MINUN OPISKELUKANSIONI LAITA LaitaTÄHÄN tähän OMA omakuvasi kuvasi Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen
Minun opiskelukansioni Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa Tekijät Sanna Turakka Merja Hyytiäinen The Picture Communication Symbols 1981 2010 by DynaVox Mayer-Johnson LLC. All Rights Reserved Worldwide. Used with permission. DynaVox Mayer-Johnson 2100 Wharton Street Suite 400 Pittsburgh, PA 15203 USA Phone: 800-588-4548 Fax: 866-585-6260 Email: mayer-johnson.usa@mayer-johnson.com Web site: www.mayer-johnson.com Julkaisija Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja ulkoasu Lasse Reijonen Juvenes Print Oy Tampere 2011 ISBN 978-952-61-0248-1 (PDF) 2. uudistettu painos VAVA II
MINUN OPISKELUKANSIONI -materiaalia voi tilata osoitteesta: aducate-julkaisut@uef.fi tai Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate PL 111 80101 Joensuu Minun opiskelukansioni -materiaali on ladattavissa ilmaiseksi pdfmuodossa osoitteessa http://tkk.joensuu.fi/vava2 Tämä materiaali on tuotettu osana Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittäminen -hanketta (VAVA II, 1.3.2008 30.6.2011). Hanketta rahoittavat Itä-Suomen ELY-keskukset ja Euroopan sosiaalirahasto ja sitä hallinnoi Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Muita VAVA II -hankkeessa tuotettuja materiaaleja: Arkielämäntaitoni (kansio) Arkis (vihko) Arviointiohje ja lomakkeen käyttö (vihko) Astianpesukoneen käyttöohje (vihko tai laminoidut ohjekuvat) ELIAS Elinikäinen oppiminen arjen sisältönä oppimiskokonaisuus (2 kansiota) Harkis (vihko) Koulusta työhön. Minun siirtymätilanteiden suunnitelmani (2. uudistettu painos) Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita (2 kansiota) MOKKI Minun Oma KalenteriKIrjani (kierrevihko, 2. uudistettu versio) Osaamispassi (moniste) Tunnetaitopeli (lautapeli) Työhis (vihko) Työn monet polut (DVD ja opasvihko) Valmentavaa koulutusta etäopetuksena (vihko) Lisätietoa muusta materiaalista: http://tkk.joensuu.fi/vava2 VAVA II
SISÄLLYS OPETTAJAN JA OHJAAJAN OPAS MINÄ-SIVUT 1. PÄIVÄNAVAUS JA PÄIVÄOHJELMA 2. VIIKKOSUUNNITELMAT JA TIEDOTUS kalenteri: viikonpäivä ja sää Viikonpäivähyrrän valmistusohjeet kalenteri: vuosi, vuodenaika, kuukausi ja päivämäärä kalenteripohjia Vuodenaika- ja kuukausikuvia ensin Sitten -pohja toimintojen jäsentämiseen päiväohjelmapohjat opiskelupäiville Viikkosuunnitelmapohja Viikkotiedotepohja 3. PÄIVÄKIRJA opiskelijan päiväkirjakaavake ohjaajan päiväkirjakaavake 4. OPISKELUVALMIUDET Yksilöllinen suunnitelma aakkostaulu Valmistusohjeet Ensin Sitten -korttiin 5. ITSETUNTEMUS JA SOSIAALISET TAIDOT Yksilöllinen suunnitelma Minun sosiaaliset tarinani
6. ARKIELÄMÄNTAIDOT, ITSENÄISEN ASUMISEN VALMIUDET JA YHTEISKUNNASSA TOIMIMINEN Yksilöllinen suunnitelma 7. LIIKUNTA, MOTORISET TAIDOT JA TERVEYSTIETO Yksilöllinen suunnitelma 8. VAPAA-AIKA, TAIDE JA KULTTUURI Yksilöllinen suunnitelma Vapaa-ajan valintataulu 9. TYÖELÄMÄVALMIUDET Yksilöllinen suunnitelma 10. ARVIOINTI Tehtäväohjepohja Tehtävien arviointilomakkeita opiskelijan itsearviointilomakkeita opas arviointiin 11.
La Casina 2. Jukka-Pekka Levy. 2003 OPETTAJAN JA OHJAAJAN OPAS VAVA II Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa
MINUN OPISKELUKANSIONI Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa Minun opiskelukansioni -materiaalipaketti on kehitetty Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten hallinnoimassa Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittäminen (VAVA II) -hankkeessa. Kansion alkuperäinen versio perustuu Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen (VAVA) -hankkeen aikana saatuihin kokemuksiin toisen asteen valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen etäopetuksen pilottikokeilusta. Materiaalin tarkoituksena on tarjota malleja ja ohjata opettajan työtä toisen asteen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa ja materiaalien keräämisessä. Lisäksi se jäsentää toisen asteen opiskelijan ja häntä opiskelussaan ohjaavien henkilöiden opiskelupäivien toimintaa ja materiaaleja. Materiaali on erityisesti suunniteltu jäsentämään opiskelua ja ohjausta tilanteissa, joissa opetus tapahtuu etäopetuksena pääosin ohjaajan toteuttamana ja opettajan suunnittelemana. Materiaali soveltuu kuitenkin myös luokka- ja ryhmämuotoiseen opiskeluun. Kansio sisältää ideoita, esimerkkejä ja erilaisia arviointikaavakkeita opiskelijalle ja tämän kanssa työskenteleville henkilöille. Materiaali löytyy sähköisenä VAVA II -hankkeen verkkosivuilta, josta sivuja voi tulostaa tarvittavan määrän. Kansion sivuja voi myös kopioida. Minun opiskelukansioni -materiaali jakaantuu 11 osioon, joiden sivut on erotettu toisistaan värein. Näiden lisäksi kansion alussa on lyhyt Minä -osio opiskelijan tärkeistä tiedoista. Kansiossa on ideoita ja ohjeita opetusta suunnittelevalle opettajalle, mutta sen käyttötarkoitus on ensisijaisesti toimia opiskelijan opiskelua ohjaavana kansiona. Ylimääräiset lomakkeet ja sivut sekä Opettajan ja ohjaajan opas on tarkoitus ottaa erilleen ennen kansion luovuttamista opiskelijalle. Opettaja ja ohjaaja valitsevat opetusta suunnitellessaan ne sivut, joita kulloinkin tarvitaan. Kansiota voi käyttää rinnakkain muun VAVA II -hankkeessa tuotetun materiaalin kanssa ja kansioiden materiaaleja voi halutessaan yhdistellä.
Kirjallisuusvinkkejä opetuksen suunnittelun tueksi: Attwood, T. 2006. Aspergerin oireyhtymä. Opas vanhemmille ja asiantuntijoille. Haukkarannan koulu. Hiltunen, V., Hyytiäinen, M., Lindroos, S. & Matero, M. 2008. Ohjaan ja avustan. Koulunkäyntiavustajan käsikirja. WSOY. Hyytiäinen, M., Kokko, L., Mäki, M., Pietiläinen, E. & Virtanen, P. 2009. Vaikeavammaisten oppilaiden opetus. Esiopetuksesta peruskoulun päättymiseen. Kehitysvammaliitto ry. Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003. HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus. Kerola (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. PS-kustannus. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. Mesibov, G., Schopler, E., Schaffer, B. & Landrus, R. 1997. Toimintojen arviointimenetelmä nuoruus- ja aikuisikäisiä varten (AAPEP) (TEACCH IV). Kehitysvammaliitto ry. Ojanen, M. & Seppälä, H. 2004. PSYTO psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko. Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö KOTU. Pulli, T., Launonen, K. & Saarela, M. 2005. AURA. Yhteisön ja sen autistisen jäsenen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiseen. Avainsäätiö ja Pääjärven kuntayhtymä. Von Tetzchner, S. & Martinsen, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry. Helsinki. http://www.edu.fi/oppimateriaalit/amme http://www.papunet.net/
MINÄ-SIVUT Minun opiskelukansioni Minä-sivut sijaitsevat erillisenä vihkosena kansion alussa. Opiskelija täyttää yhdessä ohjaajan tai opettajan kanssa vuorovaikutuksessa sivuihin perustietoja itsestään, opiskelupaikastaan, hänelle tärkeistä ihmisistä ja arjessa tärkeistä asioista. Minä-sivuja voi täyttää myös kuvallisesti liittämällä siihen valokuvia tai esimerkiksi lehdistä leikattuja kuvia. Sivujen täyttäminen aloitetaan heti lukuvuoden alussa ja niihin sisällytetään tarvittavat yhteystiedot oppilaitoksen henkilökunnasta, opiskelijan perheestä ja lähihenkilöistä sekä muista opiskelijan kanssa työskentelevistä henkilöistä (esimerkiksi kuljetuspalvelut ja terapeutit). Minä-sivuista löytyvät Tietoja minusta - sekä Muuta tärkeää osio, joihin tiivistetään Portti-kirjatyyppisesti asioita, jotka on tärkeä huomioida opiskelijan arjessa (esimerkiksi kommunikaatio, ruoka- ja allergia-asiat, opiskelijalle haastavat tilanteet ja kuinka niiden kohtaaminen on helpompaa). Erittäin tärkeää on, että kansiota täytetään vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa ja asiat kirjataan siihen rakentavasti, ei leimaavasti. Kansio on ensisijaisesti opiskelijan oma työväline, joten hänellä itsellään on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tietoja siihen kirjataan.
PÄIVÄNAVAUS JA PÄIVÄINFO Opiskelukansion päivänavausosiossa on valmiita pohjia ajan ja päiväohjelmien jäsentämistä varten. Kuvia varten pohjiin kiinnitetään tarranauhat tai sinitarraa. Opetusta suunnitteleva opettaja tai ohjaaja voi päivänavauksia varten tulostaa ja laminoida opiskelijalle valokuvia, PCS-kuvia tai piirroksia säätiloista, vuodenajoista ja kuukausista. Kansiossa on valmiina muutamia kuvia sekä viikonpäivähyrrä päivänavauksia varten. Osio sisältää myös värillisiä kalenteripohjia, joihin lisätään numerot käsin. Kalenteripohja vaihdetaan kuukausittain sille varattuun kohtaan päivänavauspohjassa. Päiväohjelmien jäsentämistä varten on jokaiselle opiskelupäivälle varattu kaksipuoleinen päiväohjelmapohja. Tämän lisäksi kansioon on hyvä varata jokaisen päiväohjelmapohjan yhteyteen esim. muovitasku, jossa kyseisen päivän kuvat voi säilyttää. Lauantai ja sunnuntai on yhdistetty yhdelle päiväohjelmapohjalle. Valmiisiin pohjiin kiinnitetään kuvia varten tarranauhat tai sinitarraa. Päivänavauspohjat voi halutessaan irrottaa kansiosta ja asettaa seinälle tai opiskelupöydälle, jossa ne ovat paremmin näkyvissä päivän aikana. Kaksipuoleiseen päiväohjelmapohjaan voi halutessaan toiselle puolelle koota aamupäivän ja toiselle iltapäivän ohjelman. Ensin-Sitten -kortti toimii apuna toimintojen jäsentämisessä. Opiskelija voi itse tai ohjaajan tuella siirtää kuvia päiväjärjestyksestä korttiin. Tämä auttaa selkeyttämään opiskelupäivää ja tuo samalla toiminnallisuutta eri toimintojen väliin. Kortti toimii myös motivoivana sopimuksena haastavissa tilanteissa. Tällöin sitten -kohtaan valitaan yhdessä jokin sellainen asia, joka motivoi tekemään ensin-kohdan toiminnot. Kuvat kiinnitetään korttiin tarranauhan tai sinitarran avulla. Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa VAVA II
VIIKKOSUUNNITELMAT JA TIEDOTUS Alustavat viikkosuunnitelmat laaditaan etukäteen esimerkiksi lukukaudeksi kerrallaan etenkin opetuksen toteutuessa etäopetuksena. Tämä yhdistää opiskelijan arjen toimintoja osaksi koulutus- ja kuntoutusprosessia sekä helpottaa ajan ja toimintojen jäsentämistä. Lisäksi valmiit viikkosuunnitelmat selkeyttävät käytännön järjestelyiden tekemistä kuten kuljetus-palveluiden tilaaminen, työvuorolistojen teko sekä materiaalien hankinta. Näin koulutus parhaalla mahdollisella tukee opiskelijan integroitumista omaan yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Etäopiskelijan viikkosuunnitelmiin sisällytetään opiskelijan normaaleita päivärutiineja, yksikössä tapahtuvia ryhmätoimintoja sekä yksilökohtaisesti terapiat tai päivätoimintaa. Opiskelupäivien suunnittelussa huomioidaan sekä opiskelijan vahvuudet että harjoiteltavat asiat. Opiskelun suunnittelussa tehdään luonnollisesti yhteistyötä opiskelijan, hänen perheensä ja lähihenkilöidensä kanssa. Tiedonkulku opiskelijan tärkeistä asioista helpottaa kaikkia osapuolia työskentelemään yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Opiskelukansion tiedotusosioon kerätään opiskelupäivien ja kodin kuulumisia reissuvihko -tyyppisesti. Tietoa opiskelun etenemisestä kerätään kuvallisesti ja kirjoitettuna esimerkiksi viikkotiedotteiden muodossa. Viikkotiedote-pohjia on mahdollista täyttää niin kirjoittamalla, kuin lisäämällä valokuvia tai muita kuvia. Kuvia tiedotteisiin voi lisätä myös liimaamalla. Kansiossa on valmiita pohjia viikkotiedotteen laatimista varten, mutta tiedote on mahdollista laatia myös vapaamuotoisesti tietokoneella kirjoittamalla ja liimaamalla paperille viikon kuulumisia. Kun viikkotiedotteet laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa, pystytään samalla arvioimaan yhdessä kuluneen viikon toimintoja. Tiedotteiden avulla opiskelijan ja hänen lähihenkilönsä on mahdollista palata myöhemmin muistelemaan opiskeluvuoden asioita, jolloin kuvat helpottavat asioista keskustelua. Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa VAVA II
ESIMERKKI VIIKKOTIEDOTTEESTA 16.5.2007 Toukokuun terveiset täältä Kaprakasta. Takana on lyhyt kouluviikko. Maanantaina meillä oli retkipäivä Ilomantsiin. Kävimme lähimmäispalvelukeskus Iljalassa ruokailemassa. Ruoka oli hyvää ja tarjoilu pelasi. Meitä oli todella odotettu vieraiksi Iljalaan. Iljalasta läksimme Nukke- ja nalletalon avajaisiin. Käynti sujui hienosti, vaikka tilat kävivätkin pieniksi, koska avajaisissa oli paljon muitakin vieraita meidän lisäksemme. Tilaisuudessa isä Ioannis Lampropoulos piti kiitosrukoushetken ja Ritva Korhonen kertoi hieman talon taustasta ja toiminnan historiasta. Sen jälkeen oli vuorossa Päivi Karhu-Sormusen nukkeimprovisaatio ja kahvitarjoilu. Nukketalosta läksimme Pääskynpesään, jossa kirjoitimme päiväkirjat ja nautimme välipalaa. Lopuksi kiersimme vähän Ilomantsin keskustassa ja katselimme paikkoja. Nyt onkin sitten pitkä viikonloppu vapaata. Maanantaina lähdemme luokkaretkelle Lieksaan. Olemme reissussa yötä. Lähtö maanantaina 9.30 ja paluu koululle tiistaina kello 15.00 Meille on varattu kaksi mökkiä Vuonislahdesta. Retken aikana käymme Pikku Kilin eläinpuistossa, ruokailemme Vuonislahdessa, ulkoilemme ja vietämme yhteistä aikaa saunoen ja seurustellen. Mukaan tarvitaan henkilökohtaiset lääkkeet, säänmukainen vaatetus, hygieniatarvikkeet ja vähän rahaa omiin ostoksiin. Ja reppuun paljon mukavaa retkimieltä. Mukavaa viikonloppua toivoen Liisa, Paula, Tuija, Heini, Kirsi ja Merja Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa VAVA II
PÄIVÄKIRJA Opiskelupäivien päätteeksi opiskelija täyttää ohjaajan kanssa päiväkirjalomakkeen, jonka avulla palautetaan mieleen päivän toimintoja ja arvioidaan päivän sujumista kokonaisuutena. Päiväkirjaa täytetään kirjoittamalla tai kuvallisesti, esimerkiksi liimaamalla tai piirtämällä päiväkirjalomakkeeseen kuvia päivän tapahtumista. Tätä varten kansioon kannattaa hankkia muovitasku, johon kuvia tulostetaan valmiiksi. Päiväkirjan täyttämisessä voi myös käyttää valokuvia, joita opiskelijasta on päivän aikana otettu tai vaihtoehtoisesti kuvia, joita opiskelija on itse valokuvannut. Päiväkirjaan voi myös kiinnittää muita päivään liittyviä muistoja esimerkiksi esitteitä retkipaikoista. Päiväkirjan kuvat ja tekstit auttavat myöhemminkin palauttamaan mieliin opiskeluvuoden aikana tehtyjä asioita ja toimivat kommunikaation tukena opiskelijan kertoessa lähihenkilöilleen opiskelustaan. Kaavakkeessa on myös kohta, johon kotona tai asumisyksikössä lisätään opiskelijan kanssa kuulumisia, tekstiä tai kuvia esimerkiksi tehdyistä asioista tai käydyistä keskusteluista. Opiskelijan päiväkirjakaavakkeen lopussa on kuvallinen arviointiasteikko, jossa on käytetty samoja kuvia, kuin kansion muissa arviointikaavakkeissa. Opiskelupäivän arviointia on hyvä tehdä opiskelijan kanssa keskustellen ja opastaen häntä kuvien käytössä. Ohjaajalle on laadittu oma päiväkirjakaavake, jonka avulla hän arvioi opiskelupäivää kokonaisuutena (tehtävien sujumista, opiskelijan mielialaa ja vuorovaikutuksen laatua) sekä hyvin sujuneita ja vaikeita asioita. Tämä kaavake toimii apuvälineenä opettajan ja ohjaajan välisessä tiedonvaihdossa. Opettaja käyttää näitä huomioita apuna suunnitellessaan opetusta ja siihen liittyviä materiaaleja sekä arvioidessaan opiskelijan edistymistä opinnoissaan. Päiväkirjakaavakkeeseen ohjaaja kirjaa häntä askarruttavia asioita, joissa hän tarvitsisi ohjausta sekä huomioita tehtävistä ja niissä käytettävistä materiaaleista. Täytetyt päiväkirjalomakkeet toimivat seurannan apuvälineinä, auttavat opetuksen mukauttamisessa yksilöllisemmäksi sekä helpottavat uusien tavoitteiden asettamisessa ja opintojen arvioinnissa. Päiväkirja toimii myös pohjana opettajan ja avustajan välisissä ohjauskeskusteluissa sekä työnohjauksessa. Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa VAVA II
OPISKELUVALMIUDET Ammatillisessa peruskoulutuksessa tapahtuvan vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteissa Opiskeluvalmiudet jakaantuvat neljään osa-alueeseen: viestintä ja vuorovaikutus, toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet, matematiikka ja tietotekniikka. Jokainen opettaja suunnittelee opiskelutehtävät huomioiden valtakunnalliset ja oppilaitoksen opetussuunnitelman sekä oppilaan HOJKS:ssa määritellyt tavoitteet. Kansiosta löytyy lomakepohja yksilöllisen suunnitelman laatimista varten. Suunnitelmaan poimitaan HOJKS:sta tavoitteet, joiden pohjalta opettaja kirjaa lomakepohjaan, millaisin tehtävin taitoja harjoitellaan tietyillä jaksoilla. Kansion lopussa Arviointi-osiossa on lisäksi tehtäväohje-kaavakkeita, joihin laaditaan jokaisesta tehtävästä selkeät tavoitteet ja suorittamisvaiheet. Näiden lisäksi opiskelijalle on hyvä laatia myös kuvalliset ohjeet. Tehtävien arviointia varten kansion lopsuta löytyy myös erilaisia arviointikaavakkeita niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajallensa. Kirjallisuutta ja ideoita tehtävien suunnitteluun: Granlund, M. & Olsson, C. 1994. Enemmän vuorovaikutusta. Kurssiaineisto Teoriakirja. Kehitysvammaliitto ry. Granlund, M. & Olsson, C. 1995. Enemmän vuorovaikutusta. Kurssiaineisto Menetelmäkirja. Kehitysvammaliitto ry. Göös, R-L. & Laitinen, I. 2009. Arkimatikkaa. Kehitysvammaliitto ry. Haverinen, H., Kujanpää, S. & Norvapalo, P. 2001. Koritehtävät 2. Nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen omatoimisuuden ja oppimisen tueksi. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Honka, S., Norvapalo, P. & Väinölä, V. 2004. Koritehtävät 3. Akateemisia tehtäviä eri oppiaineiden opetuksen yksilöllistämiseen toiminnan ohjauksen, omatoimisuuden ja oppimisen tueksi. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Ilmonen, P. 2009. Verkkoposti selkokielellä. Kehitysvammaliitto ry. Ilmonen, P. 2009. Nettietiketti Internetin käyttäytymissäännöt selkokielellä. Kehitysvammaliitto ry. Kujanpää, S. & Väinölä, V. 2000. Koritehtävät 1. Toiminnan ohjauksen, omatoimisuuden ja oppimisen tueksi. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Lappalainen, U. & Vesterinen-Sumu, E. 2002. AAMU. Suomen kielen kuvasanakirja. Kettunen,L. & Martikainen, R. 2000. LoKiMa-opas. LoKiMa Oppimisväline loogisen ajattelun, kielen ja matematiikan oppimiseen. (Tevella Oy). Pesonen, M-L. 2006. Koreja kommunikaatioon. Harjoituksia pienten puhe- ja kielihäiriöisten lasten kuntoutukseen. Puheterapeuttien kustannus Oy. Somero. http://www.papunet.net http://www.peda.net/veraja/vep Opiskelumateriaalia valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen ammatillisessa peruskoulutuksessa VAVA II
ITSETUNTEMUS JA SOSIAALISET TAIDOT Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot kuuluvat Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelmassa Toimintakyvyn edistymisen osa-alueeseen. Harjoiteltaviin taitoihin kuuluvat mm. realistisen minäkuvan rakentaminen ja sosiaalisissa tilanteissa toimiminen. Minun opiskelukansioni materiaalista löytyy yksilöllisen suunnitelman lomakepohja itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen harjoitusten ja tehtävien suunnittelua varten. Kansion Arviointi-osiosta löytyviä tehtävä- ja arviointi kaavakkeita voi käyttää yksittäisten tehtävien laatimista ja arviointia varten. Sosiaaliset kuvatarinat ovat yksi tapa harjoitella sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Kansiossa on opiskelijan omia sosiaalisia tarinoita varten koontisivu, johon sillä hetkellä käytössä olevat tarinat ja ohjeet niiden käytöstä voidaan kerätä. Sosiaalisten tarinoiden valmistaminen Myönteinen, kiinnostava otsikko Kannustava ja positiivinen alku Vaiheittainen kuvaus tilanteesta Toivottava toimintatapa tilanteessa Loppupäätelmät ja toimivan käyttäytymisen vahvistaminen (palkkio / kannustin onnellinen loppu ) Sosiaalisissa tarinoissa käytettävät kuvat ja ilmaisu mietitään yksilöllisesti opiskelijan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Tarinoissa vältetään negatiivisten ilmaisumuotojen käyttöä (esim. ei saa ). Tarinat säilytetään yhteisesti sovitussa paikassa, esim. opiskelijan kansiossa. Tarina luetaan opiskelijan kanssa läpi ilman korostuksia tai erityisiä äänenpainoja ennakointia, harjoittelua, muistin tukea vaativissa tai muissa vaikeissa tilanteissa. Lisää tietoa ja esimerkkejä: Andersson, B. 2006. Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Faherty, C. 2006. Autismi / Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle? Ideoita strukturoitua opetusta varten kotiin ja kouluun. Autismi- ja Aspergerliitto ry. Goldstein, A.P., Glick, B. & Gibbs, J.C. 2009. ART Aggression Replacement Training Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille. 2. uud. pain. Suomen Art ry. Gray,C. & White, A. 2002. My Social Stories Book. Jessica Kingsley Publishers Gray, C. 2000. The New Social Stories Book. Future Horizons Inc. Heikura-Pulkkinen, U. & Kujanpää, S. 2006. Sosiaaliset kuvatarinat. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Howley, M. 2005. Revealing the Hidden Social Code : Social Stories for People with Autistic Spectrum Disorders. London: Jessica Kingsley Publ. Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. 2007. Tunteesta tunteeseen ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin. Harjoituskirja. OPH. (Ohjaajan opas osoitteessa http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen) Kujanpää, S. 2009. Tukikeskustelun käsikirja. Terapeuttista keskustelua hyväksyvässä ilmapiirissä. Haukkarannan koulun julkaisusarjat. Vermeulen, P. 2004. Olen jotakin erityistä. Kuinka kertoa lapsille ja nuorille heidän autismistaan tai Aspergerin oireyhtymästään. Haukkarannan koulu. Jyväskylä. Vähäkuopus, J. & Kilkki, S. 2008. Peili ohjelma minäkuvan ja itsetietoisuuden kehittämistä varten. Kehitysvammaliitto ry. Williams, M.S. & Shellenberger, S. 1996. How Does Your Engine Run? A Leader s Guide to The Alert Program for Self-Regulation. Therapy Works Inc. Albuquerque. USA http://www.satshp.fi/sataehp/aune/sos_taidot/sosiaaliset_tarinat.php http://www.papunet.net/kuva/tietoa_/ http://www.adders.org/socialstories.htm http://www.freewebs.com/kidscandream/page12.htm
ESIMERKKI
ARKIELÄMÄN TAIDOT, ITSENÄISEN ASUMISEN VALMIUDET JA YHTEISKUNNASSA TOIMIMINEN Arkielämään, asumiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvien taitojen harjoitteluun kuuluu mm. asiointia, ruoanlaittoa ja kotiaskareita, hygieniasta huolehtimista, ostosten tekoa, rahankäyttöä sekä eri liikennevälineillä liikkumista. Opiskelun tukena on hyvä käyttää kuvallista materiaalia esimerkiksi jäsentämään työtehtävien järjestystä (kuvastruktuurit) tai ohjeistamaan tehtävien suorittamista (kuvitetut ruokareseptit ja työohjeet). Tukena toimivat myös harjoiteltavia tilanteita varten laaditut sosiaaliset tarinat. Kuvallisten ohjeiden ulkoasu ja kieliasu kannattaa suunnitella yksilöllisesti. Jotkut opiskelijat hyötyvät lyhyistä ja selkeästi ruudukkoon asetelluista ohjeista, kun taas toiset nauttivat tarkemmista, enemmän kuvia sisältävistä ohjeista. Opettaja voi itse laatia opetusmateriaalia esim. valokuvin, mainoslehdistä leikatuin kuvin, piirtämällä tai erilaisten kuvaohjelmien avulla (esim. Boardmaker-, Symbolikirjoitus2000 tai Symwriter -ohjelmat). Kuvitettua materiaalia löytyy myös valmiina. Arviointi-osion tehtävä- ja arviointi kaavakkeita kannattaa käyttää yksittäisten tehtävien laatimisen ja arvioinnin apuna. Ideoita ja materiaalia: Arkielämäntaitoni. Materiaali itsenäisen elämän taitojen oppimiseen, harjoitteluun ja arviointiin. 2010. VAVA IIhankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. ARKIS Arkielämäntaitojen ja itsenäisen asumisen valmennusopas & HARKIS - opiskelijakohtainen suunnitelmapohja. 2010. VAVA II-hankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Astianpesukoneen käyttöohje. 2010. VAVA II-hankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Göös, R-L. 2005. Arkielämän ABC. Opetushallitus. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino. ELIAS Elinikäinen oppiminen arjen sisältönä oppimiskokonaisuus. 2010. VAVA II-hankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita. 2010. VAVA II-hankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutusja kehittämispalvelu Aducate. Kuitunen, R., Norrby, H. & Sirkiä, T. 2001. Kokaten. Keittokoulu 1. & Herkutellen. Keittokoulu 2. Kehitysvammaliito ry. Seppänen, P. 2005. Kauppapeli. Tervaväylän koulu. http://www.edu.fi/oppimateriaalit/amme/ http://www.papunet.net/kuva/ruokaohjeita/ http://www.siivous.info/siivousohjeet
ESIMERKKI
LIIKUNTA, MOTORISET TAIDOT JA TERVEYSTIETO Minun opiskelukansioni -materiaalissa liikunta, motoriset taidot ja terveystieto on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetussuunnitelmassa liikunnan ja motoristen taitojen ainealueessa tavoitteena on, että opiskelija omaksuu liikunnan osaksi elämäntapojaan, hahmottaa kehoaan ja pystyy suoriutumaan päivittäisistä motorisista toiminnoista itselleen optimaalisella tavalla. Terveystiedon opiskelussa tavoitteena on, että opiskelija omaksuu terveyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kuntoutumista edistävän elämäntavan. Jokaisessa opiskelupäivässä tulisi olla tilaa liikunnalle, ulkoilulle ja rentoutumiselle. Liikun-nan merkitys stressin purkamisessa ja keskittymisen parantamisessa on kiistaton. Nykyään fyysinen rasitus tiedostetaan myös yhtenä haastavan käyttäytymisen ehkäisykeinona esimerkiksi autismikuntoutuksessa entistä paremmin. Harjoittelun, kokeilun ja valintojen teon kautta jokaiselle opiskelijalle voidaan löytää hänelle sopiva liikuntamuoto. Aistitoimintojen poikkeavuudet tulisi myös ottaa huomioon opetusta suunnitellessa. Säännölliset yksilöllisten tarpeiden ja motivaation perusteella suunnitellut aistiharjoitukset on hyvä sisällyttää opiskelupäivien päiväjärjestyksiin. Nämä voivat sisältävät esimerkiksi rentoutusta, kehon hahmottamista edistäviä harjoituksia, haistelua, maistelua, suun motoriikan harjaannuttamista, kuunteluharjoituksia tai vaikkapa tasapainoaistia stimuloivia toimintoja. Tarpeen mukaan motoriikka- ja aistituokioita voi arvioida kansiosta löytyvien kaavakkeiden avulla. Ohjaajan on hyvä kirjata ylös huomioitaan tuokioista, sillä nämä havainnot toimivat pohjana harjoitusten suunnittelussa sekä antavat tietoa siitä, milloin harjoituksia on tarkoituksenmukaista vaihtaa. Kirjallisuutta ja ideoita: Ayres, A.J. 2007. Aistimusten aallokossa. Sensorisen Integraation häiriön ymmärtäminen. PS-Kustannus. Juva. Bundy, A.C., Lane, S. J. & Murray, E.A. 2002. Sensory Integration. Theory and Practice. F.A. Davis Company. Philadelphia. USA. Delacato,C.H. 1995. Muukalainen keskuudessamme. Autistinen lapsi. Kehitysvammaliitto ry. Hyttinen, S. 2009. Haaveita ja haluja. Kehitysvammaliitto ry. Kerola, K. & Kallio, A. 2000. Kuumasta kylmään. Miltä tuntuu? Aistimusten tarinat kuvin ja sanoin. Kehitysvammaliitto ry. Knill, M & C. 2008. KKK-harjoitusohjelmat. (Kehontuntemus, kontakti, kommunikaatio). Kehitysvammaliitto ry. Latva, T., Taipale, S. & Uosukainen, L. 2000. MOPA motoriikka paremmaksi. Luokassa toteutettavia motorisia harjoituksia. Haukkarannan koulun julkaisusarjat. Rajala, P. 2008. Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kehitysvammaliitto ry. SDM-menetelmä vaikeasti vammaisten ja autististen lasten liikunnassa. 2009. DVD-materiaali. Mäntykankaan koulu. Stock Kranowitz, C. 2004. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-Kustannus. Juva. Szegda, D. & Hokkanen, E. 2009. Apua arkeen ja aistihäiriöihin. Kehitysvammaliitto ry. http://www.kaapeli.fi/dysfasia/suujumppa/suujumpp.htm http://www.papunet.net
SUUJUMPPA-ESIMERKKI 1. HaMpaiDenpesu sähköhammasharjalla (aamulla) 2. asetu päinmakuulle lattialle (vatsallesi). puhalla HÖYHen lähtöviivalta MaaliViiValle. 3. nyt saat HaisTella kahta Tuoksua. (avustaja kertoo, mikä tuoksu on kyseessä. Tuoksu laitetaan suoraan nenän alle. ensimmäisen tuoksun jälkeen kahvin tuoksu neutralisoimaan.) 4. puhalla HÖYHen uudestaan lähdöstä Maaliin. sitten saat Taas HaisTella Tuoksua. Tee TÄMÄ VielÄ kerran. (Yhteensä 3 tuoksua + kahvituoksut.) 5. neljännen puhalluskierroksen JÄlkeen saat MaisTella Viikon Makua. (1. viikko karvaat maut: karvasmanteliaromi, kaneli, ruokasooda sekoitettuna lusikalliseen vettä, laitetaan kielen takaosaan. avustaja kertoo ensin, mikä maku on kyseessä. 2. viikko happamat maut: etikka, sitruuna sekoitettuna veteen, kielen sivuille. 3. viikko suolaiset maut: suola, aromisuola ym. kielen keskelle 4. viikko makeat maut: sokeri, vanilliinisokeri, hunaja jne. kielen kärkeen.) 6. ViiDennen puhalluskierroksen JÄlkeen saat pureskella HapankoRppua. lopuksi pureskelemme ksylitoltablettia.
VAPAA-AIKA, TAIDE JA KULTTUURI Vapaa-ajan valintojen teon harjoittelu kuuluu valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteisiin. Erilaisiin harrastuksiin tai vapaa-ajanviettotapoihin tutustuminen voi tapahtua oppilaitoksen ulkopuolella, mutta vapaa-ajantaitoja ja valintoja voi harjoitella myös jokaisessa opiskelupäivässä esimerkiksi valitsemalla vapaa-ajantaulusta tekemistä opiskelun lomassa. Vapaa-ajan taitoja voi harjoitella esimerkiksi pelien pelaamisen muodossa, jolloin myös vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot harjaantuvat. Kansiosta löytyy pohja vapaa-ajan valintataululle. Taulun alaosaan kiinnitetään esimerkiksi kuvia niistä toiminnoista, joista opiskelija voi vapaahetkinään valita tekemistä. Opiskelija poimii valitsemansa toiminnon ja asettaa sen taulun yläosaan. Kansiosta löytyy myös tekstein esimerkkejä erilaisista vapaa-ajantoiminnoista. Opettajan tai ohjaajan kannattaa yhdessä opiskelijan kanssa etsiä toimintoja vastaavia kuvia, joita vapaa-ajan valintataulussa käytetään. Erilaiset taiteeseen (musiikkiin, kuvataiteisiin, kädentaitoihin, sanataiteeseen, draamaan, kirjallisuuteen ym.) liittyvät toimintatuokiot ovat virikkeellistä ja usein opiskelijoille mieluista toimintaa, joiden avulla samalla harjoitellaan myös esimerkiksi hienomotorisia taitoja, omatoimisuutta, työtoiminnan osa-alueita, päivittäisiä sekä vapaa-ajan taitoja. Taidetuokiot suunnitellaan opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja motivaatio sekä oppilaitoksen opetussuunnitelman osa-alueet huomioon ottaen. Mahdollisuuksien mukaan taidetuokioita voi sisällyttää jokaiseen opiskelupäivään esimerkiksi vapaa-ajan valintojen kautta. Opetusta suunnitteleva opettaja laatii selkeät, mielellään kuvalliset ohjeet taidetuokioiden toteuttamisesta opiskelijaa ja häntä ohjaavaa henkilöä varten. Tuokioiden suunnitteluun ja arviointiin voi halutessaan käyttää kansion lopusta löytyviä tehtävä- ja arviointilomakkeita. Hyvä on kuitenkin muistaa, että kaikkia tuokioita ei tarvitse arvioida, vaan taide toimii myös itseilmaisun, rentoutumisen, vapautumisen ja tuntemisen linkkinä. Linkkejä ja ideoita: ELIAS Elinikäinen oppiminen arjen sisältönä oppimiskokonaisuus. 2010. VAVA II-hankkeessa tuotettua materiaalia. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Haataja, M. & Sainio, A. 2008. Tee kuva. Kehitysvammaliitto ry ja Kirsikoti ry. Halkola, U., Mannermaa, L. & Koffert, T. (toim.) 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Duodecim. Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. 2004. Kuvionuotit. Kehitysvammaliitto ry. Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. 2002. Kuvionuotit 2. Kehitysvammaliitto ry. Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. 2009. Kuvionuotit 3. Kehitysvammaliitto ry. http://www.edu.fi/oppimateriaalit/amme/ http://www.kaspaikka.fi http://www.kaukajarvi.fi/aineryhmat/kasityot/tekninen/etusivu.htm