PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET Hallituksen asettamat puolustuspoliittiset tavoitteet Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen syvenevän yhteistyön maailmassa. Turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Hallitus toimii Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) toimintamahdollisuuksien parantamiseksi erityisesti rauhanturvaamisessa. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallinta-yhteistyöhön YK:n, ETYJin, Euroopan unionin (EU) ja Pohjois-Atlantin liiton (NATO) rauhankumppanuusohjelman (Partnership for Peace, PfP) mukaisesti painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Hallitus toimii sen puolesta, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vapautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Samalla parannetaan kansallisia valmiuksia hallita Suomea koskevia kriisejä tai uhkia. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja voidaan kiteyttää seuraaviin perustekijöihin: 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. 2. Pysyttäytyminen vallitsevissa olosuhteissa sotilaallisesti liittoutumattomana. 3. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymän Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2001 -selonteon mukaisesti (jäljempänä selonteko). Puolustuskyky mitoitetaan siten, että maan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet kyetään turvaamaan. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja -vapaus. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi ylläpitää ja kehittää turvallisuusympäristössään uskottavaa puolustuskykyä. Kansainvälinen ja Euroopan turvallisuus edellyttää paitsi yhteistyötä sotien ja aseellisten konfliktien estämiseksi myös kansainvälisten poliittisten, taloudellisten, ekologisten ja informaatiouhkien torjuntaa. Suomi parantaa valmiuksiaan torjua näitä turvallisuusriskejä, erityisesti kansainvälistä rikollisuutta sekä ympäristöön ja terveyteen sekä suuronnettomuuksiin liittyviä riskejä, ydinturvallisuuteen liittyvät ongelmat mukaan luettuna. Suomi tehostaa kansallista toimintakykyään globalisaation seurausten ja myös muiden kuin sotilaallisten turvallisuusriskien hallinnassa.
2 Globalisaatiota koskevaa tiedonhankinta- ja analysointikykyä vahvistetaan. Hallinnon eri sektoreiden toimintaa ja koordinointia kehitetään uusien turvallisuushaasteiden hallitsemiseksi yhtenäisen ja uusiutuvan näkemyksen pohjalta. Samalla vahvistetaan yhteistyötä elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Puolustusministeriön hallinnonalan toimintapolitiikka Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrän ennustetaan pysyvän noin 80 prosentissa. Kertausharjoitukset ovat olennainen osa puolustusjärjestelmän ylläpitoa. Puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella. Puolustuksen rakenneuudistus ja voimavarat Vuosina 1997-1999 toteutetuilla rakenneuudistuksen toimenpiteillä on luotu perusta toiminnan tehostamiselle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tärkeimpinä kohteina kehittämisessä ovat olleet koulutusorganisaation rationalisointi, koulutusjärjestelmän kehittämiseksi tehty varusmiesten palvelusaikojen uudistaminen sekä operatiivinen suunnittelu. Samalla on käynnistetty puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuuden pienentäminen. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on laajentunut ennakoitua enemmän ja nopeammin. Uskottavan puolustuksen ylläpito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteisesti suunniteltua rahoitusta. Puolustuskyvyn ylläpito ei voi merkittävästi vaihdella taloudellisten suhdanteiden mukaan, vaan kehittämistä on tarkasteltava ensisijaisesti turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehityksen ja Suomen turvallisuuspoliittisten tavoitteiden perusteella. Puolustuksen kehittämisohjelma edellyttää, että puolustushallinnon rahoitus on vuonna 2002 1,72 miljardia euroa, vuonna 2003 1,75 miljardia ja vuonna 2004 1,78 miljardia euroa. Vuosina 2003-2008 rahoituksen keskiarvo on enintään 1,82 miljardia euroa vuodessa. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja suunnataan ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Kehittämisen painopiste on tällä vuosikymmenellä maavoimissa. Suunnittelukaudella käynnistetään ennakoivasti 2010- luvun puolustuskyvyn kehittäminen. Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa Puolustusministeriön poikkihallinnolliset velvoitteet ovat laajentuneet merkittävästi kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävän myötä. Viime aikojen terrorismin torjuntatoimenpiteet osoittavat viranomaisten kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön välttämättömyyden yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Puolustusvoimien yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa perustuu lainsäädännössä säädettyyn velvoitteeseen ja viranomaisten välillä solmittuihin yhteistoimintasopimuksiin sekä muihin käytännön järjestelyihin.
Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen perusjärjestelyihin ei ole nähtävissä muutostarpeita. Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat ovat sopineet aluevalvontaan, puolustussuunnitteluun, sotilaskoulutukseen sekä toiminnan ja resurssien suunnitteluun liittyvästä yhteistoiminnasta. Raja- ja merivartiojoukoille suunnitellaan aikaisempaa vaativampia maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Pelastustoimilain mukaan puolustusvoimat on velvollinen osallistumaan pelastustoimintaan antamalla pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuuden tai erityisluonteen huomioon ottaen on tarpeen. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kansainvälinen toimintaympäristö Turvallisuusriskit ja -uhkat Laajamittaisen sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa säilyy vähäisenä. Valtioiden toimintaa ohjaa entistä enemmän yhteinen arvoperusta sekä samankaltaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Kansainvälisten suhteiden läpinäkyvyys parantaa konfliktien ennakoitavuutta. Samalla entisen Jugoslavian hajoamisen yhteydessä kärjistyneet ongelmat samoin kuin Lähi-idän, Kaukasuksen ja Keski-Aasian maiden epävakaus jatkuvat. Tämä sitoo kriisinhallinnan voimavaroja. Euroopan integraatio vahvistuu edelleen. Euroopan unionin saa lisää painoarvoa paitsi taloudellisena, myös ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana hankkimalla uusia välineitä käyttöönsä kriisien hallitsemiseksi. Unionin piirissä kehitetään samalla kykyä turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyyn ja laajan turvallisuuden vahvistamiseen. Unionin laajentuminen parantaa olennaisesti hyvinvoinnin ja turvallisuuden edellytyksiä nykyisen unionialueen ulkopuolella ja se on keskeinen väline Euroopan vakauttamiseksi ja yhtenäistämiseksi. Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Alueellisia tai paikallisia konflikteja saattaa puhjeta myös Euroopassa tai sen lähialueilla. Niillä voi olla vaikutusta Suomeen sekä välillisesti maanosan yleistä turvallisuutta heikentäen että suoraan esimerkiksi taloudellisten tai sosiaalisten tekijöiden kautta. Balkanin alue on edelleen monella tapaa kriisialtis, vaikka siellä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Väestöryhmien väliset jännitteet väistyvät hitaasti. Joukkotuhoaseiden leviäminen samoin kuin tavanomaisten aseiden kuten pienaseiden hallitsematon leviäminen ja käyttö muodostavat jatkossakin huolenaiheen kansainväliselle yhteisölle. Viimeaikaiset sodat ja kriisit ovat osoittaneet, että aseellista voimaa tai kehittyneen yhteiskunnan teknologiaa
4 voidaan käyttää paitsi vastustajan asevoiman myös yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisen perusrakenteen lamauttamiseen. Jo ennen aseelliseen voimaan turvautumista käytetään informaatio-operaatioita tiedonhankintaan ja vastustajan toiminnan vaikeuttamiseen. Nykyaikaiset teknistyneet ja verkottuneet yhteiskunnat ovat entistä haavoittuvampia. Ennakkovaroitus sotilaallisen uhan muodostumisesta on vastaisuudessa saatavissa aikaisemmin. Ajantasaisen sotilaallisen tilannekuvan muodostamisen mahdollisuudet paranevat, mikäli uusien järjestelmien ja niiden tuottamien tietojen käyttöön on olemassa tekninen ja toiminnallinen valmius. Kansainvälinen ja Euroopan turvallisuus edellyttää paitsi yhteistyötä sotien ja aseellisten konfliktien estämiseksi myös kansainvälisten poliittisten, taloudellisten, ekologisten ja informaatiouhkien torjuntaa. Kansainvälisen riippuvuuden ja globaalitalouden kehittymisen myötä yhteiskunnat ovat tulleet yhä haavoittuvammiksi näille kansalliset rajat ylittäville riskeille ja uhkille. Ihmisoikeuksien loukkaukset, yhteiskunnan perusrakenteiden vaurioituminen, informaatiouhkat, suuronnettomuudet, terrorismi, rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus, ympäristön muutokset, epidemiat ja väestöliikkeet kuuluvat sotilaallisten konfliktien ohella nykyajan turvallisuusuhkien kirjoon. Niiden torjunta edellyttää monitahoista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Terrorismi on uhka kansainväliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Kansainvälisellä yhteistyöllä ei ole pystytty estämään sitä, että jotkut valtiot edelleen tukevat terroristijärjestöjä. Joukkotuhoaseiden joutuminen terroristien käsiin muodostaa erityisen vakavan uhkan. Tietoliikenneturvallisuuden takaaminen on nostettu osaksi myös terrorismin vastaista toimintaa. Vaikka Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa ei ole arvioitu merkittäväksi, on sellaiseen varauduttava. Hallitus on vuodesta 1997 alkaen selvittänyt Suomen mahdollisuuksia liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Puolustusvoimien suorittamissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaisia korvaavia järjestelmiä, jotka olisivat sopusoinnussa Ottawan sopimuksen kanssa ja sopisivat sellaisenaan Suomen puolustusjärjestelmään. Työtä jatketaan pyrkimyksenä Suomen liittyminen sopimukseen vuonna 2006 ja jalkaväkimiinojen hävittäminen vuoden 2010 loppuun mennessä uskottavasta puolustuskyvystä tinkimättä. SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINTALINJAT Suomen harjoittama puolustuspolitiikka ja uskottava puolustuskyky tarjoavat valtionjohdolle keinoja ja välineitä säädellä kansallista puolustusvalmiutta aluevalvonnasta ja alueloukkausten torjunnasta kokonaismaanpuolustuksen kaikki voimavarat vaativaan valtakunnan puolustukseen asti. Puolustuspoliittisten ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenien päähän. Suomen puolustuksen kehittämisessä on varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että suotuisa turvallisuuskehitys häiriintyy. Puolustusta tulee kehittää siten, että se vahvistaa Suomen mahdollisuuksia toimia joustavasti eri asteisissa ja nopeasti muuttuvissa kriisi- ja uhkatilanteissa sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön niiden hallitsemiseksi. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia kyvylle seurata ja arvioida turvallisuusti-
lannetta sekä uusia haasteita myös turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle päätöksenteolle. 5 Puolustusjärjestelmän kehittäminen Johtamisjärjestelmä ja tilannekuva Puolustuksen painopistettä on edelleen siirrettävä laajamittaisen hyökkäyksen torjuntakyvyn kehittämisestä strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn vahvistamiseen. Toisena painopistesuuntana on kyky puolustusvalmiuden nostamiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn tukemiseksi Suomea koskevissa kriisitilanteissa. Molemmat painopistealat parantavat samalla Suomen kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka merkitys edelleen kasvaa. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Sotilaallisen johtamisjärjestelmän ja tilannekuvan tulee olla tarvittavilta osin myös valtiojohdon käytettävissä eriasteisissa kriisitilanteissa oikea-aikaisten kansallisten tai kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvien päätösten valmistelemiseksi. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän tulee vastata sodan ajan vaatimuksia, mikä on myös rauhan ajan johtamisjärjestelmän kehittämisen perustana. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kaikkien puolustushaarojen suunnittelun sekä johtamis- ja tiedustelujärjestelmien yhdistäminen varmennetuksi kokonaisjärjestelmäksi. Eurooppalainen kriisinhallinta tulee myös asettamaan johtamisjärjestelyille uusia vaatimuksia. Kansallinen strateginen tiedustelu- ja johtamisjärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n kriisinhallintajärjestelmän kanssa. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen voidaan toteuttaa strategisen iskun ja alueellisten kriisien vaatimusten mukaisesti. Käynnissä olevaa tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuutta jatketaan suunnitellusti. Tavoitteena on parantaa kykyä tuottaa oikea-aikaisen päätöksenteon edellyttämä strateginen ja operatiivinen tilannekuva. Tietoyhteiskunnan kehittyminen ja verkottuminen sekä tietosodankäynnin uhka edellyttävät puolustusvoimilta kiinteää mukanaoloa valtakunnallisissa tietoverkkoja koskevissa ratkaisuissa. Esitetty rahoitustaso mahdollistaa tiedustelun, valvonnan ja johtamisen jatkokehittämisohjelman käynnistämisen vuosikymmenen puolivälissä. Puolustusvoimissa otetaan käyttöön entistä tehokkaammat menetelmät ja toimintatavat taloudellisten ja materiaalisten resurssien hallitsemiseksi. Resurssien hallintaa tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus otetaan materiaalihallinnon, hankintatoimen ja taloushallinnon kehittämishankkeen tukemana käyttöön koko puolustushallinnossa.
6 Maavoimat Maavoimien kehittämisen painopiste on valmiusprikaateissa ja niitä tukevassa kuljetushelikopterijärjestelmässä. Maavoimat saavuttavat osaltaan strategisen iskun ennalta ehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuosikymmenen loppuun mennessä. Maavoimien suunnitelluista hankkeista voidaan toteuttaa nykyisillä ja selonteossa esitetyn rahoitustason mahdollistamilla uusilla tilausvaltuuksilla valmiusyhtymien varustaminen sekä niiden liikkuvuuden ja tulivoiman kehittämistä, helikoptereiden huolto- ja tukeutumisjärjestelmän hankinta. Alueellisen puolustuksen ja pääkaupunkiseudun joukkojen kehittäminen voidaan aloittaa. Alueellisen puolustusjärjestelmän tarkistaminen, maavoimien tulivoima- ja liikkuvuuskysymys sekä prikaatien määrän supistaminen nykyisestä selvitetään vuosina 2002-2003 ja esitetään seuraavassa, vuodeksi 2004 suunnitellussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa linjauksessa. Merivoimat Merivoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on tärkeimmän aluskaluston uusimisessa ja rannikkopuolustuksen liikkuvuuden parantamisessa. Torjuntakykyä kehitetään hankkimalla keveitä, liikkuvia ja iskuvoimaisia yksiköitä. Niiden käytön edellytyksiä parannetaan täydentämällä valvonta- ja johtamisjärjestelmiä. Sodan ajan joukkojen supistamisen myötä poistetaan käytöstä elinkaarensa lopussa oleva vanhin alus- ja rannikkotykistökalusto. Kiinteää rannikkotykistöä vähennetään edelleen suunnittelukaudella. Merivoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän integrointi koko puolustusvoimien vastaavaan järjestelmään aloitetaan suunnittelukaudella ja saatetaan päätökseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Vedenalaisen valvonnan ajantasaistamista jatketaan painopistealueilla osana edellä mainittua integrointityötä. Ilmavoimat Ilmavoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on torjuntahävittäjäkaluston toimintaedellytysten parantamisessa ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Torjuntahävittäjäkaluston suorituskyky ylläpidetään ottaen huomioon kaluston käyttöominaisuuksien laajentaminen. Kaluston lähitaistelukyvyn parantamista jatketaan. Suihkuharjoituskonekaluston (Hawk) käyttöikä turvataan rakenteellisilla kehittämistoimenpiteillä. Hawk-kaluston operatiivisesta käytöstä luovutaan asteittain suunnittelukaudella. Ilmavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän ajantasaistamista jatketaan osana puolustusvoimien vastaavien järjestelmien kokonaiskehittämistä. Suunnittelukaudella käynnistetään ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneiden hankinnat. Hävittäjäohjaajien koulutusjärjestelmän vaihtoehdot selvitetään vuoteen 2004 mennessä. Ilmavoimien tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä parannetaan kehittämällä tukikohtia. Ilmavoimien uudel-
leenorganisoinnin tarve ja mahdollisuudet selvitetään suunnittelukauden alussa. 7 Sotatalous ja logistiikka Kriisinhallinta Sotatalouden kehittämisen tavoitteena on sellainen logistinen kokonaisuus, joka on kytketty tarpeellisilta osiltaan elinkeinoelämän järjestelmiin. Tämän edellyttämä puolustusvoimien huollon ja materiaalin tietojärjestelmien yhteensovittaminen käynnistetään. Tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös kriisien aikana. Suomessa toimivan puolustusmateriaaliteollisuuden puolustuksen kannalta keskeisiä osaamisalueita tuetaan materiaalihankinnoin. Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuudella uudistetaan tai kehitetään koko puolustusvoimien valmiuksia ottaa käyttöön suunnittelukauden loppupuolella ja sen jälkeen uuteen teknologiaosaamiseen perustuvia erityisesti kotimaisia järjestelmiä. Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös kriisien aikana. Puolustuksen kannalta Suomessa toimivan puolustusmateriaaliteollisuuden tulee hallita kolme keskeistä osaamisaluetta. Suurten ja teknisesti vaativien järjestelmien kotimaisella kokoonpano-, huolto- ja korjaustoiminnalla varmennetaan järjestelmien operatiivinen käytettävyys kriisitilanteessa. Tietojärjestelmäteknologioiden hallinnalla ja järjestelmäintegraation osaamisella varmistetaan puolustuskyvyn edellyttämien järjestelmien ajantasainen ja kustannuksiltaan edullinen ylläpito ja kehittäminen. Kolmantena osaamisalueena on kriittisten komponenttien ja varaosien saatavuus sekä tarvittaessa valmistaminen. Ruuti- ja ammustuotannon kokonaisuutta ja tietotaidon sekä tuotannon ylläpitoa tulee tarkastella osana kotimaista teollisuusstrategiaa ja huoltovarmuutta. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään YK:n ja Euroopan unionin kriisinhallintatavoitteita vastaavaksi. Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen kriisinhallintakyvyn kehittäminen palvelee kansallista puolustusta. Euroopan unionissa on laadittu luettelo kriisinhallinnan vaatimista kyvyistä ja joukoista. Suomi ilmoitti alustavana tarjouksena unionin käyttöön maavoimista mekanisoidun jalkaväkipataljoonan, pioneeripataljoonan, kuljetuskomppanian sekä siviilien ja sotilaiden yhteistoimintaan suunnitellun CIMICkomppanian. Merivoimista esitetään yhtä miinalaivaa miinantorjuntaosaston johtoalukseksi. Kaikista puolustushaaroista tarjotaan lisäksi yhteensä 15-30 esikuntaupseeria monikansallisiin johtoesikuntiin. Suomen tarjous on noin 2000 sotilasta.
Hallinnon ja organisaation kehittäminen 8 Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionin kriisihallinnan kehittämisessä. Kriisinhallintatehtäviin määritettyjen joukkojen ja niiden yhteensopivuuden kehittämistä EU:n tai NATOn johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin jatketaan suunnittelu- ja seuranta ohjelman (Planning and Review Process, PARP) kautta. Aitoa valmiutta EU:n kriisinhallintatehtäviin ei saavuteta, ellei rauhanturvajoukkojen ennakkovarustamisen kehittämisohjelmaa toteuteta. Kehittämisohjelma on esitetty jäljempänä tässä suunnitelmassa. Henkilöstöjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tasapainottaa henkilöstövoimavarat puolustushallinnon tehtävien, kehitettävien osaamisalueiden ja organisaatiomuutosten edellyttämällä tavalla. Henkilöstöä kohdennetaan uudelleen puolustusvoimien ydinosaamisalueille. Muita kuin puolustusvoimien ydintoimintoja rationalisoidaan hallitusti kumppanuussopimusmenettelyllä. Ilmatorjuntakoulutusta keskitetään. Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti lakkautetaan. Parolannummelle perustetaan ilmatorjuntakoulutusta antava joukkoyksikkö. Itäisen Maanpuolustusalueen ilmatorjuntakoulutus siirretään Haminasta valmiusyhtymään Vekaranjärvelle. Helikopterilentäjien alkeiskoulutus toimeenpannaan Ilmasotakoulussa Kauhavalla. Jatko-, täydennys- ja tyyppikoulutus ulkoistetaan tarvittavilta osin pyrkien pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kuljetushelikopterimiehistöjen jatkokoulutuksen soveltaminen kansallisiin olosuhteisiin järjestetään Suomessa. Hangon Rannikkopatteristo lakkautetaan ja sen linnakkeiden valmius ylläpidetään kertausharjoituksin. Linnakkeiden merivalvontakyky säilytetään. Uudenmaan prikaatissa lopetetaan asteittain liikkuvan rannikkotykistön varusmieskoulutus. Näiden joukkojen valmius ylläpidetään kertausharjoituksin. Uudenmaan prikaatiin keskitetään merivoimien muuta liikkuvien rannikkojoukkojen koulutusta. Ilmavoimien uudelleenorganisoinnin tarve ja mahdollisuudet selvitetään vuosina 2002-2003. Tähän liittyen selvitetään Ilmavoimien Viestivarikon toiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointia jatketaan käynnissä olevan selvitystyön pohjalta. Osa toiminnoista voidaan siirtää teollisuudelle. Varikkotoiminnan kehittämiseksi tehdään selvitykset ja ratkaisut tällä vuosikymmenellä vanhenevan materiaalin nopeutetuksi hävittämiseksi. Laitoksen toiminta sopeutetaan vastaamaan kriisiajan joukkojen määrää ja huoltotarvetta. Selonteossa määritetyt varikot lakkautetaan. Lakkauttaminen toteutetaan, kun varikkojen huoltovastuulla olevan materiaalin huoltotarve päättyy tai kun nimetyillä varikoilla tai kotimaisella teollisuudella on tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa materiaalin huolto. Lakkautettavien varikkojen henkilöstölle pyritään tarjoamaan lähinnä koulutusta vastaavaa työtä puolustusvoimista tai muiden alueellisten työnantajien toimenpitein.
MÄÄRÄKEHYKSET 9 Määrärahakehysten perussuunnitelma on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Määrärahakehysten perussuunnitelma Momentti 1) 2000 1000 2001 2) 2002 2003 2004 2005 2006 27.01.21 Toimintamenot 9086 9242 11042 11100 11100 11100 11100 Vuoden 2002 palkankorotusten vaikutus 0,37 % 3) 19 19 19 19 27.01.22 Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista aiheutuvat menot 4) 1009 1009 800 500 500 500 500 27.01.74 Uudisrakennukset ja perusparannukset 5) 27.01.87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus 27.10.16 Puolustusmateriaalihankinnat 27.10.21 Puolustusvoimien toimintamenot Vuoden 2002 palkankorotusten vaikutus 0,37 % 3) 27.30.22 Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot 6) 27.30.24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot 27.99.40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 44318 31956 26910 26910 26910 26910 26910 1934 1934 645842 573184 515496 539000 572600 589500 623100 954588 1026214 1130952 1131000 1131000 1147800 1147800 2466 2466 2466 2466 31236 25936 28710 39000 39000 39000 39000 1514 757 59 59 1598 1598 1598 1600 1600 1600 1600 27.99.95 Kurssivaihtelut 0 17 8 10 10 10 10 Hallinnonala yhteensä 1691184 1671906 1715516 1751605 1785205 1818905 1852505 Määrärahat mk 27.99.50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Puolustusmateriaalihankinnat 1000 mk Puolustusvoimien toimintamenot 1000 mk 3 840 002 3 408 002 3 065 000 3 204 748 3 404 525 3 505 007 3 704 784 5 675 723 6 101 591 6 724 335 6 739 283 6 739 283 6 839 171 6 839 171 Muut menot 1000 mk 539 658 431 071 410 672 470 539 470 539 470 539 470 539 Yhteensä 1000 mk 10 055 323 9 940 706 10 199 995 10 414 570 10 614 347 10 814 717 11 014 494 Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Huomautukset: 10 1) Määrärahakehys perustuu 13.6.2001 annetun valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon rahoitustaulukkoon. 2) Vuoden 2001 varsinainen talousarvio ja lisätalousarviot yhteensä. 3) Vuoden 2002 palkankorotusten kustannusvaikutus 2 kk:n osalta (0,37 %) on otettu huomioon toimintamenoissa (PLM) ja puolustusvoimien toimintamenoissa. Matkustussäännön ja eläkemaksujen vaikutusta ei ole otettu huomioon. 4) Momentin 27.01.22 nimikkeeksi muutetaan ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha). 5) Momentin 27.01.74 (Uudisrakennukset ja perusparannukset) koko on määritelty vuoden 2002 tason mukaisesti, koska kiinteistöuudistuksen kustannukset eivät sisälly turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa hyväksyttyyn rahoitustarpeeseen. 6) Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä tarvitaan materiaalia, joka ei ole kotimaan puolustukseen tarkoitettua sotavarustusta. Tällaisen materiaalin hankintamenot ja kriisinhallintatehtävien toimintamenot katetaan valtioneuvoston selonteon mukaisesti puolustusvoimien määrärahojen ulkopuolelta. Vuosina 2003-2006 rauhanturvaamisoperaatioiden arvioidut kalusto- ja hallintomenot ovat noin 23 000 000 euroa. Kansainväliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen kehittämisohjelma suunnitellaan rahoitettavaksi momentin 27.30.22 määrärahoilla 67,364 Milj. euroa (400,5 Milj. mk); 3,364 Milj. euroa vuonna 2002; 16, 0 Milj. euroa vuonna 2003; 16,0 Milj. euroa vuonna 2004; 16,0 Milj. euroa vuonna 2005 ja 16,0 Milj. euroa vuonna 2006).
PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT 11 Suunnittelukaudella käynnissä olevat tilausvaltuudet ovat: - Valmiusyhtymien varustaminen (VYV), - Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) - Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) - Merivoimien uudistaminen (MUT) - Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) - Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) - Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Uusina tilausvaltuuksina on suunniteltu aloitettaviksi viisi uutta tilausvaltuutta seuraavasti: - vuonna 2003 esitetään alkaviksi - Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) vuosille 2003-2008 - valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) vuosille 2003-2008. - vuonna 2004 esitetään alkavaksi - alueellisen puolustuksen kehittäminen (ALPU) vuosille 2004-2009. - vuonna 2006 esitetään alkaviksi - ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen (ITTT 2) vuosille 2006-2008 - tiedustelu, valvonta ja johtaminen (TVJ 2) vuosille 2006-2009. Käynnissä olevaa Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuutta (VYV) esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella vuoteen 2008 saakka ja valtuuden vuosiosuuksia muutettavaksi vastaamaan valtuudella rahoitettavan helikopterihankinnan maksuosuuksien aikataulua vuodesta 2003 alkaen. Tilausvaltuuden tarkennetut vuosiosuudet on esitetty taulukossa 2. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on puolustusmateriaalihankinnat suunniteltu vuoden 2001 selonteon mukaiseen määrärahakehykseen. Suunnittelukauden loppupuolella aloitettavaksi esitettäviä tilausvaltuuksia valmistaudutaan tarkentamaan vuoden 2004 puolustusselonteon edellyttämällä tavalla. Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen tilausvaltuus (STALVA) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuus esitetään ajoittuvaksi vuosille 2003-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 201,8 Milj. euroa ja sillä rahoitetaan hankkeita, joilla turvataan kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden säilymismahdollisuuksia kriittisillä osaamisalueilla sekä parannetaan ampumatarvikkeiden huoltovarmuutta. Valtioneuvoston selonteon 13.6.2001 mukaan puolustusjärjestelmän kehittämisen yhtenä painopistealueena on tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestel-
12 mä, jonka ydinkomponenttina on teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus. Sen tulee säilyttää asemansa ja kilpailukykynsä eurooppalaisista rakennejärjestelyistä huolimatta. Kaikissa tapauksissa tulevaisuudessa tarvitaan ruuti- ja ammustuotantoa sekä eri tuotantomenetelmien osaamista kotimaassa. Eduskunta on valtion kolmannen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä antamassaan lausumassa edellyttänyt, että hallitus laatii pitkän tähtäyksen suunnitelman ruuti- ja ammustuotannon turvaamiseksi Suomessa. Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuuden painopisteet on vaiheistettu seuraavasti: - raskaiden ampumatarvikkeiden ja niiden tuotantoteknologian (osaamiskeskuksineen) kehittäminen, 2003-2008 - erikoisampumatarvikkeiden (ilmatorjunta, jalkaväki, kenttätykistö) tuotantoteknologian kehittäminen, 2005 2008 - edellä mainittujen ampumatarvikkeiden edellyttämien panosten ja ruutien kehittäminen ja tuotanto. Tilausvaltuuden alkuvuosina turvataan raskaiden ampumatarvikkeiden ja ruudin huoltovarmuustilannetta. Hankinnoilla edistetään puolustusmateriaaliteollisuuden rakennejärjestelyjä ja kriittisen osaamisen säilymistä maassamme. Tilausvaltuudella kehitetään raskaiden aseiden ampumatarvikkeiden elementtejä (panos, ammus, sytytin) ja luodaan edellytyksiä sarjatuotannolle sekä hankitaan sotataloudellisen valmiuden ylläpidon kannalta elintärkeitä laitteita ja komponentteja. Tilausvaltuuden hankkeiden kotimaisuusaste on noin 90 %. Hankkeet eivät edellytä henkilöresurssien lisäämistä. Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen tilausvaltuus esitetään ajoittuvaksi vuosille 2003-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 588,7 Milj. euroa ja sillä rahoitetaan hankkeita, joilla täydennetään kolmen valmiusprikaatin varustamista. Valtioneuvoston selonteossa 13.6.2001 on maavoimien tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi asetettu kolmen jääkäriprikaatin kehittäminen valmiusprikaateiksi. Valmiusprikaatien varustaminen on käynnistynyt vuonna 1998 alkaneella tilausvaltuudella, joka päättyy vuonna 2006. Tilausvaltuuteen esitetään jatkoa vuoteen 2008, kuljetushelikopterihankkeen osalta. Vuoteen 2008/2009 asti ulottuvalla suunnittelukaudella tavoitteena on saada valmiusprikaatit varustettua niiden suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Selonteossa edellytetään valmiusprikaatien tulivoiman ja liikkuvuuden kehittämistä. Lisäksi kehitetään ja täydennetään yhtymien tiedustelu- ja johtamisjärjestelmiä sekä täydennetään ilmatorjuntajärjestelmiä. Yksittäisen taistelijan suojavarustusta kehitetään. Tilausvaltuudella hankitaan yhtymille selonteossa asetettujen suoritusvaatimusten täyttämiseksi taisteluajoneuvoja, käynnistetään panssaroitujen kranaatinheitinajoneuvojen pääsarjan tuotanto sekä kehitetään yhtymien isku-
13 kykyä. Pääosalle valmiusprikaateista luodaan nopea miinoitteiden raivaamiskyky ja kapeiden vesistöjen ylityskyky sekä aloitetaan taktinen liikkuvuuden kehittäminen osalle valmiusprikaateista. Tilausvaltuudella saavutetaan pääosin valmiusprikaatien taktinen liikkuvuus ja liikkuva tulituki. Käynnistettävillä hankkeilla on maavoimien kehittämisen kannalta keskeinen merkitys strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan edellyttämän suorituskyvyn saavuttamisessa. Hankkeet kohdistuvat koko valtakunnan alueella käytettäviin valmiusprikaateihin ja luovat osaltaan edellytyksiä alueellisten joukkojen kehittämiselle vuoden 2008 jälkeen. Tilausvaltuudella: - parannetaan valmiusprikaatien tulivoimaa hankkimalla kotimaiset panssaroidut kranaatinheitinajoneuvojärjestelmät sekä tykistön ja heittimistön erikoismateriaalia - kehitetään valmiusprikaatien iskukykyä kohtaamistaistelussa ja taistelussa aukeavoittoisilla alueilla - luodaan valmiusprikaatien pataljoonille taisteluajoneuvoin ja liikkeenedistämisvälinein tekniset edellytykset taktisen liikkuvuuden kehittämiselle. Valmiusprikaatien taisteluajoneuvojen ja panssaroitujen kranaatinheitinajoneuvojen hankinnat liittyvät kiinteästi aikaisemmalla tilausvaltuudella käynnistettyihin hankkeisiin ja kotimaisen tuotannon ylläpitämiseen. Valmiusprikaatien liikkuvuuden kehittäminen sisältää seuraavia hankintoja: - panssaroituja taisteluajoneuvoja (jatkohankinta) - uusia kotimaisia taisteluajoneuvoja (kotimainen 8x8, uushankinta) - taisteluajoneuvojen jatkohankintoja (jatkohankinta) - maastoajoneuvoja (kotimainen, jatkohankinta) - silta-ajoneuvoja sekä raivain- ja työkoneita. Tulivoiman lisääminen mahdollistaa valmiusprikaateille asetettujen suoritevaatimusten täyttymisen iskevien osien osalta. Liikkeen edistämisen osalta valmiusprikaateille jää puutteita. Tilausvaltuudella on huomattava merkitys kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle. Suunnitellun tilausvaltuuden 588,7 Milj. euron hankinnoista arvioidaan kohdistuvan yli 30 % kotimaiselle teollisuudelle. Elinjaksokustannusten kanssa luku nousee yli 50%:n. Kotimaisen teollisuuden osuus muodostuu lähinnä hankittavista taisteluajoneuvoista ja panssaroidusta kranaatinheitinajoneuvojärjestelmästä. Tilausvaltuus ei aiheuta henkilöstön osalta merkittäviä lisä- tai kohdennustarpeita aiempiin suunnitelmiin verrattuna. Ajoneuvo- ja kalustosuojien tarpeesta aiheutuva investointitarve on noin 2 Milj. euroa. Vuokrien kasvua arvioidaan syntyvän noin 0,75 Milj. euroa vuodessa. Koulutuksesta aiheutuvaa vuotuista toimintamenojen kasvua arvioidaan syntyvän noin 2,5 Milj. euroa vuodessa. Tilausvaltuus ei mahdollista valmiusprikaatien tiedonsiirtokyvyn varmentamista eikä vanhenevien panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmien uusimisen käynnistämistä. Esikuntaosien liikkuvuuden sekä huollon suorituskykyä ei saada vaatimusten asettamalle tasolle.
Alueellisen puolustuksen kehittäminen (ALPU) 14 Alueellisen puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2004-2009. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 218,6 Milj. euroa ja sillä rahoitetaan hankkeita, joilla ylläpidetään maavoimien tärkeimpiä yhtymiä ja yksiköitä. Alueellisen puolustuksen joukkojen kehittämisen tilausvaltuuden hankkeiden tavoitteena on täydentää koko valtakunnan alueella käytettävien yhtymien suorituskykyä lähinnä johtamisen ja tulivoiman osalta suoritusvaatimuksia vastaaviksi. Tilausvaltuudella käynnistetään alueellisen puolustuksen merkittävien perusjärjestelmien korvaaminen täydentämällä muun muassa alueellisesti käytettävien erikoisyksiköiden varustusta. Käynnistettävillä hankkeilla on maavoimien tehtävien kannalta keskeinen merkitys strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan edellyttämän suorituskyvyn saavuttamisessa sekä alueellisen puolustusjärjestelmän tärkeimpien yhtymien kehittämisessä. Hankkeet kohdistuvat koko valtakunnan alueen puolustamiseen ja luovat osaltaan jatkoedellytyksiä alueellisten joukkojen kehittämiselle vuoden 2009 jälkeen. Alueellisen puolustuksen joukkojen kehittämisen tilausvaltuuden hankkeiden tavoitteena on: - täydentää valmiusprikaatien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien suorituskykyä - käynnistää eräiden jääkäriprikaateilta valmiusprikaateille kohdennettujen elinjaksonsa päässä olevien keskeisten järjestelmien korvaamista - kehittää valtakunnallisten kohteiden suojaamiskykyä hyökkääjän erikoisjoukkojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi koko valtakunnan alueella - kehittää strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukkojen toimintakykyä ABC saastealueella - kehittää huollon suorituskykyä - kehittää taistelijan varustusta. Valmiusprikaatien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien täydentämisellä mahdollistetaan eräiden maavoimien yhtymien johtamisjärjestelmien kehittäminen kohdentamalla niille valmiusprikaateilta vapautuvaa materiaalia. Hankinnat ovat pääosin jo aikaisemmin hankitun materiaalin täydennystä. Alueellisessa puolustuksessa käytettävien tärkeimpien asejärjestelmien korvaaminen käynnistetään uusimalla valtakunnallisesti käytettävien yhtymien lähi-ilmatorjuntaohjus- ja lähitorjunta-alueen panssarintorjuntajärjestelmät. Erikoisjääkäri- ja sotilaspoliisikomppanioiden kehittämisellä luodaan valtakunnallinen kyky vastustajan erikoisjoukkojen toiminnan havaitsemiseen, torjuntaan ja vastatoimenpiteisiin. Tilausvaltuudella toteutetaan erikoisjääkärikomppanioiden materiaalin jatkohankinnat sekä parannetaan niiden johtamiskykyä ja liikkuvuutta. Sotilaspoliisiyksiköille hankitaan taistelijan suojavarustusta ja aseistusta sekä parannetaan johtamis- ja pimeätoimintakykyä. Suojeluyksiköiden kehittämisen käynnistämisellä luodaan kyky taistelujoukkojen tukemiseen tuho-, palo- ja saastealueilla. Suojeluyksiköt kykenevät tu-
15 kemaan myös muita viranomaisia suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa. Tilausvaltuudella käynnistetään suojeluyksiköiden ABC- ja polttosuoja-, tiedustelu- ja puhdistusjärjestelmien sekä pelastusjärjestelmien hankinnat. Hankkeiden seurannaisvaikutuksena tarvitaan ase- ja kalustosuojia sekä harjoitusratoja, jotka lisäävät toimintamenomäärärahatarvetta vuosittain noin 1,5 Milj. euroa. Hankkeet aiheuttavat noin 20 henkilön uudelleen kohdentamisen. Hankkeiden investointimenojen kotimaisuusasteen arvioidaan olevan noin 30 %. Tilausvaltuuden rahoitus yhdessä aiempien tilausvaltuuksien kanssa mahdollistaa eräiden valtakunnallisesti käytettävien yhtymien ja alueellisten joukkojen suorituskyvyn kehittämisen ja varustamisen lähes suoritusvaatimusten mukaisesti. Tilausvaltuuden hankkeiden jälkeen jää puutteita, jotka kohdistuvat liikkuvuuteen sekä tulevaisuudessa tarvittavaan sensori- ja valvontakykyyn. Alueellisiin joukkoihin jää materiaalisia puutteita, joiden täydentäminen aloitetaan vuosikymmenen lopulla. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen (ITTT 2) Ilmavoimien tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkamisen tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2008. Tilausvaltuuden koko on yhteensä 176,6 Milj. euroa. Ilmavoimien tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkamisen tilausvaltuus on osa ilmavoimien taistelukyvyn kehittämisohjelmaa, joka perustuu Valtioneuvoston 17.3.1997 ja 13.6.2001 eduskunnalle antamiin selontekoihin. Jälkimmäisessä selonteossa määritelty ilmavoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on torjuntahävittäjäkaluston toimintaedellytysten parantamisessa ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Tilausvaltuuden hankkeiden tavoitteena on: - ylläpitää Hornet-hävittäjien suorituskyky ottaen huomioon kaluston käyttöominaisuuksien laajentaminen ilmapuolustustehtävissä - parantaa hävittäjien lähitaistelukykyä - ylläpitää ilmavalvontajärjestelmän ja taistelunjohdon tiedonvälitysjärjestelmän suorituskyky - ylläpitää hävittäjäohjaajien koulutusympäristön perusosat - ylläpitää ilmavoimien lentokaluston yhteys- ja suunnistusjärjestelmät siviili-ilmailun vaatimusten mukaisina - ylläpitää lentoteknillisten joukkojen sotavarustus - ylläpitää ja kehittää tietojärjestelmien käytettävyyttä ja kehittää lentoteknillisten järjestelmien yhteensopivuutta - ylläpitää ilmavoimien yhteys- ja kuljetuslentokyky. Tilausvaltuuden hankkeiden investointimenojen kotimaisuusasteen arvioidaan olevan noin 15%, joka muodostuu lähinnä kotimaisista sotavarustus-, tietojärjestelmä- ja lentokoneasennushankinnoista. Tilausvaltuuden hankkeet eivät aiheuta muutoksia toimintamenotarpeeseen, henkilöstöjärjestelmään ja tilahallintaan pl. yhteys- ja kuljetuskonehankinnat, joiden osalta seurannaisvaikutukset tarkentuvat lopullisten suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.
Tiedustelu, valvonta ja johtaminen (TVJ 2) 16 Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuus esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2009. Tilausvaltuuden koko on 264,1 Milj. euroa ja sillä täydennetään vuonna 2000 aloitettuja tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankintoja. Puolustusvoimien integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen kokonaisjärjestelmän kehittämisohjelma perustuu Valtioneuvoston 17.3.1997 ja 13.6.2001 eduskunnalle antamiin selontekoihin. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kaikkien puolustushaarojen suunnittelun sekä johtamis- ja tiedustelujärjestelmien yhdistäminen varmennetuksi kokonaisjärjestelmäksi. Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä modifioidaan vuosikymmenen loppuun mennessä strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan tarvetta vastaavaksi. Johtamisjärjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon mahdollisuus tarvittaessa vastaanottaa kansainvälisistä lähteistä Suomen kansallisessa puolustuksessa tarvittavia tietoja. Kansallinen strateginen tiedustelu- ja johtamisjärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n kriisinhallintajärjestelmän kanssa. Järjestelmien taistelunkestävyyttä lisätään. Puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä käyttää vastaisuudessakin yhteiskunnan tietotekniikkaratkaisuja ja tiedonsiirtojärjestelmiä, joita täydennetään ja varmennetaan puolustusvoimien tarpeen sekä viranomaisyhteistyön vaatimusten mukaisesti. Esitettävillä hankkeilla parannetaan ja ylläpidetään: - lähialueemme sotilaspoliittisen tilanteen seurantakykyä - maanpuolustusalueiden sekä eräiden maavoimien sodan ajan joukkojen elektronista ja optista tiedustelukykyä - vedenalaista valvontakykyä - puolustusvoimien johtamiskykyä - torjuntahävittäjien suorituskykyä. Hankkeilla uudistetaan tai kehitetään puolustusvoimien: - strategisen elektronisen tiedustelun ja kuvaustiedustelun järjestelmiä - valvonnan ja tiedustelun sensoreiden tiedonvälitysjärjestelmää - tiedonsiirtoa - tiedustelun, johtamisen ja valvonnan tietojärjestelmiä - ylijohdon reaaliaikaisia johtamisyhteyksiä. Hankkeista noin 50 % arvioidaan kohdistuvan kotimaiselle teollisuudelle. Tämä osa muodostuu ajoneuvoista, tiedonsiirtojärjestelmistä, johtamisjärjestelmien osista ja järjestelmäintegraatiotehtävistä sekä eräistä tiedustelu- ja valvontajärjestelmäkokonaisuuksista. Hankkeiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutospaineita toimintameno- tai kiinteistörahoitukseen. Hankkeet edellyttävät henkilöstön ja virkojen uudelleen kohdentamista, mutta eivät lisää henkilöstön kokonaismäärää.
Taulukko 2: Puolustusmateriaalihankinnat vuosina 2003-2006 17 Tilausvaltuus () 2003 2004 2005 2006 Vuodet 03-06 Myönnetty aikaisemmin Puolustusmateriaalihankintakehys (mom. 27.10.16) 539000 572600 589500 623100 2324200 Indeksi- ja valuuttakurssimaksut 6900 7000 5200 2000 21100 Muut puolustusmateriaalihankinnat 23700 22500 47600 73000 166800 Valmiusyhtymien varustaminen 541200 140400 137100 92700 50300 420500 Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen 166000 101800 102900 77500 282200 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja 77700 27800 42600 45400 115800 toimintamahdollisuuksien turvaaminen Merivoimien uudistaminen 111800 84100 64800 30300 42900 222100 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen 10400 18300 42700 47100 29300 137400 Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 13300 37800 54000 32600 80900 205300 Puolustusvoimien tekninen tutkimus 16800 25200 25200 26900 28800 106100 ja tuotekehitys Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen 1) 33600 33600 33600 33600 134400 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen 1) 39400 35200 137100 116900 328600 Alueellisen puolustuksen kehittäminen 1) 5000 13500 53800 72300 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen 1) 64800 64800 Tiedustelu, valvonta ja johtaminen 46800 46800 1) Yhteensä 539000 572600 589500 623100 2324200 Huomautukset: 1) esitettävä uusi tilausvaltuus Indeksi- ja valuuttakurssimaksut Muut puolustusmateriaalihankinnat Hankintasopimusten indeksiehdoista aiheutuvat menot maksetaan indeksija valuuttakurssimaksuihin varatusta puolustusmateriaalihankintamäärärahasta. Taulukossa 2 on esitetty puolustusmateriaalihankinnat. Uudet tilausvaltuudet on esitetty lisäksi taulukossa 4. Puolustusmateriaalihankintoihin sisältyvät indeksiosuudet on arvioitu seuraavin perustein: - aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien hankintojen vuosiosuudet on muunnettu vuoden 2002 hintatasoon - vuosittainen hintojen nousu on 1,5% ja - tilausvaltuuksien materiaalihankinnoista 50% sisältää indeksiehdon. Suunnittelukauden puolustusmateriaalihankintojen määrärahakehys mahdollistaa taulukossa 3 esitetyt muut puolustusmateriaalihankinnat.
Taulukko 3. Muut puolustusmateriaalihankinnat 18 HANKINTA () 2003 2004 2005 2 006 Vuodet 03-06 Huollon hankinnat 4200 4200 4200 4200 16800 -taistelijan vaatetus Maanpuolustusalueiden, meri- ja ilmavoimien 10200 9800 11800 12200 44000 varuskunta- ja sotavarusteajoneuvot Operatiivisen alan hankinnat 800 800 5800 800 8200 -johtamisjärjestelmän, turvallisuusalan ja tutkinta-alan hankintoja Maavoimien hankinnat 3400 3400 4900 13400 33100 - pääosin kriittisiä varaosia Merivoimien hankinnat 3100 3100 11600 41500 59300 Ilmavoimien hankinnat 2000 1200 9300 900 13400 Muut puolustusmateriaalihankinnat yhteensä 23700 22500 47600 73000 166800 Vuonna 2001 alkaneella merivoimien uudistamisen tilausvaltuudella käynnistettiin merivoimien laivastoyksiköiden ja rannikkojoukkojen uudistaminen. Täydennyshankinnoilla: - täydennetään Laivue 2000 sarjahankintaa ohjusten, ampumatarvikkeiden ja huoltojärjestelmän osalta - jatketaan kiinteää rannikkopuolustusta korvaavien liikkuvien rannikkojoukkojen varustamista hankkimalla rannikkojääkäreiden erikoisvälineistöä toiselle pataljoonalle sekä kaksi uutta rannikko-ohjusyksikköä - jatketaan Helsinki-luokan ohjusveneiden elinjaksoon kuuluvaa peruskorjausta - kehitetään miinoitus- ja miinantorjuntakykyä. Kehittämisohjelmaan liittyvien hankintojen kotimaisuusasteen arvioidaan olevan noin 40 %, joka muodostuu lähinnä alusten rakentamisesta ja peruskorjauksista, järjestelmäintegraatiosta sekä taistelijoiden varustuksesta. Taulukko 4. Esitys aloitettavista uusista puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksista Tilausvaltuus 2003 Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen Alueellisen puolustuksen kehittäminen Ilmapuolustuksen tukeutumisen toimintamahdollisuuksien turvaamisen jatkaminen Tiedustelu, valvonta ja johtaminen 2004 2005 2006 Myöhempi tarve Tilausvaltuus Yhteensä 33600 33600 33600 33600 67200 201800 39400 35200 137100 116900 260200 588700 5000 13500 53800 146300 218600 64800 111800 176600 46800 217300 264100
KRIISINHALLINTA JA RAUHANTURVAAMISTOIMINTA 19 Suomi on ilmoittanut noin 2 000 sotilasta EU:n joukkopooliin. Suomen ylläpitämät valmiusjoukot on ilmoitettu myös YK:n valmiusjoukkojärjestelmään (UNSAS) sekä NATOn PARP-ohjelmaan. Pohjoismaisessa yhteistyössä valmiusjärjestelyjen kehittämistä ohjaa tavoite pohjoismaisesta kriisinhallintatehtäviin tarkoitetusta prikaatista. Suomelta tullaan jatkossakin pyytämään henkilöstöä uusiin ja jo käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tasavallan presidentti tekee päätöksen osallistumisesta operaatioihin kansallisen poliittisen harkinnan jälkeen. Osallistumispäätösten edellyttämää rahoitusta ei voida etukäteen arvioida, koska joukon perustamiseen vaikuttaa lähettävän yksikön koon lisäksi sen mahdollisesti tarvitsema erikoismateriaali ja joukon tuleva toiminta-alue, tehtävän ja operaation luonne. Kriisinhallinnan painopiste suunnittelukauden aikana on valmius- ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Suunnittelukauden aikana Suomi jatkaa osallistumista rauhanturvaoperaatioihin. Vuonna 2002 talousarvion perusteena on osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin Kosovossa (820), Bosniassa (105), Kyproksella (3) ja Etiopia-Eritreassa (3) sekä lisäksi osallistuminen tarkkailijaoperaatioihin (37). Rauhanturvaamistoiminnan laskentaperusteissa on varauduttu nykyisen noin 1000 henkilötyövuoden osallistumistason ja saman kustannustason jatkumiseen vuosina 2003-2006. Operaatioiden kalusto- ja hallintomenot on arvioitu olevan vuosittain 23 Milj. euroa. Operaatioiden supistaminen ja voimavarojen vapauttaminen Etelä-Libanonista vuonna 2001 mahdollistaa osallistumisvalmiuden kehittämisen uusiin YK:n tai muihin kriisinhallintaoperaatioihin. Osallistumisvalmiuden parantaminen edellyttää kansainvälisiin kriisihallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen kehittämisohjelman toteuttamista. Valmiusjoukkojen kehittäminen on osa puolustusvoimien eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn luomista, joka perustuu selontekoon. Osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin vahvistaa sotilaallista yhteistoimintakykyä ja tukee siten Suomen kansallisen puolustusvalmiuden kehittämistä. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyttää henkilöstön koulutusta kaikilla tasoilla, organisaatioiden ja toimintatapojen kehittämistä sekä tarvittavien määrärahojen varaamista. Kehittämisohjelman päämääränä on luoda puolustusvoimille kyky osallistua monikansallisiin kriisinhallintatehtäviin PARP-ohjelman suoritevaatimusten mukaisesti. Kehittämisohjelmalla luodaan Suomen osuus yhteispohjoismaisen prikaatin johtamiskyvystä, hankitaan kansainvälisissä tehtävissä tarvittavaa materiaalia yhdelle mekanisoidulle jalkaväkipataljoonalle, pioneeripataljoonalle, kuljetuskomppanialle sekä CIMIC-yksiköille. EU:n joukkoluetteloon ilmoitettujen joukkojen materiaali on pääosin puolustusvoimien sotavarustusta. Kansainvälisiin tehtäviin tarkoitetun joukon suoritevaatimukset ja koulutus edellyttävät kuitenkin joukon operaatiokohtaista materiaalin täydentämistä erikoisvarustuksella ja -materiaalilla. Materiaalin on oltava puolustusvoimien hallussa kansainvälisille joukoille asetettujen valmiusvaatimusten ja joukkojen koulutuksen takia. Ilman nyt esitettäviä lisähankintoja puolustusvoimat ei kykene täyttämään kaikille ilmoitetuille joukoille asetettuja toimintaanpanon aikavaatimuksia.
Suunnitelmassa kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen materiaalitarpeet on yhdistetty ja varustamisen perusoletuksena on ettei kaikkia joukkoja aseteta samanaikaisesti operaatioihin. Joukkoluettelosta on muodostettu voimavarapooli, jolloin operaatioissa tarvittava materiaali kyetään hankkimaan vain osalle joukoista. Kansainvälisiin tehtäviin käytetään kotimaan puolustukseen koulutettuja ja varustettuja joukkoja. Kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen tarvitseman erikoisvarustuksen hankkimisen rahoitus esitetään puolustusministeriön rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenomomentille. Rahoitustarve on 67,7 Milj. euroa. Ohjelman hankkeiden kotimaisuusasteen arvioidaan olevan noin 60 %, joka muodostuu lähinnä hankittavista ajoneuvoista, johtamisjärjestelmästä, koneista sekä erilaisista rakennelmista. Kehittämisohjelmassa hankintojen maksuosuudet ovat 3,36 Milj. euroa vuonna 2002 ja 16,0 Milj. euroa / vuosi suunnittelukauden ajan. Joukkojen valmiuden kehittämiseksi hankitaan pioneeriyksiköiden materiaalia ja käynnistetään johtamisjärjestelmien hankinnat. Vuosina 2003-2004 hankitaan kuljetusyksiköiden ajoneuvot ja työkoneet sekä jatketaan johtamiskyvyn kehittämistä. Vuosina 2005-2006 saatetaan loppuun ajoneuvojen, pioneerialan, suojelu- ja lääkintämateriaalin sekä johtamisjärjestelmän hankinnat. Rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja päivärahamenoihin käytetään lisäksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan momenttia Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot. 20 MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN TUKEMINEN Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä on vakiintumassa osaksi yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin. Maanpuolustusjärjestöjen toiminta on saatettu puolustusvoimien ohjaukseen ja parlamentaariseen valvontaan. Valmiuskoulutuksen tuki on tarkoituksenmukaista ohjata keskitetysti puolustusministeriön kautta. Ministeriön hallinnonalan kautta ohjattu tuki järjestelmälle on tarkoituksenmukaisemmin ohjattavissa kuin hajautetut tukimuodot. Kokonaisuudessaan maanpuolustusjärjestöjen toiminta tukee kansalaisten valmiuksia toimia erilaisissa poikkeusoloissa. Lisääntyvä kiinnostus vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän toimintaan on koko yhteiskunnan edun mukaista. Hallinnonalan tukema vapaaehtoinen järjestelmä nivotaan tiiviimmin palvelemaan sodan ajan joukkojen toimintavalmiuden ylläpitoa. Järjestelmän avulla lisätään ensisijaisesti puolustusvoimien paikallispuolustuksen toimintavalmiutta. Toiminnan kehittämisestä laaditaan esitys vuoden 2004 selontekoon liittyen.