Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahtioikoradan lunastustoimituksessa Mäntsälän kunnassa

Maanmittaus 86:2 (2011) 5 Maanmittaus 86:2 (2011) Tieteellinen artikkeli Saapunut 2.8.2011 ja tarkistettuna 5.9.2011 Hyväksytty 20.9.2011 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahtioikoradan lunastustoimituksessa Mäntsälän kunnassa Seija Kotilainen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maanmittaustieteiden laitos seija.kotilainen@aalto.fi Tiivistelmä. Kiinteistötoimituksia on perinteisesti tutkittu taloudellisista, teknisistä, juridista ja arviointiteoreettisista näkökulmista. Tutkimuksessa selvitettiin kiinteistön omistajien kokemuksia lunastustoimituksesta. Tutkimuskohde oli oikorata Mäntsälässä. Tyytyväisyyskokemuksen arviointiin rakennettiin tässä tutkimuksessa malli, jota testattiin. Lisäksi tutkittiin sitä, käsittivätkö kiinteistön omistajat viranomaistoiminnan neutraaliksi vai luottamukselliseksi. Tarkastelu tehtiin määrällisenä ja laadullisena. Tyytyväisyyttä lisäsivät aloite-, neuvottelu- ja keskustelumahdollisuudet (teoriakäsite: vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuus). Viranomaisen piti huolehtia kiinteistön omistajan tarpeista ja oikeuksista (eettisyys) sekä toimia rehellisesti ja asiallisesti (puolueettomuus). Toimituksen lopputuloksen tuli olla virheetön ja odotusten mukainen (lopputuloksen hyvä laatu). Tyytyväisyys parani, jos kiinteistön omistaja oli ollut tyytyväinen suunnittelun lopputulokseen tai suunnittelun menettelyihin. Myös nopea rakennustöiden teko lisäsi tyytyväisyyttä. Tyytyväisten viranomaiskäsitys oli sekä neutraali että luottamuksellinen. Tyytymättömät pitivät sitä neutraalina. Keskustelumahdollisuuksia pitäisi parantaa haltuunotossa ja lunastuspäätöksen antaminen ilman kokousmenettelyä tulisi olla mahdollista. Lisäksi rakentaminen olisi hyvä kytkeä tiiviisti yhteen toimituksen kanssa. Tutkimus kuvaa kiinteistön omistajien kokemuksia Mäntsälän oikoratahankkeessa sekä muissa vastaavissa hankkeissa. Toisella lisätutkimuksella tulisi varmistua siitä, sopivatko tutkimustulokset kuvaamaan yleisesti ratojen ja maanteiden lunastustoimituksia. Avainsanat: Kiinteistön omistaja, lunastus, toimitus, rata, ratahanke 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Toimitusmenettelyä on tutkittu taloudellisista, teknisistä, juridista ja arviointiteoreettisista lähtökohdista. Näin on tavoiteltu tehokasta menettelyä ja oikeaa lop

6 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa putulosta. Toimituksen onnistuneisuus riippuu myös siitä, millaiseksi kiinteistön omistajat 1 kokevat sen. Tämä ilmenee siinä, miten tyytyväisiä he ovat toimitukseen. Lunastustoimitukset koetaan herkästi kielteisinä, koska ne tehdään yhteiskunnan tarpeisiin toisin kuin esimerkiksi lohkomistoimitukset. Tutkimus selvitti kiinteistön omistajien tyytyväisyyttä radan lunastustoimitukseen. Kohteen muodosti Kerava Lahti-oikoratahanke Mäntsälän kunnassa. Tutkimus vastasi kysymyksiin: Kuvasivatko tutkimuksessa muotoillun kokemusten arviointimallin osatekijät kiinteistön omistajien tyytyväisyyttä lunastustoimitukseen? Oliko kiinteistön omistajien viranomaiskäsitys neutraali- vai luottamispohjainen? Tutkimus kuului kiinteistöntekniikan alaan, mutta teoriat perustuivat sosiaalitieteisiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Toimitusmenettelyä pidettiin hallintotoimintana, joka sisälsi myös teknisiä ja oikeudenkäynnin piirteitä (Holma 1995, s. 237). Tämän vuoksi mallin lähtökohdaksi otettiin Tylerin tutkimustulokset, jotka koskivat hallintoa ja oikeuslaitosta. 1.2 Aihealuetta koskevia tutkimuksia 1.2.1 Tyytyväisyys oikeusviranomaisten toimintaan; eri näkökulmat Oikeusviranomaisia koskevat tutkimukset ovat perinteisesti selvittäneet tyytyväisyyttä toimien lopputulokseen (Tyler 1990, s. 72). Tutkimukset alkavat monipuolistua 1970-luvulla, kun ryhdytään tutkimaan tyytyväisyyttä myös prosessiin. Tuolloin Thibaut ja Walker selvittävät ihmisten lainkuuliaisuutta ja tyytyväisyyttä oikeusviranomaisiin. Tutkimus koskee ihmisten sisäisten tekijöiden lisäksi kiireen ja standardien vaikutusta. Tutkimustulosten mukaan tyytyväisyys perustuu pääosin siihen, missä määrin ihmiset saattavat vaikuttaa päätöksiin ja prosessiin. Tyytyväisyys prosessiin johtaa tyytyväisyyteen lopputulokseen. (Thibaut ja Walker 1975, s. 1 3.) Palkinnot ja uhat ohjaavat ihmisiä, jotka tavoittelevat vain omaa etuaan. Näkökulmaa kutsutaan välineelliseksi (instrumental perspective). (Tyler 1990, s. 161 162.) Uusia tutkimustuloksia alkaa tulla 1980- ja 1990-luvuilla. Ihmiset elävät sosiaalisessa yhteisössä, joka vaikuttaa kokemuksiin. Tyytyväisyyttä kuvaavat viranomaisen korkea moraali ja oikeudenmukaisuus. Näkökulma perustuu ihmisen sisäisiin normeihin (normative perspective). (Tyler 1990, s. 161 164, 173 176.) Leventhalin mukaan normatiivisia kriteereitä ovat yhdenvertaisuus sekä muiden ihmisten että tapausten kanssa, viranomaisen eettisyys ja kyky tukahduttaa yksipuolisia käsityksiä, päätöksen objektiivinen korkea laatu ja korjausmahdollisuus sekä osallistumismahdollisuus. (Leventhal 1980, s. 39 55, Tyler 1990, s. 118 120.) Myöhemmin Tyler (1988, 1990, 1997) kehittää Thibaut ja Walkerin 1 Kiinteistön omistajaksi katsottiin kiinteän omaisuuden omistaja, erityisen etuuden tai siihen verrattavan oikeuden haltija (määritelmä: lunastuslaki 603/1977, 2 ) tai valtuutettu.

Maanmittaus 86:2 (2011) 7 sekä Leventhalin tutkimustulosten pohjalta kokemuksen tekijöitä. Kohteena on viranomaistoiminta (Tyler 1990, s. 120). 1.2.2 Tylerin tutkimukset viranomaistoiminnasta Tyleria on kiinnostanut 1980- ja 1990-luvuilla tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten lainkuuliaisuuteen. Kun ihmisten viranomaiskäsitys on myönteinen, he noudattavat päätöksiä ja pitävät toimintaa oikeutettuna. Viranomaiskäsitykseen vaikuttaa kokemusten kokonaisuus, jolloin tulee tutkia myös yksittäisiä kokemuksia. (Tyler 1990, s. 3 7, 63 67, 75 77.) Tyler kehittää kokonaisvaltaisen mallin (Kuva 1). Se kuvaa tekijät, jotka saattavat vaikuttaa kokemuksiin. (Mallin suomennokset ovat Ervastilta; 2004, s. 168 176.) Käyttäytymisen ja arvioinnin mahdolliset perusteet Lopputulos Prosessi Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Proseduraalinen oikeudenmukaisuus Lopputuloksen absoluuttinen taso Odotusten särkyminen Kohtuus, tasa-arvo, tarpeet Tehokkuus, nopeus Yhtenäisyys, puolueellisuus, eettisyys Kuva 1. Kokemuksen arvioinnin malli (Tyler 1990, s. 74 75, käännös Ervasti 2004, s. 175) Mallin muodostavat lopputulos ja prosessi, jotka kumpikin jakautuvat oikeudenmukaisuudesta riippumattomiin ja riippuviin osiin. Oikeudenmukaisuutta kuvaa tasapuolisuus. Se voidaan käsittää absoluuttiseksi, jolloin jokaisen asemaa pidetään samanlaisena riippumatta olosuhteista. Yleensä tasapuolisuus ymmärretään suhteelliseksi, kuten tässäkin. (Tyler 1990, s. 74 83, Ervasti 2004, s. 168 169.) Ensimmäinen lopputuloksen oikeudenmukaisuudesta riippumaton tekijä on lopputuloksen absoluuttinen taso. Usein kyse on oikeudenkäynnin kustannuksista ja huonosta lopputuloksesta. Lopputulokseen ei tällöin vaikuta ihmisen henkilökohtaiset tarpeet, kyvyt tai asema. Ihminen on myös asettanut odotuksia lopputulokselle. Niiden särkyminen muodostaa toisen tekijän. Lopputuloksen oikeudenmukaisuutta kutsutaan distributiiviseksi oikeudenmukaisuudeksi, joka tarkoittaa reiluutta (fair, oikea, kohtuullinen, reilu) resurssien jaossa. Sitä kuvaavat lopputuloksen kohtuus, tasa-arvo ja ihmisten tarpeiden huomioiminen. Prosessin oikeudenmukaisuudesta riippumattomia tekijöitä ovat kustannustehokkuus ja nopeus. Proseduraalinen oikeudenmukaisuus merkitsee oikeudenmukaisia menettelyjä. Niitä kuvaavat yhtenäisyys, puolueettomuus ja eettisyys. (Tyler 1990, s. 74 77, Ervasti 2004, s. 174 176.)

8 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa Tyler parantelee edelleen (1988, 1997) proseduraalisen oikeudenmukaisuuden tekijöitä tutkimuksissaan. Ensimmäinen tutkimus koskee oikeuslaitoksen ja poliisin toimia. Kokemuksia kysytään henkilöiltä, joiden viranomaiskokemus on tapahtunut vähän ennen tutkimuksen tekoa. Lisäksi asian tulee olla vastaajalle merkityksellinen. Tylerin mukaan tyytyväisyyttä edistävät osallistumismahdollisuus, viranomaisen motivaatio toimia oikeudenmukaisesti sekä rehellisyys ja eettisyys. Päätösten hyvyys, valitusmahdollisuus ja yhdenvertainen kohtelu vaikuttavat myös myönteisesti. Tilanteen luonne vaikuttaa tyytyväisyyteen, mutta ihmisten ominaisuudet eivät. (Tyler 1988.) Toinen tutkimus koskee oikeuskonfliktien sovittelua. Tekijöiksi osoittautuvat osallistumismahdollisuuden tarjoaminen, viranomaisen luotettavuus, kunnioittava ja kohtelias suhtautuminen osapuoliin sekä puolueettomuus. Luotettavuus muodostaa päätekijän, koska se luo turvallisuutta. Luotettavan viranomaisen päätökset ovat ennakoitavissa. (Tyler 1997.) 1.2.3 Neutraaliperusteinen ja luottamusperusteinen viranomaiskäsitys Oikeusviranomaisen toiminnan keskeisen tekijän muodostaa yleinen luottamus viranomaistoimintaan. Luottamuksen puute aiheuttaa ongelmia, kuten esimerkiksi valituksia ja niihin liittyviä lisäkuluja ja jopa tottelemattomuutta. (Tyler 1997.) Viranomaisten luotettavuus on pitkään perustunut neutraaliin viranomaiskäsitykseen. Se on ollut muuttumassa luottamusperusteiseksi länsimaissa. Neutraalissa tavassa uskottavuus luodaan ammatillisilla ja oikeudellisilla eleillä, kuten viranomaisaseman korostamisella ja standardien menettelyjen käytöllä. Toiminta on muodollista ja etäistä, jolloin tiiviitä henkilökohtaisia kontakteja kansalaisiin ei pidetä suotavina. Päätökset perustuvat kirjallisiin normeihin. Niihin eivät vaikuta asian taustatekijät, koska niitä ei edes tunneta. Päätökset eivät juuri vaihtele eri tapauksissa, jolloin niitä voidaan pitää puolueettomina. Ääriesimerkkiä kuvaa Yhdysvalloissa käytössä ollut tuomioistuinmenettely, jossa valamiehistön jäsen ei saanut edes tuntea syytettyä. (Tyler ja Kersteller 1994, Tyler 1997.) Luottamusperusteisessa tavassa uskottavuus syntyy korkealla moraalilla ja hyväntahtoisuudella. Päätöksessä otetaan huomioon tapauksen erityispiirteet, jolloin se voidaan räätälöidä tilanteeseen sopivaksi. Näin päätökset vaihtelevat enemmän kuin neutraalisti toimittaessa. Toimintatapaa kuvaa yhdysvaltalainen poliisitoimi, jossa kyläläiset tunsivat aiemmin poliisinsa. Sittemmin siirryttiin laajoihin poliisipiireihin, jolloin poliiseista tuli etäisiä neutraaleja ammattilaisia. 1990-luvulla poliisit muuttuivat jälleen kyläpoliiseiksi. He perustavat toimintansa luottamukseen, joka syntyy henkilökohtaisilla suhteilla. (Tyler ja Kersteller 1994, Tyler 1997.) Neutraaliperusteista ja luottamusperusteista toimintatapaa on pidetty länsimaissa toistensa vastakohtina. Sen sijaan esimerkiksi japanilaisessa kulttuurissa ei vallitse tällaista vastakkainasettelua. (Tyler ja Kersteller 1994.) Luottamusperusteinen toimintatapa edellyttää usein luottamuksellisuutta, 2 kun taas neutraaliperusteisessa tavassa sitä ei suosita. Luottamuksellisuuden mah 2 Luottamuksellisesti toimittaessa käytyjen keskustelujen tulokset jäävät vain osapuolten tietoon (Ervasti 2004, s. 133).

Maanmittaus 86:2 (2011) 9 dollisuuteen perustuu myös suomalainen sovintomenettely riita-asioissa, jossa tuomari voi tavata osapuolia kahden kesken. Suullinen valmistelu ja sovintomenettely tulivat käyttöön alioikeusuudistuksessa vuonna 1993. Näin Suomi seurasi monia muita länsimaita, joissa tuomioistuinsovinnot olivat keskeisiä. (Ervasti 2004, s. 91, 133, 421 423.) Haavisto on tutkinut alioikeusuudistusta vuonna 2002. Tutkimuksessaan hän kohdistaa mielenkiintonsa tuomioistuimen kommunikaatioon, menettelyn oikeudenmukaisuuteen, luottamukseen, asiakkaan asemaan sekä sovintomenettelyyn. Hän selvittää, onko näissä tekijöissä tapahtunut todellinen muutos. Kommunikointi on muuttumassa. Asiakkaiden aloitteet ovat lisääntyneet ja sovintomenettelyissä opetellaan uusia toimintatapoja. Etäinen keskustelu ei sovi enää toimintatavaksi. Perusteellinen muutos on tapahtumassa. Siihen on myös tarvetta. Tässä Haavisto viittaa Tyleriin (1997), jonka mukaan modernissa yhteiskunnassa ollaan siirtymässä neutraaliperusteisesta luottamusperusteiseen toimintatapaan. (Haavisto 2002, s. 1 5, 285 305.) 1.3 Teoreettinen malli tyytyväisyys lunastustoimitukseen 1.3.1 Mallin tekijät Tutkimuksessa luotiin uusi Suomen olosuhteisiin sopiva tyytyväisyyden arviointimalli, jonka lähtökohtana oli yhdysvaltalaisen Tylerin tutkimukset 3 (kohta 1.2.2). Malliin kuuluvat tekijät: vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuus (tässä: osallistumismahdollisuus) viranomaisen luotettavuus viranomaisen eettinen toiminta viranomaisen puolueettomuus lopputuloksen laadukkuus valittaminen toimituksesta kokemukset vastapuolesta, hankkeen muista vaiheista kuin lunastustoimituksesta kiinteistön omistajan, kohteiden ja toimitusten taustatiedot. Osallistumismahdollisuus merkitsee sitä, että ihmiset saavat tietoa ja mahdollisuuden kertoa näkökulmansa. He saattavat osallistua keskusteluihin, joihin päätökset perustuivat. He eivät pidä välttämättömänä päätösvallan saamista. Lisäksi ihmiset haluavat toisen osapuolen kuulevan heidän näkökantansa. Luotettava viranomainen kohtelee kaikkia tasavertaisesti eikä suosi ketään. Lisäksi sen tulee harkita heidän näkökulmiaan. Viranomaisen eettinen toiminta tarkoittaa kohteliasta, arvostavaa ja kunnioittavaa suhtautumista osapuoliin. Viranomainen 3 Tutkimus oli osa laajaa konfliktitutkimusta. Konfliktitutkimusten johtava maa on Yhdysvallat, mutta teorioita ei ole useinkaan testattu empiriassa (Peltonen ja Villanen 2004, s. 42 43). Tyler on tehnyt laajoja empiirisiä tutkimuksia, joten oli luontevaa käyttää niitä.

10 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa ottaa ihmisten asiat tosissaan. Tämä viestittää ihmisille heidän hyvästä sosiaalisesta asemastaan yhteisössä. Eettisyys merkitsee myös sitä, että viranomainen selvittää osapuolten tarpeet ja oikeudet. Viranomaisen puolueettomuutta kuvaa rehellisyys ja asiallisuus. Lisäksi ihmiset pitävät tärkeänä hyvää lopputuloksen laatua. Tämä tarkoittaa virheetöntä ja oikeudenmukaista lopputulosta, joka vastaa odotuksia. Kaikkien pitää tietää, että toimituksesta saattaa valittaa. (Tyler 1988; 1990, s. 115 164; 1997.) Henkilöt, jotka ovat olleet tyytyväisiä radan suunnittelun menettelyihin tai suunnittelun lopputulokseen, ovat todennäköisesti tyytyväisempiä kuin muut. Riittävän nopean korvausten saannin oletetaan myös lisäävän tyytyväisyyttä. Jos kiinteistön omistajan toimeentulo riippuu suuresti lunastuksesta, hän saattaa olla tyytymättömämpi kuin muut. Toimituskokouksissa omistajan roolissa toimineiden kokemukset lienevät positiivisempia kuin valtuutettuina toimineiden. Oletus on, että kiinteistön omistajan on sitä vaikeampi olla tyytyväinen lunastukseen mitä monimuotoisempi hänen menetyksensä on. Jos kiinteistön omistaja on joutunut osallistumaan useisiin toimituksiin, hän lienee tyytymättömämpi kuin jos olisi ollut mukana vain yhdessä toimituksessa. Korvauksen oikeudenmukaisuutta ja samanlaista kohtelua tärkeinä arvoina pitävät henkilöt saattavat olla tyytyväisempiä kuin muut. Toimituksesta valittaneet ovat oletettavasti tyytymättömämpiä kuin muut. Ratahallintokeskuksen asiallisen toiminnan arvioidaan vaikuttavan positiivisesti kokemuksiin. Niihin voivat vaikuttaa positiivisesti myös hyvät kokemukset aiemmista ratahankkeista ja tämän hankeen myöhemmistä vaiheista. Mallilla oli tarkoitus luoda kokonaisvaltainen käsitys tyytyväisyyden aiheuttajista. Tätä varten sitä testattiin empiirisellä aineistolla, joka käsitti strukturoituja kyselyvastauksia, haastatteluja ja tekstejä. Strukturoitujen aineistojen käsittely tapahtui aluksi numeeristamalla. Lopussa keskeinen menetelmä oli laadullinen tekstien analyysi. (Aineiston käsittely on esitetty kohdassa 2.4.) 2 Tutkimuksen tekeminen 2.1 Empiirinen tutkimuskohde 2.1.1 Yleiskuvaus Kohteen valinta perustui keskusteluihin Ratahallintokeskuksen 4 edustajan kanssa. Kohteeksi tarvittiin monipuolinen hanke, jossa kiinteistön omistajat olivat saaneet korvauksia kokonaisista kiinteistöistä, osista kiinteistöjä, rakennuksista ja erilaisista haitoista ja vahingoista. Lisäksi haluttiin uusi hanke, jotta tulokset olisivat merkityksellisiä vielä tämän tutkimuksen julkaisuhetkellä. Vastaavantyyppisen hankkeen piti olla mahdollista tulla vireille tulevaisuudessa. Kriteerit täytti parhaiten Kerava Lahti-oikorata Mäntsälässä. (Aalto 2006, 2007.) 4 1.1.2010 lähtien Liikennevirasto (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto).

Maanmittaus 86:2 (2011) 11 Hankkeessa rakennettiin uutta rataa 65 kilometriä, josta 35 kilometriä sijaitsi Mäntsälässä. Hanke oli yksi laajimmista vuosikymmeniin 5, kun sen laajuutta tarkasteltiin lunastushankkeena tai sosiaalisilta vaikutuksiltaan (SVA 2002, s. 5). Ratahallintokeskus vastasi hankkeesta. Radan suunnittelu, rakentaminen ja lunastukset tehtiin vuosina 1992 2010 6. Valtioneuvosto myönsi lunastusluvan 12.4.2002. Radan rakennutti pääurakoitsija, joka käytti apunaan lukuisia aliurakoitsijoita. Liikennöinti alkoi vuonna 2006. (Yleissuunnitelma 1998, LunL, Santaharju 2011.) Toimituksia tehtiin Mäntsälässä 33 kappaletta vuosina 2002 2010. Niissä lunastettiin 14 asuinrakennusta ja 207,2 hehtaaria maa-alueita. Kohteeseen kuului 153 käyttöyksikköä 7, joilla oli 234 kiinteistön omistajaa 7. Asuinrakennuskiinteistöt lunastettiin heti alussa kukin omina toimituksinaan. Näin omistajat saivat nopeasti korvaukset. Muut lunastukset ja haitan sekä vahingon korvaukset käsiteltiin omina toimituksinaan, kuten myös maantieliittymien muutokset. Uusi rata vaati myös yksityistieoikeuksien järjestelyjä. Ne tehtiin pääsääntöisesti lunastustoimituksissa. (Toimitusasiakirjat, Santaharju 2011.) 2.1.2 Hankkeen vaiheet ja kiinteistön omistajat Radan suunnittelu tapahtui ennen ratalakia (ratalaki 110/2007, RataL). Vasta ratalaissa yleissuunnittelusta tuli lakisääteinen vaihe, jossa kiinteistön omistajia oli kuultava (RataL 22 ). Hankkeessa tehtiin niin alustava yleissuunnitelma, yleissuunnitelma kuin yleissuunnitelman tarkistuskin. Siinä ennakoitiin ratalakia, koska kiinteistön omistajia kuultiin molempia laadittaessa. (Vuorinen 2011.) Yleissuunnittua seurasi lunastuslupavaihe. Lunastusluvan saamiseksi Ratahallintokeskus järjesti kaksi kuulemistilaisuutta, jotka oli tarkoitettu kiinteistön omistajille. Tilaisuuksiin tuli runsaasti osallistujia. Keskusteluja käytiin paljon, mutta monia ihmisiä koskettavia erimielisyyksiä ei ilmennyt. Osallistujat saattoivat havainnollistaa asiaansa myös visuaalisesti, sillä kokouksessa oli käytettävissä kartat yleissuunnitelmasta ja kiinteistöjaotuksesta. Tämä auttoi osapuolia ymmärtämään toistensa näkemyksiä. (Vuorinen 2011, Lunastuslupa-asiakirjat.) Pääurakoitsija perusti Mäntsälään toimiston. Tämä auttoi kiinteistön omistajia, koska toimistossa saattoi tutustua suunnitelmakarttoihin ja myöhemmin toimitusasiakirjoihin. (Aalto 2006, Santaharju 2011.) Toimituksesta vastasi lunastustoimikunta, johon kuuluivat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Se päätti alueiden haltuunotosta, korvauksista sekä tilusja yksityistiejärjestelyistä kokouksissa, joihin kiinteistön omistajat oli kutsuttu. Kokousten ulkopuolella kiinteistön omistajat saattoivat soittaa toimitusinsinöörille lisätietojen saamiseksi kokouksista. Puhelinsoittoja tuli runsaasti. Toimitu 5 Vastaavanlainen suunnitteilla oleva hanke oli Espoo Lohja Salo-rata (http://www. uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2011391-4.htm). 6 Vielä 18.3.2011 oli kesken kaksi pientä pistemäistä lunastustoimitusta (Santaharju 2011). 7 Lähes poikkeuksetta perikuntienkin omistajat saatiin selville (Santaharju 2011).

12 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa sinsinööri oli työskennellyt vuosia Mäntsälän alueella, jolloin monet kiinteistön omistajat tunsivat hänet jo ennen toimitusta. (Santaharju 2011.) Haltuunottokatselmuksiin saattoivat osallistua kiinteistön omistajat ja Ratahallintokeskuksen edustajat. Lunastustoimikunta kirjasi niissä lunastettavan omaisuuden. Tilaisuuksissa Ratahallintokeskuksen edustaja keskusteli kiinteistön omistajien kanssa asuntojen purkuaikatauluista ja uusien asuntojen rahoitusjärjestelyistä. Haltuunoton varmistuttua korvausvaatimuksen saattoi tehdä kirjallisesti tai suullisesti kokouksessa. Lunastustoimikunta pohti korvauksia tapaamisissaan, mutta lunastuspäätöksen se teki loppukokouksessa. Ratahallintokeskus maksoi korvaukset tämän jälkeen kolmessa kuukaudessa. Valituksia tuli 14 henkilöltä. (Toimitusasiakirjat, Santaharju 2011.) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineistot Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä. Keskeinen tutkimusaineisto koostui vuosina 2010 2011 toteutetun kyselyn vastauksista. Lisäaineistona käytettiin vuonna 2004 tehdyn kyselyn vastauksia 8. Toimitusinsinööri, Ratahallintokeskuksen asiantuntija ja kuulemistilaisuuksien insinööri haastateltiin. Lisäksi analysoitiin lunastuslupa- ja toimitusasiakirjat, ratojen ja maanteiden lunastushankkeita koskevat lait ja toimitusmenettelyohjeet. Kyselyssä (Liite 1) tiedusteltiin sekä kokemukseen liittyneitä tekijöitä että viranomaiskäsityksiä. Rakenteisia kysymyksiä oli 37 ja teemamuotoisia kolme. Peruskysymys koski sitä, oliko lunastus ollut vastaajalle merkityksellinen. Myös vastaajan osallistuminen toimituskokouksiin selvitettiin. Osallistumismahdollisuuksista esitettiin sekä yleiskysymyksiä että osavaiheita (haltuunottokatselmus, korvausperustekokous ja lunastuspäätöskokous) koskevia kysymyksiä. Vastaajien arvoja kartoitettiin kysymällä, mikä oli samanlaisen kohtelun ja korvauksen oikeudenmukaisuuden merkitys vastaajille. Myös vastaajien viranomaiskäsityksiä kartoitettiin. Neutraalia käsitystä kuvasi muodollisuus. Sovittelua koskenut kysymys oli mukana, koska sovintomenettelyä käytettiin käräjäoikeuksissa. Lisäksi kysyttiin vastaajien taustatietoja sekä kohteiden ja toimitusten tietoja. Myös suunnittelu- ja rakentamisvaiheet kiinnostivat, koska ne saattoivat vaikuttaa kokemuksiin.kolme asiantuntijaa testasi kyselyn. Se lähti kolmen kuukauden kuluttua lunastusten loppukokouksista 234 kiinteistön omistajille, joiden tiedot löytyivät toimitusasiakirjoista. Taulukko 1 kuvaa teoreettiset kriteerit ja niitä vastaavat kysymysten aiheet. Kysymyksen aiheet muotoiltiin edelleen väittämiksi 9 kyselylomakkeeseen. 8 Asuinrakennusten lunastuksista oli kulunut kyselyaikaan 6 7 vuotta. Näiltä osin käytettiin myös vuoden 2004 kyselyn (Hämäläinen ja Vahtera) vastauksia. 9 Väittämien skaala oli 4-portainen positiivinen Likert (myös Tyler 1990, Appendix A).

Maanmittaus 86:2 (2011) 13 Taulukko 1. Teoreettiset tekijät/osatekijät ja niitä vastaavat kysymysten aiheet TEKIJÄ/OSATEKIJÄ KYSYMYKSEN AIHE Taustatiedot (Lunastuksen kohde, toimitus, osapuolet, ympäristö) Kohteen merkityksellisyys Lunastetun omaisuuden merkityksellisyys Tieto valitusmahdollisuudesta Tietoisuus valitusmahdollisuudesta Lunastuksen kohde; kohteet Lunastuksen kohteen monimuotoisuus Toimitukset; kohteet, lajit Eri toimituksiin osallistumisen määrä Kiinteistön omistajan taustatiedot Pääasiallisen toimeentulon riippuvuus hankkeesta Kiinteistön omistajan taustatiedot Vastaajan rooli toimituksessa Kiinteistön omistajan arvot Korvauksen oikeudenmukaisuuden tärkeys Kiinteistön omistajan arvot Samankaltaisen kohtelun tärkeys Muut osapuolet toimituksessa Ratahallintokeskuksen toiminnan tyyli Kiinteistön omistajan taustatiedot Aiempi kokemus ratatoimituksesta Kiinteistön omistajan taustatiedot Myöhempi kokemus toimituksen jälkeen Valittaminen Toimituksesta valittaminen; ei/kyllä Menettelyn oikeudenmukaisuuskriteerit (Menetelmä) Osallistumismahdollisuus Tiedon saanti Osallistumismahdollisuus Oma aloitemahdollisuus Osallistumismahdollisuus Neuvottelu- ja keskustelumahdollisuus Osallistumismahdollisuus Keskustelumahdollisuus haltuunotossa Osallistumismahdollisuus Keskustelumahdollisuus korvausperusteista Osallistumismahdollisuus Kokousmenettelyn tärkeys lunastuspäätöksen teossa Luotettavuus Päätösten perustelun tärkeys Luotettavuus Joidenkin suosiminen toisten kustannuksella Luotettavuus Samankaltaisen kohtelun tärkeys Eettinen toiminta Viranomainen huolehti hyvin/huonosti oikeuksistani Eettinen toiminta Viranomainen selvitti hyvin/huonosti tarpeeni Eettinen toiminta Viranomaisen kohtelias, arvostava, kunnioittava käytös Puolueettomuus Viranomaisen toiminnan rehellisyys ja asiallisuus Menettelyn oikeudenmukaisuudesta riippumaton kriteeri (Menetelmä) Muut tekijät; maksatusvaihe Korvauksen saannin nopeus Lopputuloksen oikeudenmukaisuuskriteeri (Lopputulos) Lopputuloksen laatu Korvausten samantasoisuus Lopputuloksen oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit (Lopputulos) Lopputuloksen laatu Lopputuloksen virheettömyys Hankkeen muut vaiheet (Ympäristö) Suunnittelu Tyytyväisyys suunnittelun menettelyihin Suunnitelma Tyytyväisyys suunnittelun lopputulokseen Rakennusvaihe Päätettyjen töiden teon nopeus Lopputulos ja menettelyt Tyytyväisyys lopputulokseen/menettelyihin VIRANOMAISKÄSITYS Neutraali toiminta Toimitusmenettelyn muodollisuuden taso Luottamuksellinen toiminta Toiminnan luottamuksellisuus, reiluus ja tosiasiapohjaisuus Neutraali vai luottamuksellinen Riitoja soviteltiin / ei soviteltu

14 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa 2.3 Kyselyvastaukset Kyselyyn vastasi 129 henkilöä. Lisäksi seitsemän vastaajaa ilmoitti, ettei osannut vastata, koska valtuutettu oli hoitanut asian. Lunastus ei ollut kahden vastaajan mielestä koskenut heitä. Kirjeistä 21 palautettiin täyttämättöminä, koska vastaaja oli kuollut, sairas tai ei osannut muutoin vastata. Viisi vastaajaa piti lunastusta merkityksettömänä. Näitä vastauksia ei analysoitu. Kokouksiin osallistumattomat eivät olleet muutoinkaan osallistuneet hankkeeseen. Heidän vastauksensa eivät kuvanneet kokemuksia, vaan mielikuvia. Nämäkin vastaukset poistettiin analyysistä. Perikunnat olivat usein valtuuttaneet yhden henkilön edustajakseen. Lisäksi samat omistajat omistivat useita kiinteistörekisteriyksikköjä. Tämän vuoksi vastausprosentti laskettiin käyttöyksiköittäin, niin että yksi vastaus käyttöyksiköltä riitti. Kokouksiin oli osallistunut 138 käyttöyksikön omistajaa (Santaharju 2011, Toimitusasiakirjat), joista 92 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi tuli siis 67. Katoanalyysissä soitettiin viidelle vastaamattomalle. He vahvistivat vastaamattomuuden syyksi vakavat sairaudet. Toinen syy oli se, ettei heillä ollut kokemuksia paljoakaan, koska olivat pääosin käyttäneet valtuutettua. Vastaamattomuus ei siis johtunut tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä. 2.4 Aineiston käsittely Strukturoidut aineistot tallennettiin taulukkoon asteikolla 1 4 sen suuntaisesti, että tyytyväisyyshypoteeseja täysin tukevat vastaukset saivat arvosanan 4. Tästä aineistosta laskettiin väittämittäin ja arvosanoittain vastausmäärät jakauman esittämistä varten. Edellisen lisäksi vastaukset jaoteltiin tyytyväisten ja tyytymättömien vastauksiin. (Kyselyssä oli kokonaistyytyväisyyttä varten väittämät sekä lopputuloksesta että menettelyistä, joita käytettiin tämä jaottelun perustana.) Tyytyväisiksi luettiin vastaukset, joissa arvosanat olivat 3 ja 4. Vastaavasti arvosanat 1 ja 2 vastauksissa kuvasivat tyytymättömyyttä. Havainnollistaminen tapahtui piirtämällä vastausten keskiarvoista pystysuuntaiset käyrät, joita kutsuttiin tyytyväisyysprofiileiksi. Profiilit piirrettiin sekä tyytyväisille että tyytymättömille. Profiilien eron nimenä käytettiin profiiliasteikkoero-nimeä. Tyytyväisten ja tyytymättömien tyytyväisyysprofiilit saattoivat siis erota toisistaan. Kokonaistyytyväisyys paranisi, jos profiilin kukin osatekijän numeerinen ero saataisiin mahdollisimman pieneksi ja arvosana korkeaksi. Tutkimus rajattiin niihin osatekijöihin, joiden profiiliero oli 1,0 tai suurempi. Suuri numeerinen ero oli lähtökohtana tarkemmalle laadulliselle analyysille. Siinä vapaamuotoiset tekstit teemotettiin aineistolähtöisellä lähiluvulla (Tuomi ja Sarajärvi 2006, s. 93 106). Teksteistä löytyvien teemojen tuli koskea samoja osatekijöitä, jotka olivat löytyneet numeerisessa analyysissä. Tekstianalyysissä saattoi nousta esiin myös muita tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sen jälkeen tekstimuotoisiksi. Ne ja muut tekstit käsiteltiin siten, että niistä teemoitettiin tutkimusaihetta koskeneet asiat, joista tehtiin lopullinen analyysi.

Maanmittaus 86:2 (2011) 15 3 Tutkimustulokset 3.1 Menettelyjä koskevan analyysin tulokset Lainsäädäntö sääteli tarkoin toimitusmenettelyä, kun vertasi esimerkiksi toimituksesta tiedottamista radan suunnittelusta tiedottamiseen (Kotilainen 2004, s. 21, 23 24). Lisäksi menettelystä oli ohjeet (Toimitusmenettelyn käsikirja). Radan suunnitteluakin oli ohjeistettu, mutta vain teknisissä asioissa (Aalto 2006). Hanke alkoi noin kahdeksan vuotta ennen lunastuslupaa. Jo hankkeen alkuvaiheessa kuultiin kiinteistön omistajia, kun yleissuunnitelmia laadittiin. Lunastuslupavaiheessa osallistumismahdollisuudet jatkuivat. Toimituksiin kiinteistön omistajat kutsuttiin kirjeillä ja lehtikuulutuksilla. Korvausasiat käsiteltiin kokouksissa, joissa kiinteistön omistajat saattoivat esittää näkökantansa. Toimitusasiakirjoissa esiteltiin arviointiperusteet ja tekniset asiat tarkasti. (Toimitusasiakirjat, Santaharju 2011.) Hankkeessa noudatettiin sekä lainsäädäntöä että muita kirjallisia normeja. Suunnitteluvaihe toteutettiin myöhemmin voimaantulleen ratalain mukaisesti osallistumismahdollisuuksien osalta, joten nämä menettelyt olivat edelleen samat tutkimuksen kirjoitushetkellä. 3.2 Kiinteistön omistajien kokemukset; yleiset tulokset Ensin kyselyvastaukset analysoitiin väittämittäin 10, Kuva 2. (Toimitusmenettelyihin kuului myös korvausten maksun nopeus.) Kolmiot Kuvassa 2 esittävät neutraalipisteitä. Mitä enemmän ne sijaitsevat vasemmalla, sitä vähemmän on myönteisiä vastauksia. Yleisesti vastaajat olivat tyytyväisempiä toimitusmenettelyihin kuin lopputulokseen. Lisäksi he pitivät samankaltaista kohtelua sekä tärkeänä arvona että käytännön menettelynä. Varsinaista suosintaakaan ei oltu koettu laajalti. Myönteisiä arvioita tuli myös siitä, että vastaajat olivat tienneet valitusmahdollisuudesta. Oma aloitemahdollisuus ja lopputuloksen virheettömyys ei saaneet korkeita arvioita. Korvausten maksu ja päätettyjen töiden teko eivät olleet sujuneet riittävän nopeasti. Myös suunnittelun menettelyt ja sen lopputulos saivat kielteisiä arvioita. 10 Kirjoitukset osoittivat, että kaikkia vastaajia ei ollut koskenut päätettyjen rakennustöiden teko. Muihin väittämiin jätti osin vastaamatta vain 2 %.

16 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa Kuva 2. Yleiskuvaus (n = 92) vastausten jakautumisesta 3.3 Kokemuksen osatekijät Tyytyväisten ja tyytymättömien tyytyväisyysprofiilit on esitettynä kuvassa 3. Kuvaa koskeva numeerinen aineisto löytyy liitteestä 2. Yleisesti lopputulosten profiilit osoittivat korkeampaa tyytyväisyyttä kuin menettelyjen. Eri osa-alueilla tyytyväisten ja tyytymättömien kokemukset erosivat arvioissa toimitusmenettelyistä ja lopputuloksesta. Kokemukset muista hankkeen vaiheista poikkesivat myös toisistaan. Taustatekijöissä ja valitusmahdollisuuden selvyydessä erot jäivät pieniksi. Jatkoanalyysi tehtiin tekijöillä, joiden asteikkoero oli yli 1,0. (Taulukko 2.) Teoriatasolla tyytyväisyyttä lisäsivät osallistumismahdollisuus, viranomaisen eettisyys ja puolueettomuus sekä lopputuloksen hyvä laatu. Lisäksi vaikuttivat hyvät suunnitteluvaiheen menettelyt ja lopputulos sekä rakentamisvaiheen menettelyt.

Maanmittaus 86:2 (2011) 17 Käytännössä tyytyväisyyttä menettelyihin paransivat eniten hyvä aloitemahdollisuus, riittävä neuvottelu- ja keskustelumahdollisuus, viranomaisen huolenpito kiinteistön omistajan tarpeista ja oikeuksista sekä viranomaisen rehellinen ja asiallinen toiminta. Samoin sitä nostivat nopea päätettyjen töiden teko ja virheetön lopputulos. Menettelyihin tyytyväiset olivat olleet tyytyväisiä suunnittelun menettelyihin. Tyytyväisyyttä lopputulokseen paransivat eniten riittävä keskustelumahdollisuus haltuunotossa, nopea sovittujen töiden teko ja virheetön lopputulos. Lopputulokseen tyytyväiset olivat olleet tyytyväisiä myös suunnittelun menettelyihin. Kuva 3. Menettelyihin ja lopputulokseen tyytyväisten ja tyytymättömien profiilit (vastaukset väittämiin keskiarvoina); Tyytyväiseksi katsottiin vastaukset 3 ja 4 asteikolla 1 4. Arvosanat 1 ja 2 kuvasivat tyytymättömyyttä. (Lukuarvot on esitetty liitteessä 2.)

18 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa Taulukko 2. Tekijät, joiden profiiliasteikkoero yli 1,0 (= x), menettelyt ja lopputulos PÄÄTEKIJÄ/OSATEKIJÄ Menettelyt Lopputulos Mallin teoreettinen tekijä Menettelyn oikeudenmukaisuuskriteerit Hyvä oma aloitemahdollisuus Osallistumismahdollisuus Riittävä keskustelumahdollisuus haltuunotossa Osallistumismahdollisuus Riittävä neuvottelu- ja keskustelumahdollisuus Osallistumismahdollisuus Viranomainen huolehti hyvin oikeuksistani Eettisyys Viranomainen selvitti hyvin tarpeeni Eettisyys Rehellinen ja asiallinen toiminta Puolueettomuus Menettelyn oikeudenmukaisuudesta riippumaton kriteeri Riittävän nopea päätettyjen töiden teko Menettelyn nopeus Lopputuloksen oikeudenmukaisuudesta riippumaton kriteeri Virheetön lopputulos Lopputuloksen laatu Muut hankkeet vaiheet; lopputulos ja menettelyt Tyytyväisyys suunnittelun menettelyihin Menettelyt Tyytyväisyys suunnittelun lopputulokseen Lopputulos 3.4 Viranomaiskäsitykset Kuva 4 esittelee kiinteistön omistajien viranomaiskäsityksiä. Tyytyväiset pitivät toimintatapaa yhtä aikaa muodollisena ja luottamuksellisena. Siihen kuului myös sovittelua. Tyytyväiset kokivat viranomaisen toiminnan sekä neutraaliksi että luottamukselliseksi. Sen sijaan tyytymättömät pitivät toimintatapaa muodollisena, joka merkitsee neutraalia viranomaiskäsitystä. Siinä ei soviteltu. Kuva 4. Viranomaiskäsitykset; tyytyväiset ja tyytymättömät

Maanmittaus 86:2 (2011) 19 3.5 Vapaamuotoisten kirjoitukset Vapaamuotoisia kirjoituksia tuli 62. Näin ollen 67 prosenttia vastaajista oli kuvannut omin sanoin kokemuksiaan. Pisimmät tekstit olivat kahdeksansivuisia. Vastauksia esitellään myös suorina lainauksina, kuten sosiaalitieteissä yleensä. Rakennus- ja purkutöiden teosta kirjoitettiin paljon. Osa kertoi toimituksessa päätettyjen töiden teosta, osa yleensä hankkeen yhteydessä sovituista töistä. Töitä ei tehty aikataulussa tai ne olivat tekemättä edelleen. Syynä pidettiin joko huonoa rakentamisen aikaista tiedottamista tai epäselviä rakentamisvastuita. Kotitien korjaus venyi aivan viime metreille. Rakentaja ei suostunut korjaamaan sitä koska ei ollut kuulemma tehnyt korjaussopimusta. Sopimus oli tehty ja heti 10 puhelinsoiton jälkeen tie korjattiin. Korvaus- ym. lunastusasiat sekä etenkin työnaikaiset toimet eivät hoidu tyydyttävästi ellei niitä aktiivisesti seuraa ja vaadi ajallaan tehtäväksi. Huom! Samat kokemukset moottoritien rakentamisesta. Tekemättä jääneitä yksityistie, oja ym. töitä on vaikea saada tekoon ellei niitä ko. työvaiheen aikana itse seuraa ja vaadi. Tällä menettelyllä ne hoituu tyydyttävästi. Kulkuyhteyksien rakentaminen metsä- ja peltolohkoille on itse maanomistajan valvottava Mielestäni kulkuyhteyksien järjestäminen pitäisi tulla viranpuolesta. Sitaateista ilmenee, että lunastustoimikunta ei huolehtinut omistajan tarpeista eikä oikeuksista. Lunastustoimikunnan puolueettomuuttakin epäiltiin: Lunastustoimikunnan päätöksen perustelut eivät tuntuneet puolueettomilta vaan jäi tunne, että ltk oli maksajan asiamies Lopputuloksen virheettömyys ja lopputulosta koskeneiden odotusten särkyminen askarruttivat vastaajia. Emme ole tyytyväisiä korvaukseen, koska ammattimme maanviljelijöinä vähentää tulojamme. Miksi yksi maata omistava joutuu kärsimään? Ensin tuli 4 tie peltojen keskeltä ja nyt Kerava Lahti rata pirstoi toiselta puolen talouskeskuksen peltojen poikki. Rata-alueen takia jouduttiin siirtämään myös Mäntsälä Lahti-tie 140 siltoineen pellollemme. Emme saaneet tarpeeksi maa-alueista emmekä haitankorvauksista rahaa ja korvausta. Olemme valittaneet oikeuteen, haitankorvauksista. Hinnat nousseet vastaavissa asunnoissa. Liian vähän aikaa etsiä uutta kohdetta. Hintataso oli noussut lunastusaikana, jolloin osa koki, että korvaus ei enää vastannut täyttä korvausta. Odotukset täydestä korvauksesta eivät toteutuneet aina. Monet kiinteistön omistajista odottivat saavansa korvauksia meluhaitoista, mutta kaikissa tapauksissa näin ei tapahtunut. Lopputulosta ei koettu aina virheettömäksi, kun kiinteistön omistajat vertailivat hintoja yli kuntarajojen. Läheisessä kunnassa samanlaisesta kohteesta sai korkeamman hinnan kuin omasta kohteesta.

20 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa Myös suunnittelun lopputuloksesta ja suunnittelumenettelyistä kirjoitettiin runsaasti. Niissä arvosteltiin ratalinjausta. Arvostelun kohteena olivat myös muutokset, jotka ratalinjaan tehtiin lunastusluvan jälkeen. Lisäksi ratalinjalle näyttää jääneen alueita, joilla oli kiinteistön omistajille tunnearvoja. Ratalinjaus muuttui tilani kohdalla noin 100 m itään päin noin 1 ½ kuukautta ennen ratalinjan haltuunottoa aiheuttaen sekaannusta suunnitelmakartoissa Mikäli en olisi ollut haltuunottokatselmuksessa, olisin menettänyt koko metsäalueen moottoritien ja rautatien välistä. Suunnitelmakartat olivat epäselviä. Radan tarkka linjaus suhteessa mahdollisesti lunastettavaan kiinteistöön selvisi kovin myöhään. Elämämme suurin, kipein, itkuisin ja pitkäaikaisin prosessi. Saimme vanhemmiltani häälahjaksi ihanan koivuisen mäen, isän peltojen laitamilta Piha-alueemme oli niin kaunis, että sitä tultiin ihailemaan matkojen päästä. Kesäkuussa 2001 maailmamme romahti, eduskunta päätti rakentaa rautatien Lahteen Vastaajat kuvasivat myös muodollisuutta. Toimintatapaan liitettiin puutteelliset aloite- sekä keskustelu- ja neuvottelumahdollisuudet. Lunastustoimituskokoukset tuntuivat pelkiltä muodollisuuksilta. Osanottajia ei aidosti kuunneltu. Esim. esitin yhden puheenvuoron meluhaitoista. Ja siihen ei kukaan vaivautunut millään tavalla edes vastaamaan. Ei kuunneltu osanottajien mielipiteitä eikä osallistumisella ollut lopputulokseen mitään vaikutusta. Kaikkiin osallistujien kysymyksiin ei vastattu ja saadut vastaukset olivat ylimielisiä ja ivallisia. Tuli tunne, että kokoukset olivat pelkkä muodollisuus. Kirjoitukset konkretisoivat mahdollisten tekijöiden syitä, ja vahvistivat näin kohdassa 3.3 kuvattujen tekijöiden ja tyytyväisyyden välisen syy-seuraussuhteen olemassa olon. Lisäksi analyysissä löytyi uusi kriteeri: lopputulokseen liittyneiden odotusten särkyminen/toteutuminen. Vaikka lunastuspäätöksen antaminen kokousmenettelyssä ei parantanut suuresti tyytyväisyyttä, menettely mahdollisti keskustelut sekä lunastustoimikunnan että muiden kiinteistönomistajien kanssa. Edellä esitettyjen lisäksi teksteistä löytyi mainintoja lunastuslain ja toimitusmenettelyn vanhentuneisuudesta. Lisäksi hanke kokonaisuudessaan oli kestänyt liian kauan, eikä niinkään toimitukset. 3.6 Lopulliset tutkimustulokset Tutkimustulokset osoittivat, että kiinteistön omistajien tyytyväisyyttä paransivat: aloite-, neuvottelu- ja keskustelumahdollisuudet viranomaisen huolenpito kiinteistön omistajan tarpeista ja oikeuksista rehellinen ja asiallinen viranomaistoiminta virheetön ja odotuksia vastaava lopputulos.

Maanmittaus 86:2 (2011) 21 Keskustelumahdollisuudet koskivat erityisesti haltuunottoa. Tyytyväisyys lisääntyi, kun kiinteistön omistaja oli tyytyväinen suunnittelun menettelyihin tai lopputulokseen. Lisäksi sovitut rakennus- ja purkutyöt piti tehdä nopeasti. Tyytyväisten viranomaiskäsitys oli yhtä aikaa sekä neutraali että luottamuksellinen. Siihen kuului myös sovittelua. Sen sijaan tyytymättömät pitivät toimintatapaa muodollisena, joka merkitsi neutraalia viranomaiskäsitystä. 4 Pohdinta Tutkimus selvitti kiinteistön omistajien kokemuksia Kerava Lahti radan lunastustoimituksista Mäntsälässä. Siinä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työssä luotiin uusi Suomen olosuhteisiin sopiva kokemusten arviointimalli, jota testattiin. Mallin laadinnassa käytettiin apuna yhdysvaltalaisen Tylerin tutkimuksia (1988, 1990, 1997). Lisäksi työssä tutkittiin kiinteistön omistajien viranomaiskäsityksiä (neutraali vai luottamuksellinen). Osa arviointimallin tekijöistä kuvaa kiinteistön omistajien tyytyväisyyttä. Käytännössä tyytyväisyyttä lisäävät aloite-, neuvottelu- ja keskustelumahdollisuudet. Keskustelumahdollisuudet koskevat erityisesti haltuunottoa. Viranomaisen pitää huolehtia kiinteistön omistajan tarpeista ja oikeuksista sekä toimia rehellisesti ja asiallisesti. Lopputuloksen tulee olla virheetön ja odotusten mukainen. Tyytyväisyys paranee, jos vastaaja on ollut tyytyväinen suunnittelun lopputulokseen tai sen menettelyihin. Myös rakennusaikaisten töiden teon nopeus vaikuttaa tyytyväisyyteen. Yleisellä teoriatasolla tyytyväisyyttä toimitukseen edistävät osallistumismahdollisuus, viranomaisen eettisyys ja puolueettomuus sekä lopputuloksen hyvä laatu. Sen sijaan kiinteistön omistajia, lunastuksen kohdetta tai toimitusten lukumäärää koskevat tekijät eivät vaikuta kokemuksiin. Tulokset ovat yhdensuuntaisia yhdysvaltalaisen Tylerin tutkimustulosten kanssa, vaikka kulttuurinen ympäristö on eri. Arvioidessaan kokemuksiaan ihmiset toimivat moraalisesti riippumatta ympäristöstä. He elävät sosiaalisessa yhteisössä, joka vaikuttaa myös kokemusten arviointeihin. Tutkimustulokset merkitsevät sitä, että rakentaminen pitää kytkeä yhteen toimituksen kanssa tiiviisti ja lunastuspäätöksen antaminen ilman kokousmenettelyä tulee mahdollistaa. Erityisesti haltuunoton keskustelumahdollisuuksia tulee parantaa. Toimituskokousten määrää ei siis tarvitse lisätä, jotta kiinteistön omistajien tyytyväisyys paranisi. Kokousten tai niissä käsiteltävien asioiden vähentäminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että kiinteistön omistajien osallistumismahdollisuudet huonenevat. Lunastuspäätöksen antamiseen liittyvää yhteisöllisyyttä saattaisi turvata sosiaalisen median (Internet) käyttö. Edellä tässä kappaleessa esitetty merkitsee sitä, että menettelyjä tulisi kehittää kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi toimitusmenettelyn yksityiskohtia. Kiinteistön omistajien viranomaiskäsitykset poikkeavat toisistaan. Tyytyväisten viranomaiskäsitys on sekä luottamuksellinen että muodollinen. Luottamukselliseen käsitykseen kuuluu sovittelu. Tyytymättömien mielestä viranomaistoimintaa vaivaa muodollisuus. Tulos ei vahvista länsimaista käsitystä siitä, että

22 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa neutraaliperusteinen ja luottamusperusteinen toimintatapa olisivat toistensa vastakohtia. Yleisesti lunastustoimitusmenettely on pitkä prosessi, jossa on useita yhteyksiä kiinteistön omistajiin. Menettelyyn kuuluu yhteisiä kokouksia, mutta myös kahdenkeskisiä keskusteluja (haltuunotto, puhelinkontaktit). Tämä kokemus moniulotteisista vuorovaikutusmenettelyistä saattaa olla syynä siihen, että luottamuksellista toimintaa pidetään hyvänä. Yleistäen tutkimustulokset osoittavat, että luottamus voidaan rakentaa käyttämällä apuna myös luottamuksellista toimintatapaa. Kiinteistön omistajat eivät koe tämän olevan ristiriidassa viranomaisen puolueettomuuden kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka kohottavat eniten kiinteistön omistajien tyytyväisyyttä. Tulokset pätevät oikoradan lunastustoimitukseen Mäntsälän kunnassa ja vastaaviin hankkeisiin. Muutama vastaaja piti vanhentunutta lunastuslakia ja toimitusmenettelyä syynä tyytymättömyyteensä. Tämä viittaa siihen, että tulokset pätisivät yleisesti ratojen ja maanteiden lunastustoimituksiin. Tulkinta saa tukea tarkasteltaessa tarkkoja menettelyohjeita. Ne eivät esimerkiksi tue kiinteistön omistajien yksilöllisiä osallistumismahdollisuuksia tai sovittelua. Kiinteistön omistajien viranomaiskäsitystä selvitettiin samalla kyselyllä kuin kokemuksia. Vastaukset kuvaavat täten heidän käsityksiään lunastustoimikunnasta ja Maanmittauslaitoksesta hankeaikana. Viranomaiskäsityksen muuttuminen vie paljon aikaa, joten tutkimustulos pätee edelleen nyt 2010-luvulla. Sosiaalitieteen näkökulma näyttää kuuluvan maanmittaustieteisiin. Toisella lisätutkimuksella tulisi varmistua siitä, sopivatko tämän tutkimuksen tutkimustulokset kuvaamaan yleisesti ratojen ja maanteiden lunastustoimituksia. Lähdeluettelo Ervasti, K. (2004). Käräjäoikeuksien sovintomenettely. Empiirinen tutkimus sovinnon edistämisestä riitaprosessissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 207. Helsinki. Haavisto, V. (2002). Court Work in Transition. An Activity-Theoretical Study of Changing Work practices in a Finnish District Court. University of Helsinki. Department of Education. Helsinki: Helsinki University Press. Holma, K (1995). Kiinteistöjärjestelmä ja kiinteistönmuodostus. Teoksessa Oikeuskirja. Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja sarja B. Nro 25. Kitee 1995. s. 227 253. Hämäläinen, K. ja Vahtera, J. (2004). Vastaukset kyselyyn asuinkiinteistöjen omistajille 25.11.2004. Oikorata. (Aineiston käyttölupa saatu 26.5.2011.) Kiinteistöarviointisanasto 1986. Kotilainen, S. (2004). Hyvän hallinnon perusteista ja perusoikeuksista väylähankkeissa havaintoja kiinteistöteknisestä näkökulmasta. Maanmittaus 79. vuosikerta, n:o 1 2, 2004, s. 5 28. Leventhal, G. S. (1980). What Should Be Done with Equity Theory? New Approaches to the Study of Fairness in Social Relationships. In Social Exchange. Advances in Theory and Research. ed. Gergen, K. L., Greenberg, M. S., Willis, R. H. Plenum Press. New

Maanmittaus 86:2 (2011) 23 York. The United States of America. Lunastuslupa-asiakirjat. Valtioneuvoston lunastus- ja ennakkohaltuunottolupaa koskeva päätös, Kerava, Järvenpää, Orimattila, Tuusula, Mäntsälä, Hollola. nro 115/27/2002, 18.4.2002. Mukana myös lupapäätöksen hakemisessa olleet asiakirjat. LunL. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta, lunastuslaki, 603/1977. Peltonen, R. ja Villanen, S. (2004). Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisu mahdollisuudet. Osa I. Katsaus käsitteisiin ja kirjallisuuteen. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. RataL. Ratalaki, 110/2007. SVA 2002. Kerava Lahti-oikoradan sosiaalisten vaikutusten arviointi. Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy, LT-Konsultit Oy. 12.04.2002. Thibaut, J. ja Walker, L. (1975). Procedural Justice. A Psygological Analysis. University of North Carolina at Chapel Hill. Lawrence Erlbaum Associate, Publishers, Hillside, New Jersey, the United States of America. Toimitusasiakirjat. Toimitusasiakirjat toimituksista numerot 844795, 844813, 844808, 849494, 845230, 848365, 848375, 852846, 856906, 857601, 857606, 862432, 864808, 864809, 866164, 866166, 867540, 867531, 869809, 869823, 869828, 870986, 870991, 889413, 889423, 889426, 889431, 132001, 193973, 222702, 227682, 323304. Tuomi, J. ja Sarajärvi, A. (2006). Laadullinen Tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Tyler, T. R. (1988). What is procedural Justice?: Criteria used by Citizens to Assess the Fairness of Legal Procedures. Law & Society Review, Volume 22, Number 1 (1988), s. 103 135. Tyler, T. R. (1990). Why People Obey the Law. Yale University Press. New Haven and London. Tyler, T. R. ja Kerstetter, W. (1994). Moral authority in law and criminal justice. Criminal Justice Ethics, 13, pp. 44 52. Tyler, T. R. (1997). Citizens Discontent with Legal Procedures: A Social Science Perspective on Civil Procedure Reform. The American Journal of Comparative Law, Vol. 45, pp. 871 904. Yleissuunnitelma 1998. Oikorata Kerava Lahti. Yleissuunnitelma. Ratahallintokeskus. Asiantuntijahaastattelut/Sähköpostikirjeenvaihto Aalto, S. (2006). Ylitarkastaja, Ratahallintokeskus. sähköposti 28.2.2006. Aalto, S. (2007). Ylitarkastaja, Ratahallintokeskus. haastattelu 15.6.2007. Santaharju, M. (2011). Toimitusinsinööri (DI), Etelä-Suomen maanmittaustoimisto, haastattelu ja aineistojen saanti 18.3.2011. Sähköpostiviesti 25.5.2011. Vuorinen, M. (2011). Vastuualuepäällikkö, Maanmittauslaitos, haastattelu 15.3. 2011.

24 Kiinteistön omistajien kokemuksista Kerava Lahti- oikoradan lunastustoimituksessa Internet-lähteet Toimitusmenettelyn käsikirja. http://www.maanmittauslaitos.fi/toimitusmenettelynkasikirja, 2.1.2007. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto. 20.6.2011. http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2011391-4.htm, 25.5.2011. Seija Kotilainen valmistui diplomi-insinööriksi 1981 ja tekniikan lisensiaatiksi 2003 Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla. Hän on työskennellyt useissa Maanmittauslaitoksen yksiköissä toimitusinsinöörinä ja ylitarkastajana vuosina 1981 1990. Tämän jälkeen hänen työpaikkana on ollut Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskus. Hän on toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä. Maanmittaustieteiden Seuran hallituksen jäsen hän on ollut vuosina 1993 1994, 2003 ja 2004. Vuonna 2004 hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtaja.

Maanmittaus 86:2 (2011) 25 Liite 1. Kyselylomake; kiinteistön omistajat, Mäntsälä, oikorata Arvoisa vastaanottaja! Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitoksella on tekeillä väitöskirjatutkimus, jossa selvitetään radan lunastustoimitukseen liittyvää maanhankinta- ja korvaustoimintaa. Tarkoituksena on kysellä Kerava-Lahti oikoradan maanmittaustoimituksiin osallistuneiden kokemuksia toimituksista. Väitöskirjatyötä valvoo kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen. Tutkijana toimii Seija Kotilainen. Työhön on saatu tutkimuskäyttöön Kerava-Lahti radan lunastustoimitusten ja maantietoimitusten tiedot. Niiden perusteella olette olleet äskettäin mukana lunastustai tietoimituksessa kiinteistönne/omaisuutenne osalta. Olette voineet olla toimituksessa asianosainen niin, että olette saaneet maapohja- tai rakennuskorvauksia taikka haitan ja vahingon korvauksia. Olette saattaneet olla mukana toimituskokouksissa, myös valtuutettuna. Saattaa olla niin, että ette ole osallistuneet toimituskokouksiin. Tästä huolimatta tämä kirje koskee myös teitä. Pyydämme teitä täyttämään oheisen kyselylomakkeen. Siinä on neljällä sivulla valmiita kysymyksiä, joihin voi pääosin vastata ympyröimällä sopivan vaihtoehdon. Osa kysymyksistä on tarkoitettu vain toimituskokouksissa läsnä olleille. Tämä kysymysosa ilmenee kyselystä. Aikaa vastaamiseen ei pitäisi mennä kovin paljon. Tämän kirjeen toiselta puolen löydätte lomakkeen täyttöohjeet. Kaikki vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti ja tutkimustulokset julkaistaan sellaisessa muodossa, ettei niistä selviä kenenkään vastanneen henkilöllisyys. Vastaamalla kyselyyn voitte vaikuttaa siihen, miten maanhankinta- ja korvausmenettelyjä kehitetään Suomessa. Toivon, että vastaisitte kyselyyn mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 6.8.2010 mennessä. Ohessa on valmiiksi maksettu palautuskuori, jolla voitte kuluitta palauttaa vastauksenne. Kiitoksia jo etukäteen vaivannäöstänne! Seija Kotilainen puh. 040 5470379