Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kirjallisuuskatsaus

Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kirjallisuuskatsaus Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma Kandidaatintyö Kirsti Kivelä 92064

TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede KIRSTI KIVELÄ Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kandidaatintutkielma 29 sivua, liitteet 5 sivua Ohjaaja TtT, yliassistentti Anna Liisa Aho Maaliskuu 2012 Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa hyvin toimivia ja viihtyisiä sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohtana on aina potilaskeskeisyys. Tutkimuksia haettiin Medline Ovid- ja Cinahl -tietokannoista vuosilta 2000-2012. Hauissa oli sisäänottokriteereinä vuodet 2001-2012, kielinä englanti, suomi tai ruotsi ja peer review -julkaisu eli vertaisarvioitu julkaisu sekä tiivistelmän saatavuus. Poissulkukriteereinä olivat 1) koko tekstin saatavuutta ei ollut, 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti oli muu kuin sairaala, 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma oli muu kuin potilaan ja 4 kyseessä ei ollut tutkimusartikkeli. Haku tuotti 705 kansainvälistä artikkelia, joista valittujen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella valittiin lopulliseksi aineistoksi 20 artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Potilaiden näkökulmasta sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa tärkeitä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. Potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöihin kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän toipumiseensa ja kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelutyöryhmiin osallistuvat hoitotyön edustajat ja muut suunnittelijat. Keskeiset käsitteet: hoitoympäristö, sairaala, suunnittelu, potilas 2

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 3 1 JOHDANTO 4 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 5 2.1 Hoitoympäristöt sairaalassa 5 2.2 Suunnittelu 5 2.3 Potilas 6 3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 6 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN 6 4.1 Aineiston hankinta 7 4.2 Aineiston kuvaus 10 4.3 Aineiston analyysi 11 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET 12 5.1 Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut 14 5.2 Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut 15 5.3 Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut 16 5.4 Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut 17 6 POHDINTA 18 6.1 Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ja eettisyys 18 6.2 Tulosten tarkastelu 19 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 20 8 LÄHTEET 22 9 LIITTEET 25 Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet tutkimukset ja laadunarvioinnin pisteet 3

1 JOHDANTO Sairastuessaan potilas joutuu ympäristöön, joka on hänelle vieras. Sairautensa myötä hän saattaa olla epätietoinen ja huolissaan itsestään ja tulevaisuudestaan. Ympäristöllä on tällöin suuri merkitys potilaan kokemukseen sairaalahoidostaan. (Kivensalmi 1997.) Ympäristö liittyy ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja tämän vuoksi suotuisa hoitoympäristö edistää osaltaan potilaan hyvinvointia ja saa potilaan tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja turvalliseksi. (Anttila ym. 2001.) Potilaskeskeinen, potilasystävällinen, perhekeskeinen ja parantava ympäristö ovat hoitoympäristöjen tutkimuksessa paljon käytettyjä ilmaisuja 1990-luvulta lähtien. Kansainvälisiä tutkimuksia sairaaloiden hoitoympäristöistä on tehty lähinnä sairaalasuunnittelun ja -rakentamisen näkökulmasta. Taustalla on ollut noin 20 vuoden ajalta pääasiassa ympäristöpsykologien tutkimuksia ympäristön vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, klassikkona Roger S. Ulrichin tutkimus ikkunanäkymän vaikutuksesta leikkauspotilaiden paranemiseen vuodelta 1984. (Kotilainen 2009.) Potilaan kokemus ympäristöstä vaikuttaa esimerkiksi hänen kokemaansa stressin määrään, jota voidaan mitata. Stressi puolestaan vaikuttaa toipumiseen ja hoidon tuloksellisuuteen sekä toiminnan tuottavuuteen. (Kotilainen & Räikkönen 2004.) Potilashuoneen merkitys on edelleen suuri, vaikka avohoidon ja lääketieteen kehitys ovat vähentäneet niiden määrää. Nykyään suositaan yhden hengen huoneita parantamaan potilaiden yksityisyyttä. Potilasta ei tarvitse siirtää vaikka hänen kuntonsa muuttuisi. Potilashuoneessa on tilaa perheenjäsenille eikä vierailuaikoja rajoiteta. Lähes kaikissa huoneissa, myös odotustiloissa, on päivänvaloa ja näkymiä ulos. Nykyään suositaan sisäpihoja. Potilaiden ja vierailijoiden saapuminen sairaalaan ja oikean paikan löytäminen pyritään tekemään paikoitusalueelta lähtien helpoksi ja stressittömäksi. (Kotilainen 2009.) Toiminnallisuuden ja toiminnan tehokkuuden merkitystä on jo pitkään korostettu hoitoympäristöjen suunnittelussa. Sairaalatilojen suunnitteluratkaisuissa lähtökohtana ovat yleensä mahdollisimmat selkeät ja vähän henkilökuntaa vaativat tutkimus-, toimenpide- ja hoitoprosessit, ja myös tilat suunnitellaan tätä silmällä pitäen. (Ekroos 2004.) Näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design, EBD, on viimeisen vuosikymmenen aikana voimistunut erityisesti Yhdysvalloissa ja saanut nopeasti kannatusta. Myös kriittisiä mielipiteitä on esiintynyt varsinkin Euroopassa. Näyttöön perustuva suunnittelu tarkastelee tiloja sekä potilaiden hoitotulosten ja viihtyvyyden että henkilökunnan työolosuhteiden kannalta. (Kotilainen 2009.) 4

Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohdan katsotaan olevan aina potilaskeskeisyys. (Ekroos 2004.) Todennäköisesti näyttöön perustuvan suunnittelun suosio, käyttö ja luotettavuus kasvavat lähivuosina myös Suomessa (Nykänen ym. 2010). Toistaiseksi suomalaisia tutkimuksia näyttöön perustuvan suunnittelun tueksi ei ole tehty. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Hoitoympäristöt sairaalassa Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan sekä luonnollista että rakennettua ympäristöä. Luonnolliseksi ympäristöksi käsitetään luonto, kasvit ja vesistöt. Rakennettu ympäristö käsittää ihmisten aikaansaaman ja muokkaaman ympäristön kuten rakennukset. Ympäristön merkitys tulee huomioida myös hoitotyössä. Ympäristö liittyy ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Suotuisa hoitoympäristö edistää potilaan hyvinvointia ja saa potilaan tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja turvalliseksi. (Anttila ym. 2001.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan sairaalan hoitoympäristöjä. 2.2 Suunnittelu Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa pyritään käyttämään hyväksi tilojen vaikutuksista koottua tutkimustietoa. Luotettavasti hankitusta tutkimustiedosta käytetään nimitystä näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design (EBD). Näytöllä tarkoitetaan niin sanottua kovaa dataa, mitattuja tuloksia, jotka on saatu käyttämällä sekä psykologisia mittareita että fysiologisia ja biologisia muutoksia kuvaavia indikaattoreita, esimerkiksi sydämen syketiheyttä, verenpainetta ja stressihormonin eritystä. (Kotilainen 2009.) Näytöllä tarkoitetaan myös esteettisiä ominaisuuksia ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia. Näyttöön perustuvan suunnittelun tavoitteena on paras mahdollinen tulos. (Nykänen ym. 2010.) 5

Sairaalan suunnitteluratkaisuissa lähtökohtana ovat yleensä mahdollisimman selkeät ja vähän henkilökuntaa vaativat tutkimus-, toimenpide- ja hoitoprosessit ja myös tilat suunnitellaan tätä silmällä pitäen. Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohtana on aina potilaskeskeisyys. (Ekroos 2004.) 2.3 Potilas Potilas on terveydenhuollon palvelujen käyttäjä, jolla on terveydentilaa koskevia ongelmia (Hoidokki 2012). Tässä kirjallisuuskatsauksessa potilas - lapsi, nuori tai aikuinen - on terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä ollut sairaalahoidossa. 3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa hyvin toimivia ja viihtyisiä sairaaloiden hoitoympäristöjä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelutyöryhmiin osallistuvat hoitotyön edustajat ja muut suunnittelijat. Tutkimustehtävänä on: 1) Minkälaisia asioita sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaat pitävät tärkeinä? 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on hahmottaa mahdollisimman laajasti jo olemassa olevaa tietoa tutkittavasta aiheesta (Johansson 2007). Kirjallisuuskatsauksessa tutkija yhdistää usean eri tutkimuksen tuloksia tuottaen synteesin olemassa olevasta tutkimustiedosta (Kylmä ym. 2008). Katsauksessa jokainen vaihe on määritelty ja kirjattu sen toistettavuuden mahdollistamiseksi. Kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, jotka ovat katsauksen suunnittelu, katsauksen tekeminen ja katsauksen raportointi. (Johansson 2007.) Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan osoittaa mahdolliset puutteet tutkimustiedossa, ehkäistä 6

uusien tarpeettomien tutkimusten käynnistämistä sekä osoittaa ja lisätä hoitotieteellisten alkuperäistutkimusten tarvetta (Kääriäinen & Lahtinen 2006). 4.1 Aineiston hankinta Kirjallisuuskatsauksen onnistumisen kannalta kriittinen vaihe on hakustrategian toteuttaminen. Hakustrategian tavoitteena on löytää kaikki tutkimuksen aiheen kannalta oleelliset tutkimukset. Haun onnistumista voi varmistaa tukeutumalla asiantuntija-apuun. (Pudas-Tähkä & Axelin 2007.) Tampereen yliopiston kirjaston informaatikon avulla toteutettiin kaksi hakukertaa, ensimmäinen 1.12.2011 ja toinen 9.1.2012. Hauissa yhdistettiin suunnitteluun, sairaalan hoitoympäristöihin ja potilaaseen liittyviä asiasanoja. Hakusanoja haettiin kunkin tietokannan omista sanastoista, minkä vuoksi eri tietokannoista haettaessa käytettiin erilaisia hakusanoja. Hakusanat eri tietokannoissa on kuvattu kuviossa 1. Hauissa oli rajauksina vuodet 2001-2012, kielinä englanti, suomi tai ruotsi ja peer review -julkaisu eli vertaisarvioitu julkaisu sekä tiivistelmän saatavuus. Hakusanat eri tietokannoissa Medline "Interior Design and Furnishings" OR "Environment Design" OR "Hospital Design and Construction" OR "Facility Design and Construction" AND *hospitals OR *health facility environment OR *patients' rooms Cinahl ("Interior Design and Furnishings") OR ("Furniture Design") OR ("Hospital Design and Construction") OR ("Facility Design and Construction") OR environment design AND ("Hospitals+") OR ("Health Facility Departments+") OR ("Hospital Units") OR ("Health Facility Departments+") OR ("Patients' Rooms+") Medic "Interior Design and Furnishings" "environment design" ympäristönsuunn* sisätila* AND sairaal* potilashuo* hospital* unit* poliklini* osasto* Linda ( sairaal? OR potilashuo? OR hoitoymp? OR hospital? OR unit? OR polikli? ) AND ( ympäristösuu? OR interior design OR environment design OR sisätil? ) Arto ( sairaal? OR potilashuo? OR hoitoymp? OR hospital? OR unit? OR polikli? ) AND ( ympäristösuu? OR interior design OR environment design OR sisätil? ) Kuvio 1. Hakusanat eri tietokannoista. 7

Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin Cinahl- ja Medline Ovid -tietokannoista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Haut tehtiin myös Medic-, Linda- ja Arto- tietokannoista. Poissulkukriteereinä olivat 1) kokotekstin saatavuutta ei ollut, 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti muu kuin sairaala, 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma muu kuin potilaan ja 4) ei ollut tutkimusartikkeli. Hakusanojen ja valintakriteerien avulla löydetyistä artikkeleista (n=705) tarkasteltiin ensin otsikkoa, jonka perusteella valittiin aiheeseen sopivat artikkelit (n=215). Sen jälkeen valittiin artikkelit, joista oli saatavilla koko tekstit. Valituista artikkeleista hylättiin ne, jotka käsittelivät aihetta muista näkökulmista kuin potilaan näkökulmasta tai tilojen suunnittelu koski muita kuin sairaalan hoitoympäristöjen suunnittelua, esimerkiksi potilaan hoitamista hänen kotonaan tai vanhusten hoitolaitoksia. Myös artikkelit, jotka eivät olleet tutkimusartikkeleita, hylättiin. Jäljellä olevat artikkelit (n= 48) luettiin kokonaan läpi. Hakuprosessin eteneminen sekä valinta- ja poissulkukriteerit on kuvattu kuviossa 2. 8

Haut eri tietokannoista (n=705) Medline (n=486), Cinahl (n=180), Medic (n=12), Linda (n=27) ja Arto (n=0) Sisäänottokriteerit 1) julkaistu 2000-2012 2) englannin, suomen tai ruotsinkielinen 3) tutkimusartikkeli 4) tiivistelmän saatavuus Otsikon perusteella valitut (n=215) Medline 158 kpl Cinahl 52 kpl Medic 4 kpl Linda 1 kpl Arto 0 kpl Poissulkukriteerit Koko tekstin perusteella valitut (n=48) Medline 33 kpl Cinahl 15 kpl Medic 0 kpl Linda 0 kpl Arto 0 kpl 1) ei koko tekstiä saatavilla 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti muu kuin sairaala 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma muu kuin potilaan näkökulma 4) ei ole tutkimusartikkeli Koko tekstin ja laadun arvioinnin perusteella tutkimukseen valitut (n=20) Medline 15 kpl Cinahl 5 kpl Medic 0 kpl Linda 0 kpl Arto 0 kpl Kuvio 2. Hakuprosessin eteneminen sekä valinta- ja poissulkukriteerit. 9

4.2 Aineiston kuvaus Kaikissa tähän kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa kuvattiin tutkimuksen tausta ja tarkoitus, aineistonkeruumenetelmät ja tulokset. Tutkimuksissa esitetyt kohderyhmät ja käytetyt otantamenetelmät kuvattiin pääasiassa tarkasti. Aineiston analyysin kuvaaminen oli osittain puutteellista. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä oli pohdittu kauttaaltaan kaikissa tutkimuksissa suppeasti. Tutkimuseettisiä kysymyksiä käsiteltiin valituissa tutkimuksissa vähiten. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista oli toteutettu laadullisin menetelmin 17 tutkimusta, yhdessä oli käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä ja kirjallisuuskatsauksia oli kaksi. Tutkimuksissa oli käytetty haastatteluja, kyselyjä ja havainnointia, mitkä soveltuvat hyvin aiheeseen, jossa ollaan kiinnostuneita potilaan näkökulmasta. Tutkimuksista seitsemän oli tehty Yhdysvalloissa, neljä Australiassa, kolme Iso-Britanniassa sekä yksi Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Italiassa, Jordaniassa ja Uudessa Seelannissa. Aineisto koostui tutkimuksista, joissa tarkasteltiin potilaiden näkökulmaa sairaalan hoitoympäristöihin. Tutkimuksissa potilaat olivat lapsia, nuoria tai aikuisia potilaita ja he olivat olleet sairaalahoidossa. Tutkimukset oli toteutettu terveydenhuollon eri erikoisaloilla, muun muassa akuuttihoidon yksiköissä, lasten osastoilla ja psykiatrian erikoisalalla. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen onnistumisen edellytyksenä on käytetyn aineiston laadukkuus (Kääriäinen & Lahtinen 2006). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten laatua arvioitiin ja pisteytettiin lomakkeella, jonka Turjamaa ym. (2011) ovat muokanneet Johanssonin ym. ja Yorkin yliopiston ohjeistusten mukaan. Tutkimusten laatua arvioitiin ja pisteytettiin tutkimuksen taustan ja tarkoituksen, aineiston ja menetelmien, tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden sekä tulosten ja päätelmien mukaan. Lomake sisältää yhteensä 18 kriteeriä, joiden toteutumista tutkimuksessa arvioidaan kyllä - ja ei -vastauksilla. Kyllä-vastauksesta tutkimukselle annetaan yksi piste, ei-vastauksesta 0 pistettä. Tutkimuksen saama laadunarvioinnin maksimipistemäärä on 18 pistettä. Tähän katsaukseen valituista artikkeleista laadittiin taulukko, johon kirjattiin tutkimuksen tekijät, julkaisuvuosi, maa, tutkimuksen nimi, tutkimusmenetelmät, aineisto ja keskeiset tulokset sekä pisteet tutkimuksen laadusta. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet artikkelit (n=20) ja 10

laadunarvioinnin pisteet on esitetty aakkosjärjestyksessä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan taulukossa 1. 4.3 Aineiston analyysi Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset saatiin valittujen tutkimusartikkeleiden tuloksista aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jota ohjasi tutkimustehtävä. Aineistolähtöinen analyysimenetelmä on itsenäinen analyysimenetelmä, joka mahdollistaa tekstimuodossa olevien tutkimustulosten analysoinnin ja se soveltuu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen analysointimenetelmäksi. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkija yhdistää usean eri tutkimuksen tuloksia tuottaen synteesin olemassa olevasta tutkimustiedosta. (Kylmä ym. 2008.) Analyysin avulla tutkittavaa ilmiötä kuvataan tiivistetyssä muodossa. Aineistoa pelkistetään, ryhmitellään ja abstrahoidaan. Pelkistämisellä tarkoitetaan sitä, että aineistosta koodataan ilmaisuja, jotka liittyvät tutkimustehtävään. Aineistosta puretut sisällöllisesti samankaltaiset ilmaisut ryhmitellään samaan luokkaan. Abstrahoinnilla tarkoitetaan aineiston käsitteellistämistä, jolloin aineistoa tiivistetään tutkimuskysymykseen vastaaviksi kokonaisuuksiksi. (Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksen tuloksena raportoidaan analyysissä muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai luokat (Kyngäs & Vanhanen 1999). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset luettiin läpi useaan kertaan ja aineistosta poimittiin ne lausumat, jotka kuvasivat potilaan näkökulmaa sairaaloiden hoitoympäristöistä. 1. Soittokello olisi käden ulottuvilla 2. Hoitajien työtilat lähellä 3. Hoitajien tilat näköetäisyydellä 4. Näköyhteys hoitajiin 5. Ylettyisi aina kutsunappiin 6. Hoitajat fyysisesti lähellä 7. Hoitovälineet nopeasti saatavilla paneelin takana 8. Jos putoaisi sängystä, kuulisivatko hoitajat 1. Soittokello lähellä 2. Hoitajien läheisyys 3. Näköyhteys hoitajiin 4. Näköyhteys hoitajiin 5. Soittokello lähellä 6. Hoitajien läheisyys 7. Hoitovälineet saatavilla 8. Hoitajien läheisyys Kuvio 3. Esimerkki pelkistyksistä. 11

Lausumia ryhmiteltiin samanlaisen asiasisällön mukaan. Kuviossa 4 esitetään esimerkki lausumista muodostetusta ryhmittelystä. Soittokello lähellä Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Näköyhteys hoitajiin Soittokello lähellä Hoitajien läheisyys Hoitovälineet saatavilla Hoitajien läheisyys Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Soittokello saatavilla Hoitovälineet saatavilla Kuvio 4. Esimerkki ryhmittelystä. Samaa tarkoittavat ryhmät yhdistettiin samaan alaluokkaan ja annettiin luokalle sen sisältöä kuvaava nimi, esimerkiksi avunsaaminen. Abstrahoinnista eli alaluokan muodostamisesta esitetään esimerkki kuviossa 5. Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Soittokello saatavilla Hoitovälineet saatavilla Avunsaaminen Kuvio 5. Esimerkki abstrahoinnista eli alaluokan muodostamisesta. 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksena sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden tärkeitä pitämiä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta sekä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. (Kuvio 6.) 12

Tilat perheiden läsnäoloon Muut perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Yhden hengen potilashuone Tutkimus- ja hoitotilat Keittiötilat Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut Viestintävälineet Avunsaaminen Esteettömyys Opasteet ja tiedotteet Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut Valaistus Luonnonvalo, -näkymät, luontokontakti Värit ja tekstiilit Äänet Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut Taide Ilmanlaatu ja puhtaus Kuvio 6. Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulmasta. 13

5.1 Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä perhekeskeisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät potilashuoneisiin, yhteisiin oleskelu- ja aulatiloihin sekä sisäpihoihin tai puutarhoihin, tukevat perhekeskeisyyttä sairaaloiden hoitoympäristöissä. Tilaratkaisut, jotka mahdollistavat perheenjäsenten ja omaisten läsnäolon potilaan sairaalassaolon aikana ja seurustelun heidän kanssaan rauhassa (Hutton 2005, Malcolm 2005, Shattel ym. 2005, Clancy 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Morgan 2010, Zborowsky & Hellmich 2010, Trevisani ym. 2010, Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011) sekä myös yöpymisen (Evans & Thomas 2011), ovat potilaiden mainitsema tärkeä asia. Erityisesti lapsipotilaiden kanssa vanhempien mahdollisuus yöpyä on tärkeä (Evans & Thomas 2011). Potilaat pitävät tärkeänä, että potilashuoneen kalusteita siirtelemällä järjestyy tilaa perheen läsnäoloon (Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011). Viihtyisiä oleskelutiloja toivotaan olevan osaston sisällä (Cesario 2009, Trevisani ym. 2010) mutta myös osaston ulkopuolella (Williams ym. 2008, Adams ym. 2010). Huttonin tutkimuksen mukaan nuorten potilaiden mielestä rauhalliset, mieluiten ovella suljettavat ja muusta osastosta erillään olevat oleskelutilat, joissa voi seurustella ystävien sekä muiden nuorten potilastovereiden kanssa ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa, ovat tärkeitä (Hutton 2005). Isot, valoisat, kauppakeskusmaiset aulatilat ovat potilaiden mielestä hengähdyspaikkoja muuhun sairaalaympäristöön verrattuna. Aulatilat toivottavat potilaat ja perheenjäsenet tervetulleeksi ja mahdollistavat seurustelun ja kanssakäymisen (Adams ym. 2010). Muut perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut voivat olla Williamsin (Williams ym. 2008) tutkimuksen mukaan myös tilat, jotka sallivat lemmikkieläimien vierailut sairaalassa. Ylipäätään tiloilta toivotaan kodinomaisuutta (Shattel ym. 2005, Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Evans & Thomas 2011). 14

5.2 Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä yksityisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät potilashuoneisiin, tutkimus- ja hoitotiloihin, keittiöihin ja viestintävälineisiin, tukevat potilaiden yksityisyyttä. Yksityisyyttä tukeva tilaratkaisu on yhden hengen potilashuone, johon liittyy oma WC ja suihku (Hutton 2005, Malcolm 2005, Morgan 2005, Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005, Hutton 2010, Trevisani ym. 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Yhden hengen potilashuone antaa mahdollisuuden olla yksin ja rauhassa (Hutton 2005, Morgan 2010), mahdollisuuden häiriöttömään uneen (Morgan 2010) ja nukkumiseen silloin kun haluaa (Williams & Irurita 2005). Omassa WC:ssä ja suihkussa voi käydä rauhassa (Hutton 2005, Evans & Thomas 2011), joka on varsinkin nuorille potilaille tärkeää (Hutton 2005). Potilaat haluavat luoda omaan tilaan yksityisyyden ja yksilöllisyyden tuntua hyvinkin pienillä asioilla, esimerkiksi omilla valokuvilla, julisteilla, henkilökohtaisilla tavaroilla tai kalusteita siirtelemällä (Williams & Irurita 2005, Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Hutton 2010, Evans & Thomas 2011). Omista asioista puhuminen ja varsinkin omaan terveydentilaan liittyvien asioiden käsittely onnistuu parhaiten yhden hengen huoneessa (Malcolm 2005, Baillie 2009). Kahden tai jopa useamman hengen potilashuoneessa potilaat kokevat menettävänsä yksityisyyttään (Malcolm 2005), mutta toisaalta mitä kriittisempi potilaan tila on, sen vähemmän potilaalle on merkitystä yksityisyyttä korostavilla tilaratkaisuilla (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005). Vaikka menetys yksityisyydestä ei nouse merkittäväksi silloin, kun kyse on hengenvaarasta (Shattel ym. 2005), potilaat pitävät kuitenkin tärkeänä, että omaan terveydentilaan liittyvistä aroista asioista voidaan keskustella tiloissa, joissa voivat olla mukana perheenjäsenet, mutta joissa ei ole muita potilaita ja jotka ovat riittävän äänieristettyjä (Malcolm 2005). On muistettava, että potilasverhot eivät anna kuulosuojaa (Malcolm 2005). Potilaat pitävät tärkeänä, että tutkimus- ja hoitotilat ovat sellaisia, että niissä ei ole heille suoritettavien tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden aikana muita potilaita kuulemassa tai näkemässä (Baillie 2009). Sairaalaympäristöön, erityisesti tutkimuksiin tai hoitotoimenpiteisiin tultaessa puetaan päälle sairaalan vaatteet, jotka ovat usein paljastavia ja lisäksi käytettyjä ja epäsopivia, jolloin yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut näissä hoitoympäristöissä ovat potilaiden mielestä tärkeitä (Baillie 2009, Topo & Iltanen-Tähkävuori 2010). 15

Monet sairaaloiden tilat liittyvät vakiintuneisiin käytäntöihin, esimerkiksi ruokailuun liittyy tiettyjä käytäntöjä. Potilaat pitävät kuitenkin tärkeänä sellaisia tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat omien ruokien säilytyksen esimerkiksi potilaille tarkoitetussa jääkaapissa, syömisen silloin kun haluaa ja jopa ruoan laittamisen itse (Hutton 2005, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Hutton 2010, Evans & Thomas 2011). Ruoan laittamisen mahdollisuutta pitävät tärkeinä nuoret potilaat (Hutton 2005), kroonista sairautta sairastavat ja sen takia usein sairaalahoidossa olevat potilaat (Hutton 2010) sekä psykiatriset potilaat (Shattel ym. 2008). Mahdollisuus syödä silloin kun haluaa, on tärkeintä lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa mielestä (Evans & Thomas 2011) sekä kriittisesti sairaiden potilaiden mielestä (Williams & Irurita 2005). Viestintävälineet muodostavat osan yksityisyyttä tukevista tilaratkaisuista. Potilaat pitävät tärkeänä, että heillä on mahdollisuus käyttää puhelinta ja internetiä sekä katsoa televisiota silloin kun haluavat (Hutton 2005, Evans & Thomas 2011). Sairaalahoidossa ollessaan potilaat haluavat olla tekemisissä ulkomaailman kanssa (Shattel ym. 2008). 5.3 Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä turvallisuutta tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät avunsaamiseen, esteettömyyteen sekä opasteisiin ja tiedottamiseen, tukevat potilaiden turvallisuutta. Avunsaamisen kannalta potilaat pitävät tärkeänä, että hoitajien tilat ovat lähellä (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005, Williams ym. 2008). Mitä kriittisempi potilaan tila on, sen tärkeämpää on hoitajien läheisyyden lisäksi suora näköyhteys hoitajien ja potilaiden välillä (Shattel ym. 2005). Ylettyminen soittokelloon ja sen muotoilu niin, että potilas pystyy sitä käyttämään lisää turvallisuuden tunnetta (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005). Hoitovälineiden ja -laitteiden saatavuus nopeasti ja helposti esimerkiksi potilassängyn takaa ja se, että potilailla on tieto tästä, lisää turvallisuuden tunnetta (Cesario 2009, Evans & Thomas 2011). Potilashuoneiden ja käytävien esteettömyys tarkoittaa riittävän leveitä, vapaita kulkureittejä ja erilaisia tukikaiteita (Clancy 2008, Cesario 2009, Turner ym. 2011) sekä potilashuoneissa turvallisuutta lisääviä yövaloja tai valaistuja reittejä WC-tiloihin (Cesario 2009). 16

Opasteet ja tiedotteet sisältävät koko sairaala-alueen opastuksen alkaen jo paikoitusalueilta (Clancy 2008, Adams ym. 2010). Opasteiden tulisi olla selkeitä ja helposti seurattavia. Ne voivat olla värilliset jalanjäljet lattiassa, tilojen erottaminen väreillä ja erilaisia symbolisia kuvioita, jotka helpottavat kulkemista ja perille löytämistä (Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Adams ym. 2010). Isoissa sisääntuloauloissa esimerkiksi värikkäät hissit voivat toimia maamerkkeinä (Adams ym. 2010). Näkövammaisten opasteet vaativat erilaisia suunnitteluratkaisuja (Adams ym. 2010). Info-taulut ja erilaisin ratkaisuin toteutetut tiedotteet lisäävät turvallisuutta (Evans & Thomas 2011). Potilaat pitävät tärkeänä myös, että näkevät kellon (Hweidi 2007). 5.4 Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät valaistukseen, luonnonvaloon, luontonäkymiin, luontokontaktiin, väreihin ja tekstiileihin, ääniin, taiteeseen sekä ilmanlaatuun ja puhtauteen tukevat potilaiden viihtyisyyttä ja esteettisyyttä sairaaloiden hoitoympäristöissä. Valaistus sisältää yleisvalaistuksen ja yövalaistuksen. Valaistus on miellyttävä, kodinomainen eikä liian kirkas tai häikäisevä (Hweidi 2007, Coad & Coad 2008, Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011, Zborowsky & Hellmich 2011). Luonnonvaloa toivotaan potilashuoneisiin, yhteisiin oleskelutiloihin, auloihin ja käytäville (Coad & Coad 2008, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009). Viihtyisyyttä lisäävät luonnonnäkymät tai mahdollisuus luontokontaktiin (Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Zborowsky & Hellmich 2011). Luontokontakti tarkoittaa mahdollisuutta avata ikkuna (Shattel ym. 2008) tai päästä ulkoilmaan, joko sisäpihalle tai puutarhaan (Clancy 2008, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008). Sairaalan hoitoympäristöissä värit ja tekstiilit muodostuvat seinäpintojen, kalusteiden sekä verhojen ja liinavaatteiden värimaailmasta. Potilaat suosivat potilashuoneissa ja oleskelutiloissa hillittyjä värejä, koska ne koetaan rauhoittaviksi (Coad & Coad 2008, Zborowsky & Hellmich 2011). Aulatiloissa ja käytävillä voi olla värikkyyttä ja suuria maalauksia tai kuvia (Coad & Coad 2008, Adams ym. 2010). 17

Sairaalan hoitoympäristöissä äänet tarkoittavat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, puhelimista ja laitteista syntyvää melua (Hweidi 2007, Clancy 2008, Cesario 2009, Morgan 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Suunnitteluratkaisut akustiikan parantamiseksi ja meluttoman ympäristön rakentamiseksi vähentävät äänten potilaille aiheuttamaa stressiä (Hweidi 2007) ja parantavat yöunta (Clancy 2008, Cesario 2009, Morgan 2010). Taide sisältää monipuolisesti erilaista taidetta, esimerkiksi maalauksia, valokuvia, veistoksia ja patsaita. Potilaat ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että taiteella on positiivinen vaikutus sairaaloiden hoitoympäristöissä (Caspari ym. 2007, Adams ym. 2010, Trevisani ym. 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Potilaat kokevat myös, että taide-esineiden tuominen sairaaloiden hoitoympäristöihin osoittaa arvostusta heitä kohtaan (Caspari ym. 2007, Trevisani ym. 2010). Ilmanlaatu muodostuu ilmastoinnin tehokkuudesta ja raittiista ilmasta ja puhtaus tilojen siisteydestä. Ilmanlaatua parantavat suunnitteluratkaisut (Zborowsky & Hellmich 2011) ja puhtaanapitoa helpottavat materiaalit (Caspari ym. 2007, Zborowsky & Hellmich 2011) luovat potilaille viihtyisämpiä hoitoympäristöjä. 6 POHDINTA 6.1 Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ja eettisyys Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen onnistumisen kannalta kriittinen vaihe on hakustrategian toteuttaminen (Johansson 2007). Tähän kirjallisuuskatsaukseen tehtiin kaksi hakua informaatikon avulla. Tällä tavoin pyrittiin lisäämään luotettavuutta kattavan aineiston löytämiseksi. Hakusanat valittiin informaatikon avulla. Hauissa yhdistettiin suunnitteluun, sairaalan hoitoympäristöihin ja potilaaseen liittyviä asiasanoja. Hakusanoja haettiin kunkin tietokannan omista sanastoista, minkä vuoksi eri tietokannoista haettaessa käytettiin erilaisia hakusanoja. Haut tehtiin vain terveystieteiden hakukannoista, mikä saattoi heikentää aineiston kattavuutta. Tutkimukset olivat kansainvälisiä yhtä tutkimusta lukuun ottamatta. Sairaalaympäristön vaikutusta sairaalassaoloaikana potilaan näkökulmasta on tutkittu eniten Yhdysvalloissa ja Englannissa. Aiheesta on muutama suomalainen tutkimus, mutta ne jäivät tämän kirjallisuuskatsauksen 18

ulkopuolelle ikänsä tai opinnäytetyön tasonsa takia. Analysoiduissa tutkimuksissa alkoivat toistua samat potilaiden näkökulmat. Eri ympäristöissä saadut tulokset vahvistivat toisiaan. Tutkimusten valintaprosessia ohjasi tutkimusten saatavuus, jolloin merkittäviä tutkimuksia saattoi jäädä aineiston ulkopuolelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta pyrittiin vahvistamaan kuvaamalla hakuprosessin ja analyysin eteneminen mahdollisimman tarkasti prosessin seuraamisen ja toistettavuuden mahdollistamiseksi. Analyysin luotettavuutta pyrittiin vahvistamaan tarkistamalla tulosten yhdenmukaisuutta alkuperäisaineiston sisällön kanssa useaan kertaan. Tämän kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden lisäämiseksi tutkimuksista laadittiin taulukko, jossa kuvataan tutkijat, vuosi, maa, tutkimuksen nimi, menetelmä, aineisto, keskeiset tulokset sekä laadunarvioinnin pisteet (Liite 1). Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kiinnitetään huomiota valittujen artikkeleiden laatuun (Kääriäinen & Lahtinen 2006). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten laadunarviointi toteutettiin Turjamaa ym. (2011) laatiman taulukon avulla, jossa arvioitiin taustaa ja tarkoitusta, aineistoa ja menetelmiä, tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä tuloksia ja päätelmiä. Yhtään tutkimusta ei hylätty laadunarvioinnin perusteella. Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.) Tämän kirjallisuuskatsauksen toteutusta on ohjannut hyvä tieteellinen käytäntö. Tämä kirjallisuuskatsaus on pyritty tekemään rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Tarkkojen lähdemerkintöjen avulla on kunnioitettu alkuperäisten tutkimusten tekijöitä ja heidän saavutuksiaan. 6.2 Tulosten tarkastelu Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti aiempaan tutkimustietoon perustuvaa tietoa potilaiden tärkeinä pitämistä asioista suunniteltaessa sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tulosten perusteella sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden tärkeinä pitämiä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta sekä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöihin kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. 19

Potilaiden tärkeinä pitämät asiat kertovat arvoista, jotka he asettavat sairaaloiden hoitoympäristöille. Potilaskeskeisten, potilasystävällisten ja perhekeskeisten hoitoympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen vaatii ennen kaikkea muutosta hoitokulttuuriin, jossa potilas tulee nähdä hoitoonsa osallistuvana aktiivisena osallistujana. Rakentamiskustannuksiin vaikuttaa merkittävästi yhden hengen potilashuoneiden, joihin liittyy oma WC ja suihku, rakentaminen. Usein jo suunnitteluvaiheessa supistetaan perheiden läsnäolon mahdollistavia neliöitä vedoten kustannusten hillitsemiseen. Monet potilaiden tärkeinä pitämistä asioista sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa voidaan toteuttaa myös ilman merkittävää kustannusten kasvua. Näitä ovat esimerkiksi valaistukseen, luonnonvaloon, luontonäkymiin, väreihin ja tekstiileihin liittyvät ratkaisut. Aito luontonäkymä voidaan korvata myös luontoaiheisilla kuvilla tai maalauksilla. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnitteluun kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän toipumiseensa ja kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. Suotuisilla hoitoympäristöillä voidaan lisätä uskoa omaan paranemiseen ja vaikuttaa potilaan mielialaan tilanteessa, jossa sairastuminen aiheuttaa huolta ja epävarmuutta. Potilas- ja perhekeskeisellä ympäristöllä osoitetaan myös kunnioitusta potilasta kohtaan. Hoitoympäristön ulkoisten puitteiden lisäksi henkinen ilmapiiri, henkilökunnan asenne, toimintatavat, muut potilaat sekä myös huumori ovat potilaiden mainitsemia tärkeitä tekijöitä. Kansainvälisiä tutkimuksia sairaaloiden hoitoympäristöistä on tehty lähinnä sairaalasuunnittelun ja - rakentamisen näkökulmasta. Näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design, EBD, on viimeisen vuosikymmenen aikana voimistunut erityisesti Yhdysvalloissa ja saanut nopeasti kannatusta. Myös kriittisiä mielipiteitä on esiintynyt varsinkin Euroopassa. Todennäköisesti näyttöön perustuvan suunnittelun suosio, käyttö ja luotettavuus kasvavat lähivuosina myös Suomessa. (Nykänen ym. 2010.) Toistaiseksi suomalaisia tutkimuksia näyttöön perustuvan suunnittelun tueksi ei ole tehty. Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelun tueksi tulisi tehdä myös suomalaista tutkimusta ja yhtenä tärkeänä kehittämishaasteena on potilaiden mielipiteiden huomioiminen 20

sairaalasuunnittelussa. Sairaaloiden hoitoympäristöt ovat myös henkilökunnan työympäristöjä. Potilaiden näkökulman lisäksi henkilökunnan näkökulma sairaaloiden hoitoympäristöihin voisi olla jatkotutkimuksen aiheena. Jatkotutkimusta voisi tehdä siitä, ovatko potilaiden ja henkilökunnan tiloille asettamat odotukset ja vaatimukset yhteneviä. 21

8 LÄHTEET Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset Adams A, Theodore D, Goldenberg E, McLaren C & McKeever P. 2010. Kids in the atrium: Comparing architectural intentions and children`s experiences in a pediatric hospital lobby. Social Science & Medicine 70 (5), 658-667. Baillie L. 2009. Patient dignity in an acute hospital setting: A case study. International Journal of Nursing Studies 46 (1), 23-36. Caspari S, Nåden D & Eriksson K. 2007. Why not ask the patient? An evaluation of the aesthetic surroundings in hospital by patients. Quality Management in Health Care 16 (3), 280-292. Cesario SK. 2009. Designing health care environments: Part I. Basic concepts, principles and issues related to evidence-based design. Journal of Continuing Education in nursing 40 (6), 280-288. Clancy CM. 2008. Designing for safety: Evidence-based design and hospital. American Journal of Medical Quality 28 (1), 66-69. Coad J & Coad N. 2008. Children and young people`s preference of thematic design and colour for their hospital environment. Journal of Child Health care 12 (1), 33-48. Evans J & Thomas J. 2011. Understanding family requirements in the intensive care room. Critical Care Nursing Quarterly 34 (4), 290-296. Hutton A. 2005. Consumer perspectives in adolescent ward design. Journal of Clinical Nursing 14 (5), 537-545. Hutton A. 2010. How adolescent patients use ward space. Journal of Advanced Nursing 66 (8), 1802-1809. Hweidi IM. 2007. Jordanian patients` perception of stressors in critical care units: A questionnaire survey. International Journal of Nursing Studies 44 (2), 227-235. Malcolm HA. 2005. Does privacy matter? Former patients discuss their perceptions of privacy in shared hospital room. Nursing Ethics 12 (2), 156-166. Morgan H. 2010. Single and shared accommodation for young patients in hospital. Pediatric Nursing 22 (8), 20-24. Shattel M, Hogan B & Thomas SP. 2005. It`s the people that make the environment good or bad. The patient`s experience of the acute care hospital environment. Clinical Issue 16 (2), 159-169. Shattel M, Andes M & Thomas S. 2008. How patients and nurses experience the acute care psychiatric environment. Nursing Inquiry 15 (3), 242-250. Topo P & Iltanen-Tähkävuori S. 2010. Scripting patienthood with patient clothing. Social Science & Medicine 70 (11), 1682-1689. 22

Trevisani F, Casadio R, Romagnoli F, Zamagni MP, Francesconi C, Tromellini A, Di Migoli A, Frigerio M, Farinelli G & Bernandi M. 2010. Art in the hospital: Its Impact on the feelings and emotional state of patients admitted to an internal medicine unit. Journal of Alternative & Complementary Medicine 16 (8), 853-859. Turner SE, Anderson EF, Frith KH & Cough B. 2011. Evidence-Based design for a safer environment without construction. Journal of Nursing Care Quality 26 (4), 364-370. Williams AM & Irurita VF. 2005. Enhancing the therapeutic potential of hospital environments by increasing the personal control and emotional comfort of hospitalized patients. Applied Nursing Research 18 (1), 22-28. Williams AM, Dawson S & Kristjanson LJ. 2008. Exploring the relationship between personal control and the hospital environment. Journal of Clinical Nursing 17 (12), 1601-1609. Zborowsky T & Hellmich LB. 2011. Impact of place on people and process. The integration of research on the built environment in the planning and design of critical care areas. Critical Care Nursing Quarterly 34 (4), 268-281. Muut lähteet Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska E-L & Vihunen R. 2001. Hoitamalla hyvää oloa. Porvoo. WS Bookwell Oy. Ekroos V. 2004. Terveydenhuollon palvelutuotanto. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Tammi. Johansson K. 2007. Kirjallisuuskatsaukset huomio systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Kivensalmi L. 1997. Esteettisyys hoitotyössä. Sairaanhoitajalehti 8/97, 26-28. Kotilainen H. 2009. Pebble-projekti - aalloista hyökyjä. Terveys ja Talous 1/2009, 26-29. Kotilainen H & Räikkönen O. 2004. Päiväkirurgisten yksiköiden tilat vuonna 2004. Kuntaliitto. Stakes. Kylmä J & Juvakka T. 2007. terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki. Kylmä J, Rissanen M-L, Laukkanen E, Nikkanen M, Juvakka T & Isola A. 2008. Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tietoa hoitotyön kehittämiseen. Esimerkkinä syöpää sairastavan nuoren vanhemman toivon vahvistaminen. Tutkiva hoitotyö 6 (2), 23-29. Kyngäs H & Vanhanen L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1), 3-12. 23

Kääriäinen M & Lahtinen M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), 37-40. Leino-Kilpi H. 2007. Kirjallisuuskatsaus tärkeää tiedonsiirtoa. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Nykänen E, Porkka J, Aittala M, Kotilainen H, Räikkönen O, Wahlström M, Karesto J, Yli-Karhu T & Larkas-Ipatti E. 2010. HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaala. Edita Prima Oy. Helsinki. Pudas-Tähkä S-M & Axelin A. 2007. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus, hakutermit ja abstraktien arviointi. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Edita Prima Oy. Helsinki. SHKS. Hoidokki-sanasto. Viitattu 15.3.2012. Saatavilla: http://www.hoidokki.fi/index.php Turjamaa R, Hartikainen S & Pietilä A-M. 2011. Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 9 (4), 4-13. 24

9 LIITTEET Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet tutkimukset ja laadunarvioinnin pisteet. Nro Tekijä(t) Vuosi Maa 1. Adams ym. 2010 Kanada Otsikko Kids in the atrium: Comparing architectural intentions and children`s experiences in a pediatric hospital lobby. Tutkimusmen etelmä Poikkitieteelli nen 2-osainen tutkimus Havainnointi ja suunnattu kyselyhaastattelu teksti- ja näködokumentein (n=35) Tulokset Aula on hengähdyspaikka muuhun sairaalaympäristöön verrattuna -kanssakäyminen mahdollistuu -sosiaalisuus Nuoret kokivat, että pitää laittautua, mielellään ei sairaalan vaatteissa Lasiseinä antoi vaikutelman, että ei eristyksessä Aula toivottaa tervetulleeksi, opasteet tärkeitä, keltaiset hissit maamerkkejä Opasteet, kartat Taidetta Laadu n- arvioi nti 15/18 2. Baillie 2009 Iso- Britannia Patient dignity in an acute hospital setting: A case study. Case study (n=24) Yksityisyys ei toteutunut -hoitotoimenpiteissä muita potilaita -isot huoneet, muut kuulivat mitä omista asioista puhuttiin -sairaalan vaatteet Siirtely tilanpuutteen takia 12/18 3. Caspari ym. 2007 Norja 4. Cesario 2009 USA Why Not Ask the Patient? An Evaluation of the Aesthetic Surroundings in Hospitals by Patients. & määrällinen 2-osainen tutkimus kuudessa norjalaisessa sairaalassa Designing Health Care Environments: Part 1. Basic Concepts, Principles and Issues Related to Evidence- (n= 15) Kirjallisuuskatsaus Esteettisellä ympäristöllä on tärkeä vaikutus paranemiseen Esteettisyys laiminlyöty sairaaloissa Vanhemmat potilaat antoivat myönteisempiä arvioita. Jos sairaalassa oloaika oli lyhyt, esteettisyys koettiin positiivisempana Turvallisuus -tukikaiteet, yövalot, valaistut reitit -Opasteet helpottavat stressiä kun löytää perille Yhden hengen huone -unen laatu -rauhallisuus 16/18 11/18 25

Based Design. -perheen läsnäolo -yksilöllisyys -arvostuksen tunne 5. Clancy 2008 USA Designing for Safety: Evidence-Based Design in Hospital. Kirjallisuuskatsaus Näköyhteys hoitajiin Meluttomuus/parempi uni Kodinomaisuus Perheen osallistuminen Yksityisyys 7/18 6. Coad & Coad 2008 Iso- Britannia Children and young people`s preference of thematic design and colour for their hospital environment. 2-vaiheinen tutkimus I-osa n= 40 lasta haastateltu II-osa n= 140 kyselyä Osastoilla teema (luonto, meri) -teema ilmi tekstiileissä Sisäänkäynnit -valoisia, maalauksia -toivottavat tervetulleeksi -yksivärisiä Käytävät -yksinkertaisia -suuria kuvia, maalauksia -suuria värillisiä nuolia tai jalanjälkiä Väreistä -vihreä-sinistä Valaistus -tunnelmavaloja, ei kirkkaita valoja 14/18 "HOME FROM HOME - FEEL 7. Evans & Thomas 2011 USA Understanding Family Requirements in the Intensive Care Room. Haastattelu (n= 4 perhettä) Lapsen turvallisuutta lisäsi kun vanhempi koko ajan näköetäisyydellä Turvallisuutta lisäsi kun sai tietää laitteiden tarkoituksen Kalusteiden siirreltävyys lisäsi kotoisuutta, kalusteita siirtelemällä tilaa puuhasteluun lapsen kanssa, kun lapsen kunto parani Oma wc, oma suihku Oma tietokone 11/18 8. Hutton 2005 Australia Consumer perspectives in adolescent ward design. (n= 7) Alue oman osaston ulkopuolella tai osaston jommassakummassa päässä, jossa voi oleskella, ei läpikulkua /yhteinen osa Osaston yksityinen osa= omahuone 13/18 26

-WC ja suihku -oma rauha Hoitotiloissa yksin Tiloja tekemistä/kokkausta varten 9. Hutton 2010 Australia How adolescent patients use ward space. Havainnointi ja haastattelu Kuvaileva (n=11) Teinit haluavat olla persoonia, ei potilaita Itse luodun ympäristön avulla toipuminen edistyy, omia vaatteita, omia julisteita, rutiinit ja kaverit, taiteen teko 15/18 10. Hweidi 2007 Jordania Jordanian patients` perception of stressors in critical care units: A questionnaire survey. Haastattelu (n= 165) Hyvässä hoitoympäristössä mahdollisimman vähän melua, valoa, keskeytyksiä Melu, kiire stressaa Kellon merkitys 10/18 11. Malcolm 2005 Uusi- Seelanti Does privacy matter? Nauhoitettu puolistrukturoitu haastattelu (n=12) Monen hengen huoneessa hyväksytään yksityisyyden menetys, mutta jos jotain henkilökohtaista/kriittistä omasta terveydentilasta, pitäisi olla mahdollisuus yksityistilaan, jossa se puhutaan ja perhe olla läsnä Verhot eivät anna kuulosuojaa, vain näkösuojan 13/18 12. Morgan 2010 Iso- Britannia Single and shared accommodation for young patients in hospital. (n= 10) Yhden hengen potilashuoneen puolesta useita asioita -oma rauha -parempi uni -vähemmän häiriöitä, melua 15/18 13. Shattel ym. 2005 USA It`s the People that Make the Environment Good or Bad. Haastattelututkimus (n=20) Mahdollisuus kutsua hoitaja soittonappi Yksityisyyden arvostaminen Mitä huonommassa kunnossa potilas oli, sen vähemmän merkitystä yksityisyydellä Sairaalaympäristön fokus, että vuorovaikutus onnistuu 11/18 27

14. Shattel ym. 2008 USA How patients and nurses experience the acute care psychiatric environment. (n=10) Yhteydenpito omaisiin Ulospääsy, liikkumisalue Auringonvalo Ikkunanäkymä Luonto Ikkunan saaminen auki Healing card 12/18 15 Topo & Iltanen- Tähkävuori 2010 Suomi Scripting patienthood with patient clothing. Haastattelu (n=12) Kun tullaan sairaalaympäristöön ja puetaan päälle vielä sairaalan eiistuvat, käytetyt vaatteet, siirrytään potilaan rooliin ja alkaa tuntua sairaammalta kuin onkaan 12/18 16. Trevisani ym. 2010 Italia 17. Turner ym. 2011 USA Art in the Hospital: It`s Impact on the Feelings and Emotional State of Patients Admitted to an Internal Medicine Unit. Evidence-Based Design for a Safer Environment Without Construction. Kyselylomakkeet 2kpl (n= 239) Kuvaileva tutkimus Kysely (n= 42) Taide vähentää ulkopuolisuuden tunnetta, apatiaa ja kipua, jos kipu ei ole liian kovaa Kliininen voinnin huonontuessa taiteesta nauttiminen väheni Tiloja perheen tapaamiseen Viihtyisyyttä lisäävät asiat lisäävät arvostuksen tunnetta Huoneen kunnostaminen ja pienet muutokset mahdollisia vaikka ei ole paljon rahaa -tehtiin mock-up Valaistus ja kalustuksen sijoittelu paransivat viihtyisyyttä ja turvallisuutta 13/14 11/18 18. Williams & Irurita 2005 Australia Enhancing the therapeutic potential of hospital environments by increasing the personal control. (n= 40) Halu tehdä jotakin itse- -keittää teetä Jääkaappi ja mikro 2 hengen huoneessa puuttuu valinnanmahdollisuus nukkumisen, ruokailun suhteen Kun tulee parempaan kuntoon, ympäristön merkitys kasvaa Huonossa kunnossa (kuoleman vaarassa) ympäristötekijöillä ei ole vaikutusta Hoitajien tilat lähellä 12/18 19. Williams ym. 2008 Exploring the relationship between Haastattelu Tila, jossa saattoi seurustella perheen kanssa, muualla kuin sängyn vieressä 14/18 28

Australia personal control and the hospital environment. (n= 40) Kenttätarkkailu (n= 16) Yhteensä (n= 56) Tila, johon voi tuoda lemmikkieläimiä Tilat, jotka antaisivat mahdollisuuden puuhastella jotain itse, vaikka kuinka pientäkin Luonto, näkymä tai pääsy raittiiseen ilmaan Vapaat käytävät Selvät opasteet Huone, joka antaa potilaalle mahdollisuuden muokata sitä persoonalliseksi 20. Zborowsky & Hellmich 2011 USA Impact of Place on People and Process. The integration of Research on the Built Environment in the Planning and Design of Critical Care Areas. (n= 180) Väri, valot Taide, arkkitehtuuri Hajut, ilma Musiikki, äänet Luonto Potilas- ja perhekeskeiset tilat Healing environments 12/18 29