Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00499 TMO Lundelin-Nuortio Liisa(TEM) 21.11.2016 JULKINEN Asia Komission toinen asetusluonnos valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta sekä maa- ja metsätalousalan ja maaseutualuiden ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus U 23/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi 13.10.2016 toisen asetusluonnoksen valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti) muuttamisesta ja avasi asiaa koskevan julkisen kuulemisen (HT.4691). Asetusluonnoksessa ehdotetaan lisäksi muutosta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetukseen (komission asetus (EU) N:o 702/2014 tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti). Asetusluonnosta käsitellään komission ja jäsenvaltioiden neuvoa-antavassa valtiontukikomiteassa 23.11.2016., ja sitä koskeva komission julkinen kuuleminen päättyy 8.12.2016. Ryhmäpoikkeusasetusten muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen kanta Valtioneuvosto pitää komission asetusehdotusta yleisesti kannatettavana. Ehdotus laajentaisi valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa muun muassa satamille ja alueellisille lentoasemille myönnettäviin investointitukiin ja yksinkertaistaisi siten EU:n valtiontukivalvontaan liittyviä menettelyjä edelleen. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan yleislähtökohta asetuksen muuttamisessa tulee kuitenkin olla, että komissiolle tehtävästä ennakkoilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan vain sellaisia tukimuotoja, joilla tuetaan talouskasvua ja EU:n yhteisen edun mukaisia tavoitteita ja joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset. Valtioneuvosto voi hyväksyä komission esittämät yksinkertaistukset koskien alle 150 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemille myönnettäviä investointitukia. Samoin valtioneuvosto voi hyväksyä merisatamille ja sisävesisatamille myönnettävien euromääräisesti pienimpien investointitukien yksinkertaistetun enimmäistukitason laskentatavan. Valtioneuvosto pitää kannatettavana vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien alusten vastaanottoon liittyvän sekä alusten jätteiden ja lastijäämien keräykseen liittyvän
2(8) satamainfrastruktuurin sisällyttämistä tukikelpoisen satamainfrastruktuuriin piiriin. Valtioneuvosto hyväksyy satamien suprastruktuuriin kohdistuvien investointitukien jättämisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle niihin liittyvän kilpailun vääristymisriskin vuoksi. Alueellisen investointituen osalta valtioneuvosto pitää sinänsä kannatettavana komission ehdottamaa täsmennystä siihen, mitä tarkoitetaan investointitukea hakevan yrityksen saman tai samankaltaisen toiminnan lopettamisella tilanteissa, joissa yritys on lopettanut toiminnan tai sen osan sekä siirtää toimintaa toiseen jäsenvaltioon ja hakee alueellista investointitukea. Komission ehdottama määritelmä kuitenkin laajentaisi tältä osin ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa tilanteisiin, joissa tuen hakija on lopettanut saman toiminnan osittain eikä osittainen lopettaminen johda merkittävään työpaikkojen vähennykseen (vähintään 100 työpaikan menetys tai vähintään 50 % vähennys työvoimasta kyseisessä toiminnassa jossakin toimipaikassa). Valtioneuvosto katsoo, että myös tuotannon osittaisen lopettamisen tilanteiden tulisi jatkossakin olla notifiointivelvoitteen ja komission ennakkoarvioinnin piirissä. Toissijaisesti valtioneuvosto katsoo, että merkittävän työpaikkojen menetyksen määritelmään liittyvien kynnysarvojen tulisi olla merkittävästi alempia. Suomen näkökulmasta on tärkeää, että sisämarkkinoilla eniten kilpailua vääristävät tukimuodot säilyvät komission ennakkoarvioinnin piirissä, kuten tuet, joiden avulla siirretään tuotantokapasiteettia ETAalueella jäsenvaltiosta toiseen. Valtioneuvosto ei pidä kannatettavana komission ehdotusta erittäin harvaan asutuille alueille kohdistuvia alueellisia toimintatukiohjelmia koskeviksi erityissäännöiksi. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan näiden toimintatukiohjelmien tulisi myös jatkossa olla ilmoitusvelvollisuuden ja komission ennakkoarvioinnin piirissä niiden kilpailua vääristävien vaikutusten takia. Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission esitystä nostaa kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävään tukeen sovellettavia ilmoituskynnysarvoja. Valtioneuvosto katsoo, että ryhmäpoikkeusasetuksia muutettaessa yleislähtökohtana tulee olla sääntöjen yksinkertaistaminen sekä selkeys ja johdonmukaisuus. Näin varmistetaan, että valtiontukisääntöjä tulkitaan mahdollisimman samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Valtioneuvosto pitää kannatettavana eräiden keskeisten määritelmien, kuten start up yrityksiä koskevien käynnistystukiohjelmien tukikelpoisten yritysten määritelmän, täsmentämistä. Suomi voi asetusta koskevissa neuvotteluissa esittää komissiolle ehdotuksia, joilla pyritään selkeyttämään ja yksinkertaistamaan sääntelyä tukia myöntävien viranomaisten näkökulmasta. Pääasiallinen sisältö EU:n valtiontukisääntöjen valvonta kuuluu Euroopan komission toimivaltaan. Jäsenvaltioiden tulee tehdä valtiontuistaan ennakkoilmoitus komissiolle, jolla on yksinomainen toimivalta päättää, soveltuuko tukiohjelma tai tapauskohtainen tuki sisämarkkinoille. Ennakkoilmoitusvelvollisuuteen on kuitenkin merkittäviä poikkeuksia. Keskeisin näistä on komission antama yleinen ryhmäpoikkeusasetus (651/2014). Vastaavasti komissio on antanut maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen (702/2014) sekä kalastus- ja vesiviljelyalan ryhmäpoikkeusasetuksen (1388/2014). Ryhmäpoikkeusasetuksissa säädetään niistä yleisistä ja tukimuotokohtaisista erityisistä edellytyksistä, joihin perustuen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille, jolloin jäsenvaltiot voivat ottaa edellytykset täyttävän valtiontukitoimenpiteen käyttöön ilman komission ennakkohyväksyntää. Ryhmäpoikkeusasetukset sääntelevät siis sitä, milloin valtiontukien
3(8) ennakkoilmoitusvelvollisuudesta voidaan poiketa, eikä tukimuodon jääminen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle sinänsä tarkoita, että tuki olisi EU:n valtiontukisääntöjen nojalla kielletty. Ryhmäpoikkeusasetusten soveltamisalan ulkopuolelle jäävien valtiontukien hyväksyttävyyden komissio arvioi ennakkoilmoitusmenettelyssä antamiensa valtiontukisuuntaviivojen ja puitteiden tai suoraan EU:n perussopimuksen nojalla. Ryhmäpoikkeusasetusten keskeinen tarkoitus on keventää valtiontukiin liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Komissio julkaisi 7.3.2016 ensimmäisen asetusluonnoksen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta ja avasi asiaa koskevan julkisen kuulemisen (U 23/2016 vp). Kuulemisen jälkeen komissio on 13.10.2016 julkaissut toisen, muokatun asetusluonnoksen, jota koskeva julkinen kuuleminen (HT.4691) päättyy 8.12.2016. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa laajennettiin vuosina 2012 2014 toteutetussa EU:n valtiontukisääntöjen kokonaisuudistuksessa merkittävästi (U 7/2014 vp), ja komission muutosasetus laajentaisi nyt asetuksen soveltamisalaa edelleen satamille ja alueellisille lentoasemille myönnettäviin investointitukiin. Lisäksi komission asetusluonnokseen sisältyy eräitä muita ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajennuksia sekä vähäisempiä, osin teknisluonteisia muutoksia. Lisäksi komissio ehdottaa lisäystä maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 7 artiklaan. Ryhmäpoikkeusasetusten muuttaminen on osa komission REFIT (Regulatory Fitness and Performance) ohjelmaa, jolla pyritään yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään sääntelytaakkaa. Komission keskeiset muutosehdotukset Komissio on tehnyt asetusluonnokseen keväällä 2016 antamaansa ensimmäiseen asetusluonnokseen verrattuna useita muutoksia. Seuraavassa esitetään näistä muutoksista Suomen kannalta keskeiset. 1. Alueellisten lentoasemien investointituet (56 a artikla) Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan sisällytettävien alueellisille eli keskimäärin enintään 3 miljoonan vuosittaisen matkustajan lentoasemille myönnettävien investointitukien osalta keskeinen muutos koskee enintään 150 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemia. Komissio ehdottaa niiden osalta investointitukien myöntämiseen liittyviä yksinkertaistuksia: Toisin kuin suurempien lentoasemien osalta, tuettavan investoinnin mitoituksen ei tarvitsisi perustua realistisiin liikenne-ennusteisiin; investointitukea voitaisiin myöntää, vaikka samalla ns. saavutettavuusalueella olisi muita lentoasemia (säännöllisen lentoliikenteen lentoasema enintään 100 kilometrin päässä tai enintään 60 minuutin matkustusajan päässä autolla, linjaautolla, junalla tai suurnopeusjunalla); tuen määrä voisi enimmillään olla joko investointiin liittyvän rahoitusvajeen suuruinen tai asetuksessa määriteltyjen enimmäistukitasojen mukainen. Varsinaisten investointikustannusten lisäksi komissio ehdottaa lentoasemainvestointien tukikelpoisiin kustannuksiin sisällytettäviksi suunnittelukustannukset, kuten satamienkin osalta. 2. Merisatamien ja sisävesisatamien investointituet (56b ja 56c artiklat) Tukikelpoiseen satamainfrastruktuurin sisällytettäisiin myös vaihtoehtoisten polttoaineita (kuten LNG) käyttävien alusten vastaanottoon liittyvä satamainfrastruktuuri sekä satamainfrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten (2 artiklan 157,
162 ja 166 kohtien määritelmät). Sen sijaan satamien suprastruktuuri ei komission ensimmäisestä asetusluonnoksesta poiketen olisi tukikelpoisten kustannusten piirissä. 4(8) Komissio ehdottaa yksinkertaistusta euromääräisesti pienimpien satamainvestointien enimmäistukitason määrittelyyn: Merisatamien osalta enintään 5 miljoonan euron ja sisävesisatamien osalta enintään 2 miljoonan euron investointituen osalta tuen määrä voitaisiin asettaa enintään 80 % tukikelpoisista kustannuksista tarvitsematta ottaa huomioon investoinnin tulevaa rahoitusvajetta ja asetuksessa määriteltyjä satamainvestointien yleisiä enimmäistukitasoja. Mahdollisten kolmansille osapuolille satamissa myönnettävien toimilupien kesto tulisi sitoa niiden satamassa tekemien investointien kestoon, kun komission aiemman ehdotuksen mukaan toimilupien enimmäiskesto olisi ollut 30 vuotta. 3. Alueellinen investointituki (13 ja 14 artiklat) Yksittäistä alueellista investointitukea ei ryhmäpoikkeusasetuksen 13 artiklan mukaan voida ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella myöntää tuensaajalle, joka tukihakemuksen jättämishetkellä on lopettanut saman tai samankaltaisen toiminnan ETA-alueella toisen jäsenvaltion alueella tukihakemusta edeltävän kahden vuoden aikana tai jolla on konkreettisia suunnitelmia lopettaa tällainen toiminta viimeistään kahden vuoden kuluessa sen alkuinvestoinnin loppuun saattamisesta, johon tukea haetaan. Tällaisissa tilanteissa tuen myöntäminen edellyttää komission ennakkoarviointia aluetuen suuntaviivojen (2013/C 209/01) perusteella ja komission hyväksyntää. Säännön tarkoituksena on estää tilanteet, jossa valtiontuen myötävaikutuksella siirretään tuotantoa ETA-alueen sisällä maasta toiseen. Komissio ehdottaa nyt ryhmäpoikkeusasetukseen otettavaksi saman tai samankaltaisen toiminnan lopettamisen määritelmän (2 artiklan 61a kohta). Komission ehdotus vastaa sen omaksumaa tulkintakäytäntöä. Uusi määritelmä tarkoittaisi käytännössä sitä, että alueellisen investointituen myöntäminen tuotannon lopettamis- ja siirtotilanteissa olisi mahdollista ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella, ilman komissiolle tehtävää ennakkoilmoitusta ja komission hyväksyntää, jos tuensaajan toiminnan lopetus on osittaista siten, että lopetus ei johda merkittäviin työpaikkojen menetyksiin. Merkittävän työpaikkojen menetyksen määritelmänä olisi vähintään 100 työpaikan menettäminen kyseisessä toiminnassa jossakin toimipaikassa tai kyseisen toiminnan työpaikkojen vähentäminen vähintään 50 % työvoimasta. Mikäli tuensaaja olisi lopettanut kyseisen toiminnan täydellisesti, alueellisen investointituen myöntäminen samaan toimintaan toisessa ETA-jäsenvaltiossa edellyttäisi jatkossakin aina ennakkoilmoitusta komissiolle ja komission hyväksyntää. 4. Alueellinen toimintatuki (15 artikla) Komission ehdotuksen mukaan harvaan asutuille alueille (NUTS 2 alueet, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta/km 2, tai NUTS 3 alueet, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta/km 2 ; Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomi) lisäkuljetuskustannuksiin myönnettävän tuen osalta ei enää edellytettäisi, että tuensaaja harjoittaa tuotantotoimintaa kyseisillä alueilla, vaan tuensaajan harjoittama tuotteen jatkojalostus kyseisillä alueilla riittäisi kuljetustukikelpoisuuteen. Lisäksi komissio ehdottaa uutena ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin tulevana tukiohjelmamuotona, että erittäin harvaan asutuilla alueilla (NUTS 2 alueet, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta/km 2 ; Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomi) väestökadon estämiseksi tai vähentämiseksi tuensaajalle voitaisiin korvata toimintatukena, kaikki yrityksen saamat toimintatuet huomioon ottaen, enintään 20 % tuensaajan vuotuisista työvoimakustannuksista,
5(8) jos tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa kyseisellä alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi ehdotuksen mukaisia erittäin harvaan asuttuja alueita sijaitsee Norjassa ja Ruotsissa. 5. Käynnistystukiohjelmat start-up yrityksille (22 artikla) Komissio on selkeyttänyt käynnistystukiohjelmien tukikelpoisten yritysten määritelmää sen osalta, että tukikelpoisia eivät ole pelkästään toisen yrityksen toimintaa jatkavat uudet yritykset ja että toisaalta tukikelpoisia ovat useamman tukikelpoisen yrityksen sulautumat viiden vuoden ajan vanhimman sulautuneen tukikelpoisen yrityksen rekisteröitymisestä. 6. Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen (53 artikla) Komissio ehdottaa, että jos kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävän investointituen tai toimintatuen määrä on enintään 2 miljoonaa euroa, tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 % tukikelpoisista kustannuksista ottamatta huomioon investoinnin tai toiminnan rahoitusvajetta. Nykyisin tämä mahdollisuus koskee enintään 1 miljoonan euron tukia. 7. Muutos maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetukseen (komission asetus 702/2014) yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö Komissio ehdottaa, että tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea asetuksen 1303/2013 (unionin rahastoja koskeva ns. yleisasetus) 67 ja 68 artiklojen mukaisesti ns. yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja noudattaen edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain maaseuturahastosta ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti. Muutos on vastaavan sisältöinen kuin komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 7 artiklaan ehdottama lisäys osittain unionin rahastosta rahoitettujen toimien osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan mukaisesti neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan määrittää ne tukimuodot, jotka vapautetaan valtiontukien ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Neuvosto on tähän perustuen antanut asetuksen (EU) 2015/1588 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin (kodifikaatio) eli valtiontukien ns. valtuusasetuksen. Perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdan nojalla komissio voi antaa valtuusasetuksessa määriteltyjä valtiontukimuotoja koskevia asetuksia, joilla kyseiset tukimuodot vapautetaan ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Jäsenvaltioita kuullaan ryhmäpoikkeusasetusten valmistelussa asiantuntijan roolissa. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Asetusluonnos ja sitä koskeva U-jatkokirjelmä on käsitelty EU-kilpailu-, valtiontuki- ja hankintajaostossa (EU12) sekä EU-liikennejaostossa (EU 22) kirjallisessa menettelyssä 16. 21.11.2016. Eduskuntakäsittely
6(8) TaVL 19/2016 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Komission antamat valtiontukien ryhmäpoikkeusasetukset ovat Suomessa suoraan sovellettavissa mukaan lukien Ahvenanmaa. Taloudelliset vaikutukset Asetusluonnoksella ei ole suoria budjettivaikutuksia. Komission ehdotus laajentaisi poikkeuksia valtiontukien ennakkoilmoitusvelvollisuudesta, mutta tällä ei ole vaikutusta kansallisiin tukimäärärahoihin tai niiden jakautumiseen. EU:n valtiontukisäännöt asettavat reunaehdot kansalliselle valtiontukien myöntämiselle. Komission ehdotus keventäisi valtiontukiin liittyviä hallinnollisia menettelyjä edelleen, erityisesti alueellisille lentoasemille sekä meri- ja sisävesisatamille myönnettävien investointitukien sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävien toiminta- ja investointitukien osalta. EU-tasolla ryhmäpoikkeusasetuksen laajentaminen parantaisi edelleen komission mahdollisuuksia keskittää valtiontukivalvontaa merkittävimpiin, sisämarkkinoiden kilpailua eniten vääristäviin tukiin. Alueellisten investointitukien osalta komission ehdotus laajentaisi ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa osittain tilanteisiin, joissa yritys on lopettanut osan toiminnastaan, siirtää sen toiseen ETA-jäsenvaltioon ja hakee siellä alueellista investointitukea. Komissio ei tutkisi tällaisissa tilanteissa tuen kilpailua vääristäviä vaikutuksia ennakolta, vaan tuki voitaisiin ottaa käyttöön ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla heti tuen myöntävän jäsenvaltion päätöksellä. Suomen kannalta tämän ehdotuksen kilpailuvaikutusten voidaan kokonaisuudessaan arvioida olevan kielteisiä, sillä useissa muissa jäsenvaltioissa alueellisen investointituen sallittu prosentuaalinen enimmäistaso suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin on Suomen aluetukikelpoisia alueita (Pohjois- ja Itä-Suomi) korkeampi. Lisäksi komissio ehdottaa ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajentamista erittäin harvaan asuttuja alueita koskeviin toimintatukiohjelmiin. Suomen kannalta myös tämän ehdotuksen vaikutusten voidaan kaikkiaan arvioida olevan kielteisiä. Vaikka valtiontukien ilmoitusmenettely lisää hallinnollista työtä jäsenvaltioissa, asetusluonnokseen ehdotetut erittäin harvaan asuttujen alueiden toimintatukiohjelmat on jatkossakin syytä arvioida ennakolta komissiossa niiden potentiaalisten kilpailua vääristävien vaikutusten takia. Yleisessä tiedossa on, että kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivat yritykset ottavat huomioon kohdemaan mahdollisuudet myöntää valtiontukia sijoittautumispäätöksiä tehdessään. Asetuksen soveltamisalan laajennuksilla ei muilta osin arvioida olevan sellaisia merkittäviä kilpailua vääristäviä vaikutuksia, jotka aiheutuisivat siitä, että Suomen kannalta keskeiset kilpailijamaat voisivat ottaa käyttöön valtiontukia ilman komission ennakkohyväksyntää. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -
7(8) Asiakirjat Komission asetusluonnos tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta (13.10.2016) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Liisa Lundelin-Nuortio, TEM, liisa.lundelin-nuortio@tem.fi, p. 050 566 2688 Neuvotteleva virkamies Olli Hyvärinen, TEM, olli.hyvarinen@tem.fi, p.050 396 3619 Ylitarkastaja Raimo Puhto, TEM Kaupallinen neuvos Kari Virtanen, TEM Liikenneneuvos Lassi Hilska, LVM Liikenneneuvos Tuomo Suvanto, LVM Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi valtiontuki TEM ALR, EUE, LVM, MAVI, MMM, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM