Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 5.3.2013 15 Askolantie 28 07500 Askola ASIA MIKAEL TÅNG; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN HYÖVINKYLÄ TILA ANTTES RN:O 3:59 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (15 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 11.3.2013 LUVAN HAKIJA Mikael Tång Koskenkyläntie 763 07600 Myrskylä puh. 0400 214977 mikael.tang@pp.inet.fi MAANOMISTAJAT Ottoalue 504-402-3-59 Anttes Mikael Tång Kuullut naapuritilat 504-402-1-5 MELLAN-GÅRD Bergman Yngve Kurt-Fredrik Petasvägen 114, 07600 MYRSKYLÄ 504-402-1-18 PETAS Antman Robert Samuel Nygårdsvägen 33, 07600 MYRSKYLÄ 504-402-3-65 TYSKAS Tång Karl Mikael Forsbyvägen 763, 07600 MYRSKYLÄ 504-402-3-67 Eskos Lindgren Börje Olof oikeudenomistajat c/o Sten Lindgren Forsbyvägen 837 07600 MYRSKYLÄ Lindgen Sven Olof Forsbyvägen 837 07600 MYRSKYLÄ Lindgren Ulla Birgitta 1
Forsbyvägen 837 07600 MYRSKYLÄ ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 5.6.2012 sähköisesti saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella (paperilla saapunut 18.6.2012). Hakemusta on täydennetty 5.12.2012, 22.1.2013 ja 12.2.2013 saapuneilla sähköpostiviesteillä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET Maa-ainesten ottosuunnitelma (insinööritoimisto Ekomaa Oy), joka sisältää liitteet: 1. Lainhuutotodistus 2.5.2012 2. Rajanaapureiden yhteystiedot 2.5.2012 3. Maakuntakaavaote 2.5.2012 4. Pohjavesialuekartta 2.5.2012 5. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma 10.5.2012 KARTAT JA PIIRUSTUKSET 1041.1 Sijaintikartta 1:20 000 10.5.2012 1041.2 Nykytilakartta 1:1 000 10.5.2012 1041.3 Suunnitelmakartta 1:1 000 10.5.2012 1041.4 Lopputilakartta 1:1 000 10.5.2012 1041.5 Leikkauspiirustus A-A, 1-1, 2-2, 3-3, 4-4 1:1 000 10.5.2012 1041.6 Pintavesien valumareitti 1:10 000 5.12.2012 TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 15.2.2010), alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja Alueen itäpuolella on pohjavesialue (pv). Lisäksi itäpuolelle on merkitty viheryhteys, joka toimii luonnonydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston osana. Ko. alueet eivät ole yhteydessä suunnittelualueeseen. Alueella tai sen lähistöllä ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueelle ei ole aiemmin haettu ottamislupia eikä maa-aineksia ole otettu. Kallion louhinnalle ja murskaukselle on haettu erikseen ympäristölupaa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt tieliittymälupahakemuksen (käyttötarkoituksen muutos) 29.1.2013. MAA-AINESTEN OTON TARKOITUS Ottamislupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa 553 000 m 3. Kalliokiviaines irrotetaan louhimalla ja murskataan alueella halutuiksi kiviainestuotteiksi. Ylisuureksi jääneet louheet rikotetaan ennen murskausta. 2
OTTAMISALUE Alue sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä tilalla Anttes RN:o 3:59 (504-402-3-59). Hyövinkylän kylätaajaman luoteispuolella noin 1,6 2,5 km etäisyydellä siitä. Alueelle kuljetaan Koskenkyläntieltä Kirjamusantientien kautta. Alue rajoittuu Kirjamusantientiehen. Tilan kokonaispinta-ala on n. 62,5 ha ja ottamisalueen 4,96 ha. Ottosuunnitelmaa koskevan kiinteistön omistaa Mikael Tång. Alueelta ei ole aiemmin otettu maa- tai kalliokiviaineksia. Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä, paikoin on myös peltoalueita. Alueen lähellä ei ole asutusta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 620 m etäisyydellä ottoalueesta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä siellä ole erityisesti suojeltavia luontokohteita tai maisema-arvoja. Kalliokiviainesten oton kannalta alueen sijainti on hyvä, suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät. Lähimmät häiriintyvät kohteet eri suunnissa (rakennukset tai rakennusryhmät) ja niiden etäisyys ottamisalueesta on esitetty seuraavassa. Kohde Tilan RN:o Suunta Etäisyys (ottamisalue) Lomarakennus 1:20 Pohjoiskoillinen 620 m Lomarakennus 1:10 Itäkoillinen 1000 m Asuinrakennus 3:64 Itä 1070 m Lomarakennus 3:13 Kaakko 1010 m Asuinrakennukset 3:50 ja 3:35 Kaakko 1050 m Lomarakennus 5:21 Länsi 1330 m Asuinrakennus 5:39 Länsi 1420 m Etäisyydet louhinta- ja murskausalueelle on hieman (5 30 m) pidempiä. Lähimmän talon (1:15) ja ottamisalueen välissä maan/kallion pinta jatkuu aluksi korkeammalla ja alkaa noin 70 m jälkeen laskea. Idän suunnalla olevien (1:10/3:64) kohteiden lähellä on rinnemaastoa, joka nousee ottamisalueen suuntaan ja antaa hyvän melusuojan. Kaakon suunnassa rakennuskohteiden ja ottamisalueen välissä on alavaa maata. Rakennusten alueella maanpinta on taas hieman ylempänä. Välialueet ovat pääosin metsäpeitteisiä. Lännen suunnassa on peltoalueita ennen rakennuksia. ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Maisemakuva Ottamisalue on osin soisen metsäalueen keskellä. Alue ei näy juurikaan metsäalueen ulkopuolelle. Siten alue näkyy lähinnä vain metsäalueen sisällä kulkeville esim. suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Kirjamusantientielle. Ottamisalue ei kuulu suojeltuihin maisema-alueisiin eikä alueella ole erityisiä maisema-arvoja. Kalliomäki erottuu lähimaisemakuvassa puustoisena maastokohoumana. Maa- ja kallioperä Suunnittelualue koostuu pääosin kalliosta, jonka päällä on vain vähän irtomaata (pintamaa). Irtomaan paksuuden arvioitiin olevan keskimäärin vain noin 0,1 m. Kalliokiviaineksen laatua ei ole tutkittu mutta sen oletetaan soveltuvan maarakennustarkoituksiin. Aineksen laatuluokka selvitetään myöhemmin. Kallioalueen ympärillä olevien alavampien alueiden maa-aines on moreenia ja silttiä/savea. Etelä- ja länsipuolella on suoalueita, suurimpana luoteispuolella Raksamossen. 3
Kasvillisuus, eläimistö, arvokkaat luontokohteet Alueen luonnon-olosuhteita on selvitetty alueelle tehdyillä maastokatselmuksilla. Suunnitellun ottamisalueen puusto on pääosin nuorehkoa keski-ikäistä männikköä. Kalliomäen laen puusto on melko vähäistä. Alueella on runsaasti avokalliota sekä jäkälä/sammalpeitteistä kalliota. Alarinteillä puusto vaihettuu kuusikoksi ja metsäpohja on sammalpeitteistä. Alaosien luontainen metsätyyppi on tuore kangasmetsä. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen. Alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Tällaisia kohteita ei ole myöskään lähistöllä (tarkasteltu 1,5 km etäisyydelle asti). Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset Alueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luokiteltu pohjavesialue on lähimmillään noin 80 m etäisyydellä idän suunnassa (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Uusisilta, tunnus: 0150405). Pohjaveden muodostumisalueen rajalle on etäisyyttä noin 290 m. Ottamisalue on kalliota. Kalliossa esiintyvä vesi on kallion halkeamissa ja ruhjeissa. Riippuen halkeamien ja ruhjeiden määrästä ja sijainnista, vedenpinnan taso voi vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin matkalla. Siten kalliopohjaveden pinnan korkeudella ei ole samanlaista merkitystä kuin karkeassa väliaineessa esim. sorassa esiintyvällä pohjavedellä. Alueen kalliopohjavedenpintaa ei ole tutkittu eikä seurattu. Ottamisalue on ympäristöä ylempänä joten aineksen ottamisella ei ole juuri merkitystä ympäröivien alueiden pohjaveden tasoon. Ottamisalueen kalliopohjavedenpinta seurannee ympäröivien suoalueiden vedenpintaa (noin +50 51). Uusisilta-pohjavesialueella on seurattu pohjaveden pintaa useista pisteistä. Näistä lähin on HP18, joka sijaitsee melko keskeisesti harjualueella. HP21 on hieman kauempana edellisen pohjoispuolella. Pohjaveden pinta on näissä pisteissä ollut lähes samalla tasolla, HP18 (+23 23,9) ja HP21 (+23,08 24,68). Alueen pohjavesi virtaa etelää kohti. Kaivot ja vedenhankinta Ottamisalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä vedenhankintaa kaivojen kautta. Ottamisalueen itäpuolisten kiinteistöjen lähistöllä Myrskylänjoen tuntumassa on kunnan vesijohtoverkosto, johon kiinteistöillä on liittymismahdollisuus. Kunnallinen vedenottamo (Loviisanseudun Vesi Oy:n) sijaitsee Uusisilta-pohjavesialueella noin 1,4 km etäisyydellä kaakon suunnassa. Otettavasta vedestä suurimman osan on arvioitu olevan rantaimeytynyttä vettä. Pintavedet Alueen pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana kalliolta ympäröiville suoalueille. Samoin alavimpien reunaosien pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana suoalueille. Suoalueiden vedet valuvat idän puolella olevaan Myrskylänjokeen suo-/metsäojia pitkin. Raksamossen on kartta-aineiston mukaan vedenjakajalla eikä se ole louhosalueen pintavesien kulkureitti. Raksamossen laskee osan vesiä lounaisosastaan samaan 4
ojaan/puroon kuin ottamisalueelta tuleva oja ja osan pohjoisen kautta. Ojat yhtyvät ennen Myrskylänjokea. SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Ottoalueen rajaus Määritelmät: Ottamisalue on alue, jolla maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät muut järjestelyt, kuten pintamaiden ja sivukivien käsittely, koneiden säilytys ja jälkihoitotoimet, tapahtuvat. Kaivu-alue on alue, jolla varsinainen maa-ainesten ottaminen (kaivu tai louhinta tässä kohteessa louhinta) tapahtuu. Alueelta ei ole otettu aiemmin maa-aineksia. Ottamisalue rajautuu eteläpuolelta Kirjamusantiehen. Tiealueen reunaan eli tilarajaan jätetään 30 m suojavyöhyke jolta kiviaineksia ei oteta. Ottamisalue ulottuu ko. rajasta 25 m etäisyydelle. Tien keskilinjaan tulee matkaa noin 37 m (kaivualue) ja 32 m (ottamisalue). Itä-, pohjois- ja länsipuolen alueet ovat metsätalouskäytössä. Tilarajoille jätetään vähintään 25 m suojavyöhyke (ottamisalue). Ottamisalueen ja kaivualueen rajan väliin rakennetaan tarvittaville alueille putoamissuojat. Kaivualueen pinta-ala on yhteensä 4,52 ha ja ottamisalueen pinta-ala 4,96 ha. Ottamistasot ja suunnat Kiviainekset otetaan tasoon +52 53 siten että alueen pohja kallistuu loivasti kohti länttä. Ottamisen pääsuunta on kohti itää. Suunta on esitetty suunnitelmakartoilla. Ottamissuunta on itää kohti, jotta lähimmän asutukseen suuntaan jää louhintaseinämä ehkäisemään melun leviämistä. Ottaminen on tarkoitus aloittaa suunnitellun varikkoalueen suunnasta alueen länsiosasta. Vaiheistus suunnitellaan ottamistoimintaa aloitettaessa. Alue otetaan ottamistoiminnan piiriin vaiheittain siten että valvontaviranomaiselle esitetään kulloinkin avattava ja jo avoinna oleva alue. Muu alue säilytetään luonnontilassa/metsätalouskäytössä. Ottamisen aloitusalueen ja tiealueen yhteispinta-ala on noin 1,5 ha. Otettavat ainekset ja määrät Alueelta otetaan kalliokiviainesta noin 548 400 m 3. Pintaosissa on ohuehko irtomaakerros, jonka määräksi arvioitiin 4 600 m 3. Yhteensä massoja kaivetaan/siirretään noin 553 000 m 3. Vuosittainen ottamismäärä on keskimäärin noin 55 300 m 3. Pintavesien hallinta Ottamisalueen pintavedet johdetaan pinnan kallistuksella länsi-/luoteispuoliselle suoalueelle. Mikäli veden mukaan kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan selkeytysallas. Selkeytysaltaan tarkoituksena on erottaa pintavedestä hienoaines. Lisäksi altaaseen kertyvää vettä voidaan käyttää pölyn sidontaan. Ottamisalue yhtyy länsirajalla suoalueeksi merkittyyn maastokohtaan, jossa maanpinta laskee ottamisalueelta ulospäin kohti suo-ojaa. Käytännössä alue on kiinteäpohjaista sammalpintaista viettävää maata. Tarvittaessa alueelle tehdään lisäojitusta siten, ettei pintavettä voi johtua kaivualueelle. Loppumuotoilu Alueen ja lähiympäristön maastossa on paikoin luonnon muovaamia lähes pystysuoria kallioseinämiä. Siten, huomioiden myös alueen syrjäinen sijainti, voidaan 5
myös ottamisalueen reunoille sallia jylhät muodot. Kallioseinät porrastetaan kuitenkin noin 5 m korkein portain ja noin 2 m välitasanteella. Seinämän yläreunaan rakennetaan tukeva aita putoamissuojaksi tai alueen reunaan kasataan kiviä siten, ettei porrastetun jyrkänteen reunalle voi päästä kiipeämättä aidan tai kiviesteen yli. Alueen tasainen pohja muotoillaan kumpuilevaksi puhtailla ylijäämä- tai pintamailla. Kalliopinnan päälle levitetään vaihtelevasti noin 0,3 1,0 m paksu maakerros mahdollistamaan puuston kasvu alueella. Pohjalle jää myös murskauksen aikana hienorakeista kiviainesta, joka muodostaa hyvän pohjan varsinaiselle maisemoinnille. Paikoin voi nykytilan mukaisesti jäädä myös kalliopaljastumia. Maa-aineksena voidaan käyttää alueelta kaivettua maata tai alueen ulkopuolelta tuotua puhdasta maata. Jos ylijäämä- tai pintamaita on käytettävissä, voidaan myös kallioseinämiä loiventaa. Jos seinämiä loivennetaan, tavoitekaltevuus on loivennetulla osalla 1:3. Jälkikäyttö ja maisemointi Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Maisemointia tehdään yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otetut alueen osat maisemoidaan välittömästi kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Maisemointi tehdään siten että muotoillulle alueelle (pohjat ja mahdollisesti loivennetut seinämät) levitetään alueelta kuorittua pintamaata. Mikäli pintamaata ei ole riittävästi elinvoimaisen kasvukerroksen rakentamiseksi, voidaan lisämaata tuoda alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita ohjeita: - Maa-aines tulee olla puhdasta - Materiaalin alkuperä ja hyödyntämiskohta alueella merkitään muistiin Pintamaan tiivistyttyä levityksen jälkeen esim. talven yli, alueelle kylvetään tai istutetaan männyn ja kuusen (mahdollisiin luiskiin männyn) taimia noin 2000 kpl/ha Metsittymisen edistämiseksi kylvetään tai istutetaan lisäksi lehtipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti. VARASTOINTI, KÄSITTELY- JA JALOSTUSTOIMINNOT Alueella louhitaan kalliota. Louhe murskataan ja seulotaan halutuiksi raekokojakaumat omaaviksi kiviainestuotteiksi. Kaivannaisjätteiden käsittely Ottamisalueen pintamaa ja hyödyntämiskelvoton maa-aines kuoritaan ja kasataan suojavalleihin tai kasoille alueen laidoille. Humuspitoinen pintamaa kasataan omaan kasaan. Loppumuotoilussa ja maisemoinnissa käytetään suojavalleihin kasattua maata. Pintamaata on kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmassa arvioitu muodostuvan 4 600 m 3 ktr ja kantoja sekä hakkuutähteitä 450 m 3 ktr. Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan muodostuu nopeasti kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset. 6
Varastoidun pintamaakasan poistamisen jälkeen alueelle tehdään samat maisemointi- ja istutustoimet kun muillekin vastaaville alueille. Louheen ja tuotteiden varastointi Louhinta suoritetaan yleensä samaan aikaan kun murskaus. Louhe siirretään suoraan murskaimelle. Louheen välivarastointia pyritään välttämään. Valmiit tuotteet varastoidaan eri raekokofraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4 8 metriä. Louhinta Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä 1 3 kertaa viikossa. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt suorittaa räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Murskaus Alueella louhitusta kiviaineksesta valmistetaan kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Murskauslaitosten sijainti siirtyy toiminnan edetessä. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitosta kutsutaan kaksi-, kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Laitokset pyritään sijoittamaan siten, että se sijaitsee mahdollisimman lähellä louhosreunoja, jolloin melun ja pölyn kantautuminen ympäristöön vähenee. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Seulonta Kiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja poistaa hienoaines. Materiaali kuljetetaan kuljettimella tai pyöräkuormaajalla seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2 6 erikokoiseksi tuotteeksi. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. KONEET JA TUKITOIMINNOT Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Toiminnassa käytetään kaivinkoneita pintamaan kuorimiseen ja ylisuurten louheiden rikotukseen, kallioporakoneita louhintareikien poraamiseen, pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin, mahdollisesti siirtoautoja tai kuorma-autoja louheen tai murskeen siirtoihin, murskauslaitosta kiviaineksen murskaamiseen ja ajoittain seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Huolto ja tankkaus Koneet tankataan varikkoalueella, jossa maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella. Alueelle varataan öljynimeytysaineita mahdollisten onnettomuuksien varalle. Varikkoalue rakennetaan alueen länsilaitaan. Työkoneita ei pestä alueella. 7
Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä varikkoalueella alueen länsilaidalla. Polttoaineiden varastointimäärä alueella on enimmillään 6 000 litraa. Uudet ja käytetyt voiteluaineet varastoidaan tynnyreissä, joita säilytetään katetussa ja valuma-altaalla varustetussa lukittavassa kontissa. Voiteluöljyjä varastoidaan kerrallaan korkeintaan 1 000 litraa. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Murskaus tehdään polttoöljykäyttöisellä murskauslaitoksella, joka tankataan kulloisellakin murskausalueella lähellä louhintareunaa. Polttoainesäiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskan viereen pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Murskan tankin ja polttoainesäiliön alueen alle levitetään tankkauksen ajaksi öljynimeytysmatto. Tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauksen jälkeen polttoainesäiliö viedään varikkoalueelle. Varautuminen öljyvahinkoihin Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti: - Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille - Vapaana oleva öljy imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon ja/tai imeytysturpeeseen - Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle - Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan - Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua Jätehuolto Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteettivesiä, jotka kerätään umpisäiliöön. Jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai kierrätykseen. Erityyppiset ongelmajätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja varoaltaalla varustetussa kontissa/muussa lukittavassa tilassa. Ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta. LIIKENNEJÄRJESTELYT Alueelle kuljetaan Kirjamusantientien kautta, joka on pääosin sorapintainen. Tie on asfaltoitu molemmista päistään ennen liittymistä muihin maanteihin (Porvoontie ja Koskenkyläntie). Kirjamusantielle rakennetaan uusi tieliittymä noin 930 m etäisyydelle Koskenkyläntiestä. Uudenmaan ELY-keskus on 29.1.2013 myöntänyt liittymäluvan (Liittymän käyttötarkoituksen muuttaminen, alkuperäinen liittymälupa 9.5.2012). Kuljetukset ja lastaus tapahtuvat pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin 6 22 välisenä aikana. Satunnaisesti liikennettä voi olla myös muina aikoina. Keskimääräinen liikennemäärä alueelle on noin 1 ajoneuvoa tunnissa. Oletuksena seuraavat arviot: kuljetuksia 260 pv vuodessa, toiminta-aika 16 h/pv, kuormista noin 95 % täysperävaunuja ja keskimääräinen kuormakoko 37 tn. 8
ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ Maisema Ottamisella on merkittävää vaikutusta lähimaisemaan alueen sisällä. Alueen ympärillä on kumpareisia metsäalueita, joten ottaminen ei juuri vaikutusta kaukomaisemaan. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Siten ottaminen ei turmele kaunista maisemakuvaa. Pintavedet Alueella muodostuvia pintavesiä hyödynnetään pölyn sitomiseen. Alueelta valuu pintavesiä ympäröiville alueille lähinnä keväisin ja syksyisin. Vaikutus suoluontoon on vähäinen. Pintaveden laadun seurantaan ehdotetaan tarkkailuohjelmaa. Toiminnasta aiheutuvat vähäiset typpipäästöt rehevöittävät vain lievästi alapuolisia vesistöjä (tutkituilla alueilla ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia). Kiviainesalueiden yleisesti hyväksyttyjen BAT-käytäntöjen mukaan vesien käsittelyyn riittää tarvittaessa rakennettava selkeytysallas (viivästys-/laskeutusallas), jossa kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaiden pohjille ja purku-uomien virtaamat tasaantuvat. Osa vedestä käytetään kiviainestuotannossa pölyn sitomiseen. Pohjavedet Alue ei ole pohjavesialuetta. Luokitellun pohjavesialueen raja on kuitenkin lähellä, idän suunnassa olevan kallioharjanteen vastakkaisella laidalla 80 150 m etäisyydellä ottamisalueesta. Ottaminen ulotetaan tasolle +52 53. Vesipintaseurantatietojen mukaan pohjavesimuodostuman vesipinta on tasolla noin +23 24 eli lähes 30 m ottamistasoa alempana. Ottamisalueen ja pv-alueen välissä on kalliota ja mahdollisesti kallion pinnalla tiiviitä moreeni/savikerroksia, jotka ehkäisevät kalliopohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumaan. Nykyisellään ottamisalueelle satava vesi valuu suurelta osin pintavaluntana ympäröiville suoalueille. Kallion louhiminen muuttaa alueen pinnanmuotoa tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion rakoihin lisääntyy (jos kalliossa on halkeamia/ruhjeita). Kalliopohjaveden määrä ja virtaus voi hieman lisääntyä. Vesi virrannee kuitenkin pääosin lännen suuntaan. Kuitenkin jos pohjavesialueen ja ottamisalueen välisessä kalliossa on halkeamia ja yhteys pohjavesialueelle, voi pohjavesiesiintymään purkautua vettä hieman aiempaa enemmän. Ottamisella ei ole vaikutusta naapurien kaivoihin eikä kunnalliseen vedenottoon. Pöly Pölyämistä rajoitetaan mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana ja murskauksessa käytetään ympäristöluvan ehtojen mukaisia pölynrajoittamistoimia. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan. Melu Lähtökohtaisesti toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jää etäisyyden vuoksi melutason ohjearvojen alapuolelle. Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään lisäksi mm. murskauslaitoksen sijoittamisella louhintaseinämän läheisyyteen, pintamaasta tehdyillä suojavalleilla ja tarvittaessa kasaamalla maa-aineskasoja murskauslaitoksen eteen. Tärinä 9
Louhinnasta aiheutuva tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lähimmän lomarakennuksen etäisyys louhinta-alueelta on vähimmillään 620 m ja seuraavan 1000 m (lomarakennus). Kun toimitaan yli 500 m etäisyydellä, ei normaalisti toimittaessa naapureille aiheudu haittaa. Panostuksista ja räjäytyksistä tehdään aina suunnitelma, jossa huomioidaan häiriintyvät kohteet. Lähimmän naapuritalon tärinänsieto ja kunto tarkistetaan tarvittaessa ennen louhintatöiden aloittamista. Rakennuksen tärinäkestävyyteen vaikuttaa mm. perustamisolosuhteet ja -tapa sekä rakennuksen rakenteet ja kunto. Rakennukselle sallittuun heilahdusnopeuden arvoon vaikuttaa lisäksi etäisyys (lähempänä suurempi kuin etäämmällä). Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle Ottamistoiminta aiheuttaa alueelle melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Kohteen lähin naapuri on 620 m etäisyydellä. Toiminta ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa ko. kohteelle eikä melutason ohjearvojen ylittymistä. Muille naapureille toiminnan ympäristövaikutukset ovat vielä vähäisempiä. Seuraavaksi lähimpään naapuriin on matkaa 1000 m. Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI Alueen pintaveden laatua ehdotetaan tarkkailtavan ottamalla alueen länsipuolelle tarvittaessa rakennettavasta selkeytysaltaasta purkautuvasta vedestä näytteitä. Näyte otetaan vuosittain syys-lokakuussa. ESITYS VAKUUDEKSI Näytteestä analysoidaan: ph-luku, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, COD Mn ja mineraaliöljy C 10 C 40. Hakija esittää maisemointi- ja kunnostustöiden vakuudeksi seuraavaa: Kallioalueen ottaminen suoritetaan vaiheittain edeten. Ottamistoiminnan piiriin otettavalta alueelta kaadetaan puusto ja kuoritaan pintamaat, jonka jälkeen ko. alueelta otetaan kalliokiviainesta. Muun alueen annetaan olla ennallaan metsäalueena, joten tälle alueelle vakuutta ei ole tarpeen ulottaa ennen ottamistoiminnan aloitusta. Hakija esittää vakuuden määrittämistä pinta-alaperusteisesti kulloinkin ottamistoiminnassa olevalle alueelle siten että alueen laajuus tarkistetaan vuosittain. Ottamisen aloitusalueen ja tiealueen yhteispinta-ala on noin 1,5 ha. Maisemointi- ja jälkihoitokustannukset muodostuvat mahdollisen louhekasan muotoilusta tai siirroista sekä osittaisesta murskauksesta. Murskeella voidaan tasata louhikon pinta. Lisäksi jälkihoitotoimin kuuluu murske- ja kalliopintojen ainakin osittainen peittäminen pintamaalla sekä kallioseinämien pysyvien putoamissuojien rakentaminen. Hakija esittää vakuudeksi 8000 /ha eli aloitusvaiheessa 12 000. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla 9.10. - 8.11.2012, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa 10
osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, 07600 Myrskylä sekä Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä 10.10.2012. Kiinteistön naapuritilojen omistajia on kuultu hakijan toimesta (4 kiinteistöä, 5 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen 19.6. ja 27.11.2012. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, sillä hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole katsottu olevan maa-aineslain 7 :ssä mainittuja vaikutuksia. Hakemusasiakirjojen sijainti verkossa on kuitenkin ilmoitettu Uudenmaan ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle. Uudenmaan ELY-keskus on kommentoinut sähköpostitse hakemusta 27.11.2012. Hakemuksen täydennys ja hakijan kuuleminen Lupaviranomainen on 5.12. ja 20.12.2012 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta. Hakija on täydentänyt hakemustaan 5.12.2012, 22.1.2013 ja 12.2.2013 tarkemmilla tiedoilla luontoselvityksestä ja pintavesien johtamis- ja käsittelytiedoilla sekä liittymälupatiedoilla. Hakijaa on kuultu suullisesti lupamääräyksistä 27.2.2013. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Mikael Tånglle maa-ainesten ottoluvan Myrskylän kunnan Hyövinkylän kiinteistölle Anttes RN:o 3:59 (504-402-3-59) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja 11
haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa (MAL 3.2 ). OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään 553 000 m 3 kymmenen vuoden aikana. 2. Louhintaa ei saa ulottaa tason +52,0 m alapuolelle. 3. Ennen ottamisen aloittamista ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maa-ainesten ottamisesta 7.1) 4. Pölyn syntymistä ja leviämistä louhinta-alueella on ehkäistävä tarpeen mukaan käyttämällä sitomiseen vettä tai asfaltoimalla käytössä olevia liikenneväyliä. 5. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. (Maa-aineslaki 11, VnA 800/2010). 6. Alueelta poisjohdettavat vedet on ohjattava selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. 7. Pintavesien määrää ja laatua tulee tarkkailla ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti: Pintavesien laatua on seurattava tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäyte vuosittain syys-lokakuussa jos tuolloin on louhinta/murskaus käynnissä tai muulloin toiminnan ollessa käynnissä. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, COD Mn, sähkönjohtavuus, sameus ja mineraaliöljyt C 10 -C 40. 8. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 9. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: - Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana; ja 12
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 ja arkilauantaisin 7.00 18.00 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä satunnaisesti muina aikoina (enintään 10 päivän aikana vuodessa), ei kuitenkaan yöaikaan 22.00 06.00. 10. Murskaustoiminnassa on noudatettava rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöksessä antamia lupaehtoja. 11. Ottamisalueen vaaralliset rinteet on merkittävä vaarasta varoittavalla tavalla, esimerkiksi aidalla ja varoitustauluin. Luvan saajan on huolehdittava alueen turvallisuudesta. 12. Seinämän yläreunaan on rakennettava tukeva aita putoamissuojaksi tai alueen reunaan on kasattava kiviä siten, ettei porrastetun jyrkänteen reunalle voi päästä kiipeämättä aidan tai kiviesteen yli. 13. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. (Maa-aineslaki 11 ). 14. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 15. Jälkihoitotoimet alueella tulee toteuttaa vähintään alla olevalla tasolla: Jälkihoito on tehtävä ottotoiminnan kanssa vaiheittain. Ottoalueen pohja tulee muotoilla pinnaltaan vaihtelevaksi Louhos on peitettävä maa-aineksilla sekä pääosin alkuperäisellä pintamaalla (varastointiaika enintään 3 vuotta orgaanisen aineksen hajoamisen vuoksi) ja / tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (0,3 1,0 m:n kerros). Puusto on palautettava joko kylvämällä ja / tai istuttamalla. Metsittymisen edistämiseksi alueelle on kylvettävä/istutettava myös lehtipuita. Vesien tarkkailu on järjestettävä vähintään 3 5 vuodeksi oton loputtua. Alue on siistittävä ja alueelle tuleva tie on suljettava oton päätyttyä puomilla soveltumattoman käytön estämiseksi. Tiivistyneet osa-alueet, kuten tieurat, on möyhennettävä ja pehmennettävä. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 16. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 17. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 18. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää 12 000 :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus). Vakuuden on oltava voimassa 13
vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuus on tarkistettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä oton etenemisen perusteella siten, että vakuuden suuruus on 8000 / aukiolevan ottoalueen pinta-ala hehtaareissa. Lupaehtojen perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu ottosuunnitelman mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu yli 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä ei sovelleta asetuksen 8 :n aikarajoja. Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö (2001), ympäristöopas 85: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.6.2008 86: maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. 14
LUVAN VOIMASSAOLO Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti kun hakija on jättänyt 12 000 :n pankkitakauksen alueen ennallistamisen vakuudeksi. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU VALITUSOSOITUS Päätös annetaan julkipanon jälkeen 11.3.2013. Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 6732 (250 + otettava kokonaismäärä * 0,01 (500 000 m 3 ylittävältä osalta 0,5 * 0,01) + 250 * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Lehtikuulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole peritty erikseen, sillä hakijalle myönnettävän ympäristöluvan maksu sisältää kuulutuskustannukset, ja tästä lupahakemuksesta on kuultu samalla ilmoituksella. Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 1034,3 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 15