille, että onko niihin kukkaa soittanu tai viestiä pukannu. Jos perheesä on lapsosia, nekkää ei kerkiä kasvaa palijo vaahtosammutinta korkiammaksi. ku niilläki on jo oma känny. Ei taijja olla ihan mettäsä sekkää ajatus, että melekonen osa tuola liikenteesä ulosajjoista ja muista kolareista tapahtuu kännyyn puhumisen tai esille kaivamisen takia. Eikä saunaan tai hyyssiinkää voi mennä, jos ei oo vähintään yks känny mukana. Toinen nykyajan tärkiä vempele näkkyy olevan tuo kannettava tietokone. Monesti näkkee jo tuola huoltoasemillaki, ku joku tullee sinne kahaville, niin matkasa on tuo mainittu kapine. Sitte se sielä pöyväsä levväytettään auki ja tyyriin näkösenä ruvetaan sitä vahtaamaan ja sinne näpyttelemään. Tollakkoki kyllä käsittää sen, että kumpiki on oikiasa käytösä hirvijän hyviä vehkeitä, mutta välillä tuntuu, että niitten käyttö ja tärkeys on pahasti kiehahtanu yli. Kylläilemisseenkää, niinku ennen vanahaan, ei ennää kerkiä, ku näitten kans värkkäämisseen kulluu tolokuttomasti aikaa. Kaikenlaisia turhamaisia vempeleitä on nykyään tarijolla pilivin pimmein, jos kaikista rupijais kirijottaan, niin Kati sais varata palstatillaa vähintäänni sivun verran, ja siihen ei tyttö taitas suostua, joten palataan niihin tuonnempana, jos semmonen päähännousema tullee. Tollakko Mediassa käydään aina näin joulun alla kiivasta keskustelua mitkä ovat niitä oikeita ja alkuperäisiä jouluperinteitä. Vuosien varrella jouluperinteetkin ovat muuttuneet kovasti, ja joka perheellä sekä yksin eläjillä on omat perinteensä. Minun oli kuitenkin pakko käydä vilkaisemassa mitä Wikipedia kertoo jouluperinteiksi. Wikipedian mukaan jouluaaton viettoon on perinteisesti kuulunut muun muassa joulukuusen koristelu, jouluaterian syöminen, hautausmaalla käyminen, jouluaaton jumalanpalveluksessa käyminen, joululahjojen antaminen sekä joulusauna. Kyllä tämä edellä mainittu perinnelitanja taitaa kuulua vielä tänäkin päivänä monien jouluperinteisiin. On ne vaan sen verran hienoja perinteitä, että niitä kannattaa vaalia myös seuraaville sukupolville. Kymppisanomien toimitus haluaa kiittää lukijoitaan ja ilmoittajiaan hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Yhteistyömme jatkuu ensi vuoden puolella, sillä me hiljennymme myös joulun viettoon. Seuraava Kymppisanomat ilmestyy 11. tammikuuta. Silloin on jo uusi vuosi ja uudet kujeet. Nyt en voi muuta kuin todeta teille Arkihuolesi kaikki heitä - laulun sanoin: Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! Sanan lähteellä Joulurauhaa sinulle On taas se aika vuodesta, kun kirkot ja rukoushuoneet täyttyvät ihmisistä, jotka hakeutuvat joulun sanoman äärelle. Hyvä niin. Joillekkin se on ihan vain velvollisuus, joillekkin opittu hyvä tapa ja perinne. Toiset taas hakevat joululleen alkua ja oikeaa tunnelmaa. Joulun sanoma puhuttelee ja etenkin herkistävät ja kauniit joululaulut ovat tärkeä osa monen joulua. Seimen lapsi on vetovoimainen. Onko niin,että seimen äärelle on helppo tulla? Pieni lapsi seimessä ei vielä itse sanallisesti puhu ja häntä on helppo ihaillen katsella ja hänestä on mukava laulaa. Onko kaikki tunnelmointia vai onko tässä kaikessa sittenkin jotain todellista? Vaikka lapsi ei itse puhu vielä mitään, hänestä on puhuttu etukäteen jo paljon aiemmin. Jo vuosisatoja aiemmin. Suku josta hän syntyy, kaupunki jossa hän syntyy, elämäntehtävä ja tarkoitus. Ja kummallista kyllä jopa hänen kuolemansa ja kuolintapansa ja syy miksi hän kuolee kaikki oli tiedossa jo etukäteen. Myös hänen tuleva ylösnousemuksensa. Kaikki tämä oli ilmoitettu, jo ennen hänen syntymäänsä. Historiasta tiedämme, että näin tapahtui. Matka seimeltä ristille kesti noin 30 vuotta. Seimi ja risti kuuluvat yhteen, ilman toista ei ole toistakaan. Juuri tätä varten Jeesus syntyi. Jostain syystä näyttää kuitenkin käyvän niin, että väki Suomessakin dramaattisesti vähenee, matkalla seimeltä ristille. Miksi ja minne jäit? Mitä matkalla tapahtui? Itselläni tuo matka kesti 24 vuotta. Joulukuussa 1981 aattoiltana kotona nukkumaan mennessä, alkoi uusi vaihe elämässäni. En ollut siihen mitenkään etukäteen varautunut. Tuosta illasta ilman, että olisin itse mitään sellaista mahdollisuuttakaan ajatellut, alkoi sisäinen paini, joka johti henkilökohtaisella tasolla Jeesuksen kohtaamiseen ja uskoon tulemiseen noin 3 kk myöhemmin. Siinä samassa makuhuoneessa, jossa tuo puhuttelu alkoi. Olin tehnyt vuosia aiemmin tietoisen päätöksen, etten koskaan tulisi uskoon. Sisäinen vastustus kuitenkin murtui ja sain soperrettua hiljaisen rukouksen. Tuohon rukoukseen vastattiin heti. Minuun vain virtasi jotain aivan ihmeellisen hyvältä tuntuvaa ja voimakasta. Olin ihan hiljaa vuoteessani ja ihmettelin, mitä tapahtui. Sisimpäni täytettiin rauhalla ja levolla, ilman että tein tai yritin itse mitään. Tuo helmikuun yö 1982 oli käänteentekevä elämässäni. Edellä kerrotulla en tarkoita,että olisin itse parempi, pyhempi tai synnittömämpi kuin joku toinen. En todellakaan. Haluan vain kertoa, että seimen lapsi, ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus ovat yksi ja sama henkilö. Ja että häntä voi lähestyä ihan sellaisenaan. Itse asiassa se käy erinomaisesti, koska hän lähestyy ensin meitä ja kutsuu kutakin yhteyteensä. Joulurauhaa sinulle. Martti Kumpulainen Kannuksen Baptistiseurakunnan pastori KYMPPISANOMAT Savisilta 1, 2.krs 84100 Ylivieska JULKAISIJA Nivalan Paikallismediat ISSN 1797-9668 Aluelehti Kymppisanomat ilmestyy joka viikko tiistaisin. Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin : Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala, Kannus, Himanka, Toholampi, Lestijärvi, Pyhäjärvi, Haapajärvi, Reisjärvi, Muurasjärvi. Lehden jakelu on 27 000 kpl. Jakelualueen väestömäärä on lähes 64 000. PÄÄTOIMITTAJA Kati Järvenpää p. 050-554 9040 kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi ILMOITUSMYYNTI Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi Päivi Huhtakangas p. 044-544 9041 paivi.huhtakangas@kymppisanomat.fi PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy JAKELU Itella Oyj Lehti on luettavissa kokonaan myös internetissä: www.kymppisanomat.fi

Nro 30 21.12.2010 3 Pitkän pakkasjakson ansioista Sievin Louekeskuksen rinteet saadaan käyttöön aikaisemmin kuin koskaan muina vuosina. Lumitykit ovat laulaneet yötä päivää Louetilla Alkutalvi on ollut ihanteellinen laskettelukeskus yrittäjille. Pitkään jatkuneiden pakkaskelien ansiosta lumitykeillä on voinut lumettaa rinteitä yhtäjaksoisesti jo 4 viikon ajan. KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: Kari Niemi SIEVI Louetin rinteet avattiin laskettelijoille joulukuun alussa. Louekeskuksen yrittäjä Kari Niemen mukaan avajaispäivä meni hyvin, ja kiirettä on sen jälkeen miehellä pitänyt. - Kiirettä pitää edelleenkin, 4 lumitykkiä tykittää rinteisiin lunta yötä päivää. Kolmen viikon aikana olen tainnut joutaa olemaan kotona vain 2 yötä. Lumitykkejä on valvottava koko ajan, mutta on minulla myös yksi kaveri niitä lisäkseni päivystämässä. Luonnonluntahan ei juuri ole. Hyvien pakkaskelien myötä saamme kaikki rinteet: etu, taka-ja lasten rinteet sekä Halfpipen valmiiksi ennen joulua. Emme ole koskaan aikaisempina vuosina saaneet kaikkia rinteitä näin hyvissä ajoin käyttöön, Niemi kertoo. Yksi lumitykki suoltaa jäistä lumimassaa rinteeseen hyvällä pakkassäällä 40-50 kuutiota tunnissa. - Teoriassa se tarkoittaa noin 30 cm:n lumikerrosta hehtaarille vuorokaudessa. Optimaalisesti se on käytännössä myös mahdollista hyvillä pakkaskeleillä, mutta on huomioitava, että lumikerros ei tule koskaan alueelle ihan tasaisesti. Tykkilumi on kuitenkin kolme kertaa tiiviimpää kuin luonnonlumi. Tavallista lunta pitää olla metrin verran, että se pakkaantuu samaan tilavuuteen, eli 30 cm:n lumikerrokseksi, Niemi toteaa. Emme ole koskaan aikaisempina vuosina saaneet kaikkia rinteitä näin hyvissä ajoin käyttöön. Niemi on toiminut yrittäjänä Louekeskuksessa 12 vuoden ajan, ja hänen mukaansa yhtenäkään vuotena ei ole ollut yhtä pitkäjatkoista pakkasjaksoa. - Alkutalvi on ollut ihanteellinen lumetustyön kannalta. Olemme pystyneet lumettamaan tykeillä rinteitä yhtäjaksoisesti neljä viikkoa. Olemme tykittäneet kaksi viimeistä viikkoa kahdella lumitykillä Halfpipea, ja vielä menee viikko niin sekin on valmis. Normaalisti Halpipe on ollut käyttövalmis vasta tammikuussa, Niemi kertoo. Niemi muistelee, että toissa talvenakin oli hyvät pakkasjaksot, ja Louekeskuksen Halfpipe aukaistiin ihan ensimmäisten joukossa Suomen laskettelukeskuksista. - Muistan, kun katselin ski.fi-sivustolta, että missä laskettelukeskuksissa on Halfpipet avattu, niin niitä oli vain kolme: Louekeskus, Ruka ja Levi. Louekeskuksen rinteitä pidetään auki viikon jokaisena päivänä. Joulupyhinäkin laskettelijat ja lautailijat pääsevät rinteisiin ennen puoltapäivää. - Nyt on niin tiivit seuraavat 4 kuukautta, että lomia ei pidellä. Pääsääntöisesti se tarkoittaa sitä, että kun täällä palaa valot olen paikalla, Niemi kertoo. Rinneyrittäjä Niemi toteaakin naureskellen, että ainahan sitä rinneyrittäjä toivoo, että olisi pikku pakkasta ja auringon paistetta. Louekeskuksen maastossa on myös 3 kilometrin pituinen valaistu hiihtolatu, mutta luonnonlumen vähyyden takia se ei ole Niemen mukaan vielä hiihtokunnossa. - Luonnonlunta on niin vähän, että valaistulle ladulle ei vielä pääse hiihtämään. Enkä ole koskaan tykkilumella hiihtolatua alkanut tekemään. Lumitykit eivät latureitin varteen joutaisivatkaan, kun rinteisiin on saatava lunta. Kunhan luonnonlunta on tarpeeksi hiihtäjät pääsevät hiihtämään täältä 13 kilometrin pituista retkilatua pitkin Sievin kirkonkylälle. Matkan varrella on yksi laavukin, noin 4 kilometrin päässä Louetista, Niemi kertoo. Louekeskuksen laskettelukausi on jo hyvässä käynnissä,ja Niemen mukaan rinteillä lasketellaan perinteisesti ensi vuoden huhtikuun alkuviikoille saakka. - Rinteethän kestää lasketellä vielä hyvinkin huhtikuussa, mutta asiakkaat eivät kestä. Kun asfalttia tulee vähänkin esille lautailijat siirtyvät skeittaamaan,ja muut laskettelijat hyppäävät moottoripyörien selkään. Ei ne malta enää rinteeseen tulla, Niemi toteaa naurahtaen. Niemi ei lepää laakereillaan laskettelukauden loputtuakaan. - Minulla on viljelyssä 4-5 hehtaaria mansikkamaata. Siinä riittää minulle työnsarkaa kesän ajalle, Niemi kertoo. Louetin rinteillä on kaksi hissiä, vasemmalla lasten hissi ja oikealla reunalla ankkurihissi. Ankkurihissiltä lasketellaan takaisin alas joko eturinnettä tai takarinnettä, jossa sijaitsee useita bokseja ja reilejä. Halfpipe on ankkurihissin ja takarinteen välissä. Välinevuokraamosta löytyy suksia, monoja ja sauvoja ja lumilautoja ja kenkiä kaikenkokoisille laskettelijoille. Vuokrakalustoa uusitaan säännöllisesti, joten käytössä on ajanmukaiset välineet. Pohjanmaan suosituin laskettelukeskus Louekallio on 25-vuotias. Laskettelijoiden keskuudessa Louekallio on tunnettu Halfpipestaan jo 20 vuoden ajan.

4 Nro 30 21.12.2010 Moottorikelkkailussakin turvallisuus on kaiken A & O JTM motorsin työntekijä Heikki Kaurtola tutki tiistaina edellispäivänä huoltoon tulleen nelitahtisen Polariksen hihnaa. Moottorikelkkakausi on parhaillaan käynnistymässä, ja innokkaimmat kelkkailijat ovat jo ehtineet tuoda kelkkansa talvihuoltoon Pyhäjärven JTM motorsille. KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää PYHÄJÄRVI Kuinkahan moni moottorikelkkailija on lumien tultua tuskaillut, kun kelkka ei meinaa käynnistyä viime talven jäljiltä. Moottorikelkka kannattaakin huollattaa, jos ei halua maksaa hajalle menneen moottorikelkan korjauksesta kaksin tai kolminkertaista hintaa. - Meillä on meneillään nyt ns. talvisesonki, eli teemme moottorikelkkoihin talvihuoltoja samoin myös jääratapyöriin, JTM motorsin työntekijä Heikki Kaurtola kertoo. Useasti kelkkailijat eivät kiinnitä huomiota pieniin turvallisuuteen liittyviin tärkeisiin asioihin. Kaurtola vastaa JTM motorsin pienkonepuolesta, ja hän panostaa myös tekniikan osaamiseen, sillä Kaurtola opiskelee työnsä ohella Kajaanissa väylätekniikkaa. - Meillä on täällä uuden tekniikan mukaiset laitteistot ja mittaristot. Pystymme tekemään huoltoja sekä uusiin, että vanhempiin moottorikelkkoihin. Myymme niihin myös varaosia. Kevätpuolella alkaa sitten moottoripyörä- ja venemoottori -sesonki. Sitä jatkuukin sitten koko kesän. Korjaamme paljon myös vakuutusyhtiöiden korjauksia. Sanotaan näin prosentuaalisesti, että moottorikelkkojen huoltoja ja korjauksia teemme kaikista huolloista noin 40 prosenttia, Kaurtola toteaa. Moottorikelkkojen talvihuolto ei ole vielä ruuhkautunut, mutta huoltovarauskirjan sivut täyttyvät pian, eli jos mieli huollattaa kelkkaansa ajoissa kannatta varata aika myös hyvissä ajoin, ennen ryysistä. Moottorikelkan talvihuollosta Kaurtola kertoo seuraavanlaisesti: - Kun asiakas tuo moottorikelkkansa tänne, ehdotamme, että tarkistamme kelkan kokonaisuudessaan lävitse. Teemme tarkastuksen, ja ilmoitamme sen jälkeen asiakkaalle tilanteen kotiin ja sovimme vasta sen jälkeen mitä teemme. Vaihdammeko osia vai haluaako asiakas tilata kauttamme uudet osat ja asentaa ne itse? Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä meidän toimintatapaamme. Me haluamme panostaa asiakaspalveluun. Näytämme muun muassa asiakkaillemme vaihdetut osat, jonka tilalle olemme vaihtaneet uudet. Asiakas ei joudu varmasti maksamaan turhista osien vaihdosta. Pidämme huoltohistoriaa josta näemme ajoneuvoon tehdyt huollot ja vaihdetut osat, Kaurtola vakuuttaa. Moottorikelkan vuosimalli ei sanele huollon sisältöä, vaan kaikki moottorikelkat huolletaan samoilla periaatteilla, ja huolloissa kiinnitetään erityishuomiota myös kelkan turvallisuuteen. - Jarrujen on oltava kunnossa, samoin voimasiirron, valojen ja heijastimien. On tarkistettava moottorin, kytkimen ja hihnan kunto, ettei kelkkailija jää pakkasella kelkkareitille. Useasti kelkkailijat eivät kiinnitä huomiota pieniin turvallisuuteen liittyviin tärkeisiin asioihin. Olen kiinnittänyt huomiota, että kelkoista ei löydy työkaluja tai ensiapuvälineitä. Muistutankin aina niiden tärkeydestä, Kaurtola kertoo. Moottorikelkan normaali talvihuolto, jos ei ilmene mitään erityisempiä vikoja kestää Kaurtolan mukaan 2- tahtiseen moottorikelkkaan pari tuntia, ja 4- tahtiseen reilun tunnin kauemmin. JTM motorsin hallin perällä on Dyno-penkki, jolla pystyy mittaamaan moottoripyörien (,mönkijöiden ja autojen) tehoja, mutta moottorikelkoille ei ole vielä vastaavaa. - Se on kuitenkin kehitteillä, Kaurtola kertoo. Keväällä ja kesällä JTM motorsin hallin perällä oleva Dyno-penkki on kovassa käytössä. - Ei tarvitse lähteä testaamaan moottoripyöriä tien päälle, vaan saamme tehtyä kaikki säädöt täällä ja tulostettua tulokset vielä paperille. Pystymme muuttamaan isompia moottoripyöriä myös 25 wattisiksi, niin nuoremmatkin pojat pystyvät niillä ajelemaan. Kaikki moottoripyörät joiden tehoja olemme alentaneet ovat läpäisseet Iisalmen tai Haapajärven katsastusasemilla testit, Kaurtola kertoo JTM motorsin tarjoamasta yhdestä vähän erikoisemmasta palvelusta. JTM motors on Pyhäjärvellä toimiva moottoriajoneuvojen testaukseen ja säätötöihin erikoistunut yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2008. JTM motors huoltaa ja säätää moottorikelkat, moottoripyörät, perämoottorit, mopot, mönkijät ja henkilöautot. JTM motorsin yrittäjät isä Vilho Selkänen (vas.) ja poika Jarmo Matiniemi (oik.) haluavat muistuttaa moottorikelkkailijoita turvallisuus asioista. Vilho totesikin, että hänellä on kädessään pieni ensiapulaukku joka on suunniteltu kelkkailijoille ja motoristeille. Lahjapönttö tuo joulumielen myös linnuille Linnustonsuojelujärjestö BirdLife Suomi tarjoaa mahdollisuuden osallistua suomalaisten kololintujen suojeluun lahjoittamalla joululahjaksi linnunpönttöjä. BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään lahjoitettuja pönttöjä vastaavan määrän oikeita linnunpönttöjä ennen ensi kesän pesimäkautta. Lahjoittaja saa puolestaan taiteltavan linnunpöntön muotoisen joulukortin, jonka voi antaa ystävälle, pystyttää joulupöytää koristamaan tai vaikkapa kiinnittää joulukuuseen. Kololinnuilla on pula pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Lintujen asuntopulaa voi helpottaa pöntöillä. Ilman pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi. Hyvin rakennettu pönttö kestää vuosikausia ja tarjoaa turvallisen kasvupaikan monelle lintupoikueelle. Talvella linnut voivat yöpyä linnunpöntöissä. BirdLife-pönttö auttaa lintujamme pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, sillä pönttökampanjan tuotto käytetään linnustonsuojelutyöhön. Lahjapöntön voi lahjoittaa linnuille osoitteessa www. birdlife.fi/lahjapontto

Nro 30 21.12.2010 5 Kamsulan eteisessä on oikea tonttukylä. Tonttukylässä asustelee lähes 300 tonttua. Kattojen päällä on lunta - Tonttu ei vaan saa unta Kamsulan Kertun tonttukylä on täynnä elämää. Tonttujoukko hiipii varpahillaan, varpahillaan, varovasti hiipii alta sillan, alta sillan. KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää YLIVIESKA Vaikka Kamsulan Kertulla on ikävuosia ehtinyt kertyä jo melkoisen verran, ei Kerttu ole menettänyt lapsen mieltään. Elämäniloa pursuava Kerttu on keräillyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan tonttuja. Joka vuosi hiukan ennen ensimmäistä adventtia Kerttu kokoaa eteisen pöydälle tonttukylän, jossa asustelee tällä hetkellä jo liki 300 tonttua. Eteinen ei ole ainoa paikka Kamsulan kodissa missä tonttuja vipeltää. Kerttu leikkaa keittiössä kakkua tarjottimelle ja muistelee kuinka keittiön ikkunassa kuusien välissä juoksevat pahvitontut ovat aikanaan syntyneet. - Tytär on aikoinaan tehnyt pahvisia tonttuja, ja jätti minulle sitten niiden kaavat. Ikkunalaudalla olevat puiset tontut olen ostanut Rovaniemeltä joulupukin pajasta. Tonttujen keräily ja niiden esille laittaminen on minulle sellaista mukavaa terapeuttista touhuilua. Eläkkeellä, kun olen niin minulla on vain aikaa. Olen ollut iän päivän töissä kaupassa, ja minun joulun odotus alkoi silloinkin heti kun kauppaan tulivat joulukoristeet, Kamsula kertoo. Tonttujen keräilystä ovat innostuneet myös muutkin perheenjäsenet kun Kerttu. - Lapsetkin ovat ruvenneet tuomaan minulle tonttuja. Sain viime heinäkuussakin vävyltäni peilistä tehdyn jäätikön, joka on nyt tonttukylän järvenä. Aivan kaikki tontut eivät ole esilläkään, vaan osa levähtelee kaapeissa. Siirrymme eteiseen ihailemaan ja tutkimaan tonttukylää lähemmin. - Sain ystävältäni lahjaksi tuon pyykkipojista tehdyn tuulimyllyn ja sen mukana tuli pari tonttua. Siitä se tämä minun tonttujen keräilyharrastus on alkanut. Muistan, kun ensimmäinen lapsenlapseni Mirka-tyttö pelkäsi tätä tuulimyllyä. Tyttö itkeä tihrutti ja sanoi, että mummo minä pelkään tuota Korvatunturia, Kerttu muistelee. Kerttu on rakentanut lipaston päälle satumaisen tonttukylän, joka on täynnä oikeaa joulun taikaa. Vanusta tehty valkoinen maa näyttää ihka oikealta lumelta, ja pöydän takana oleva peili tekee kuusikosta oikein sankan ja aidon näköisen. Tonttukylän eri kokoiset ja näköiset tontut tekevät monenlaisia asioita. Yölläkin, kun herään saatan käydä tonttuja vilkaisemassa. Ennen muinoin uskottiin, että Suomen taloissa asusteli haltijoita, joita sanottiin tontuiksi. Hyvin kohdeltuina nämä kotitontut, saunatontut, riihitontut, tallitontut, navettatontut ja myllytontut tuottivat taloon onnea. Uskonkin, että myös Kertun tonttukylästä löytyy melkeinpä kaikki nämä tontut, jos vain malttaa rauhassa alkaa katsomaan ja etsimään. Vinttikaivon vieressä ämpäreitään kolistelee iso tonttujoukko. Toisessa reunassa on Nili-aitta, jossa saamelaiset säilyttivät ruokatavaroita, sinne tontut ovat nyt piilottaneet joulueväitään. - Juttelen tontuille ja siirtelen niitä eri paikkoihin. Monta kertaa ajattelen ja sanonkin ääneen, että tuottekos minulle tontut sen ja sen lahjan. Yölläkin, kun herään saatan käydä tonttuja vilkaisemassa. Keksin aina erilaisia tarinoita, että mitä tontut nyt touhuilevat. Seuraavaksi olen ajatellut rakentaa tähän tonttukylän eteen pienen pätkän vanhan ajan riukuaitaa. Olen myös ajatellut jouluseimen rakentamista, mutta sen tekemiseen ei taida minunkaan taidot riittää. Hei, katso täällä reunalla on tonttujen kappeliorkesteri. Tonttupojat ne vaan täällä soittelee. On kapellimestari, hanuristi, ja nuo solistitontut on tuolla vähän omissa oloissaan, Kerttu tokaisee. Rakastunut tonttupari kaulailee toisiaan, ja pikkutontut luistelevat sekä kaatuilevat peilistä tehdyn järven jäällä. Kertun mukaan tonttukylän tontut eivät enää tee iltaisin töitä, eivätkä hae kaivolta vettä, vaan ilakoivat ja laulavat yhdessä. Porsas köllöttelee pahnoillaan, ja tonttu näyttää vierellä kuinka pipareita leivotaan. Led-valo valaisee lumikiteisiä kattoja ja kirkon sekä talojen ikkunoista kajastaa lämmin ja tunnelmallinen jouluvalo. Tonttukylä on Kamsulan eteisessä loppiaiseen saakka. - Tonttujen kanssa touhuilu näin joulun alla on paljon mukavampaa kuin sukkien kutominen. Minusta on mukava, esitellä tonttukylää, täällä käykin aika usein ihmettelijöitä. Haapavedeltäkin on tulossa katsojia, Kerttu kertoo. Nykyajan tontut ovat Kertusta kovia ja kippuranokkaisia. - Ennen vanhaan tontut olivat pehmoisempia. Olen löytänyt monia tonttuja kirpputoreilta ja ulkomaanmatkoilta, Poikani toi minulle kirpputorilta tällaisen veikeän tonttu-tytön, joka rullalautailee pyykkipojasta tehdyllä rullalaudalla, Ylivieskalainen tonttujen keräilijä Kerttu Kamsula kertoo. mutta jos tonttuja lähtee varta vasten katselemaan niitä ei varmasti löydy vahingossakaan, Kerttu toteaa. Tonttukylä asettuu Kertun mukaan parin tunnin päästä hiljalleen yöpuulle. Mieleen muistuu joululaulun sanat: Pakkasyö on ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen, yösydän untaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan. Kattojen päällä on lunta, tonttu ei vaan saa unta.

6 Nro 30 21.12.2010 Baarikulttuuri on muuttunut Tästäkin pussista löytyy punaiset tonttuveljekset, jotka ovat jo varmaan 31 vuotta vanhoja. Suurella rakkaudella nämäkin on tehty, Anneli toteaa. Suomen vanhimmassa Kahvi-Baarissa on samat säännöt päteneet jo 40 vuoden ajan: Hiprakassa saa olla, mutta sikastella ei saa, silloin lentää pihalle. KIRJOITAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää KANNUS Suomen vanhimman Kahvi-Baarin pitäjä Anneli Vihanta hääräilee tiskin takana punainen tonttulakki päässään. Puhelias emäntä käy suoristamassa baarin pöydillä olevia vihreitä ja punaisia liinoja. Värikkäitä joulukoristeköynnöksiä on ripustettu sinne tänne. Kukatkin ovat saaneet koristukseksi joulupalloja. Anneli se vaan jaksaa edelleenkin pitää Kahvi-Baaria avoinna viikon jokaisena päivänä. Työpäivät ovat pitkiä, mutta Anneli ei valita. On hänellä välillä sentään apujoukkojakin, parhaillaankin tiskin takana pyörii Annelin apurina tyttären poika. - Tulin tänne kesätöihin vuonna 1963, Erkki kosi ja mentiin naimisiin. Edesmennyt mieheni perusti tämän baarin vuonna 1952. Tämä talo on rakennettu vuonna 1936 ja asun itse talon yläkerrassa. Talon yläkerrassa oli aikanaan Erkin vanhempien pitämä matkustajakoti ja talossa on pidetty muun muassa sähköliikettä, vaatekauppaa ja kampaamoakin. Pidimme Täällä kulki aikanaan paljon myös hevosmiehiä, he tulivat pitkienkin matkojen takaa. aikanaan tuossa nurkalla 12 vuoden ajan myös grilliä, Anneli kertoo. Anneli kaataa kahvia kuppeihin ja kaivelee munkkeja tarjolle. - Kyllä tämä baarin pitäminen on minulle elämäntapa. Tänne on kiva tulla, ja ainahan se tietty porukka kopistelee jo aamu yhdeksän aikaan oven takana, että milloin se Anneli tulee avaamaan Kahvi-Baarin, Vihanta jutustelee. tapaan elävää musiikkia. Kynttilät palaa ja ollaan joulutunnelmissa, Anneli kertoo. Kahvi-Baarin seinät ovat nähneet monen monituiset joulut. Anneli muistelee, että vuosia sitten baarin kattoa koristi tähtitaivas. - Muistan yhdenkin joulun alla, kun M.A Numminen aukaisi baarin oven ja tokaisi, että nyt tuli kyllä joulu, aivan kuin tonttulaan tulisi. Silloin baarin katossa roikkui iso himmeli ja ikkunoissa oli punaiset verhot. Olimme lasten ja asiakkaiden kanssa askarrelleet pumpulipalloista ja foliosta tähtitaivaan. Se oli kivan näköinen ja kuuloinen. Aina kun baarin ovi aukesi kuului katon foliotähdistä mukava kohina. Ei siihen aikaan ollut mitään valmiita joulukoristeita myynnissä, kaikki oli tehtävä Ovenpielen jukeboxista kuuluu välillä Olavi Virtaa ja Marilynia, mutta nuoret pojat tykkää soitella esimerkiksi Helmut Lottia, Anneli kertoo. Istahdamme pöydän ääreen, ja tuntuu siltä kuin aikakelloa olisi siirretty taaksepäin 1960-luvulle. Kahvi-Baarin seinät kertovat omaa tarinaansa kuvin, tauluin ja tavaroin. Seinillä on kuvia lapsista, matkoilta, taiteilijoilta ja lisäksi asiakkaiden tuomia tavaroita. Jouluun ei ole enää kuin muutama päivä aikaa. - Pistän jouluaattona ylleni Espanjasta tuodun joulupukin essun, ja pidän baaria auki iltapäivään saakka. Lähden sitten illemmalla Lampin ihanaan yökirkkoon. Joulupäivän iltana täällä on sitten perinteiseen Kahvi-Baarin seinät kertovat omaa tarinaansa kuvin, tauluin ja tavaroin.

Nro 30 21.12.2010 7 - Anneli ei itse. Muistan kun yksi leikkasi foliosta tähtiä, toiset laittoivat liimaa ja painelivat foliotähdet kiinni toisiinsa. Kyllä muuten oli ne pumpulipallot uutena vuotena keltaisia tupakansavusta, Anneli muistelee naureskellen. Nyt katossa ei ole enää joluista tähtitaivasta. - Kyllä ne foliotähdet ovat vielä tallessa tuolla kellarissa pussissa. Pitäisiköhän ne taas tuohon kattoon laittaa? Kyllähän minä ne sinne saan laitettua, mutta se pois ottaminen on asia erikseen. Ihmiset ovat nykyään niin muuttuneet, ettei ne juuri enää piittaa itsetehdyistä joulukoristeistakaan, Ja kitarat soi. Kaksi kitaraa odottaa baarin seinällä soittajiaan. Kovassa käytössä ovat kitarat olleet, yksi kielikin näyttää katkenneen. Anneli toteaa. Puhelias Anneli jutustelee koko ajan, ja kaatelee samalla kuppeihin lisää kahvia. - Täällä baarissa ei sitten pilkata ketään. Hiprakassa saa olla, mutta sikastella ei saa, silloin lentää pihalle. Pojat kyllä tietää sen, ja pitävät huolen siitä, että ovat ihmisiksi. Vuosien varrella on ehtinyt tapahtua monenlaista. Kerrankin yksi seurue oli vähän levoton, taisin katsella heidän touhujaan vähän tuimasti. Yksi pojista tokaisi muille, ettei viihtitä vanhaa tätiä kiusata, ollaan kunnolla, Anneli kertoo ja remahtaa nauramaan. Baarit alkavat olla nykyään jo katoavaa kulttuuria. Annelin baarissa on kotoinen ilmapiiri. Annelin Kahvi-Baarissa asiakas otetaan vastaa aina hyvillä mielin ja asiakkaatkaan eivät vierasta tulla puhuttelemaan. Annelin Baarin perinteinen biljardi-kinkkuturnaus on jo tälle joululle pidetty. Biljardihuoneen seinällä on valokuvia kinkkuturnauksista. Tässä taitaa olla vuoden 1992 Kinkkuturnauksen valokuvia, Anneli esittelee. Pyöreän pöydän ääreen kokoontuu päivittäin vakiokööri. Pöydän ääreen istahtaakin saman tien pari miestä. Juttu alkaa luistamaan heti, vaikka emme ole tuttuja entuudestaan. - Tänne Kahvi-Baariin tullaan rupattelemaan. Pöydissä istuu yleensä samat äijät, mutta aina me tehdään tilaa uusille. Keskustelemme täällä niitä näitä, vaihdetaan mielipiteitä ja vaaliasioita komiloidaan. Muistellaan aina välillä menneitä, ja jo haudassa makaavia baarin vakioasiakkaita. Tänne ei tulla kiireen kanssa, vaan ajan kanssa. Jos pyöreä pöytä on tyhjillään Annelilla on aina aikaa rupatella, miehet toteavat. Annelilla on niin paljon tarinoita Kahvi-Baarista, että niistä saisi varmasti helposti kirjoitettua useammankin kirjan. Annelin mukaan Kahvi- Baarin asiakaskunnassa oli aikanaan värikkäitä persoonia. - Ei Kannuksessa ole enää ns. kylähullujakaan. Kaikki ovat jo kuolleet. On tämä Kannus kyllä entisaikaan verrattuna melko tylsä kylä, mutta sanotaan näin, että kyllä 40 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä, ei sitä kaikkea enää muistakkaan. Baarissa on aina huolehdittu toisista hyvin. Kotoakin on tullut minulle ohjeistusta, että laita Anneli sitten miestä kotia päin, kun sen posket helottaa, nenä punoittaa ja pää kopsahtaa pöytään. Kannuksessa oli ennen vanhaan Annelin mukaan ns. kahtia jako. - Puhuttiin aina, että radan tuolla puolen ja tällä puolen. Muistuupa nyt mieleen ainakin yksi hauska sattuma, nimittäin, että radan tuolla puolen oli ennen vanhaan Krouvi, jota piti myös Anneli ja Erkki, eli saman nimiset kuin me täällä puolen rataa. Täällä kulki aikanaan myös paljon hevosmiehiä, he tulivat pitkienkin matkojen takaa. Veivät aamulla vesi- tai sähkömyllylle viljaa, laittoivat hevoset riimuun ja heittivät heinäsäkit hevosten eteen. Ukot tilasivat ensimmäiseksi pöytään isot kupit kahvia ja porsaan. Istuivat sitten koko päivän baarissa, ja kun kello löi neljä menivät hakemaan jauhot myllyltä. Myynnit olivat silloin niin hyviä, ettei vastaaviin lukuihin ole päässyt enää miesmuistiin. Anneli muistelee. Annelin mukaan baarissa seurataan porukalla tarkasti televisiosta urheilut ja tietyt sarjat. - Minusta on tullut näin vanhemmalla iällä samanlainen televisiofani kuin äitini oli. Katson televisiota yhä enemmän, ja jos en ehdi jotain itse katsoa, niin pyydän,että asiakkaat kertoisivat mitä on tapahtunut. Haastattelun lopuksi Anneli toteaa, että kyllä baarikulttuuri on muuttunut entisajoista täysin. Ihmiset eivät vietä baarissa aikaa päivisin, vaan tulevat illalla iltakaljalle ja biljardia pelaamaan. - Uusi sukupolvi tulee tänne ja kyselee, että mitä ne meidän vanhemmat täällä tekivät, kun ne aina puhuvat, että miten hauskaa heillä oli Kahvi- Baarissa, Anneli kertoo. Annelin Kahvi-Baarin vakioasiakas Esa Joki-Korpela kertoo käyneensä Annelin baarissa jo 15- vuotiaana pelaamassa biljardia. Asiakaskunta on muuttunut 1970-luvulta, mutta Anneli ei ole muuttunut. Tulen tänne aina aamukaffeelle ja raattaamaan, Joki- Korpela kertoo. Iloinen ja puhelias Anneli Vihanta pitää Kannuksessa Suomen vanhinta Kahvi-Baaria. Baarilla on ikää jo 40 vuotta. Vastaavanlaista 1960-luvun baaritunnelmaa ei voi kokea missään muualla.

8 Nro 30 21.12.2010 70 eurolla saa laitettua Joulun perinteinen menu Riisipuuro Rusinakeitto Rosolli + kevyt kermaviilikastike Sinappisilakat Keitetyt perunat Joulusämpylät Kinkku + luumukastike Lanttulaatikko Porkkanalaatikko Imelletty perunalaatikko Puolukkahyytelö Kotikalja, maito, vesi Lisäksi: Joulupulla (1/2 litran taikina), Joulutortut (rahka-voitaikina) ja Omenia Ruokaohjeet 4-5 hengelle Riisipuuro (litran annos) 2 dl vettä, 1,5 dl riisiä, 8 dl maitoa ja 1 tl suolaa (manteli) Kuumenna vesi, lisää siihen riisiryynit sekoittaen. Keitä viitisen minuuttia ja lisää sitten maito. Keitä hiljalleen noin 45 minuuttia. Lisää kypsentämisen loppupuolella suola ja manteli. Rusinakeitto : 1 litra vettä, ½ sitruunan mehu 250 g, rusinoita (1kanelitanko) Suurus: 2 rkl perunajauhoja. 0,5 dl vettä Pane huuhdotut rusinat sitruunamehulla maustettuun veteen likoamaan kanelitangon kanssa muutamaksi tunniksi. Keitä seosta noin puolisen tuntia. ota kanelitanko pois, suurusta keitto ja tarjoa se jäähtyneenä riisipuuron kanssa. Rosolli : 5 keitettyä punajuurta, 5 keitettyä porkkanaa, 2 keitettyä perunaa, 1sipuli, 2 omenaa ja 2 maustekurkkua (suola, valkopippuria) Kuutioi kaikki kasvikset ja sekoita ne keskenään ja laita tarjoiluastiaan. Kastike: 1 prk kevytkermaviiliä, 1 tl sokeria, 1 rkl sitruunamehua, ripaus valkopippuria, keitetyn punajuuren pala Sekoita kaikki ainekset kermaviiliin. Maistele ja lisää tarvittaessa mausteita makusi mukaan. Punajuuren pala värjää kastikkeen kauniin vaaleanpunaiseksi. Ota punajuuren pala pois tarjolle vietäessä. Sinappisilakat: 600 g silakkafileitä Marinadi: 5 dl vettä, 1 dl etikkaa, 2 tl suolaa Kastike: 1 dl sinappia, 2 tl suolaa, 4 rkl sokeria, 2 rkl vettä, 2 tl väkiviinaetikkaa, 1 dl rypsiöljyä ja hienonnettua tilliä. Huuhdo silakkafileet kevyesti kylmällä vedellä. Halutessasi voit poistaa niistä nahan ja puolittaa fileet siten, että vedät fileen leveämmästä päästä nahan ja kalalihan puolikkaat erilleen. Laita fileet likoamaan marinointiliemeen muutamaksi tunniksi. (Kunnes fileet muuttuvat vaaleiksi). Valuta fileet ensin siivilässä ja levitä ne sitten talouspaperille ja taputtele kuiviksi. Sekoita yhteen kastiketta varten sinappi, suola, sokeri, etikka ja vesi. Sekoita sen jälkeen öljy mukaan, ensin tipoittain ja sitten hienona nauhana. Lado silakat, kastike ja runsaasti hienonnettua tilliä kerroksittain kulhoon tai lasipurkkiin. Laita silakat jääkaappiin. Niiden kypsyminen kestää noin 1 vrk. Ne säilyvät jääkaapissa n. 1 viikon. Laita tarjolle vain aterialla kerrallaan menevä annos. Joulusämpylät : 5 dl vettä tai maitoa, 50 g hiivaa, 1 tl suolaa, 2 rkl siirappia n, 12 dl sämpyläjauhoja, 1 dl ruokaöljyä (tai 100g pehmeää leivontamargariinia) Voiteluun: siirappivettä Liota kädenlämpöisen nesteeseen hiiva. Lisää suola ja siirappi. Alusta taikinaan jauhot ja loppuvaiheessa öljy. Anna kohota lämpimässä peitettynä. Leivo taikinasta kaksi tankoa ja jaa ne kumpikin 12 palaa. Pyörittele paloista pyöreät sämpylät. Pane sämpylät leivinpaperin päälle pelleille ja anna kohota. Paina kohonneisiin sämpylöihin somat kuviot piparkakkumuotilla. Voitele sämpylät siirappivedellä. Paista 225 asteessa uunin keskiritilätasolla n. 12-15 minuuttia. Joulukinkku : 5 kg potkallinen pakastekinkku Kuorrutukseen: sinappia ja korppujauhoja 1. Sulata kinkku jääkaapissa pakkauksessaan. Sulamisaika on 5 kg kinkulla n. 1,5-2 vrk. Hidas sulaminen vaikuttaa edullisesti kinkun makuun. 2. Ota kinkku huoneenlämpöön muutama tunti ennen paistamista. Työnnä lihalämpömittarin kärki vinoittain kinkun paksumpaan kohtaan ja tarkista, ettei sen kärki osu luuhun. Ihanteellinen kinkun sisälämpötila uuniin laitettaessa on + 10 astetta. Poista kinkku pakkauksestaan ja kuivaa pintatalouspaperilla. Jos kinkussa on verkko, jätä se paikoilleen. 3. Nosta uunin alimmalle tasolle reunallinen uunipelti, jossa on vettä. Kuumenna uuni 125 asteeseen. Aseta kinkku uuniritilälle ja nosta kinkku kuumaan uuniin. Tarkista paistamisen aikana, että pellillä on vettä. (Kinkun voi myös kypsentää paistopussissa. Paistopussin etu on, että siihen jää enemmän talteen paistolientä). Monen mielestä olennainen osa joulua on erilaiset perinteet. Myös joulunajan ruokapöydän voi kattaa perinteisin ruuin, jotka ovat edullisia kun ne valmistaa itse. Tältä aukeamalta löydät perinteisen joulumenun valmistusohjeineen. Joulumenyyn hinta on noin 70 euroa. Kuva: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry./katja Kauppila

Nro 30 21.12.2010 9 joulupöydän koreaksi 4. Kinkku on kypsä ja mehukas, kun sen sisälämpötila on 77 astetta. Jos haluat kinkusta murean, kypsennä se 80 asteeseen. (Kinkun arvioitu paistoaika on 60-70 minuuttia kiloa kohti. Kinkun kypsyyden voi kuitenkin varmistaa vain lämpömittarilla. 5. Ota kinkku uunista ja nosta työlaudalle. Anna jäähtyä noin puoli tuntia. Poista verkko ja nahka ja osa rasvasta. Tee kuorrutus. Sivele kinkku sinapilla ja ripottele pintaan korppujauhoja. Kuorruta kinkku 250 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Jäähdytä kinkku nopeasti ja säilytä jääkaapissa. 6. Ota kinkusta valunut neste uunipelliltä talteen ja käytä kastikkeeseen. 7. Huom! Kinkkua ei kannata säilyttää huoneenlämmössä pitkiä aikoja. Leikkaa pöytään vain sen verran viipaleita, kun kerralla tarvitaan. Kinkku suositellaan syötävän loppuun viikossa. Oikein säilytetyn kinkun rippeistä ja potkasta voi valmistaa makoisan hernekeiton. Luumukastike kinkulle 2 dl kinkun paistolientä, 2 dl vettä tai valkoviiniä 1-1,5 dl valmista luumusosetta, 1 dl kermaa, 1 rkl vehnäjauhoja tai ruskean kastikkeen suurustetta ripaus mustapippuria Kuori paistoliemen päältä pois hyytynyt rasvakerros. Keitä paistolientä, vettä ja luumusosetta noin 10-15 minuuttia. Voit halutessasi siivilöidä kastikepohjan tässä vaiheessa, niin saat tasaisen kastikkeen. Sekoita vehnäjauhot hyvin kermaan ja vatkaa se ohuena nauhana kastikkeen joukkoon. (Jos käytä suurustetta, tee pakkausohjeen mukaan.) Vatkaa vielä, kunnes kastike alkaa kiehua. Lisää mustapippuria. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä muutama minuutti. Tarkista maku ja mausta mieleiseksesi. Anopin kuohkea lanttulaatikko: 1 kg kuorittua lanttua, vettä, vähän suolaa, 3-4 rkl korppujauhoja. 2 dl kermaa, 2 kananmunaa, 1-1,5 dl siirappia ja hiukan suolaa (jauhettua muskottipähkinää ripaus) Kuori lantut, paloitte ja keitä kypsiksi vähässä, miedosti suolatussa vedessä. Survo lantut nuijalla tai survimella. Lanttu saa jäädä vähän epätasaiseksi. Lisää korppujauhot ja kerma. Anna turvota jonkin aikaa ja lisää sitten joukkoon munat, siirappi sekä mausteet hyvin sekoittaen. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Kaada voideltuun vuokaan ja paista 175 asteessa n. 1 tunti. Porkkana-riisilaatikko: 1 kg kuorittuja porkkanoita, 5 dl vettä, 1 litra annos riisipuuroa, 2 kanamunaa, suolaa, valkopippuria, siirappia, (muskottipähkinää) Keitä riisipuuro. Keitä kuoritut porkkanat kypsiksi. Ota keitinliemi talteen. Survo porkkanat. Sekoita porkkanasurvos riisipuuron joukkoon, lisää keitinlientä, jos seos on liian paksua. Lisää munat ja mausteet. Sekoita hyvin. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Kaada seos voideltuun vuokaan ja kypsennä 175 asteessa n. 1 tunti. Imelletty perunalaatikko : 2 kg jauhoisia perunoita esim. pito tai vastaava, punaiseksi koodattu lajike, 4 rkl vehnäjauho ja 50 g voita tai rypsiöljyä ja 8 dl (täys)maitoa ja 2 tl suolaa Keitä pestyt perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori kypsät perunat kuumina. Survo ne ja lisää jäähtyneeseen soseeseen vehnäjauhot. Jos survos on kovin kuivaa, lisää joukkoon jäähtynyttä keitinvettä. Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huoli, että lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta, mutta alle 75 astetta. Helpoiten se onnistuu sähköhellan uunissa noin 55 asteessa. Kun seos on löystynyt ja maistuu imelältä, lisää sulatettu voi tai rypsiöljy, maito ja suola. Seoksen sakeuden tulee olla löysän puuron ja tukevan vellin välillä. Kaada seos kahteen voideltuun 1,5 litran vuokaan. Täytä vuoat vain puolilleen, koska perunalaatikko kuohuu herkästi paistettaessa yli. Paista 150-175 asteessa 2-3 tuntia. Mikäli haluat pakastaa laatikon, tee se ennen kypsennystä ja paista vasta sulatuksen jälkeen. Puolukkahyytelö: 1 pss pakastepuolukoita (200g), 1 dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria, 4 liivatelehteä, 0,5 dl kiehuvaa vettä, 1 prk maitorahkaa ja 1 prk vatkautuvaa kermaa tai vaniljakastiketta Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Survo sulaneet puolukat. Sekoita puolukoihin sokerit ja maitorahka. Vatkaa kerma tai vaniljakastike löysähköksi vaahdoksi. Kuumenna tilkka vettä. Purista liivatelehdistä enin vesi pois ja liota ne kuumaan veteen. Anna hetki jäähtyä. Sekoita liivateseos hyvin rahka-marjaseokseen. Sekoita vaahdotettu kerma tai vaniljakastike varovasti joukkoon. Laita tarjolle kauniiseen lasimaljaan tai annoskulhoihin. Koristele puolukoilla ja ripauksella tomusokeria. Vinkki! Voit valmistaa hyytelön muistakin marjoista tai niiden sekoituksista. Jättämällä liivatteet pois, saat samalla ohjeella rakenteeltaan pehmeämpää marjarahkaa. Joulutortut : 250 g maitorahkaa, 250 g leivontamargariinia tai voita, 4 dl vehnäjauhoja ja 1 tl leivinjauhetta Täytteeksi: 1 prk luumumarmeladia tai muuta uuninkestävää hilloa. Sekoita huoneenlämpöinen, pehmeä rasva ja maitorahka keskenään. Lisää seokseen vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Sekoita tasainen taikina. Laita taikina joksikin aikaa jääkaappiin jähmettymään. Kauli taikinasta jauhotetulla alustalla useammassa erässä n. 1 cm paksuisia levyjä. Ota levystä tähtitorttumuotilla tai pyöreällä muotilla torttujen aihioita. Laita torttujen keskelle luumusosetta ja taivuttele tähtitortuiksi tai puolikuun muotoisiksi. Painele liitokset tiiviisti yhteen. Voitele halutessasi munalla ja paista 250 asteen lämmössä. Pullataikina/korvapuustit : 5 dl maitoa, 1 hiiva, 1,5 dl sokeria, 1 tl suolaa, 1 rkl kardemummaa, n.15 dl vehnäjauhoja ja 100 g leivontamargariinia täyte: jauhettua kanelia, luumumarmeladia, sokeria leivontamargariinia tai voita Voiteluun: kananmuna Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva. Lisää sokeri, kardemumma ja suola. Alusta taikina vehnäjauhoilla ja lisää alustamisen loppuvaiheessa pehmeä rasva niin, että saat napakan taikinan. Älä lisää kaikkia jauhoja kerralla, ettei taikinasta tule liian kovaa. Anna taikinan kohota. Vaivaa taikinaa leivinpöydällä ja jaa taikina kolmeen palaan. Jos haluat tehdä pikkupullia, niin leivo paloista tankoja, jotka jaat yhtä suuriin osiin ja pyörittelet niistä pikkupullia. Korvapuusteja varten kauli palat suorakaiteen muotoisiksi levyiksi, joille levität pehmeää rasvaa ja sirottelet päälle kanelia ja sokeria tai levität levyille luumumarmeladia ja kanelia. Kierrä levyt rulliksi niin, että saumakohta jää alimmaiseksi. Leikkaa rullista vinottain paloja ja paina ohuemmalta puolelta korvapuusteiksi. Anna kohota, voitele munalla. Halutessasi voit koristella raesokerilla. Paista 225 asteessa kauniin ruskeiksi. Kotikalja valmistetaan tiivisteestä pakkauksessa olevan ohjeen mukaan Ostoslista - Ostoslistan tarvikkeet maksavat annettujen pakkauskokojen mukaan noin 70 euroa. Kokonaishinta saattaa kuitenkin vaihdella kaupan sekä pakkauskokojen, rinnakkaisten tuotteiden sekä määrän mukaan. 1 pkt puuroriisiä (1kg) 1 pkt rusinoita (250g) 1 kg hienoa sokeria 1 pkt kotikaljatiivistettä 1 kg punajuuria 2,5 kg porkkanoita 5 kg perunoita (yleisperunoita = keltainen värikoodi tai 2 kg jauhoisia = punainen värikoodi, 3 kg kiinteitä tai yleisperunoita = vihreä värikoodi) 1,5 kg lanttua 1 kpl sipuli 2 kpl maustekurkkua 2 kg omenia 1 sitruuna 600 g silakkafileitä 5 6 kg harmaasuolattu pakastekinkku potkalla 1 putkilo sinappia 1 ruukku tilliä 6 kpl kananmunia 3 L maitoa 4 dl kermaa 2,5 dl vatkautuvaa vaniljakastiketta 2 prk maitorahkaa 1 prk kermaviiliä 1 sitruuna 500 g leivontamargariinia 1 pss pakastepuolukoita 2 tuorehiivaa tai 1 pkt kuivahiivaa 2 kg vehnäjauhoja 2 kg sämpyläjauhoja 2 prk luumusosetta Ostoslistan ainesten lisäksi tarvitset: perunajauhoja korppujauhoja väkiviinaetikkaa ruokaöljyä kardemummaa jauhettua kanelia valkopippuria suolaa siirappia Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset (www.maajakotitalousnaiset.fi)

10 Nro 30 21.12.2010 Mustanaamainen Murijaanien kuningas aneli polovillansa lupaa savusaunan lauteille KYMPPILÖYLYSSÄ: Linnakallion savusaunan lauteilla löylytteli vanhan suomalaisen jouluperinteen tiernapojat eli tähtipojat. Nahkalan Kosti sai Linnakallion savusaunaseuralta vuonna 2003 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi hienon tittelin : Linnakallion saunamajuri. Kyllä Nahkala saunamajurin arvon ansaitseekin, sillä miehellä on Linnakalliolla 7 saunaa. KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää ALAVIESKA Puut kimmeltävät pakkassäässä. Iltapäivä on jo hämärtymässä. Linnakallion savusaunalla palaa ulkovalo, ja laiturin päässä avannossa virtaa vesi. Hiljaisuuden rikkoo yhtäkkiä laulunremakka: Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill että emännill, jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm, ja me toivotamm, onnellista ja hyvää joulua. Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy. Savusaunan terassille astelee viittaan ja kruunun pukeutunut kuningas Herodes (Kosti Nahkala), mustanaamainen Murijaanien kuningas ( Timo Heikkilä), Knihti (Jarkko Ojakangas) ja viittaan pukeutunut Mänkki ( Antti Pylväs) pyörivän tähden kanssa. Tiernapojat ovat tulossa lauleskelemaan ja saunomaan. - Viime jouluna esiinnyimme tällä porukalla ensi kertaa. Luvassa on nyt kuules reipasta laulua, toimintaa ja joulun sanomaa. Me olemme käyneet esiintymässä Tiernapoikina täällä Alavieskassa vanhusten palvelutalolla ja eläkeläisten luona. Kävimme eilettäin esiintymässä myös Kannuksessa. Esiinnymme vielä Linnakalliolla järjestettävässä juhlassakin, Tiernapojat kertovat. Linnakallion saunamajuri Kosti Nahkala vaihtaa kuningas Herodeksen vaatteet uimahousuihin, ja nousee savusaunan lauteelle. - Lämmitämme jouluaattona tietysti myös tämän savusaunan. Tänne saa tulla kylpemään kynttilän valossa ilmaiseksi klo 15 alkaen, ja avanto on auki sekä tarjoamme vielä jouluglögit lämmikkeeksi. Tapanina saunominen on taas maksullista, Nahkala kertoo. Kiuas sihahtaa mukavasti, kun Nahkala heittää löylyä. Kuuma muttei polttava löyly lämmittää pakkasessa kylmenneitä jäseniä mukavasti. Savun tuoksu on taivaallinen. - Tulen itse vielä myöhään aattoiltana tänne saunomaan, ja pulahdan lähdevesi- avantoon. Olen ihan koukussa avantoon, 15 vuoden ajan olen avannossa käynyt. Kaksi kertaa viikossa vähintään. Uskon, että Ja me toivotamm, ja me toivotamm, onnellista ja hyvää joulua. saunominen pitää ihmisen terveenä. Ei tule flunssaa ja veriarvot pysyvät hyvinä. Olenkin aina sanonut kaikille, että katsokaa jos minulle käy huonosti, niin sitten ei kannata enää saunoa. Saunassa ei kannata ruveta kuitenkaan uhoamaan löylyn kanssa, eikä kilpailla edes itsensä kanssa, Nahkala sanoo. Raskasta fyysistä työtä tehneenä ja urheillessaan Nahkala on todennut vuosien varrella, että sauna vastaa kunnon hierontaa, ja palauttaa elimistöä kovasti. - Kyllähän sen itse kukin tietää, että vaikka saunaan menee stressaantuneena ja väsyneenä, sieltä palaa tasapainoisena ja rentoutuneena. Kyllä minunkin mielestäni vanha sanonta, elämänviisaus: Jos sauna, terva ja viina ei auta, on tauti kuolemaksi pitää paikkaansa ainakin saunan ja tervan osalta. Olen itsekkin lääkinnyt yskääni laittamalla tervaa kiukaalle ja hengitellyt sitä. Kyllä on yskä lähtenyt, Nahkala toteaa. Nahkalan mukaan hämyisessä savusaunassa vierähtää mukavalla porukalla, juttujen ollessa kohdillaan parikin tuntia. - Joskus otetaan enempi löylyä ja toisinaan taas vähemmän. On kuunneltava omaa kehoa. Litra vissyä pitää olla kuitenkin aina mukana. Syödä ei kannata ennen saunaan tuloa, Nahkala toteaa. Savusaunan lämmitys pitää aloittaa hyvissä ajoin. - Lämmitys kestää noin 5 tuntia. Kuusi pesällistä 70 senttistä koivuhalkoa menee lämmitykseen, talvelle enemmänkin, kun avannossa kävijät aukovat ovea. Kyllä se 50 neliöisen savusaunan lämmittäminen aina yhden henkilön työllistää. Nahkalan mukaan Linnakallion savusauna on kovassa käytössä. - Täällä käy saunomassa esimerkiksi työporukoita ja polttariporukoita. Lempäälästäkin asti oli viikko sitten työporukka saunomassa. Vakiokävijöitä on noin 10-25 henkilöä. Jos vakiokävijöitä ei näy huolestun heti. Vakiokävijät eivät ole koskaan kuitenkaan sairauden takia pois, vaan muiden menojen, Nahkala kertoo. Linnakallion isännällä on savusaunan lisäksi 6 muuta saunaa: 3 puulämmitteistä saunaa ja 3 sähkösaunaa. Nahkalalla on kuitenkin haaveissa tehdä ainakin yksi uusi sauna. - Karavaanialueelle haaveilen vielä tekeväni pressusaunan.