Kaivannaisjätesuunnitelma

Transkriptio

1 Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, Helsinki Puh

2 Sisällys 1 Perustiedot Kaivannaisjätteen synty Kaivannaisjätteen käsittely Kaivannaisjätteen aiheuttamat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten tarkkailu Toiminnan lopettamiseen liittyvät järjestelyt (6)

3 1 Perustiedot NCC Roads Oy:n Pornaisten PORNAINEN kiviainestoimipiste on kalliolouhos, jossa tuotetaan louhimalla ja murskaamalla kalliokiviaineksia. Toimipiste on jo olemassa oleva kohde, jolle haetaan ympäristölupaa olemassa olevan toiminnan jatkamiseksi pienin muutoksin. Muutos koskee ainoastaan maa-ainesten vastaanottoa tn/a, muilta osin ympäristölupahakemuksessa ei ole muutosta. Ympäristölupaa haetaan kiinteistöille; , , , , Lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi, jolloin alueella on kaivannaisjätedirektiivin mukaan kaivannaisjätteeksi luokiteltuja maa-massoja. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä luokitellulle pohjavesialueen vaikutusalueelle. Alueella ei ole merkittäviä luonnonarvoja. 2 Kaivannaisjätteen synty PORNAISTEN kiviainestoimipiste on jo olemassa oleva tuotantoalue. Suunnitelma-alueen pintamaat on lähes täysin jo poistettu alueen reunoille. Pintamaista aiheutuva kaivannaisjäte on jo syntynyt ja on varastoituna alueen reunoille meluvalliksi. Maa-ainesta vastaanotetaan alueelle vuosittain tn puhtaita ylijäämämaita. Alueelle tuotava maa-aines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata (savi, siltti), moreenimaata, pintamaita sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueella ei vastaanoteta pilaantuneita maa-aineksia. 3 Kaivannaisjätteen käsittely Toiminnan päätyttyä sekä pintamaat että vastaanotetut maa-ainekset hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Alueen välivarastointi sekä lopullisessa maisemoinnissa tullaan edistämään alueen luonnon monimuotoisuutta NCC Green KIELO:n mukaisesti. Alueen toimintojen sijainnit on esitetty tämän asiakirjan liitteessä 1. Jo kuoritut pintamaa- on sijoitettu alueen itäreunalle. 4 Kaivannaisjätteen aiheuttamat ympäristövaikutukset Alueella säilytettävä pintamaa sekä vastaanotettava maa-massa on inerttiä epäorgaanista ainesta. Aineksen aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maa-aineksesta sateen tai tuulen aiheuttaman eroosion myötä liikkeelle lähtevään hienoainekseen. Hienoaineksesta ei kuitenkaan aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, sillä mahdolli- 3 (6)

4 sesti irtoava aines on samaa mineraalista ainesta, josta alueen maaperä koostuu. Hienoaineksesta aiheutuvat vaikutukset voidaan nähdä lähinnä läjitetystä maa-aineksesta irtoavana hienoaineksena pintamaiden poistovuonna ja sitä seuraavana vuotena. Kolmantena kesänä pintamaiden poistosta pintojen voidaan jo olettaa olevan kasvillisuuden peittämiä luonnollisen siemennyksen kautta siten, ettei hienoainesta enää merkittävissä määrin irtoa sen paremmin sateiden kuin kuivana kautena tuulenkaan mukana kuljetettavaksi. Louhosalueen hulevedet johdetaan pois alueelta nykyisin toiminnassa olevan louhoksen eteläosassa olevan laskeutusaltaan kautta. Saostusaltaaseen kerääntyvä hienoaines vastaa raekooltaan ja koostumukseltaan lähinnä silttiä. Kun saostusallas tyhjennetään, läjitetään sinne kertynyt hienoaines pintamaiden läjitysalueille. Jätealueeksi laskettavan alueen koko huomioon ottaen vaikutus alueen vesitaseeseen on marginaalisen pieni. Alueen ollessa jo olemassa oleva alue on vesientarkkailua suoritettu jo annetun ympäristöluvan mukaisesti, ilman veden laadun merkittävää heikkenemistä. 5 Ympäristövaikutusten tarkkailu Ottaen huomioon että alueelle e i olla varastoimassa jätettä, josta aiheutuu ympäristöön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, ei alueen pintamaiden läjitystoiminta vaadi erillistä analyyttistä seurantaohjelmaa. Pintamaita läjitettäessä huomioidaan, ettei läjityskasoja tehdä liian jyrkin luiskin, jolloin on vaarana luiskan murtuminen. Läjitettyjen pintamaakasojen pysyvyyttä tarkkaillaan silmämääräisesti koko toiminnan ajan. 6 Toiminnan lopettamiseen liittyvät järjestelyt Kun maa-ainesten ottamistoiminta alueella päättyy, muutetaan louhos jälkikäytön edellyttämään tilaan. Erillistä analyyttistä tutkimusta alueen pintamaille ei toiminnan päätteeksi ole tarpeen tehdä. Kaivannaisjätteenä pidettävät pintamaakasat puretaan toiminnan päätteeksi ja käytetään maa-ainesten ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla maisemoinnissa. Ennen pintamaiden levittämistä kaikki maaainesten ottamistoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet poistetaan ja varmistetaan, ettei alueelle jää mitään sinne kuulumatonta materiaalia. Pintamaat pyritään parhaan mukaan levittämään siten, että luonnontilaisena päällimmäisenä ollut kenttäkerros levitetään kivennäismaakerroksen päälle, jolloin maaperän luontainen pohjavettä suojaava mikro- 4 (6)

5 bitoiminta käynnistyy nopeammin kuin levitettäessä elotonta kivennäismaata. Mikäli alueella toiminnan aikana tapahtuu onnettomuus tai häiriötilanne, jossa maaperään joutuu sinne kuulumattomia mahdollisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, on maaperän puhtauden tutkimuksen tarve arvioitava myöhemmin uudelleen. Jan Hagmark Ympäristösuunnittelija LIITE 1 5 (6)

6 Kuva 1. Merkinnät: keltaisella maiden vastaanottoalue, violetilla louhinta-alueen rajaus, vihreällä laskeutusallas sekä tukitoiminta-alue. 6 (6)