Jukka Lumio, infektiolääkäri, Pirkanmaa Asiantuntija kohtaa Median tiedolla vaikuttaminen 1. Prologi



Samankaltaiset tiedostot
Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

HIV ja ammatilliset kysymykset Matti Ristola

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

HIV ja hepatiitit HIV

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

HIV. ja ikääntyminen

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Sanna Nikunen ELL

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Tarttuvista taudeista

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

Uusi tartuntatautilaki

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua?

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YK: vuosituhattavoitteet

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

ristön terveysriskien ehkäisy

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Turvallisuus meillä ja muualla

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Hiv ja hepatiitit Suomessa

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Transkriptio:

Jukka Lumio, infektiolääkäri, Pirkanmaa Asiantuntija kohtaa Median tiedolla vaikuttaminen Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 1. Prologi Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 1

AFTONBLADET Hälsonyheter 9.2.2010 "Vin är nyttigare än motion" Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 2

Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 3

Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 4

Maahanmuuttajien hepatiitit, tuberkuloosi ja loistaudit eivät uhkaa kantaväestöä (tartuntatie puuttuu) 9.10.09 SPR:n vastaanottokeskuksen sikainfluenssarypästä Ruovedellä ei annettu julki Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 5

Edgar Allan Poe (1809 1849) Punaisen kuoleman naamio [Käännös Eero Ahmavaara, 1959] Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 6

Punainen kuolema oli tehnyt pitkään tuhojaan maassa. Yksikään rutto ei ollut koskaan ollut niin hirvittävä ja kamala Mutta ruhtinas Prospero oli huoleton ja rohkea ja neuvokas. Kun hänen maansa väki oli huvennut puoleen, hän kutsui luokseen tuhat tervettä ja iloista ystäväänsä hovinsa miesten ja naisten joukosta ja näiden kanssa hän sulkeutui linnaansa. Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 7

Tämän linnassa oleskelun viidennen tai kuudennen viikon lopulla, kun rutto raivosi kovimmillaan ulkopuolella, ruhtinas Prospero järjesti tuhannelle ystävälleen naamiaishuvit, jotka olivat tavattoman suurenmoiset. Mutta nyt kellon oli lyötävä 12 kertaa; ja siitä ehkä johtui, että entistä useamman juhlavieraan ajatus harhautui unelmiin. Ja siitä ehkä johtui myös, että ennen kuin viimeisen lyönnin kaiku oli vaipunut äänettömyyteen, joukossa oli monta, jotka ehtivät huomata erään naamioidun hahmon... Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 8

Koko seurue tuntui nyt todellakin tajuavan, että muukalaisen asu ja käytös oli ylittänyt kaikki rajat. Hän oli pitkä ja laiha, ja häntä verhosivat päästä kantapäähän käärinliinat... Mutta tuo muumio oli mennyt niin pitkälle, että se oli pukeutunut Punaisen kuoleman asuun. Ja nyt punaisen kuoleman läsnäolo tunnistettiin. Hän oli tullut kuin varas yöllä. Ja toinen toisensa jälkeen iloiset juhlavieraat kaatuivat lattialle ja kuolivat jokainen omaan vääristettyyn asentoonsa. Ja pimeys ja mätäneminen ja Punainen kuolema vallitsivat kaikkea kenenkään estämättä Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 9

STRASBOURG [Preter Brueghel Vanhemman mukaan, 1564] The mysterious dancing epidemic of 1518 [Waller, Endavour 2008;32:117] Heinäkuun puolessavälissä 1518 eräs nainen alkoi tanssia villisti Strasbourgin kujilla Viikon kuluessa 400 tanssi hallitsemattomasti ja villisti kaduilla ja toreilla Tanssiepidemia aiheutti paljon kuolleisuutta Katsottiin johtuvan kuumasta verestä Pidettiin St. Vitus -pyhimyksen rankaisuna moraalittomuudesta Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 10

The mysterious dancing epidemic of 1518 [Waller, Endavour 2008;32:117] Stressi köyhyys ja vaikeat ajat edelsivät Transsin seuraaminen altisti katsojat samalle tilalle Ilmiö oli osa kollektiivista tietoisuutta ja kovat ajat voimistivat ihmisten suggeroituvuutta Oli epätoivon patologinen ilmiasu 2. Pandemioista Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 11

4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 YHDYSVALTALAISTEN KUOLINSYYT [MMWR 1999;48:621] 14 12 10 8 6 4 2 0 1900 Keuhkokuume Tuberkuloosi Ripulitaudit Sydäntaudit Aivohalvaus Maksataudit Tapaturmat Syöpä Vanhuus Kurkkumätä 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 Sydäntaudit Syöpä Aivohalvaus Keuhkosairaus Tapaturma Keuhkokuume/Infl. Diabetes Itsemurha Maksasairaus HIV-infektio PAIKALLISTEN PAINETTUJEN TIEDOTUSVÄLINEIDEN PSHP-SIKAINFLUENSSAUUTISET (Aamulehti) [kpl] 40 35 n = 86 Pandemia, 31 % terveyskirjoituksista 30 25 20 15 10 Uhkakuva Matkailu Juupajoki Rokotus 5 0 [kuukausi / 2009-2010] Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 12

SARS 2003 8.096 sairastunutta ja 774 (9,6%) kuolemaa [Keogh-Brown, Health Policy 2008;88:110] KUOLEMIA TAUDIN TAPAUKSIA H5N1 (lintuinfluenssa) 2005 2010 476 sairastunutta, 283 (59%) kuollutta H5N1 (lintuinfluenssa) 2005 2010 476 sairastunutta, 283 (59%) kuollutta Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 13

Influessapandemiat H2N2 H1N1 H2N2 H1N1 H3N8 H3N2 Pandemic H1N1 1895 1905 1915 1925 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2015 1889 Venäjän influenssa H2N2 1900 Vanha Hongkong influenssa H3N8 1918 Espanjantauti H1N1 Uusia lintuinfluenssaviruksia 1957 Aasialainen influenssa H2N2 1968 Hongkong influenssa H3N2 H7 1980 H9 * H5 2009 Pandeeminen influenssa H1N1 1999 1997 2003 1996 2002 1955 1965 1975 1985 1995 2005 Animated slide: Press space bar INFLUENSSAPANDEMIAT 1900-LUVULLA Vuosi Nimi Virus Tartunnan saaneiden osuus väestössä Kuolleita (milj.) maailmassa 1918-1919 Espanjantauti Kuolleiden osuus sairastuneista H1N1 25 % 1,9 % 50 1957 Aasialainen H2N2 30 % 0,14 % 1 1968 Hongkongilainen H3N2 25 % 0,07 % 0,7 Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 14

KUOLEMAT / 100.000 ASUKASTA, YHDYSVALLAT Terveysministeriö Espanjantauti [MMWR 1999;48:621] Veden klooraus Ruton häviäminen Penisilliini Rokotukset AIDS KUOLLEISUUS SUOMESSA / 1000 HENKILÖÄ [Linnanmäki, Espanjantauti Suomessa, 2005] Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 15

HELSINKILÄISTEN INFLUENSSAKUOLLEISUUS [Linnanmäki, Espanjantauti Suomessa, väitöskirja 2005] Espanjantauti 1918-1920 Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 16

460.000 asukasta 200 sairaalaan 10 teho-osastolle 0 kuolemaa Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 17

-10-20 -30-40 -50-60 -70-80 -90 INFLUENSSA ( ILI ) TYÖSUORITTEET NOKIAN TERVEYSKESKUKSESSA 300 Nokian perusturvakeskus: hengitystieinfektioiden avokäyntien seuranta 2009 PANDEMIA 250 200 150 100 50 0 36* 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 lääkäri sairaan-hoitaja H1N1 puhelut Tays:ssa sairaalassa hoidetut ja kaikki H1N1- potilaat 29.8.-3.12.2009 [%] 40 35 30 626 potilasta, 166 sairaalassa 25 20 15 9 tehohoitoon Kaikki Sairaala 10 5 0 [ikäryhmä] Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 18

-10-20 -30-40 -50-60 -70-80 -90 Tays:ssa sairaalassa hoidetut ja kaikki H1N1- potilaat 29.8.-3.12.2009 [%] 40 35 30 626 potilasta, 166 sairaalassa 25 20 15 9 tehohoitoon Kaikki Sairaala 10 5 0 [ikäryhmä] PUHELINHAASTATTELU, KESTO 45 MIN Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 19

Pandeeminen A (H1N1)2009- influenssa Suomessa 28.1.2010 mennessä 7.665 tapausta 1 % sairaalaan (%) 5 % sairaalassa teho-osastolle 40 %:lla sairaalaan joutuneista ei perustautia 46 suoraa kuolemaa: iän mediaani 56 v, 4 lasta, 39:llä perustauti 3. Pelko ja pelottelu Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 20

Havainto Talamus Mantelitumake (serotoniini, PET) Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 21

Havainto Talamus Mantelitumake (serotoniini, PET) A) VAISTONVARAINEN B) OPITTU Evoluutioon liittyvä hyöty Yksilön saama hyöty Tiedostamaton, nopea Käärmeet, ei autot, aseet Tiedostettu, hidas Esim. sosiaalinen pelko Pelkoon vetoaminen ja käytöksen muutos (teoria) [Rogers, J Psychol 1975;91:93] Haavoittavuuden suuruus Onnettomuuden todennäköisyys Kohteen uskomus Motivaatio Aikomus noudattaa Suosittujen toimien kyky ehkäistä Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 22

4. Miten suomalaiset ja muut suhtautuivat pandemiaan? Puhelin- ja nettikysely 27 maata: EU, Norja, Sveitsi, Islanti 28.000 satunnaistettua aikuista Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 23

LUOTTAMUS Viranomaiset (84 %) Asiantuntijat (91 %) Tiedotusvälineet (59 %) Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 24

Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 25

Työstä influenssan kaltaisen taudin takia pois olleiden PSHP:n työntekijöiden lukumäärät päivittäin pandemia-aallon aikana. Tässä on eroteltu poisolot sen mukaan oliko itse sairas vai oliko syynä lapsen sairaus. Valtaosalla rokotussuoja MUUTOS Pesen käsiä (80 %) Vältän ihmisiä (40 %) Vältän sairaita läheisiä (5 %) Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 26

5. Mistä infektiopelkoon johtava tieto saadaan? VÄESTÖN TERVEYSPELOT ENGLANNISSA [Gould, Journal of Hospital Infection, 12 maaliskuuta 2009] Englanti: terveydenhuoltoon hakeutuvien suurin pelon kohde on infektion saaminen hoidon aikana; näistä peloista suurin on MRSA-pelko USA: leikkaukseen menevät pelkäsivät enemmän infektiota kuin leikkausta, nukutusta tai kipua Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 27

Huolestuneiden osuus, % VÄESTÖN TERVEYSPELOT ENGLANNISSA [Gould, Journal of Hospital Infection, 12 maaliskuuta 2009] Krooniset sairaudet Tärkeimmät tietolähteet: terveydenhuollon ammattilaiset > internet > tiedotusvälineet Sairaalainfektiot Tärkein tietolähde on tiedotusvälinne Mediasta saatua tietoa pidetään kielteisenä ja hälyttävänä ( negative and alarmist ) verrattuna terveydenhuollon ammattilaisilta saatuun (Englanti) LINTUINFLUENSSAPELKO 25 EU- MAASSA Eurobarometri 2009 [European Journal of Public Health 18 toukokuuta 2009] 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 FI SE SP UK D F POL ITA Maa Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 28

TELEVISION KATSELU JA LINTUINFLUENSSAPELKO 23 EU-MAASSA [European Journal of Public Health 18 toukokuuta 2009] Jokainen tunti lisää television katselua lisäsi huolestuneiden osuutta 15 % 6. Väitän että... Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 29

VÄITE 1 Pelottelu ei toimi Pelkoon vetoaminen ja käytöksen muutos [Witte, Health Educ Behaviour 2000;27:591] Analyysi 93 tutkimuksesta vuosilta 1956 1998 Pelolla vain heikko yhteys käytöksen muutokseen Pelko tuo haittoja, jos kohde ei voi vaikuttaa uhan välttämiseen Pelkoon vaikutettaessa on aina esitettävä tehokas suojautumiskeino HIV-infektio kondomi KYLLÄ H1N1-infektio käsienpesu KYLLÄ H1N1-infektio suunsuojus EI Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 30

Voimakas pelote Lievä pelote Humalassa ajoa vastaan, Englanti Voimakas pelote Lievä pelote Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 31

Effect of fear and instructions on how to cope with danger [Lewenthal ym, J Personal Soc Psychol 1967;6:313-321] 129 Yalen tupakoivaa opiskelijaa 8 min filmi tupakointia vastaan: 1) pelottava 2) neutraali 3) ei tupakointifilmejä RANKKA NEUTR. EI Lopetushalu heti 1,65 0,46 0,22 Muutos, 3 kk -1,4 (%) -3,0 +0,4 Effects of fear-arousing communications [Janis ym.,j Abnorm Soc Psychol 1953;48:78] Kolme eri pelottelun tasoa opiskelijoiden hammashoidossa RANKKA LIEVÄ Hyvä luento 62 % 40 % Helppo seurata 74 % 50 % Huolestuivat 42 % 24 % Pesemistä lisäsi 8 % 36 % Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 32

VÄITE 2 Pelottelu on tavoitteen kannalta haitallista - johtaa irrationaaliseen käytöksen muutokseen PELOTTELU ON HAITALLISTA Jo valmiiksi hyvin asiansa hoitaneet ja pienimmässä riskissä olevat reagoivat voimakkaimmin ahdistuvat Voi johtaa vastareaktioon ( minuahan ei! ) tai kieltämiseen ( denial ) Suurimman riskin väestö piiloutuu Syyllistyminen (sairaalainfektiot) Irrationaalisia muutoksia (SARS ym) Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 33

SARS, Hongkong, 2003 Espanjantaudin uhka sotilailla 1918 US soldiers wearing masks to protect against influenza in 1918 Lintuinfluenssan uhka Tampereella 2006 Joutsen, ankat ja hanhet on lopetettu lintuinfluenssan uhan takia Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 34

ICD-10, kansainvälinen tautiluokitus Z 71.1 Sairautta pelkäävä henkilö, jolle ei voida tehdä sairausdiagnoosia Suomi vuonna 1988: 28 teki itsemurhan aiheettoman AIDS-pelon vuoksi (HIV testi negatiivinen) Riskiseksistään syyllistyminen, rangaistuksen ansaitseminen Erokirje: Pelko läheisten (perheen) tartuttamisesta [Karhunen, BMJ 1989;298:1160] Tietoisuus potilaan HIVpositiivisuudesta ja verialtistus [Gerberding, NEJM 1990;322:1788] 1307 leikkausta, 24 % HIV-positiivisille tai riskiryhmiin kuuluville HIV EI-HIV p Verialtistus/ 7,2 % 6,1 % ns. leikkaus Verialtistus/ 41 43 ns. 1000 tuntia Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 35

AIDS and human rights [Sieghart, Br Med Assoc 1988] Englanti 1964: Contagious Disease Act Prostituoidut voitiin pidättää ja pakkohoitoa (lääkärikunta vastusti) Ei vaikutusta kuppaan 1916 Lontoossa 0,5 milj. syfilistä kantavaa => anonyymi vapaaehtoinen tutkimus ja hoito Syfilisluvut romahtivat Pelkoon vetoaminen ja käytöksen muutos [Cohn, Soc Sci Med 2008;67:1641; Friedl, Mil Med 2009;174:335] Riskin aiheuttava infektio on epidemia (leviää henkilöstä toiseen), mutta niin pelkokin on epidemia! Gulf War (1990 1991) syndrooma 100.000 (750.000:sta) sotilaasta sairastui 5v aikana Väsymys, lihaskivut, muistamattomuus, unettomuus, hikoilu, päänsärky... Ei biologista syytä (450 miljoonaa USD käytetty selvityksiin); ei rokotuksista, taistelukaasuista, infektioista, säteilystä... Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 36

Trauman jälkeinen stressihäiriö, sodan jälkeinen oireyhtymä... [Cohn, Soc Sci Med 2008;67:1641; Friedl, Mil Med 2009;174:335] Pitkällinen pelko, epävarmuus ja epäluottamus kehittävät Ihmiset hakevat selitystä yhteisistä kokemuksista ja tieto kulkee tarinoina ja huhuina Joukossa liikkuvat tiedot sairauden oireista ja selitykset muokkasivat muiden kokemuksia yhdenmukaisiksi (sosiaalinen hyväksyntä) VÄITE 3 Pelottelulla on haitallisia (kansanterveydellisiä ja taloudellisia) vaikutuksia ja jos se ei lisää turvallisuutta se on edesvastuutonta Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 37

5000 250 1985 1993 Suomessa olisi tällä hetkellä vähintään miljoona HIV-positiivista (todellinen 2000) [Koegh-Brown ym., 9 December 2009] Ennakoiva eristäytyminen on kallista Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 38

YHTEISKUNNALLISET ( societal ) TOIMET PANDEMIAN EHKÄISYSSÄ [David M. Bell, ICAAC, San Francisco 29.9.2006] Karanteeni Eristys Suojautuva eristäytyminen 99 % vähenemä kansainvälisessä matkailussa viivästyttää 2 3 vi Sosiaalinen etäännyttäminen: jos 80 % talouksista vähentää sosiaalisia kontakteja 75 % => 1/3 vähenemä infektiomäärässä Hygieniatoimet AUTTAAKO KOULUJEN SULKEMINEN INFLUENSSASSA? [Hens, BMC Infect Dis 2009;9:187] Kyselytutkimus, 7 Euroopan maata Koulujen sulkeminen Suomessa Vähentää lasten kaikkia ihmiskontakteja 22%, läheisiä kontakteja 12 % Kumpikaan muutos ei ole merkitsevä eikä vähennä tartuntojen määrää merkittävästi Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 39

RAJOITUKSET JA SARS:N KULKU [WHO, Emerg Infect Dis 2006;12:81] 8.096 tapausta ja 774 kuolemaa 35 miljoonaa maahantulotarkastusta 0 tapausta todettiin 45 milj. lähtötarkastusta (kuume, kysely) 4 tapausta todettiin 31 miljoonaa kontaktiseurantaa ( alert ) 4 mahdollisesti liittyvää tapausta todettiin SARS 2003 8.096 sairastunutta ja 774 (9,6%) kuolemaa [Keogh-Brown, Health Policy 2008;88:110] 23.3. 12.6.03 256 tapausta 43 kuolemaa Majoitus/ruoka 4,3 miljardia USD KUOLEMIA TAUDIN TAPAUKSIA Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 40

Yhteenveto Akuuteissa tilanteissa tiedotusvälineet ovat asiantuntijakanavien veroinen mahti Kummankin osapuolen on se huomioitava Väliotsikoilla on suuri vaikutus Pelko ei ole viisauden alku Jukka Lumio, Tampereen yliopistollinen sairaala 41