LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISSUUNNITELMA 2015 2016

LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISSUUNNITELMA 2015 2016

1. LIIKENNE ON INVESTOINTI - LIIKENTEEN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE KESKUSKAUPPAKAMARIN LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEET 1. Liikenne on investointi - liikenteen merkitys elinkeinoelämälle Infrastruktuuri kuntoon - elinkeinoelämälle tärkeät väylät etusijalle Yritysten kustannustaakkaa ei pidä lisätä Pitkäjänteisempi ja tehokkaampi päätöksenteko liikennepolitiikassa 2. Sujuva liikenne, toimivat matka- ja kuljetusketjut, vetävät väylät Yritystoimintaa tukeva liikennejärjestelmä Sujuva liikenne edellyttää väyliltä kuntoa ja välityskykyä 3. Kilpailun lisääminen ja hallinnollisen taakan purku Yritysten hallinnollisen taakan ja ylisääntelyn vähentäminen Kilpailua ja uusia toimintamalleja eri liikennemuotoihin Infrastruktuuri kuntoon - elinkeinoelämälle tärkeät väylät etusijalle» Valiokunta tuo vaikuttamisessaan esille liikenteen merkitystä elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle. Investointeja kasvuun ja hyvinvointiin tarvitaan! Toimintakykyisellä liikenneinfrastruktuurilla edistetään Suomen kilpailukykyä ja yritysten tulevaisuuden investointipäätöksiä Suomeen. Elinkeinoelämän näkökulmasta ensisijaisia kohteita ovat vienti- ja tuontikuljetusten ml. transiton tarvitsemat yhteydet sekä valtakunnallisesti merkittävät tiet, radat, meriväylät sekä lentoasemat. Kauppakamarien tavoitteena on koko liikennejärjestelmän toimivuus ja liikennejärjestelmän kyky toimia elinkeinoelämän toimintojen mahdollistajana. Vientikuljetusten pitäisi kulkea entistä nopeammin tuotannosta satamaan, tavoitteena 70 km/h keskinopeus.» Valiokunta tuo esille liikenteen rahoituskeinoja sekä käsittelee ja arvioi hallituskauden aikana tulevia esityksiä liikenteen hinnoittelumalleiksi. Välttämättömänä kasvun edellytyksenä on, että infrastruktuuri palvelee kilpailuasemaamme. Perusväylänpidon rahoitus on kuitenkin vähentynyt kolmanneksella 2000 luvun alusta alkaen ja korjausvelka on noin 2,4 miljardia. Infrastruktuurin rapistuessa yritysten matka- ja kuljetusajat pitenevät. Tiestön ja siltojen kuntopuutteet pakottavat käyttämään kiertoteitä, mikä lisää kuljetuskustannuksia. Perusväylänpidon vuosittaisen rahoitustason nostaminen 200 milj. eurolla on välttämätöntä. Kauppakamarien tavoitteena on kuitenkin saada elinkeinoelämälle tärkeimmät väylät parempaan kuntoon ilman, että valtion tarvitsee ottaa lisää velkaa. Rahoitusta investointeihin voidaan saada muun muassa paremmalla taseiden hallinnalla ja aktiivisemmalla omistajapolitiikalla valtion omistamissa infrayhtiöissä. 1 Rahoitus pitää kohdentaa yrityslähtöisten kriteerien mukaisesti (palvelutasokriteerit). 1 Kauppakamarien hallitusohjelmatavoite. Yritysten kustannustaakkaa ei pidä lisätä» Valiokunta tuo vaikuttamisessa esille keinoja, joilla yritysten kustannuksia voitaisiin vähentää (esimerkiksi väylämaksujen poistaminen kokonaan tai puolituksen jatko). Suomessa on liikenteen suhteen kaksoisongelma eli yhtäältä taakkana ovat pitkät etäisyydet harvaan asutussa maassa ja toisaalta kustannuksia nostavat pitkät etäisyydet keskeisille markkinoille. Kansallisilla toimenpiteillä ei pitäisi tarpeettomasti nostaa suomalaisten yritysten kustannustaakkaa. Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on kuitenkin ollut viime vuosina nouseva. 2000-luvun alussa logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta oli 10,2 prosenttia, vuonna 2011 jo 12,1 prosenttia ja vuonna 2013 osuus nousi 13,4 prosenttiin (Logistiikkaselvitys 2014, tarkastelussa teollisuus ja kauppa).» Valiokunta ottaa vaikuttamisessaan kantaa viranomaisten yrityksiltä perimiin maksuihin ja veroihin ja niiden perusteisiin. Maksuissa kustannusvastaavuusperuste ei yksinään kannusta viranomaista kustannustehokkuuteen, mikä johtaisi maksujen pienentymiseen. Esimerkiksi Trafin perimiä maksuja perustellaan kustannusvastaavuusperiaatteella.

Pitkäjänteisempi ja tehokkaampi päätöksenteko liikennepolitiikassa» Valiokunta edistää vaikuttamisessaan pitkäjänteistä, tehokasta suunnitelmallista liikennepolitiikkaa. Liikenneyhteyksien kehittämisessä tavoitteena on, että toimintaympäristö on kilpailukykyinen myös suhteessa naapurimaihin. Maailmanpankin logistiikan toimivuutta mittaavassa Logistic Performance indeksissä Suomi pärjää selvästi kauppakumppaneitaan Ruotsia ja Saksaa heikommin. Suomen haasteena on sektoroitunut hallinto, mikä osaltaan vaikeuttaa päätöksentekoa ja heikentää sitoutuneisuutta tehtyihin päätöksiin (esimerkiksi strategioiden toimenpiteet jäävät usein toteuttamatta). Pitkäjänteisemmän päätöksenteon varmistamiseksi kauppakamarien tavoitteena on, että päätöksentekoon otetaan budjettivuotta ja hallituskautta pidempi aikajänne. Keskeiset liikenteen strategiset ja hankeasiat pitäisi ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa ja valmistella talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.» Hallitusohjelmaan vaikuttaminen» Lausunnot (esim. aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva)» Hallituskauden alueiden kehittämisen linjauksiin (tavoitepäätös) ja liikenteeseen liittyviin kirjauksiin vaikuttaminen vuonna 2015.» Vaikuttaminen kaavoitusmenettelyihin (lausunnot, työryhmät)» Liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttaminen (mikäli selonteko tehdään) ml. liikenne- ja logistiikkaosaamistarpeiden ennakointi» Lentoliikenne- ja meriliikennestrategioiden toimeenpano.» Valiokunta käsittelee tarvittaessa toimenpiteitä.» Keskuskauppakamarin ja valiokunnan jäsenten artikkelit ja esitykset.» Vaikuttaminen Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan ja kauppakamarien liikennevaliokuntien puheenjohtajien ja/ tai sihteerien) yhteiskokouksessa, kauppakamarien Vaikuttamisiltapäivässä sekä muissa tilaisuuksissa» Tiedottaminen liikenteeseen liittyvistä tärkeistä ja oleellisista tapahtumista kauppakamarien liikenneyhteyshenkilöille ja liikennevaliokunnille (K2 ja K3 Liikenne jakelu) 2. SUJUVA LIIKENNE, TOIMIVAT MATKA- JA KULJETUSKETJUT, VETÄVÄT VÄYLÄT Sujuva liikenne edellyttää väyliltä kuntoa ja välityskykyä» Sujuvan liikenteen mahdollistava infran kunto/ välityskyky elinkeinoelämälle tärkeillä väylillä on etusijalla valiokunnan vaikuttamisessa. Palvelukriteerien käyttöönotolla voitaisiin nostaa esimerkiksi kuljetusten keskinopeutta tärkeimmillä väylillä. Vientikuljetusten sujuminen tarvitsee oikeita ja kohdistettuja täsmäinvestointeja: tarpeellisia ohituskaistoja, toimivia liittymiä, pullonkaulojen poistamista. Elinkeinoelämälle tärkeiden väylien pitää myös olla tehokkaan tietoliikenneverkon piirissä, mikä mahdollistaisi älyliikenteen ratkaisujen kehittämisen. Yritystoimintaympäristöä parantava liikennejärjestelmä» Valiokunta edistää toimillaan liikennepolitiikkaa, jossa keskeisellä sijalla ovat henkilöliikenteen sujuvuutta lisäävät ratkaisut, toimivat matka- ja kuljetusketjut ja nykyistä laajemmat työssäkäyntialueet. Liikkumisen edellytyksiä merkittävästi parantamalla voi synnyttää laajempia, yhtenäisiä työssäkäynti- ja talousalueita. Näin saavutetaan niin sanottuja kasautumisen etuja taloudelliseen toimintaympäristöömme. Yritysten kilpailuedellytykset paranevat, kun niillä on käytössään laajempi ja monipuolisempi työvoiman tarjonta ja omaa toimintaa entistä paremmin tukevia klusterirakenteita ja yhteistyöverkostoja. Nämä niin sanotut skaala- ja lokalisaatioedut vaikuttavat tuottavuuteen ja sitä kautta yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.» Hallitusohjelmaan vaikuttaminen» Lausunnot (esim. aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva)» (Valiokunta ottaa liikenne- ja logistiikka-alan osaamiseen ja koulutustarpeisiin kantaa lähinnä liikenteeseen liittyvissä lausunnoissa ja tuo esille toimialojen näkemyksiä kehitystarpeista. )» Hallituskauden alueiden kehittämisen linjauksiin (tavoitepäätös) ja liikenteeseen liittyviin kirjauksiin vaikuttaminen vuonna 2015.» Vaikuttaminen henkilöliikennelainsäädännön uudistamiseen elinkeinoelämän lähtökohdista» Lentoliikennestrategian toimeenpanon seuranta ja vaikuttaminen siihen» Liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttaminen (mikäli selonteko tehdään). Valiokunta tuo laadintaan elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäviä elementtejä sekä liikennejärjestelmäajattelua eli kytkentöjen näkemistä eri liikennemuotojen välillä.» Keskuskauppakamarin ja valiokunnan jäsenten artikkelit ja esitykset. Liikennevaliokunnan vaikuttamissuunnitelma 2015 2016 5

3. KILPAILUN LISÄÄMINEN JA HALLINNOLLISEN TAAKAN PURKU Yritysten hallinnollisen taakan ja ylisääntelyn vähentäminen Valiokunta vaikuttaa tuomalla esille sellaisia käytännön esimerkkejä, joissa viranomaistoimintoja tehostamalla olisi mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä eri kuljetusmuodoissa. Tavoitteena on edistää yritysten toimintaedellytyksiä, selkeyttää säädösympäristöä ja muuttaa viranomaistoimintoja yritysystävällisemmäksi. Kauppakamarien tavoitteena on, että yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja nopeutetaan. Liikenne- ja logistiikkasektori on yksi voimakkaimmin säännellyistä toimialoista Suomessa. Tämä on omiaan lisäämään toiminnallisia esteitä, vähentämään markkinoille tuloa ja nostamaan alan kustannuksia. Kilpailua ja uusia toimintamalleja eri liikennemuotoihin Valiokunta ottaa esille vaikuttamisessa niitä keinoja, joilla toimivaa kilpailua eri liikennemuodoissa voitaisiin lisätä. Monissa liikennemuodoissa ja liikennepalveluissa kilpailun vähäisyydestä aiheutuva hinnoittelupolitiikka lisää yritysten kustannustaakkaa. Esimerkiksi luotsauksessa, jäänmurrossa ja rautatieliikenteessä ei käytännössä ole kilpailua. Kilpailun lisääminen rautatieliikenteessä on kauppakamarien liikenneohjelman tavoite. Tavoitetta tukee myös EU:n neljäs rautatiepaketti, joka edistää pääsyä valtioiden omistamille rautatieverkoille matkustajaliikenteessä. Kilpailua lisää myös Suomen ja Venäjän rautatieliikennesopimus. Edellytyksenä Suomen lentoliikennemarkkinoiden kehittymiselle, terveelle kilpailulle ja yhteyksien säilymiselle aluekentille on, että Suomen lentoliikennestrategiassa 2015 2030 linjatut kehittämisen kohteet ja strategiset tavoitteet suunnitelmallisesti toteutetaan. Lentoasemia, yhteyksiä ja toimintamalleja on kehitettävä, jotta sekä Helsinki-Vantaan asema lentoliikenteen hubina että Suomen muu lentoasemaverkosto säilyy korkealaatuisena ja yhteydet hyvinä. Lentoliikennemarkkinoiden kehittämisessä Suomen ei pitäisi jäädä jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitusohjelmaan vaikuttaminen - valiokunta edistää kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteiden toteutumista. Lausunnot ja kuulemiset (esim. ELY-keskuksia koskeva asetus, henkilöliikennelainsäädäntö). Henkilöliikennelainsäädännön laajaa uudistamista tehdään vaiheittain. Valiokunta ottaa kantaa lakiesityksiin Keskuskauppakamarin lausunnoissa ja kuulemisissa. Artikkelit, esitykset ja vaikuttaminen päättäjiin Kuljetusalan ylisääntelytapausten kirjaaminen ja sovittu ulostulo Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan toiminta perustuu: Kauppakamariryhmän toimintaan yritystoiminnan toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi Suomen kaikissa osissa tehokkaan ja toimivan kilpailun sekä kansainvälisen kaupan edistämiseksi. Kauppakamariryhmän yhteisen strategian (hyväksytty 28.11.2013) tavoitteeseen edistää sujuvaa liikennettä. Tavoitteeseen sisältyy: Suomen ja eri alueiden saavutettavuuden turvaaminen pitämällä liikennemäärärahat tasolla, joka mahdollistaa sekä liikenneinfrastruktuurin asianmukaisen kunnossapidon että investoinnit. uusien rahoitusmuotojen ja toimintatapojen edistäminen yritysten logistiikkakustannusten hillitseminen liikennemuotojen päällekkäisyyksien harkittu poistaminen liikennevirtojen muutoksiin kuten kasvavaan Venäjän liikenteeseen varautuminen Kauppakamareiden toiminta perustuu kauppakamarilakiin, joka korvasi aiemmin voimassa olleen kauppakamariasetuksen. Kauppakamarien yhteiseen strategiaan on kirjattu, että Keskuskauppakamari koordinoi valtakunnallisia kannanottoja ja valtakunnallista liikennevaliokuntaa. Keskuskauppakamarin liikennevaliokunta on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2014 kauppakamarit hyväksyivät yhteisen liikenneohjelman, jonka tavoitteena on hakea oikeilla liikenneratkaisuilla kilpailukykyä Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Keskuskauppakamarin liikennevaliokunta tuo vaikuttamisessaan esille liikenteen merkitystä elinkeinoelämälle ja edistää ohjelman toteutumista. Liikennevaliokunnan kokoonpano 2015 2016 Puheenjohtaja Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Varapuheenjohtaja: Aluejohtaja Aila Orabi, Posti Oy Jäsenet: Konsernijohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy Satamajohtaja Hannu Asumalahti, Rauman Satama Oy Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finavia Oyj Johtaja Jorma Härkönen, Limowa ry Toimitusjohtaja Heikki Kovanen, Kovanen Yhtiöt Oy Toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy Toimitusjohtaja Risto Pekola, Pekolan Liikenne Oy Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi, Logistikas Oy Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen, Finnair Oyj Aluepäällikkö Seppo Turunen, Nurminen Logistics Services Oy Toimitusjohtaja Tuomo Vallas, Speed Group Oy Liikennevaliokunnan sihteeristö ja yhteystiedot: Johtaja Jarkko Heinonen, Turun kauppakamari p. 02-274 3427 Maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri, Helsingin seudun kauppakamari p. 09 2286 0215 Asiantuntija Kaisa Saario, Keskuskauppakamari, p.09-4242 6226, 040 561 3597 6 Liikennevaliokunnan vaikuttamissuunnitelma 2015 2016 Liikennevaliokunnan vaikuttamissuunnitelma 2015 2016 7

KESKUSKAUPPAKAMARI PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki kauppakamari.fi