Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus Endomines Oy Hoskon kaivospiirihakemus Selvitys tutkimustöistä ja niiden tuloksista 1 Yhteenveto Endomines Oy aloitti jatkojalostukseen tähtäävät tutkimukset Ilomantsin alueella elokuussa 1996. Vuoden 1996 aikana keskityttiin lähinnä Geologian tutkimuskeskuksen tulosten verifiointiin valtausalueen sekä ko. malmion tutkimiseen sopivien tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Vuoden 1997 tutkimusten perusteella saatiin varmuus Hoskon Valkeasuon alueen huomattavasta malmipotentiaalista ja pystyttiin keskittämään tutkimukset ensisijaisesti Hoskon esiintymän mineraalivarantojen kehittämiseen. Nyt kymmenen vuoden tutkimusten jälkeen alueen todetut ja todennäköiset mineraalivarat ovat 454 000 t (3,3 g/t Au) ja mahdolliset 721 000 t 1,7 g/t Au) 150 metrin syvyydelle laskettuna. Mineraalivarat ovat pääasiallisesti louhittavissa avolouhoksesta. Hankkeessa suunnitellaan louhittavan yksi avolouhos, jonka pohjalta tehdään muutama pieni maanalainen louhosalue. Nyt kaivospiiriin haettavalle alueelle rakennetaan myös tuotantoa palvelevat muut toiminnot, kuten huoltarakennukset, läjitysalueet, tiestö ja sähkölinja. Hoskon malmi tullaan rikastamaan Pampalon keskusrikastamossa, joten rikastamoa ja rikastushiekka-altaita ei alueelle rakenneta. Tutkimustöiden ja laaditun aluesuunnitelman perusteella on rajattu Hoskon kaivospiiri, ja se on esitetty kuvassa 1.
Endomines Oy 2 Hoskon kaivospiirihakemus Kuva 1. Kaivospiirialueen kartta. Alueen valtaukset (siniset rajaukset), haettavan kaivospiirialue (purppura rajaus) ja Hoskon malmio punainen rajaus. 2 Hankkeen historiaa Geologian tutkimuskeskus (GTK) suoritti vuosina 1986-1996 Ilomantsin alueella kullan etsintää ja paikallisti useita kulta-aiheita. Suomen valtio ja Endomines Oy solmivat kesäkuussa 1996 sopimuksen, jonka perusteella GTK:n, Ilomantsin kunnassa nk. Hatun liuskejakson pohjoisosassa sijaitsevat kultaesiintymät valtausoikeuksineen (yht. 19 kpl) myytiin Endomines Oy:lle. Valtausalueet, jotka sisälsivät noin 12 km pitkän ns. Hatun liuskejakson pohjoisosan, olivat yhteispinta-alaltaan 899,4 ha. Tämän hakemuksen kohteena ovat Valkeasuo 1, kaiv.rn:o 6926/1 ja Valkeasuo 2, kaiv.rn:o 7559/5 nimiset valtaukset, jotka sijaitsevat vastaavilla alueilla kuin Endomines Oy:n aiemmin ostamat saman nimiset valtaukset. Kuvassa 2 Endomines Oy:n valtausalueet. Geologian tutkimus keskuksen suorittamia tutkimuksia vuoteen 1996 saakka johti tri Eljas Ekdahl. Endomines Oy:n suorittamien tutkimusten johtamisesta 1996 alkaen on vastannut FK Jaakko Liikanen.
Endomines Oy 3 Hoskon kaivospiirihakemus Kuva 2. Endomines Oy:n hallitsemat Ilomantsin valtausalueet ja kairauskohteet (Hoskon malmin sijainti merkitty ruskealla renkaalla).
Endomines Oy 4 Hoskon kaivospiirihakemus 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Maaperänäytteenoton metodiikka Endomines Oy on jatkanut maaperän geokemian ja lohkare-etsintätutkimuksia lisätäkseen alueellista tutkimusta Hatun liuskekivivyöhykkeellä. Tämä sisältää 187 maaperänäytettä ja 67 lohkare-etsintä tutkimusta. 3.2 RC-Kairaustutkimusten metodiikka (käänteishuuhtelu-tekniikka) Vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä, Endomines Oy on suorittanut yhteensä 3265 metriä RC-kairausta Hoskon ja Kuiviston alueilla. Suurin osa RC-kairarei istä on sijoitettu profiileihin, jotka ovat kohtisuorassa jokseenkin pohjoiseteläsuuntaisen hiertovyöhykkeen kulun suhteen. Hoskon kultaesiintymää voisi kuvailla useiden peräkkäisten lähes pystyasentoisten piippujen kaltaisena rakenteena. RC-kairaus on tehty esiintymän alueella 50-100 metrin profiilivälein. Vaikka Endomines Oy ei ole suorittanut systemaattista RC-kairausohjelmaa tasaisin profiilivälein niin siitä huolimatta lähes kaikki alueella tehdyt RC-reiät ovat lävistäneet vähintään yhden mineralisoituneen vyöhykkeen. Endomines Oy aloitti jatkojalostukseen tähtäävät tutkimukset Ilomantsin alueella elokuussa 1996. Vuoden 1996 aikana keskityttiin lähinnä Geologian tutkimuskeskuksen tulosten verifiointiin valtaus alueilla sekä ko. malmion tutkimiseen sopivien tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Vuoden 1997 tutkimusten perusteella saatiin varmuus Hoskon Valkeasuon alueen huomattavasta malmipotentiaalista ja pystyttiin keskittämään tutkimukset ensisijaisesti Hoskon esiintymän kehittämiseen. 4 Tutkimusten suoritus 4.1 Kairaukset Osana GTK:n jatkunutta vyöhykkeen tutkimustoimintaa löytyi yksi rohkaiseva alue Pampalosta (Endomines Oy:n valtausten eteläpuolella), ja se esiteltiin Outokumpu Oyj:lle, joka sittemmin otti ohjat käsiinsä tutkimustoiminnassa ja kaivosselvityksissä. Endomines Oy aloitti maaperänäytteenotolla tiheydellä 16 näytettä/km 2 ja tuloksekkaat anomaliat tutkittiin tarkemmin ottamalla näytteitä profiileista 10 metrin väleillä. Rajattu kultamineralisaatio tutkittiin magneettisilla tutkimuksilla ja IP-mittauksilla (indusoitu polarisaatio). Mineralisaatio sisällytettiin myös alueelliseen ilmakuvausohjelmaan, jota seurasi geologinen kartoitus. Hiertovyöhykkeeessä, erityisesti Hoskon esiintymän läheisyydessä sijaitsee selvästi merkittävä IP-anomalia.
Endomines Oy 5 Hoskon kaivospiirihakemus Endomines Oy hankki Pampalon pohjoispuolella olevat valtaukset hallintaansa vuonna 1996, ja jatkoi tutkimuksia uusilla maaperänäytteenotoilla, peruskallion uranäytteenotolla, käänteishuuhtelu- (RC) ja kairasydäntutkimuksilla. Taulukko 1 Tutkimustoiminta Hoskon alueella 1996-2007 (GTK ja Endomines Oy) Tutkimustoiminnan tyyppi Määrä/Yhteensä metriä Maaperänäytteet (kpl) 6639 Timanttikairaus (m) 6547 RC-Kairaus (m) 1912 Vuosina 1998-1999 Endomines Oy suoritti Hoskon mineralisaation alueella noin 100x50 m kokoisen maanpoiston. Maanpoistoa seurasi systemaattinen uranäytteenotto-ohjelma, joka vahvisti kultapitoisuusarvot välille 1,8-21 g/t Au. Puhkeama-alueelta otettiin 1,000 tonnin näyteerä, josta käytettiin 670 tonnia pilot-mittakaavaisiin metallurgisiin testeihin VTT:n Outokummun rikastuslaboratoriossa. Suuri osa GTK:n tekemistä tutkimuksista alueella olivat alueen luonteen tutkimista, ja osa laajempaa litologista ja rakenteellista ohjelmaa tarkoituksena kartoittaa Hatun liuskevyöhykkeen laajuus ja koostumus. On arvioitu, että tämän tyylinen tutkimusmetodiikka ei sovi hyvin kultaesiintymien kvantitatiiviseen arviointiin. Tästä syystä Endomines Oy arvioi, että suurin osa aikaisemmista tutkimustuloksista täytyy jättää huomiotta varantoarvioita laadittaessa. Tämä huomioiden, Endomines Oy:n oma varantoarviointi on koko ajan käynnissä ja JORC-luokituksen mukaiset arvioinnit suoritettu. Valtausalueilla on kairattu yhteensä 58 kappaletta timanttikairausreikiä. Näiden reikien yhteispituus on 6547 metriä. Tämän lisäksi on käänteishuuhtelutekniikalla kairattu 24 reikää, yhteensä 1912,50 metriä. Tämän lisäksi toteutettiin 67 pisteen pintamoreeninäytteenotto omalla työvoimalla. Moreenianalytiikan on hoitanut GTK:n Geokemiallinen Laboratorio Kuopiossa. Raskasmineraalitekniikkaan perustuvalla spiraalirikastimella on suoritettu kohteellisia tutkimuksia kaivausten yhteydessä. Tutkimuksen aikana valtaus alueelle on kairattu seuraavan taulukon mukaisesti: Tilaaja Tyyppi Kpl Metrit Laboratorio GTK 1992-1996 Timanttikairaus 21 2518,00 GTK Endomines 1997-2007 Timanttikairaus 37 4029,00 GTK, ALS Timanttikairaus yhteensä 58 6547,00 m Endomines 1996 RC-kairaus 4 362,00 Inchape Tes- Ting Service Endomines 1997 RC-kairaus 10 1111,50 ITS Bondar Glegg Endomines 1998 RC-kairaus 10 439,00 GTK RC-kairaus yhteensä 24 1912,50 m Varsinaiset tutkimuskairaukset yht. 82 reikää 8459,50 m
Endomines Oy 6 Hoskon kaivospiirihakemus Endomines 1998 Soijaporaus 14 202,00 VTT Endomines 1997 Iskuporaus 49 554,00 GTK Muu poraus yhteensä 53 756,00 m yhteensä 9215,50 m Pääasiallisesti käytetty analyysimetodi on ollut nk. Bottle Roll leaching with AAS-finish, jonka tulokset ja liuotusjätteet on kontrolloitu FAA-menetelmällä. Timanttikairausten analysoinnin ja RC-kairauksen analysoinnin vuonna 1998 on suorittanut GTK:n Kemian laboratorio pääosin FAA-menetelmällä. 4.2 Maanpoistotyöt malmipuhkeaman kartoituksessa Toukokuussa 1998 alkaneiden maastotöiden yhteydessä paljastettiin Hoskon alueella malmipuhkeama (kuva 3). Työn suoritti Joensuun KTK Oy Ilomantsilaisten urakoitsijoiden voimin. Kokonaisuudessaan maata siirrettiin 24 000 m 3. Moreenipeitteen paksuus oli keskimäärin 10 m ja paljastetun alueen laajuudeksi tuli noin 2100 m 2. Kartoituksen yhteydessä kaivettiin traktorikaivurilla yhteensä n. 300 m tutkimuskaivantoja Hoskon ja Kuiviston alueelle. Urakoisijana toimi Teuvo Maksimainen Ilomantsin Hattuvaarasta. Kuva 3. Hoskon malmipuhkeama. Kultamineralisoitunut vyöhyke merkitty kuvaan vihreällä katkoviivalla.
Endomines Oy 7 Hoskon kaivospiirihakemus 4.3 Geologia ja kartoitustulokset Vuoden 1997 ja1998 aikana suoritettiin lisäksi valtauksia ympäröivillä alueilla lohkare-etsintää ja geologista kartoitusta usean karttalehden alueella, yhteensä noin 50 km 2. Suurin painopiste on kuitenkin ollut Hoskon ja Kuiviston välisellä alueella. Hoskon paljastuman rakennegeologisen kartoituksen suoritti Dr. Peter Sorjonen-Ward Geologian tutkimuskeskuksesta yhteistyössä Endomines Oy:n henkilöstön kanssa. Kartoituksen yhteydessä valittiin kunkin tavatun litologisen yksikön alueelta tyyppinäytteet, joista tehtiin ohuthieet ja tarvittavat analyysit. Ohuthie-näytteitä on otettu yhteensä 38 kappaletta. Hoskon esiintymän geologinen malli on julkaistu Helsingin Yliopiston Geologian laitoksen opinnäytetyönä (FM Juha Mustajärvi). Tutkimusten yhteydessä on myös otettu muutama näyte FT Matti Poutiaisen (HY) sulkeumatutkimuksia varten. Kuva 4. Tutkimusalueiden sijainti Suomessa (indeksikartta) ja maaperägeologisella pohjakartalla. Hoskon alueen kallioperään oli aiemmin päästy tutustumaan vain kairausten avulla. Suoritettu kallionpaljastus vahvisti voimakkaasti aiemmin saatuja indikaatioita Hosko -tyypin litologisesta kerrossidonnaisuudesta. Kultamineralisaatiota ympäröivät kivilajit ovat koostumukseltaan jonkin verran koostumukseltaan vaihtelevia meta-grauvakkoja. Grauvakkojen sekaan on kerrostunut muutamien metrien paksuinen savisempi, argilliittinen osuus, jonka fyysinen kompetenssi on poikennut niin paljon ympäristöstä, että se on tektoonisten liikehdintöjen aikana repeytynyt auki ja muodostanut virtauskanavan paineenalaisille hydrotermisille metallirikkaille fluideille. Fluidit ovat breksioineet ympäristönsä kivilajeja ja niistä on sopivissa olosuhteissa saostunut
Endomines Oy 8 Hoskon kaivospiirihakemus virtauskanavaan ja sen ympäristöön erilaisia mineraaleja kuten turmaliini, scheeliitti, arseenikiisu ja kulta. Näin on muodostunut Hoskon kvartsiturmaliinimaa-sälpäbreksia, joka on Hoskon kultaaiheen isäntäkivi. Myöhemmät tektooniset liikunnot ovat vielä vähintään kerran aktivoineet kullan ja poimuttaneet alueen kivilajistoa. Tämän vaiheen liikunnot näkyvät hyvin rakennegeologisissa tutkimuksissa vaikuttavana vasenkätisenä poimutuksena. Tämän poimutuksen aikana reaktivoitunut kulta on konsentroitunut näiden n. 50 etelään kaatuvien poimujen akseleihin. Uudelleen tulkitun kairasydänmateriaalin ja geofysikaalisten mittausten perusteella voidaan olettaa Hoskon mineralisaation pituusjatkuvuuden olevan huomattavan suuri, jopa 5-7 km pitkä. Malmion leveys vaihtelee 5-15 m välillä. Malmion pintaosista suoritettu näytteenotto osoittaa suurta hajontaa samasta pisteestä otettujen erisuuruisten näytteiden välillä. Samalle näytteelle on saatu erilaisin analyyttisin ja koko vaihtoehdoin arvoja 2-22 g/t Au. Selvitykset asian ratkaisemiseksi ovatkäynnissä. Päämalmion pinnasta otettujen suurten bulk-näytteiden keskipitoisuus oli 11,04 g/t Au. Alueella todetut mineraalivarannot ovat yli 1,2 miljoonaa tonnia sisältäen keskimäärin noin 3 g/t kultaa. Varannot on laskenut Micon Ltd JORC (2004)-koodin mukaisesti. 4.4 Rikastustekniset tutkimukset VTT/Mineraalitekniikka, Outokumpu, suoritti vuonna 1998 ja 1999 laboratorio- ja rikastamomittakaavaiset rikastustutkimukset Hoskon esiintymän kultamalmille. Kokeiden tarkoitus oli selvittää mm. malmityypin mineralogia, jauhautuvuus ja soveltuvat rikastusmenetelmät. Syötteen kultapitoisuus oli 21,1 g/t ja arseenipitoisuus 0,370 %. Malmin pääsulfidimineraali on arseenikiisu, jonka pitoisuus on 0,82 %. Muita sulfideja ovat magneettikiisu, 0,32 %ja pyriitti, 0, 1 2 %. Mikroskooppihavaintojen perusteella kulta esiintyy malmissa yleensä silikaattifaasissa tai silikaattien ja arseenikiisun rajapinnoilla. Kultaa on runsaammin turmaliinibreksiassa. Lisäksi kultaa tavattiin ilmeniitin sulkeumina. Arseenikiisun sulkeumina kultaa tavattiin hyvin vähän. Suurimmat havaitut kultapartikkelit olivat kooltaan 700 µm, ja yli puolet kullasta on raekokoa yli 80 µm, siis kohtalaisen karkeaa. Energiankulutukseltaan Hoskon malmi on hieman keskimääräistä helpommin jauhautuvaa. Näytteen Work Index-arvo hienouteen 80 % alle 75 µm oli 12,6 kwh/t. Painovoimaerotustesteissä tärypöytärikasteen kultapitoisuus vaihteli välillä 5-12 % kultasaannin ollessa noin 30 %. Vaikka kulta ja arseenikiisu ovat valtaosin erillään, vaahdotusrikasteen arseenipitoisuus nousee mahdollisesti ongelmaksi. Bulkkivaahdotuskokeissa päästiin jauhatushienoudella 75 % alle 75 µm esirikasteen kultasaannissa 90 %:n tasolle ja kertausrikasteen kultapitoisuudessa alueelle 1500-2000 g/t, jolloin Au-saanti oli 65-68 %. Rikasteen arseenipitoisuus oli 10-15 % ja Assaanti 25-30 %.
Endomines Oy 9 Hoskon kaivospiirihakemus Painovoimaerotuksen ja selektiivisen vaahdotuksen yhteisprosessilla saatiin noin 60-70 % kullasta myyntikelpoisiin tuotteisiin. Tällöin vaahdotuskertausrikasteen kultapitoisuus oli n. 1000 g/t ja As-pitoisuus 0,5 %:n rajoilla. Yhtenä vaihtoehtona saattaisi olla pyrkimys bulk-rikasteen selektiiviseen kertaukseen arseenikiisua painamalla tai kultaa esim. painovoimalla rikastamalla. Tämä vaihtoehto riippuu kuitenkin siitä, missä määrin kulta ja arseenikiisu onnistutaan erottamaan, ja mikä on kullan saanti rikasteeseen ja sen menetykset hylkytuotteisiin. Kokeissa kullan liuottaminen malmista syanidilla tuotti 97,4 %:n kultasaannin. Liuotus on parhaimman kultasaannin takaava rikastusmenetelmä Hoskon malmille.