Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. Lupahakemusta on täydennetty

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA ARI SALORANTA; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN SAVIJOEN KYLÄ TILA EEROLA RN:O 15:59 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (13 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue Ari Saloranta Kolisevantie 24 A PUKKILA puh Eerola Ari Saloranta Naapuritilat Riihioja Peltola Laurila Hyökälä Tupala Lähteenmäki M Vesipauni Pirjonmäki Keskikallio Timonperä ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. Lupahakemusta on täydennetty

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET - Ottamissuunnitelmaselostus Lämpökaivon porausraportti Pukkila, Kolisevantien soranottoalueen luontoarvojen perustilanselvitys 2014, Naapurin suostumus soranottoon / Koskinen - Yleiskartta 1:2000 nykyinen tilanne korkeuskäyrät, Yleiskartta 1:2000 leikkaus A-A, B-B, Yleiskartta 1:2000 nykyinen tilanne korot, Yleiskartta 1:2000 luiskat 1:3, Yleiskartta 1:2000 maisemointi, Yleiskartta 1:2000 ottamissuunnat Leikkaukset A-A, B-B 50/200 1: Maisemointi leikkaus A-A, B-B 50/200 1: TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole aiempia maa-ainesten ottolupia. Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ), alueella on merkintä MY (Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja) ja pv (pohjavesialue). OTTAMISALUE JA POHJAVESIOLOSUHTEET Soranottoalue sijaitsee Pukkilan kunnan Savijoen kylässä. Ottamisalueen pinta-ala on n. 1,70 ha. Ottoalueen itäpuolella kulkee maantie 1633 (Hautjärventie). Soranottoalue sijaitsee Uudentalonkulman ( ) vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, sen muodostumisalueella. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee n. 50 m:n päässä ottoalueesta länteen (Koskinen). Luonnonsuojelualueita ei ole suunnitellun ottoalueen välittömässä läheisyydessä. Ottamisalue on hakattua metsämaata. Ottamisalueen suuruus on n. 1,7 ha. Soraa otetaan m 3 kymmenen vuoden aikana, näin vuotuinen ottamismäärä on m 3. Alueelle on jätetty muutama siemenpuu. Siemenpuut kaadetaan ennen ottamisen alkua. Alueen läheisyyteen on asennettu kolme pohjaveden tarkkailuputkea. Pohjavesiputket on merkitty suunnitelmiin korkotietoineen. Yksi putkista on asennettu lupaviranomaisen täydennyspyynnön perusteella. Aiemmin asennetuista pohjavesiputkista ei ole saatu luotettavasti selvitettyä pohjaveden pinnan tasoa, mutta putket ovat ulottuneet korkoihin +69,56 ja +68,81 ollen kuivia. Pohjaveden korkeus myöhemmin asennetussa putkessa on ollut

3 Suunnitelman alimmaksi kaivusyvyydeksi on määritetty Pohjaveden pinnan päälle jää saadun pohjavedenpinnan mittaustiedon perusteella siis vähintään 14 m:n suojakerros ottamatonta maa-ainesta. Ottoalueen lähimmät kaivot ovat porakaivoja. Lähin rengaskaivo sijaitsee kiinteistöllä Laurila ( ) ja sen etäisyys ottoalueelta on yli 300 m. Kaivo sijaitsee Hautjärventien toisella puolella. Vaikutukset ympäristön luonnonarvoihin Soranottaminen ei turmele olemassa olevaa maisemaa eikä alueella ole harvinaisia kasveja. Hakemuksen liitteenä on luontoarvojen perustilanselvitys (Janne Immonen ). Inventointialueelta selvitettiin luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (LSL 29 ), metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) ja vesilain suojelemat kohteet. Inventointi toteutettiin luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Suunnittelualueelle tehtiin maastokäynti , jolloin soranottoalueelle tehtiin kasvillisuusselvitys. Soranottoalueen metsä oli kaadettu, sekä kannot poistettu. Alueelle on jätetty muutama siemenpuu. Siemenpuut kaadetaan ennen ottamisen alkua. Alueella ei ollut sanottavaa kasvillisuutta, maanpinta koostui lähinnä hakkuutähteistä. Alueella havaittiin maitohorsman (Chamerion angustifolium) taimia. Liito-oravaselvitys Suunnitellulle tielinjauralle ja sen lähiympäristöön tehty liito-oravasetvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin alueelle tehdyn kohdekäynnin yhteydessä. Alueelta ei havaittu liito-oravan jätöksiä, eikä merkkejä liito-oravista. Yhteenveto Suunnitellulla soranottoalueella ei ole luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä ei alueelle osu, alueella ole lähteitä tai muita puroja. Soran ottaminen Soran ottaminen alkaa Kolisevantien puolelta ja etenee Koivuniementien suuntaan saavuttaen syvyyden Suojavyöhykkeen leveys maantiehen on 50 metriä. Luiskat kaivetaan kaltevuuteen 1:3 alueen etenemissuunnan mukaan. Sora irrotetaan penkasta kaivinkoneella ja kuormataan pyöräkuormaajalla auton lavalle. Mahdollinen seulonta ja läjitys suoritetaan montun pohjalla. Murskausta suoritetaan enintään 5 päivää vuodessa. Melu ja pölyhaitat minimoidaan suorittamalla murskaus montun pohjalla alueen sisällä. Naapurina olevalle asuinrakennukselle pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa. Soranottaminen suoritetaan klo 6-22 välisenä aikana. Lähimmältä naapurilta on saatu kirjallinen suostumus soran ottamiseen. Ehtona että ottaminen tapahtuu välisenä aikana. Alueelle tulevalle tielle rakennetaan lukittava portti. Koneita ja polttoaineita ei säilytä eikä varastoida alueelle. 3

4 Pohjaveden tarkkailu Pohjavettä tarkkaillaan ohjeistuksen mukaan alueelle rakennetusta pohjaveden tarkkailupisteestä. Pohjavesiputki on siiviläputkea. Havaittu pohjaveden taso on +60,46. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITO Pintamaat läjitetään kasaan suojavyöhykkeen reunaan maantien puolelle. Ottamisen jälkeen pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Maisemointia suoritetaan soranottamisen etenemisen mukaan ja alueelle istutaan tarvittaessa n männyntainta /ha. Alueelle ei ajeta eikä säilytetä ulkopuolisia maamassoja. Kannot on poistettuja haketettu hakkeeksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Pukkilan kuntien ilmoitustaululla ajalla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola. Kiinteistön naapuritilojen omistajille lupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto kirjeenä (14 kpl). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty maa-aineslain 7.2 :n kohdan 2) nojalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusympäristökeskus on antanut lausunnon Dnro UUDELY/424/07.01/2013 Hakemus Ari Saloranta hakee maa-aineslain mukaista ottolupaa asiakohdassa mainitulle alueelle. Hakemuksen mukaan on tarkoitus kymmenen (10) vuoden aikana ottaa hiekkaa ja soraa noin m 3 ktr noin 1,7 ha:n suuruiselta alueelta. Alimmaksi ottotasoksi on suunniteltu + 74,81 m. Hakemuksessa ilmoitetaan pohjaveden keskimääräiseksi korkeusasemaksi +68,50 m. Pohjavedenpinnan korkeudesta itse ottamisalueella ei ole tietoa, mutta alueen eteläpuolella, noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsevan kaivon vesipinta on tasolla +68,32 m (korkeusjärjestelmässä N2000). Ottamisalueen reunoille on asennettu kaksi pohjaveden tarkkailupistettä. Syvyys molemmissa putkissa on 6 metriä ja putket ovat kuivia. Hakemuksessa on esitetty, että pohjavettä tarkkaillaan parinsadan metrin päässä olevasta kaivosta. Varsinaista tarkkailuohjelmaa ei ole esitetty. Hakemukseen ei ole liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. 4

5 Alueen kulkuyhteys on suunniteltu Kolisevantietä pitkin olemassa olevan liittymän kautta maantielle nro Mahdollinen seulonta ja varastointi suoritetaan montun pohjalla. Murskausta suoritetaan enintään 5 päivää vuodessa. Koneita ja polttoaineita ei säilytetä eikä varastoida alueella. Alueen jälkikäyttö on maa- ja metsätalous. Reunaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Maisemointia suoritetaan soranottamisen etenemisen mukaan ja alueelle istutetaan tarvittaessa n männyntainta/ha. Alueelle ei ajeta eikä säilytetä ulkopuolisia massoja. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) lausunto Lupatilanne lähialueella ja annetut lausunnot Hakemuksen kohteena olevan alueen eteläpuolella, noin 400 metrin etäisyydellä sijaitsevalla alueella (Anttila RN:o 13:9) on maa-aineslain mukainen lupa voimassa asti. Lupa on myönnetty noin m 3 ktr:lle ottotasoon m kymmeneksi vuodeksi, noin 4,3 ha:n suuruiselle alueelle (Pukkilan kunnanhallitus ). Lupamääräysten mukaan kaivua ei ole saanut ulottaa neljää (4) metriä lähemmäksi ylintä pohjavedenpintaa. Hakemuksessa esitetyistä havaintopisteistä on tullut suorittaa pohjaveden pinnan tarkkailua neljä kertaa vuodessa ja pohjaveden laatua vähintään kerran vuodessa ja tulokset on tullut ilmoittaa kerran vuodessa Pukkilan kunnan valvontaviranomaiselle. Alueen jälkihoito maisemointeineen on toteutettava luvan voimassaoloaikana. Lopputilanteessa luiskien tulee olla kaltevuudeltaan 1:3. Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa em. hakemuksesta Dnro UUS-2002-Y Lausunnossaan ympäristökeskus on mm. edellyttänyt pohjaveden luotettavan ylimmän korkeuden selvittämistä. Lisäksi lausunnossa on painotettu alueen maisemoinnin tärkeyttä, aikataulua ja laatua. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. 2 momentissa säädetään, että suunnitelmaa laadittaessa on mm. selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella /468, joka on astunut voimaan Asetuksen 2 :n 5 momentin mukaan suunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Maa-aineslakiin on /347 tehty muutos koskien kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ( 5a). 5

6 Valtioneuvoston asetusta /468 on muutettu /382 ( 2a, Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma). ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjat eivät ole lain ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset ja niitä tulee täydentää ennen luvan myöntämistä seuraavilta osin: 1) lain 5 :n 2 momentin mukaisesti asiantuntijan laatimalla luontoselvityksellä; luontoselvitys puuttuu kokonaan, ainoastaan selostuksessa maininta, että alueella ei ole harvinaisia kasveja. Hakemuksessa ei selviä, mihin tämä väite perustuu. 2) asetuksen 1 3 momentin 5) kohta; pohjaveden pinnan ylin korkeustaso; hakemukseen ei ole liitetty tietoa ottamisalueen pohjaveden pinnan korkeudesta. 3) asetuksen 2 3 momentin 2) kohta; selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista ja pohjaveden havaintopaikoista sekä tiedot alueen läheisyydessä sijaitsevista talousvesikaivoista. Hakemuksessa esitetään, että alueella olevat pohjaveden tarkkailupisteet ovat 6 metriä syviä eikä niissä esiinny vettä. Noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevasta kaivosta on mitattu vesipinnan korkeus, mutta ei laatua. Kaivon sijaintia ei ole merkitty suunnitelmakarttoihin. Alueella suoritetun maastotarkastuksen yhteydessä todettiin, että alueelle asennetut tarkkailupisteet eivät täytä pohjaveden tarkkailuputkille asennettuja vaatimuksia (Ympäristöministeriön opas Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Oppaan sivuilla 101 ja 102 (liitteet 6/5 ja 6/6) on esitetty tarkkailupisteisiin liittyvää ohjeistusta. Varsinaiselle ottamisalueelle, pohjaveden virtaussuunnassa lähimpään häiriintyvään kohteeseen (kiinteistö Laurila 17:5) päin mahdollisimman lähellä ottamistoimintaa tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki em. oppaan ohjeiden mukaisesti. Havaintoputken tulee olla siiviläosalla varustettu ja soveltua myös näytteiden ottoon. Havaintoputkesta tulee tehdä ns. putkikortti, josta selviää putken rakenne, materiaali, siiviläosa, koordinaatti- ja korkeustiedot sekä selkeästi ilmaistu myös käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. Havaintoputkesta tulee mitata pohjaveden pinnan korkeus sekä laatu. Hakemusasiakirjat tulee täydentää em. pohjaveden tarkkailuputkella putkikortteineen sekä kiinteistön Laurila RN:o 17:5 alueella tarkkailtavaksi esitetyn kaivon tiedoilla, ns. kaivokortilla. Alueen lähistöllä on yksityisiä kiinteistöjä joiden vesihuollosta ei ole esitetty tarkempaa tietoa. Hakemusasiakirjat tulee täydentää ainakin kiinteistöjen 15:8, 15:50, 15:51, 15:52, 15:53, 15:65 ja 17:5 kaivotiedoilla (porakaivo / rengaskaivo). Mikäli käytössä rengaskaivo, tulee kaivon perustila esittää ja kaivosta tehtävä kaivokortti. 4) asetuksen 2 3 momentin 4) kohta; suunnitelma ympäristövaikutusten tarkkailusta. Hakemus tulee täydentää pohjaveden tarkkailuohjelmalla. 5) asetuksen 2 5 momentti; suunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Hakemuksessa on selkeästi käytävä ilmi suunnitelmassa käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä sekä luontoarvojen selvittämisessä käytetty menetelmä/asiantuntija. 6

7 6) asetuksen 2 a - kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma puuttuu ja se on liitettävä hakemukseen, ainakin tulee arvioida syntyvän kaivannaisjätteen määrää sekä varastointi alueella ja merkitä karttaan varastointipaikat. - Ilmoitusmenettelyn nopeuttamiseksi ja suunnitelmien laatimisen yhtenäistämiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma esitetään tätä varten laaditulla lomakkeella. Lomake on saatavissa Internet-osoitteessa: tai MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan hanke ei hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna ole mainittujen rajoitteiden vastainen. Mikäli luontoselvityksessä ilmenee jotakin muuta, ELY-keskus varaa itselleen tilaisuuden esittää siitä kannanottonsa. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Uudentalonkulman II-luokan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella nro Alueen määrällinen (EU) ja kemiallinen (EU) tila on hyvä. Aluetta ei käytetä yhteiseen vedenhankintaan, mutta sillä sijaitsee yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja. ELY-keskus katsoo, että pohjaveden tarkkailu on suoritettava varsinaisella ottamisalueella asennettavasta havaintoputkesta. Pohjavettä on tarkkailtava ennen luvan myöntämistä ja ensimmäiset tarkkailutulokset pyydetään välittömästi toimittamaan tiedoksi ELY-keskukselle kerran vuodessa. Hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma pyydetään myös lähettämään tiedoksi ELY-keskukselle. Tarkkailuohjelmaan on myös liitettävä uuden havaintoputken putkikortti sekä kartta, josta putken sijainti ilmenee. Ottamistoiminnassa on varmistuttava siitä, ettei mahdollisia pohjavettä pidättäviä kerroksia (orsivesi) rikota. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa. Jälkihoito ELY-keskus katsoo, että esitetty luiskakaltevuus on liian jyrkkä. Maisemoinnissa pyrittävä luiskakaltevuuteen 1:3. Alueen istuttamisesta tulee luvassa antaa määräykset. Tieyhteys Koska alueelle johtava tieliittymän käyttötarkoitus saattaa muuttua, tulee liittymälle hakea uusi liittymälupa tai ainakin selvittää luvan tarve Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja Infrastruktuuri-vastuualueelta. Murskaus Hakemuksen selostusosassa ilmoitetaan, että alueella tullaan myös suorittamaan murskausta. ELY-keskus muistuttaa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristöluvan tarpeesta. ELY-keskus muistuttaa vielä Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) 3 :ässä toiminnan sijoittumisesta säädetystä. Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon 7

8 etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan voidaan kivenmurskaamo sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Perustelut ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke, huomioonotettuna edellä mainittu, ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Koska ei ole olemassa muutakaan, huomioon otettuna edellä mainittu, maaaineslain 3 :ssä tarkoitettua estettä ottamishankkeen toteuttamiselle, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Hakemusasiakirjat on kuitenkin täydennettävä tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti ennen luvan myöntämistä. Mikäli täydennysten jälkeen ilmenee jotakin uutta ratkaisevaa tietoa, ELY-keskus varaa itselleen tilaisuuden kannanottonsa esittämiseen. Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen mahdollisen MAL 16 :n mukaisen harkinnan suorittamiseksi. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat, myös täydennetyt, jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Myös ELY-keskuksella on valitusoikeus. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje Dnro YM2/501/2008) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi/asiointi-ympäristöstä osoitteesta: ja kirjaamalla hakukenttään YM011 ELY-keskus painottaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista 8

9 huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Ari Salorannalle maa-ainesten ottoluvan Pukkilan kunnan Savijoen kylän kiinteistölle Eerola RN:o 15:59 alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä ja ottamissuunnitelma, voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa (MAL 3.2 ). OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ainesten ottamista ei saa ulottaa tason m alapuolelle. Tarkkailussa havaitun ylimmän pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kuuden (6,0) metrin koskematon suojamaakerros. 2. Ennen ottamisen aloittamista kaivualue sekä ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maaainesten ottamisesta 7.1). 3. Soran ja hiekan ottaminen sekä muu työskentely alueella on sallittua välisenä aikana. 4. Pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee uudesta havaintoputkesta selvittää pohjaveden korkeustaso ja laatu. Pohjaveden korkeustaso on mitattava neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Vesinäytteestä on analysoitava seuraavat parametrit: lämpötila, ph-arvo, sähkönjohtavuus, E.coli, nitraattityppi NO 3 -N, nitriittityppi NO 2 -N, NO 3 + NO 2 typpi, kovuus, happi O 2, kloridi Cl, sulfaatti SO 4, mangaani Mn, rauta Fe, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, sameus, väriluku, haju, maku, ulkonäkö, alkaliteetti, mineraaliöljyt ja hiilidioksidi CO 2 Pohjaveden laatua on tarkkailtava vuosittain. Näytteenotossa tulee huolehtia siitä, että otettu vesinäyte on edustava. Mikäli veden sameus on korkea, tulee vesinäyte suodattaa ennen analysointia. Vesinäytteestä tulee analysoida mineraaliöljyt jakeisiin jaoteltuina jatkossa kahden vuoden välein, muut parametrit vuosittain. 5. Havaintoputkien kunto ja toimivuus on havainnoitava silmämääräisesti mittaus- ja näytteenottokerroilla. Suoritetut toimenpiteet sekä merkittävät poikkeamat ja muutokset kirjataan raportteihin. Lisäksi on havainnoitava 9

10 alueella ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, joka saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja pinnankorkeuteen. Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 6. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/ ). 7. Alueelta Hautjärventielle yhtyvän yksityistien liittymän käyttötarkoituksen muutoksen luvan tarve tulee selvittää ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueelta ennen ottamisen aloittamista. 8. Alueella ei saa suorittaa ns. massanvaihtoja 9. Ottamisalueen vaaralliset rinteet on merkittävä vaarasta varoittavalla tavalla, esimerkiksi aidalla ja varoitustauluin tai lippusiimalla. Luvan saajan on huolehdittava alueen turvallisuudesta. 10. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. (Maa-aineslaki 11 ). 11. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot mukaan lukien pienet vuodot ja läikkymiset on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se pohjavesialueen ulkopuolelle. 12. Ottoalueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Kaluston seisotus, tankkaus ja huolto sekä poltto- että voiteluaineiden säilytys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueen rajojen ulkopuolella. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee kaluston säilytys- ja tankkauspaikan pohja tiivistää vettä läpäisemättömäksi ja kattaa asianmukaisella tavalla sekä varmistaa, ettei öljyisiä vesiä pääse ympäristöön. (Maa-aineslaki 11 ). 13. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa eikä alue ei sovi ylijäämämaiden läjitys- taikka varastoalueeksi. Ottoalueella käytettävän kaluston ja kuljetuskaluston tulee olla hyväkuntoista. (Maa-aineslaki 11 ). 14. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 15. Alueella mahdollisesti tehtävistä murskauksista tulee tehdä ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus tilapäisestä melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta (YSL 118 ). Jos alueen murskausaika ylittää 50 päivää, on toiminnalle haettava ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. 16. Jälkihoitotoimet alueella tulee toteuttaa vähintään alla olevalla tasolla: 10

11 Jälkihoito on tehtävä ottotoiminnan kanssa vaiheittain. Alueen luiskaus tulee toteuttaa ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluita mukaillen ja luiskien ylä- ja alaosat tulee pyöristää. Pintamaita ei tule käyttää alueen pohjan muotoiluun eikä luiskien täyttöön. Luiskien kaltevuudet eivät saa olla jyrkempiä kuin 1:3 ja lisäksi kaltevuuksien tulee olla vaihtelevia. Pintamaita ei tule käyttää alueen pohjan muotoiluun eikä luiskien täyttöön. Ottoalueen pohja tulee muotoilla pinnaltaan vaihtelevaksi Karkea pohjasora on peitettävä cm:n paksuisella hiekkakerroksella Hiekkakerros on peitettävä pääosin alkuperäisellä pintamaalla (varastointiaika enintään 3 vuotta orgaanisen aineksen hajoamisen vuoksi) ja / tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (noin cm:n kerros). Aluskasvillisuus ja puusto on palautettava joko kylvämällä ja / tai istuttamalla ellei osoiteta luontaisen taimettumisen toimiminen kohteessa hyvin. Jälkihoidon ja pohjaveden seuranta on järjestettävä vähintään 3 5 vuodeksi oton loputtua. Alue on siistittävä ja alueelle tuleva tie on suljettava oton päätyttyä puomilla soveltumattoman käytön estämiseksi. Tiivistyneet osa-alueet, kuten tieurat, on möyhennettävä ja pehmennettävä. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 17. Maisemointiin ei saa käyttää savea eikä muitakaan sellaisia ainesmaita jotka heikentävät pohjaveden muodostumisolosuhteita tai vaikuttavat pohjaveden laatuun haitallisesti. 18. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 19. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. Uudenmaan ELY:n edustajille varataan mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. 20. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus / ha) Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Lupaehtojen perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Kaivualueen merkinnän tarkoitus on turvata alueen luiskaamiseen tarvittavat massamäärät ja että toiminta pysyy suunnitellun ottamisaluerajan sisäpuolella. (lupaehto 2.) 11

12 Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (527/2014) 112 :ssä tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottosuunnitelmaan ei ole liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa, sillä kaivannaisjätettä ei synny. Alueen pintamaat käytetään kokonaisuudessaan alueen maisemointiin. Maisemointia tehdään soranottamisen etenemisen mukaan. Ottoalueen kannot on poistettu ja haketettu. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. VASTINE YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esittämät asiat on soveltuvin osin huomioitu lupaehdoissa. VnA 800/2010 ei koske murskausta joka ei edellytä ympäristölupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 118 Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta : maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. 12

13 Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. MAKSU VALITUSOSOITUS Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 1755 (250 + otettava kokonaismäärä * 0, * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 247 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 13