Metsänhoitajaliiton jäsenkysely 2013 Kysely Metsänhoitajaliiton toiminnasta ja jäsenpalveluista METSÄNHOITAJALIITTO RY September 18, 2013 Paavo Lyytikäinen
SISÄLLYS 1. Taustatietoa kyselystä... 2 2. Metsänhoitajaliiton toimihenkilöiden tavoittaminen... 4 2.1. Muu palaute liittyen liiton toimihenkilöiden tavoittamiseen?... 4 3. Jäsenviestintä... 5 3.2. Metsänhoitaja-lehti... 6 3.3. Sähköinen jäsenkirje... 7 3.4. Verkkosivut... 8 3.5. Miten Metsänhoitajaliiton jäsenviestintää tulisi mielestäsi kehittää?... 9 4. Metsänhoitajaliiton toiminta... 10 4.1. Miten Metsänhoitajaliiton toimintaa ja palveluja tulisi mielestäsi kehittää?... 11 1
1. TAUSTATIETOA KYSELYSTÄ Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyn tarkoituksena oli selvittää jäsenten käsityksiä liiton palveluista ja jäsenviestinnästä. Vastausten pohjalta on tarkoitus kehittää Metsänhoitajaliiton toimintaa vielä enemmän jäsenkuntaa palvelevaan suuntaan. 100% 80% 60% 40% 20% 13% 19% 15% 22% 16% 15% 0% <30 30-39 40-49 50-59 60-69 70 - (Vastauksia: 811) Kuva 1. Jäsenkyselyn ikäjakauma 100% 80% 75% 60% 40% 20% 25% 0% Nainen Mies Vastauksia: 811 Kuva 2. Kyselyyn vastanneista miehiä oli 75 % ja naisia 25 %, mikä vastaa melko hyvin jäsenkunnan todellista sukupuolijakaumaa. Tällä hetkellä Metsänhoitajaliiton jäsenistä 27,6 % on naisia. 2
Kunta, kuntayhtymä tai 9% Valtio tai valtion 32% Yksityinen (yritys, järjestö, 46% Yliopisto Yrittäjä Jokin muu, mikä 3% 7% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% (KA: 2.731, Hajonta: 1.444) (Vastauksia: 517) Kuva 3. Kyselyyn vastanneista työssäkäyvistä Metsänhoitajaliiton jäsenistä lähes puolet työskenteli yksityisellä sektorilla ja valtion ja valtion tutkimuslaitosten palveluksessakin noin kolmannes kyselyyn vastanneista. Kysely lähetettiin kaikille Metsänhoitajaliiton jäsenille, joiden yhteystiedot löytyivät jäsenrekisteristä. Kyselyn vastausprosentti oli 30,3 ja ajallaan jäsenkyselyn lähetti 811 Metsänhoitajaliiton jäsentä. Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyyn vastanneista 75 % oli miehiä ja 25 % naisia. Ikäjakauma oli hyvin tasainen, mikä viittaa suoraan siihen, että opiskelijat eivät ole vastanneet kyselyyn kovin aktiivisesti. aan kyselyyn vastasi ainoastaan 47 opiskelijaa, mikä johtuu osaltaan kyselyn elokuisesta ajankohdasta, jolloin opiskelijat eivät olleet vielä niin hyvin sähköpostin tavoitettavissa. Eläkeläiset sen sijaan vastasivat kyselyyn ahkerasti ja eläkeläisiä oli vastaajista 24 %. Kysymykset jakautuivat kahdeksaan pääkategoriaan, joissa oli selkeänä painoarvona jäsenviestintä. Ensimmäisessä kategoriassa eli taustatiedoissa kartoitettiin vastaajan ikäryhmä, työllisyystilanne sekä mahdollinen työnantajan sektori. Toisessa kategoriassa kysyttiin kokemuksia liiton toimihenkilöiden kanssa asioimisesta. 40 % kyselyyn vastanneista oli asioinut viimeisen kahden vuoden aikana Metsänhoitajaliitossa. Kolmas kategoria oli suunnattu työttömyyskassa ERKOn kanssa viimeisen kahden vuoden aikana asioineille, joita oli kyselyyn vastanneista ainoastaan 13 prosenttia. Neljännessä kategoriassa tiedusteltiin ihmisten mieltymyksiä Metsänhoitaja-lehden suhteen. Peräti 97 % kyselyyn vastanneista oli lukenut viimeisen kahden vuoden aikana Metsänhoitajaa, joten lehteä voidaan syystäkin pitää erittäin merkittävänä jäsenviestinnän kanavana. Samassa kategoriassa tiedusteltiin, mitä mieltä ihmiset olivat eri aihealueista ja miten hyvinä lehden eri osa-alueita pidettiin. 3
Viides kategoria oli sähköisen jäsenkirjeen eri osa-alueiden arviointia. Jäsenkirjettä oli viimeisen kahden vuoden aikana lukenut 89 % jäsenistä, joten lehden ohella myös jäsenkirjettä voidaan pitää erinomaisena jäsenviestinnän kanavana. Kuudes kategoria oli liiton verkkosivujen arviointia. Kategoriassa kysyttiin, miten tärkeinä liiton verkkopalveluiden eri sisältöalueet koettiin ja arvioitiin liiton verkkopalvelun eri osaalueita. Viimeisten kahden vuoden aikana Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla oli vierailut 75 % prosenttia kyselyyn vastanneista. Seitsemäs kategoria oli oikeastaan kategorioiden 2-6 yhteenveto, jossa kysyttiin yleisesti eri jäsenviestintäkanavien tärkeydestä jäsenelle. Tärkeimpänä osana tässä kategoriassa oli kuitenkin avoin kenttä jäsenpalvelun kehittämisideoille. Kahdeksannessa kategoriassa arvioitiin ensin kuinka tärkeinä jäsenet pitävät Metsänhoitajaliiton eri toiminta-alueita edunvalvonnan kannalta. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka jäsenten mielestä liitto on näillä toiminta-alueilla onnistunut. Myös tässä kategoriassa tärkeimpänä kohtana oli avoimen palautteen kerääminen siitä, miten Metsänhoitajaliiton toimintaa ja palveluja tulisi kehittää. 2. METSÄNHOITAJALIITON TOIMIHENKILÖIDEN TAVOITTAMINEN Henkilökunnan tavoitettavuus 4,192 Henkilökunnan palvelualttius 4,265 Henkilökunnan asiantuntemus 4,284 Kuva 4. "Arvioi miten yhteydenottosi liiton toimihenkilöön onnistui." (1 - Erittäin huono, 5 - Erittäin hyvä) 2.1. MUU PALAUTE LIITTYEN LIITON TOIMIHENKILÖIDEN TAVOITTAMISEEN? Henkilökunnan kanssa asiointia pidettiin ystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana. Palautetta tuli siitä, että usein työnantajat ajoittavat arveluttavat toimenpiteensä juuri lomaaikoihin, jolloin liiton toimihenkilöitäkin on vaikea tavoittaa. Sähköpostiviesteihin pyydettiin 4
kuittausta, jos ei ehdi saman tien vastaamaan, jotta lähettäjä ainakin tietää, että viesti on tullut perille. Joitakin palautteita tuli myös, että lähetettyihin viesteihin ei ole saatu vastausta. Saatuja ohjeita pidettiin yleisesti ottaen jämpteinä ja hyvinä. Opiskelijat kiittelivät sitä, että toimihenkilöt tulevat kampuksille juttelemaan opiskelijoiden kanssa asioista, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse erikseen ottaa liittoon yhteyttä ja liitto tuntuu helpommin lähestyttävältä. 3. JÄSENVIESTINTÄ Painettu Metsänhoitaja-lehti Liiton verkkosivut Liiton Facebook-sivut Liiton sähköinen jäsenkirje HALKO - Hae ja löydä kollega - Sektorikohtaiset jäsentiedotteet Kontaktit liiton toimihenkilöihin Kontaktit liiton hallinnon henkilöihin Liiton jäsenyhdistykset Liiton tilaisuudet 1,944 3,856 3,585 3,451 3,088 2,773 3,264 2,76 2,961 2,947 Kuva 5. Miten tärkeinä pidät itsellesi seuraavia liiton jäsenviestinnän kanavia? ( 1 Ei ollenkaan tärkeä, 5 Erittäin tärkeä) 5
3.2. METSÄNHOITAJA-LEHTI Työ- ja yksityiselämän Työelämän uudistushankkeet Työhyvinvointi Tasa-arvo työelämässä Työelämän oikeustapaukset, lakipalsta Pakinat Liittopalsta Jäsenyhdistysten toiminta Profiilit ja henkilöjutut Liiton työmarkkinatutkimukset Opiskelijapalsta Jäsenten merkkipäivät Ajankohtainen metsäpolitiikka Ajankohtainen koulutuspolitiikka Ajankohtainen tutkimus Metsäalan tulevaisuus ja innovaatiot Metsäalan kansainväliset aiheet Liiton palveluiden esittely Liiton jäsenetujen esittely 3,252 3,669 3,586 3,137 3,435 3,396 3,118 3,052 3,846 3,73 2,813 3,315 4,096 3,495 3,98 4,342 3,888 3,57 3,598 Kuva 6. Metsänhoitaja-lehden aihealueista pidettiin kiinnostavimpina metsäalan tulevaisuutta ja innovaatioita, ajankohtaista metsäpolitiikkaa sekä profiileita ja henkilöjuttuja. Opiskelijapalsta koettiin mielenkiintoiseksi lähinnä opiskelijoiden näkökulmasta, jäsenten merkkipäivät lähinnä eläkeläisten näkökulmasta ja tasa-arvo työelämässä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen naisten näkökulmasta. 6
Sisällön kiinnostavuus Sisällön ajankohtaisuus Lehden ulkoasu Merkitys tiedonvälittäjänä Kyky herättää ajatuksia Merkitys jäsenkunnalle 3,416 3,499 3,538 3,142 3,029 3,489 Kuva 7. Arvosanat siitä, miten hyvinä Metsänhoitaja-lehden osa-alueita pidettiin. 3.3. SÄHKÖINEN JÄSENKIRJE Ilmestymistiheys Sisällön ajankohtaisuus Jäsenkirjeen ulkoasu Merkitys jäsenkunnalle Merkitys tiedonvälittäjänä Kyky herättää ajatuksia Sisällön kiinnostavuus 3,862 3,788 3,426 3,562 3,684 3,049 3,318 Kuva 8. Miten hyvinä pidät sähköisen jäsenkirjeen eri osa-alueita? (1 Erittäin huono, 5 Erittäin hyvä) 7
3.4. VERKKOSIVUT Uutiset työmarkkinoilta Uutiset metsäalalta Työelämän uudistukset Henkilöuutiset: Liiton esittelymateriaali Jäsenpalveluiden- ja etujen Liiton tapahtumakalenteri Työsuhde- ja sopimussivut Liiton tutkimukset Jäsenyhdistysten omat sivut Opiskelijoiden omat sivut Jäsentietojen hallinnointi Palkkanosturi Jäsentietopalvelu HALKO - Hae 3,478 3,751 3,565 3,152 3,1 3,648 3,344 3,624 3,627 3,041 2,572 3,458 3,468 3,653 Kuva 9. Miten tärkeitä sinulle ovat seuraavat liiton verkkopalvelun sisältöalueet? (1 Ei ollenkaan tärkeä, 5 Erittäin tärkeä) Sivujen selkeys Ajankohtaisuus Sisällön hyödyllisyys Sisällön kiinnostavuus Sisällön määrä Merkitys tietolähteenä Visuaalinen ilme Navigointimahdollisuudet ja 3,565 3,62 3,566 3,461 3,465 3,376 3,39 3,348 Kuva 10. Arvioit seuraavia liiton verkkopalvelun ominaisuuksia? (1 Erittäin huono, 5 Erittäin hyvä) 8
3.5. MITEN METSÄNHOITAJALIITON JÄSENVIESTINTÄÄ TULISI MIELESTÄSI KEHITTÄÄ? Metsänhoitaja-lehteen toivottiin paljon ajankohtaisia uusia innovaatioita, monipuolisia henkilötarinoita metsänhoitajista, jotka työskentelevät jollain muulla sektorilla, vanhojen merkittävien metsänhoitajien haastatteluja sekä laajasti koko jäsenkuntaa kiinnostavia artikkeleita. Toivottiin myös artikkeleita rahoitusalalta, mikä kuitenkin koskee monia Metsänhoitajaliiton jäseniä. Toiveena oli saada artikkeleita, jotka hyödyttävät jäsenkuntaa. Metsänhoitaja-lehteä pidetään yleisesti ottaen edelleen Metsänhoitajaliiton tärkeimpänä viestintäkanavana, koska se tavoittaa kaikki jäsenet. Paljon toivottiin uutisia ja selvityksiä metsäalan kehittymisestä, vetovoimasta ja osaamistarpeista. Ajankohtaiset aiheet tuntuivat olevan kautta linjan kovassa kysynnässä. Uusi jäsentietojärjestelmä HALKO (Hae ja löydä kollegasi) sai osakseen paljon kehittämistoiveita, kuten käytettävyyden selkeyttäminen, ulkoasun parantaminen ja kirjautumisen yksinkertaistaminen. Henkilöiden selaaminen ei ole HALKOlla mahdollista ja siihenkin toivottiin kehitystä. Nykyisellään HALKOon täytyy kirjautua vielä erikseen, vaikka onkin jo ennen sitä kirjautunut Metsänhoitajaliiton verkkosivuille. Sähköistä jäsenkirjeitä kiiteltiin lyhyinä ja tiiviinä tiedonlähteenä, josta pääsee linkkien kautta tarkemmin tutustumaan eri uutisiin. Toiveena oli, että jäsenkirje pysyy jatkossakin yhtä kompaktina. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, on jäsenkirjeellä suuri merkitys ajankohtaisessa tiedonvälityksessä. Sähköisen jäsenkirjeen merkitys todennäköisesti kasvaa jatkossa, joten sen sisältöön ja ulkoasuun tulee panostaa. Joidenkin palautteiden mukaisesti jäsenkirje aukeaa Outlookissa sekavasti, joten sitä kannattaa tarkastella jatkossa, jotta kirje aukeaa selkeästi riippumatta toiminta-alustasta. Hallituksen ja valtuuston päätöksistä haluttiin kuulla enemmän. Mahdollista olisi sisällyttää tärkeimpiä jäseniä koskevia päätöksiä esimerkiksi sähköiseen jäsenkirjeeseen. Myös internet-sivujen selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota, jotta siellä olisi helpompi navigoida. Sivuille vähemmän tietoa ja linkkien keskittäminen tiettyihin paikkoihin eikä joka laitaan. Facebookia ei koettu merkittävimpänä Metsänhoitajaliiton viestintäkanavana, koska se tavoittaa jäsenkunnasta suhteellisen pienen osan, eikä Facebook välttämättä muutenkaan ole ammattijärjestön paras tiedotusalusta paitsi tapahtumien osalta. Jatkossakin Facebookin kautta tapahtumista tiedottamista ja myös merkittävien linkkien jakamista liiton sivuilla, jotta se kohderyhmä, jonka Facebook tavoittaa parhaiten saisi haluamansa informaation. Facebook-tiedottamisessakin on pyrittävä panostamaan edunvalvonnallisiin asioihin ja hengen luomiseen pelkkien uutisten toimittamisen sijaan. Jäsenetuja voisi nostaa facebookin kautta esille. Monet toivoivat, että jäsenyhdistykset tiedottavat omasta toiminnastaan paremmin Metsänhoitajaliitonkin kautta, jotta jäsenet saavat paremmin tietoa eri jäsenyhdistysten toimin- 9
nasta. Myös avoimista työpaikoista toivottiin enemmän tiedottamista, vaikka ongelmana tietenkin on se, etteivät kaikki yhtiöt ilmoita liitolle haussa olevista työpaikoistaan. Metsänhoitajaliiton jäsenviestinnässä voisi painottaa sitä millaisissa tilanteissa liittoon kannattaisi olla yhteydessä, jotta jäsenkunta ymmärtäisi missä asioissa liitosta voi olla suurikin apu. Jäsenkyselyä pidettiin tärkeänä jäsenviestinnän kehittämisfoorumina, joten toivottiin, että jatkossakin tiedustellaan jäsenkunnan toiveita ja kartoitetaan liiton toiminnan mielekkyyttä jäsenten näkökulmasta. Sähköinen jäsenkirje ja Metsänhoitaja-lehti ovat tärkeimmät viestintäkanavat mutta kaikista nykyisin käytössä olevista viestintäkanavista tulee huolehtia, koska jäsenkunnassa on paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Monet jäsenistä eivät ole päivittäneet sähköpostitietojaan, joten tämä jäsenkysely on mennyt heiltä ohi. Metsänhoitaja-lehdessä kannattaa huomauttaa kaikkia ihmisiä päivittämään sähköpostitietonsa, jotta sähköinen jäsenkirje menee oikeaan osoitteeseen jatkossa. Metsänhoitajaliiton jäsenviestintä sai kouluarvosanaksi 8-. 4. METSÄNHOITAJALIITON TOIMINTA Työmarkkinoiden Työelämän neuvonta- ja Koulutus- ja urapalvelut Koulutuspoliittinen Metsäpoliittinen vaikuttaminen Liiton tutkimustoiminta Liiton opiskelijatoiminta Työttömyysturvaneuvonta 4,136 4,311 3,681 3,866 3,736 3,251 3,68 4,222 Kuva 11. Kerro miten tärkeinä pidät seuraavia Metsänhoitajaliiton toiminnan alueita jäsenten edunvalvonnan kannalta. (1 Ei ollenkaan tärkeä, 5 Erittäin tärkeä) 10
Työelämän neuvonta- ja Liiton koulutus- ja urapalvelut Koulutuspoliittinen Metsäpoliittinen vaikuttaminen Liiton tutkimustoiminta Liiton opiskelijatoiminta Liiton jäsenviestintä Työttömyysturvaneuvonta 3,338 3,653 3,288 3,044 3,033 3,237 3,572 3,663 3,643 Kuva 12. Kerro miten Metsänhoitajaliitto on mielestäsi onnistunut eri toiminta-alueillaan. (1 Erittäin huonosti, 5 Erittäin hyvin) 4.1. MITEN METSÄNHOITAJALIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA TULISI MIELESTÄSI KE- HITTÄÄ? Monen mielestä Metsänhoitajaliiton pitäisi pyrkiä vaikuttamaan metsä- ja koulutuspolitiikkaan nykyistä vahvemmin. Erityisesti koulutuspolitiikan puolella toivottiin, että Metsänhoitajaliitto yrittäisi vaikuttaa yliopistojen suuntaan sisäänottomäärien pienentämiseen, jolloin samalla myös nuorten metsänhoitajien työnsaantimahdollisuudet paranisivat ja metsänhoitajuutta arvostettaisiin nykyistä enemmän. Metsänhoitajaliiton pitäisi monen mielestä näkyä paremmin ulospäin ja oltava aktiivisempi eri suuntiin, jotta pieni liitto ei hukkuisi massaan. Ehdotettiin yhteistyön tiivistämistä muiden akavalaisten liittojen kanssa tai jopa liittymistä isompaan liittoon. Toivottiin, että liitolta tulisi esimerkiksi entistä enemmän kannanottoja, mielipiteitä ja tiedotteita tiedotusvälineisiin. Jäsenten aktivoiminen päätöksentekoon on suuri haaste Metsänhoitajaliitolla. Ehdotettiin myös jotain ajankohtaisseminaaria jäsenille tai muuta vastaavaa jäsenkuntaa innostavaa aktiviteettia. Liitolla on kuitenkin viestinnälliset edellytykset tavoittaa jäsenkunta pohtimaan asioita yhdessä. Monet toivoivat liiton toimintojen karsimista ja parempaa keskittymistä ydinasioihin ja edunvalvontaan. Toivottiin jatkuvaa mukanaoloa päätöksenteossa ja metsäsektorin kehittämistä kuitenkin myös perinteitä vaalien. Palautteen perusteella Metsänhoitajaliitto on ollut aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa, joten näkyvyys yliopistojen suuntaan on ollut hyvä. Metsänhoitajaliitolta toivottiin entistä enemmän tilaisuuksia joissa metsänhoitajat ja opiskelijat kohtaavat toisensa vapaammis- 11
sa merkeissä keskustellen. Vastavalmistuneiden työllistymiseen haluttiin Metsänhoitajaliitolta enemmän tukea. Haluttiin kuulla jo opiskeluaikana enemmän valmistumisen jälkeisen elämän haasteista. Opettajien kohdalla olisi tarpeellista täsmentää liiton ja OAJ:n yhteistyötä ja työnjakoa. Eli jäsenten olisi hyvä tietää, miten nämä liitot toimivat päällekkäin. Nykyisiin jäsenetuihin toivottiin parannuksia. Esimerkiksi alan lehtiin alennuksia, vakuutusetuja tai polttoaine-etuja. Myös jäsenille omaa kalenteria toivottiin. Nykyisellään jäsenedut eivät ole ilmeisesti tarpeeksi selkeästi esillä, joten jasenedut.fi -sivustolta voisi poimia hyviä tarjouksia esimerkiksi verkkosivustoille, facebookiin tai jäsenkirjeeseen. Metsänhoitajaliiton toiminta sai kokonaisarvosanan 7,5. 12